{"id":1124,"date":"2016-05-16T15:28:38","date_gmt":"2016-05-16T12:28:38","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1124"},"modified":"2016-05-16T15:29:20","modified_gmt":"2016-05-16T12:29:20","slug":"bachia-improten-ajatuksia-ja-kaytanteita-improvisaatiosta-klassisessa-musiikissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2016\/05\/bachia-improten-ajatuksia-ja-kaytanteita-improvisaatiosta-klassisessa-musiikissa\/","title":{"rendered":"Bachia improten – ajatuksia ja k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 improvisaatiosta klassisessa musiikissa"},"content":{"rendered":"

Improvisaatio yhdistet\u00e4\u00e4n usein jazz-musiikkiin, jossa omaleimaisen ilmaisun tavoittelu kuuluu olennaisesti musiikin esitt\u00e4misen perinteisiin. Vaikka improvisoinnin k\u00e4site klassisessa musiikissa oli ilmeinen jo vuosisatoja sitten, t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tilanne on aivan toinen. Improvisaatio on l\u00e4hinn\u00e4 myytti, joka tuntuu olevan vain harvojen opittavissa, eik\u00e4 klassisen musiikin koulutus tarjoa juurikaan tukea taidon oppimiseen. Her\u00e4\u00e4kin kysymys, miten klassisen musiikin maailmassa operoiva soittaja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 mielekk\u00e4it\u00e4 matalan kynnyksen harjoituksia aloittelevalle improvisoijalle?<\/strong><\/p>\n

L\u00c4HES KADONNUT PERINNE<\/strong><\/p>\n

Improvisoitu musiikki on k\u00e4sitteen\u00e4 monimuotoinen, mutta yleisell\u00e4 tasolla se voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 musiikiksi ilman ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tty\u00e4 melodista, harmonista tai rytmist\u00e4 rakennetta (Syrj\u00e4l\u00e4inen 2013, 5). Varhaisimmat tiedot improvisaatiosta klassisessa musiikissa l\u00f6ytyv\u00e4t gregoriaanisesta musiikista, ja aiheesta on tehty opaskirjoja jo 1400-luvulla. L\u00e4nsimaisessa klassisessa musiikissa Improvisoinnin perinne oli huipussaan barokin ja klassismin aikana, ja sen ajan kuuluisat s\u00e4velt\u00e4j\u00e4t ja esiintyj\u00e4t olivat usein my\u00f6s improvisoinnin mestareita. Tyypillisimm\u00e4t improvisoidut osuudet olivat alku- tai loppusoittoja tai kappaleen sis\u00e4ll\u00e4 olevia v\u00e4likkeit\u00e4. Esimerkiksi Mozart sis\u00e4llytti teoksiinsa kadensseja, joissa oli tilaa improvisoidulle materiaalille. Improvisointi saattoi perustua my\u00f6s bassokulkuihin ja sointumerkkeihin, joiden p\u00e4\u00e4lle soitettiin sopivia melodioita (Pulkkinen 2015, 9).<\/p>\n

Viimeisten 150 vuoden aikana asenteet improvisointia kohtaan klassisessa musiikissa ovat kuitenkin muuttuneet merkitt\u00e4v\u00e4sti. Esiintymis- ja opiskeluk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen keski\u00f6\u00f6n on vahvasti tullut s\u00e4velletty, teoksiin perustuva musiikki. Monille klassisen musiikin ammattilaisille improvisointi tuntuu jopa uhkaavalta, pelottavalta ja vieraalta. Tutkijoiden mukaan improvisaatio alkoi v\u00e4henty\u00e4 l\u00e4ntisess\u00e4 taidemusiikissa 1800-luvulta l\u00e4htien s\u00e4velt\u00e4jien ja musiikin esitt\u00e4jien v\u00e4lisen suhteen muuttumisen my\u00f6t\u00e4. Aiemmin s\u00e4velt\u00e4j\u00e4t ja esiintyj\u00e4t jakoivat vastuun s\u00e4vellysten tulkitsemisesta: s\u00e4velt\u00e4j\u00e4t luonnostelivat teoksen yleiset linjat, joiden pohjalta esitt\u00e4j\u00e4 improvisoi ja teki teoksesta omansa n\u00e4k\u00f6isen. Kuitenkin romantiikan ajan kuluessa s\u00e4velt\u00e4j\u00e4t pyrkiv\u00e4t vaikuttamaan yh\u00e4 enemm\u00e4n siihen, miten heid\u00e4n s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 musiikkia tulisi esitt\u00e4\u00e4, eik\u00e4 improvisoinnille ollut en\u00e4\u00e4 jalansijaa. (Syrj\u00e4l\u00e4inen 2013, 7.)<\/p>\n

S\u00e4velt\u00e4jien diktaattorimaisesta asemasta huolimatta kuluva vuosikymmen on valanut toivoa mm. vuonna 2013 ACT -levymerkin julkaiseman New Eyes On Baroque<\/em> -albumin muodossa. Vahvasti vanhan musiikin perinnett\u00e4 kunnioittavan, mutta raikkaan kokonaisuuden esitt\u00e4\u00e4 sopraano Jeanette K\u00f6hn ja Swedish Radio Choir, sek\u00e4 ryhm\u00e4 ruotsin eturivin jazz-muusikoita, mm. pasunisti Nils Landgren. Levyll\u00e4 yhdistyy luonnollisen kauniisti perinteiset sovitukset barokkiajan klassikoista, joihin improvisaatio-osuudet luovat estetiikkaa s\u00e4rkem\u00e4tt\u00e4 upeasti lis\u00e4v\u00e4ri\u00e4. 2000-luvulla samankaltaista musiikkia ovat my\u00f6s tehneet mm. pianistit Gabriela Montero levyll\u00e4\u00e4n Bach and Beyond<\/em> ja Robert D. Levin, jonka Mozart-tulkinnat sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t huomattavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n improvisoituja kadensseja, joiden my\u00f6t\u00e4 voikin kuulla aidosti 1700-luvun ajan hengen. Levin on tehnyt my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4n uran Mozartin ja Bachin keskener\u00e4isten s\u00e4vellysten loppuun saattajana ja viimeistelij\u00e4n\u00e4 (Fonseca-Wollheim 2010).<\/p>\n

ESIINTYJIEN JA YLEIS\u00d6N AKTIVOIJANA<\/strong><\/p>\n

Tutkijaryhm\u00e4 Imperial College Londonista ja Guildhall School of Music and Dramasta tutkivat 2013 mit\u00e4 aivoissa tapahtuu improvisoitua musiikkia esitett\u00e4ess\u00e4, lavalla ja yleis\u00f6ss\u00e4. Tutkimuksessa verrattiin aivojen aktiivisuutta improvisointia sis\u00e4lt\u00e4neen esityksen ja t\u00e4ysin ennalta sovitun, nuoteista soitetun esityksen v\u00e4lill\u00e4. Improvisointia sis\u00e4lt\u00e4neen esityksen aikana sek\u00e4 esiintyjien, ett\u00e4 yleis\u00f6nkin aivot olivat selv\u00e4sti aktiivisemmat alueella, joka vastaa jatkuvasta keskittymisest\u00e4 ja ty\u00f6muistista. Tutkijoiden mukaan havainto osoittaa niin soittajien kuin yleis\u00f6nkin olleen enemm\u00e4n l\u00e4sn\u00e4, sek\u00e4 kuunnelleen tarkkaavaisemmin improvisoidun esityksen aikana. Aivok\u00e4yrist\u00e4 k\u00e4vi my\u00f6s ilmi, ett\u00e4 yleis\u00f6 koki tietyt, erityisen tunteelliset kohdat esityksen aikana samalla tavalla kuin esitt\u00e4j\u00e4t. (Barford, Mitchell & Tracey 2013.)<\/p>\n

KOHTI LUOVAA AJATTELUA<\/strong><\/p>\n

K\u00e4rjistetysti voidaan sanoa, ett\u00e4 klassisen kappaleen voi opetella soittamaan suoraan nuoteista ajattelematta sen enemp\u00e4\u00e4 sointuja tai kappaleen rakennetta (Pulkkinen 2015, 28). Improvisointi sen sijaan edellytt\u00e4\u00e4 luovaa soittotaitoa, kaavoista irtautumista ja kyky\u00e4 luoda uutta materiaalia hetkess\u00e4. Yksi klassisen koulutuksen saaneiden muusikoiden keskeisimmist\u00e4 haasteista onkin liiallinen tukeutuminen nuottikuvaan. Kun on tottunut soittamaan kaikki kappaleet nuoteista, voi olla suuri kynnys soittaa jotain, mist\u00e4 ei l\u00f6ydy konkreettista materiaalia. Nuotteihin tottunut soittaja pelk\u00e4\u00e4 my\u00f6s \u201dv\u00e4\u00e4ri\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4\u201d, joita kokeilunhaluinen improvisoija v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tuottaa.<\/p>\n

Improvisoidessa tonaalista musiikkia melodian ja sointujen lis\u00e4ksi vallitseva s\u00e4vellaji on jatkuvasti mieless\u00e4 pidett\u00e4v\u00e4 konteksti. Rytmimusiikin ammattilaiselle kyky analysoida harmonia on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sanelema pakko, kun taas klassisen musiikin soittaminen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaadi ollenkaan analyyttist\u00e4 harmoniaan pureutumista. T\u00e4m\u00e4n takia klassisen muusikon on helppo n\u00e4hd\u00e4 musiikin teoria enemm\u00e4nkin yleissivist\u00e4v\u00e4n\u00e4 oppiaineena, kuin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n hy\u00f6dykkeen\u00e4. L\u00e4ht\u00f6kohtien ja asenteiden lis\u00e4ksi eroavaisuuksia tyylilajien v\u00e4lill\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s tavoista hahmottaa musiikillisia ilmi\u00f6it\u00e4. Klassisessa perinteess\u00e4 musiikkia tarkastellaan nuottiin keskittyen, kun rytmimusiikin puolella huomio kiinnittyy my\u00f6s kuulokuvaan. Siin\u00e4 miss\u00e4 \u201dklasari\u201d havaitsee Euroviisuista maallikollekin tutun modulaation, \u201dpoppari\u201d haistaa vain hieman s\u00e4vellajia maustavan lainasoinnun.<\/p>\n

JAZZ-AJATTELU IMPROVISOINNIN PERUSKIVEN\u00c4<\/strong><\/p>\n

Koska nuoteista soittaminen on klassiselle soittajalle tuttua, kannattaa my\u00f6s improvisaatiota l\u00e4hesty\u00e4 nuotein kirjoitetun materiaalin avulla. Yksi t\u00e4llainen tapa on valita kappale, jonka harmoniaan soitto rakennetaan. Mortensen (2015) esittelee metodin, jonka avulla \u201djazz-ajattelua\u201d voidaan soveltaa klassiseen teokseen (Mortensen 2015). Metodin l\u00e4ht\u00f6kohtana on harmonia-analyysi, jossa nuottiin merkit\u00e4\u00e4n reaalisointumerkit ja\/tai sointuasteet, sek\u00e4 mahdollisesti my\u00f6s esimerkit sopivista asteikoista. Kuvassa on Bachin Airin alku harmonisoituna sointumerkein ja astein.<\/p>\n

\"Air_soinnut\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Kun kappaleen s\u00e4vellaji ja soinnut ovat selvill\u00e4, nuottikuvaan voidaan merkit\u00e4 sointuihin sopivat asteikot.<\/p>\n

\"Air_asteikot\"<\/a><\/p>\n

Mortensenin (2015) mukaan kappaleissa esiintyv\u00e4t jatkuvat arpeggiomaiset s\u00e4estyskuviot, ovat my\u00f6s hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta improvisaation opetteluun. Esimerkkin\u00e4 Bachin C-duuri preludi, joka rakentuu alusta loppuun 16-osalinjoista.<\/p>\n

\"Preludi\"<\/a><\/p>\n

Arpeggioista paljastuu usein kappaleen harmonia, sill\u00e4 sen s\u00e4velist\u00e4 muodostuu selke\u00e4sti sointuja. S\u00e4estyskuviota voi muunnella soittamalla sit\u00e4 eri s\u00e4velist\u00e4 alkaen tai lopusta alkuun, jolloin voidaan puhua melodian muuntelusta, joka on jo l\u00e4hell\u00e4 improvisaatiota. Seuraava askel on muodostaa omia melodialinjoja hy\u00f6dynt\u00e4en arpeggion s\u00e4veli\u00e4.<\/p>\n

Musiikin monipuolinen kuuntelu on t\u00e4rke\u00e4 osa improvisoinnin opettelua (Silverman 1996). Jo olemassa olevat improvisoidut soolot ovat hyvi\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4 oman soiton kehitt\u00e4miseen kirjallisen materiaalin ohella (Pulkkinen 2015, 32\u201333). Sooloista omaksuttava asia voi olla esimerkiksi mielenkiintoinen melodiakulku tai rytminen ilmi\u00f6, joka kirjoitetaan muistiin ja opetellaan osaksi omaa musiikillista sanavarastoa. Jazzmusiikissa tapa on perinteinen, mutta klassinen soittaja voi kokea kokemat asian hankalaksi, jos kuulonvaraista oppimista ei ole aikaisemmin harjoiteltu.<\/p>\n

MIELIKUVIEN MAISEMISSA<\/strong><\/p>\n

Kuparin (2008) mukaan soittaminen ajatuksien ja tunteiden viitoittamina voi olla fyysisesti vapauttava kokemus verrattuna nuoteista soittamiseen. Improvisaatio kannustaa luovuuteen ja itseilmaisuun sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 harmonian ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 (Kupari 2008, 19). Ilon ja surun tunteita pystyy ilmaisemaan esimerkiksi duuri-molli harmonian avulla, dynamiikkavaihtelut sek\u00e4 legatot ja staccatot vaikuttavat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 soitosta v\u00e4littyv\u00e4\u00e4n mielikuvaan. Jokainen pystyy kuvittelemaan sadepisaroiden \u00e4\u00e4net ikkunaruutua vasten, mutta miten ilment\u00e4\u00e4 tilannetta omalla soittimellaan?<\/p>\n

Improvisoinnissa voikin olla kyse tilannekuvista ja niiden luomisesta oman soiton ymp\u00e4rille. Kun soittaja oppii v\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n ajatuksensa musiikilliseen muotoon, ollaan jo improvisaation ytimess\u00e4: tarkoituksena on luoda fraaseja eli musiikillisia ideoita, joiden avulla pystyt\u00e4\u00e4n kertomaan tarina, ilmaisemaan hetken taika, kalvava suru tai lapsenmielinen r\u00e4iskyv\u00e4 ilo. Kun pystyy hahmottamaan omassa soitossa tietynlaisen draaman kaaren, on improvisaatio helposti mielek\u00e4st\u00e4 my\u00f6s kuulijalle.<\/p>\n

IMPROKOKEILUJA K\u00c4YT\u00c4NN\u00d6SS\u00c4<\/strong><\/p>\n

Ker\u00e4simme aiheesta tietoa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla, kun j\u00e4rjestimme opiskelijoille improvisointituokioita, joissa tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4 harjoitteiden toimivuutta ja improvisoinnin haasteita. Puolen tunnin mittaisissa soittosessioissa opiskelijat improvisoivat matalan kynnyksen harjoitteiden avulla tunnetun klassisen teoksen harmoniaan. Kokeiluun osallistujat olivat p\u00e4\u00e4osin klassisen taustan omaavia opiskelijoita, joilla oli v\u00e4h\u00e4n tai ei ollenkaan kokemusta improvisoinnista. Soiton j\u00e4lkeisess\u00e4 haastattelussa pohdittiin omia tuntemuksia improvisointiin liittyen ja arvioitiin harjoitteiden toimivuutta.<\/p>\n

Osallistujat kokivat, ett\u00e4 rajoitteista oli selke\u00e4\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 improvisoinnin harjoittelussa. Soitettavien \u00e4\u00e4nien ja rytmin rajoittaminen auttoi oman soiton hahmottamisessa ja ajatus pysyi helposti mukana. Rajoitteet kannustivat my\u00f6s soittamaan v\u00e4h\u00e4n – vaikka vain yht\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4, jolloin spontaanisti tuotetun \u00e4\u00e4nen pystyi helpommin liitt\u00e4m\u00e4\u00e4n teoreettiseen kontekstiin. Suora pyynt\u00f6 improvisoida \u201cjotain\u201d ilman nuottia voi aiheuttaa aloittelevalle improvisoijalle lukkotilanteen. Rajoitteet ja harmonia huomioon ottaen vaihtoehtoja voidaan karsia niin paljon, kunnes soittajalla on helppo valita muutamasta tilanteeseen sopivasta \u00e4\u00e4nest\u00e4.<\/p>\n

Koetilanteessa k\u00e4ytetyt kappaleet olivat soittajille ennest\u00e4\u00e4n tuttuja, mik\u00e4 helpotti improvisaation aloittamista. Vallitsevaan harmoniaan sopivat s\u00e4velet l\u00f6ytyv\u00e4t huomattavasti helpommin silloin, kun soittajan korva on tottunut useita kertoa kuulemaansa kappaleeseen. Yksinkertainen harjoitus onkin l\u00e4hesty\u00e4 improvisaatiota tutun melodian ja sen rytmin muuntelun kautta. T\u00e4ll\u00f6in kappaleen melodiasta kopioidaan suoraan lyhyt melodinen asia, jota l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n muuntelemaan esim. \u00e4\u00e4ni kerrallaan.<\/p>\n

Keskusteluissa nousi my\u00f6s esille rohkeuden puute soittaa s\u00e4veli\u00e4 ns. tyhj\u00e4st\u00e4. \u201cV\u00e4\u00e4rien\u201d \u00e4\u00e4nien soittaminen ja ep\u00e4onnistumisen pelko voivat tuntua ylitsep\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00f6milt\u00e4 esteilt\u00e4 luontevalle improvisoinnille. Improvisointia harjoitellessa soittajan tulisikin totutella virheisiin, joita syntyy v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4, kun ollaan poissa omalta mukavuusalueelta. Harjoittelu olisi hyv\u00e4 aloittaa yksin rauhallisessa tilassa, jolloin paineita soiton laadukkuudesta tai muiden l\u00e4sn\u00e4olosta ei ole. Improvisoinnin harjoitteleminen on my\u00f6s asennekysymys, sill\u00e4 sen tarjoamat luovuuden ja rentouden tunteet eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toteudu, jos l\u00e4htee liikkeelle liian vakavalla mielell\u00e4. Improvisointi on ennen kaikkea l\u00f6yt\u00f6retki, jossa yrityksen ja erehdyksen kautta kehityt\u00e4\u00e4n ilmaisemaan itse\u00e4\u00e4n omalla soittimellaan.<\/p>\n

L\u00e4hdeaineiston ja improkokeiluiden perusteella klassiset muusikot ovat kiinnostuneita improvisaatiosta, mutta klassisen koulutuksen tuki luovaan soittoon on l\u00e4hes olematon. T\u00e4m\u00e4n ajan soittajia – niin opettajia kuin oppilaita – pit\u00e4isi rohkaista enemm\u00e4n irtautumaan tutuista niin paljon painettuun musiikkiin nojaavista toimintamalleista, jotta improvisaation perinne elpyisi yli vuosisadan jatkuneen hiljaiselon j\u00e4lkeen. Tiettyjen rajojen rikkominen ja uskallus syventy\u00e4 improvisaation maailmaan tarjoaa soittajalle uusia n\u00e4k\u00f6aloja ja vaikuttaa suoraan oman musiikillisen ilmaisun kehittymiseen.<\/p>\n

\u201cS\u00e4\u00e4nn\u00f6t on tunnettava ennen kuin ne voidaan rikkoa.\u201d, on varsin laajalti tunnustettu ja yleisp\u00e4tev\u00e4 kaava ja asenne kaikessa taiteen tekemisess\u00e4. Esitt\u00e4v\u00e4n s\u00e4veltaiteilijan perspektiivist\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n l\u00e4nsimaisen taidemusiikin suhde muihin taiteisiin, kuten kuvataiteeseen tai kirjallisuuteen, on kuitenkin erityislaatuinen. Kuvitellaan, ett\u00e4 kuvataiteilijaksi kouluttautuessa, olisi perinteen\u00e4 opetella matkimaan t\u00e4ydellisesti esimerkiksi klassismin ajan Jacob Philipp Hackertia, eik\u00e4 matkiminen rajoittuisi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tyyliin, vaan itse teoksiin. Opinnot suoritettuaan, taiteilijat siirtyisiv\u00e4t kilpailemaan siit\u00e4, kuka osaa j\u00e4ljitell\u00e4 parhaiten mestarien t\u00f6it\u00e4 eri aikakausilta. Ajatus tuntuu hullulta, mutta ilmi\u00f6n voi kuitenkin n\u00e4hd\u00e4 valitettavan todellisena klassisen musiikin kent\u00e4ll\u00e4. Soittajan luovuudenvapautta klassisessa musiikissa voisi verrata kuvataiteessa taulun kehysten koristeluun. Klassisen musiikin kent\u00e4ll\u00e4 luovan s\u00e4veltaiteen harjoittamisen ei pit\u00e4isi rajoittua s\u00e4velt\u00e4jien lis\u00e4ksi harvinaisten \u201coutolintujen\u201d, kuten Robert D. Levinin ja Gabriela Monteron etuoikeudeksi. L\u00e4nsimaisen taidemusiikin olisi syyt\u00e4 palata juurilleen ja elvytt\u00e4\u00e4 improvisoinnin kulttuuria.<\/p>\n

Kirjoittajat: Lauri Hallikainen ja Juho Lepp\u00e4nen, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n

L\u00c4HTEET:<\/p>\n

Barford, E. Mitchell, J. Tracey, S. Brain study suggests classical musicians should improvise. Imperial College London. 18. marraskuuta 2013. Viitattu 15.3. 2016. http:\/\/www3.imperial.ac.uk\/newsandeventspggrp\/imperialcollege\/newssummary\/news_15-11-2013-12-21-22<\/a><\/p>\n

Fonseca-Wollheim, C. The Classical Improviser. The Wall Street Journal 23.9.2010. Viitattu 29.4.2016. http:\/\/www.wsj.com\/articles\/SB10001424052748703466704575490203321546176<\/a><\/p>\n

Kupari, J. 2008. Improvisointi osana pianotuntia. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, kulttuuriala, musiikin ja tanssi ala. Viitattu 23.4.2016. http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:jamk-1201167900-5<\/a><\/p>\n

Mortensen, J. 2015. Using Jazz Thinking to Teach Classical Improvisation. Viitattu 23.4.2016. https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=4aJ6y8slUmE<\/a><\/p>\n

Pulkkinen, T. 2015. \u201cKuin oppisi uuden kielen alusta l\u00e4htien\u201d: Kuvaus klassisen viulistin improvisaatio-oppimisesta. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, kulttuuriala, musiikin koulutusohjelma. Viitattu 12.1.2016. http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-2015061513379<\/a><\/p>\n

Syrj\u00e4l\u00e4inen, A. 2013. Kokemusta kartoittamassa: Musiikkifilosofinen l\u00e4hestyminen improvisaatioon ja sen opettaminen klassisessa musiikissa. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 26.1.2016. http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-2013052310395<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Improvisaatio yhdistet\u00e4\u00e4n usein jazz-musiikkiin, jossa omaleimaisen ilmaisun tavoittelu kuuluu olennaisesti musiikin esitt\u00e4misen perinteisiin. Vaikka improvisoinnin k\u00e4site klassisessa musiikissa oli ilmeinen jo vuosisatoja sitten, t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tilanne on aivan toinen. Improvisaatio on l\u00e4hinn\u00e4 myytti, joka tuntuu olevan vain harvojen opittavissa, eik\u00e4 klassisen musiikin koulutus tarjoa juurikaan tukea taidon oppimiseen. Her\u00e4\u00e4kin kysymys, miten klassisen musiikin maailmassa operoiva […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,7],"tags":[141,175,190,66],"class_list":["post-1124","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppilatos-ja-opetussuunnitelma","tag-improvisoinnin-opettaminen","tag-improvisointi","tag-klassinen-musiikki","tag-luovuus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1124","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1124"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1124\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1132,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1124\/revisions\/1132"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1124"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1124"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1124"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}