{"id":1134,"date":"2016-05-16T16:26:36","date_gmt":"2016-05-16T13:26:36","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1134"},"modified":"2016-05-16T16:35:47","modified_gmt":"2016-05-16T13:35:47","slug":"musiikkioppi-vareina-varioppi-musiikkina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2016\/05\/musiikkioppi-vareina-varioppi-musiikkina\/","title":{"rendered":"Musiikkioppi v\u00e4rein\u00e4 – v\u00e4rioppi musiikkina?"},"content":{"rendered":"

Aikoinaan peruskoulussa jokainen meist\u00e4 on opetellut kuvaamataidontunnilla v\u00e4rien perusopin tietoutta ja saanut kokeilla mit\u00e4 v\u00e4rej\u00e4 syntyy kun niit\u00e4 sekoittaa toisiinsa. Ent\u00e4 jos parhaiten tuntemamme v\u00e4riopin voisi rinnastaa musiikinteoriaan?<\/strong><\/p>\n

V\u00e4rej\u00e4 on pyritty usein rinnastamaan musiikkiin monin eri tavoin; esimerkiksi \u00e4\u00e4niin ja sointuihin, joista on esimerkkej\u00e4 internet pullollaan. Eri \u00e4\u00e4niin ja niiden taajuuksiin on pyritty yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n esimerkiksi mystisi\u00e4 uskomuksia, ihmisten omia v\u00e4rimieltymyksi\u00e4, avaruuden ja t\u00e4htien mukaan laitettuja v\u00e4rej\u00e4, yms. Aihe on ollut siksi mielenkiintoinen koska hahmotan ja opin musiikkia itse paremmin v\u00e4rimielikuvien avulla. Ehk\u00e4 juuri oman v\u00e4rien vahvan kokemisen vuoksi halusin selvyytt\u00e4 nykymenetelmiin. Tuntui hieman kummalliselta ett\u00e4 nykyiset menetelm\u00e4t pohjautuivat melko useinkin ihmisten omiin uskomuksiin, eik\u00e4 v\u00e4rien valikoitumiseen ollut aina kovin helposti muistettavaa perustelua. L\u00f6ytyisik\u00f6 t\u00e4h\u00e4n looginen v\u00e4rimenetelm\u00e4?<\/p>\n

Mielt\u00e4ni askarrutti ja inspiroi my\u00f6s tunnettu Uusitalon tekem\u00e4 kuvionuottimenetelm\u00e4; miksi siin\u00e4 G-\u00e4\u00e4ni on musta? Ent\u00e4 miksi C on punainen? Musiikkikoulu Resonaarin johtaja Kaarlo Uusitalo kehitti kuvionuottien merkitsemistavan erityistarpeita vaativien oppilaittensa tarpeisiin, jolloin vaihtoehtoisia nuotinnusj\u00e4rjestelmi\u00e4 ei viel\u00e4 ollut markkinoilla. Ideana on ett\u00e4 pianon koskettimistolle liimataan eriv\u00e4risi\u00e4 tarroja ja tavallisten nuottien sijasta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n v\u00e4rinuotteja. (Uusitalo n.d.) Menetelm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ennalta m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4 v\u00e4rej\u00e4 \u00e4\u00e4nille, jotka ovat seuraavat:<\/p>\n

\"Aaltio1\"<\/a>
\nKuva 1 Uusitalon j\u00e4rjestelm\u00e4n v\u00e4rit, kuva Sini Aaltio<\/p>\n

V\u00e4rien valikoitumista seuraaviin \u00e4\u00e4niin kuvataan seuraavasti: \u201dV\u00e4reiksi kuvionuotteihin valittiin selke\u00e4sti erotettavissa olevia s\u00e4vyj\u00e4, joiden tunnistaminen olisi k\u00e4sitteellisess\u00e4 mieless\u00e4 mahdollisimman yksinkertaista<\/em>\u201d (Vikman 2010). Menetelm\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kyy olevan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ainakin n\u00e4k\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4mme (aivojen) p\u00e4\u00e4v\u00e4rit, jotka ovat punainen\/vihre\u00e4, keltainen\/sininen sek\u00e4 musta\/valkoinen, mutta t\u00e4lle tosin ei ole valkoista paria (Arnkil 2007, 73.) Lis\u00e4ksi menetelm\u00e4ss\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4 harmaa sek\u00e4 ruskea v\u00e4ri. Uusitalon menetelm\u00e4 oli toimiva jo sellaisenaan, mutta t\u00e4st\u00e4 inspiroituneena halusin selvitt\u00e4\u00e4 voitaisiinko v\u00e4rioppi yhdist\u00e4\u00e4 musiikinteoriaan entist\u00e4 syvemmin, jos v\u00e4reille luotaisiin viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4kin tarkoituksia. T\u00e4st\u00e4 l\u00e4hti k\u00e4yntiin oman vaihtoehtoisen menetelm\u00e4ni luominen.<\/p>\n

Oman v\u00e4rimenetelm\u00e4ni avaaminen<\/strong><\/p>\n

Oma menetelm\u00e4ni perustuu Johannes Ittenin v\u00e4rioppiin sek\u00e4 l\u00e4nsimaissa musiikissa k\u00e4ytettyyn diatoniseen 7-s\u00e4veliseen asteikkoon, jossa pyrin selke\u00e4sti perustelemaan miksi ensimm\u00e4inen aste on saanut punaisen v\u00e4rin.<\/p>\n

\"Aaltio2\"<\/a><\/p>\n

Kuva 2 Ittenin v\u00e4riympyr\u00e4<\/p>\n

V\u00e4riympyr\u00e4n keskell\u00e4 ovat kolmiossa p\u00e4\u00e4v\u00e4rit, keltainen, punainen sek\u00e4 sininen (Taidekoulu Serlachius n.d.), joita voidaan kutsua my\u00f6s nimell\u00e4 perusv\u00e4ri tai primaariv\u00e4ri, joka m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n useimmiten v\u00e4riksi, jota ei voida sekoittaa muista v\u00e4reist\u00e4 ja josta yhdess\u00e4 muiden p\u00e4\u00e4v\u00e4rien kanssa pystyt\u00e4\u00e4n sekoittamaan kaikki muut v\u00e4rit (Arnkil 2007, 72-73). Kuusikulmion muodostavat taasen puhtaat v\u00e4liv\u00e4rit vihre\u00e4, violetti ja oranssi. N\u00e4it\u00e4 saadaan sekoittamalla kahta p\u00e4\u00e4v\u00e4ri\u00e4. V\u00e4liv\u00e4rit syntyv\u00e4t kun sekoitetaan kesken\u00e4\u00e4n kahta p\u00e4\u00e4v\u00e4ri\u00e4. Vastav\u00e4rit ovat v\u00e4riympyr\u00e4ll\u00e4 toisiaan vastap\u00e4\u00e4t\u00e4. Vastav\u00e4rej\u00e4 ovat punainen ja vihre\u00e4, sininen, oranssi sek\u00e4 violetti. Kun kaksi vastav\u00e4ripigmentti\u00e4 sekoitetaan, syntyy harmaata. (Taidekoulu Serlachius n.d.)<\/p>\n

T\u00e4rkeimm\u00e4t peruselementit menetelm\u00e4ss\u00e4ni ovat seuraavat:<\/p>\n