{"id":1120,"date":"2016-05-16T14:51:36","date_gmt":"2016-05-16T11:51:36","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1120"},"modified":"2023-09-11T08:44:54","modified_gmt":"2023-09-11T05:44:54","slug":"oppilaan-makumieltymysten-hyodyntaminen-soitonopetuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2016\/05\/oppilaan-makumieltymysten-hyodyntaminen-soitonopetuksessa\/","title":{"rendered":"Oppilaan makumieltymysten hy\u00f6dynt\u00e4minen soitonopetuksessa"},"content":{"rendered":"

Sanotaan, ett\u00e4 makuasioista ei voi kiistell\u00e4. Eroavat makumieltymykset ovat t\u00e4st\u00e4 huolimatta syyp\u00e4\u00e4 moniin arjen pieniin konflikteihin. Makuasioista kiistelemisess\u00e4 on kuitenkin yksi erinomainen puoli \u2013 kaikki ovat yht\u00e4 oikeassa!<\/em><\/p>\n

Musiikkimaun muodostumisen ensiaskeleet<\/strong>: 0 – 13 -vuotiaat oppilaat<\/strong><\/p>\n

Ensimm\u00e4inen askel makuasioista ”kiistelemiseen” on muodostaa ja tiedostaa omat mieltymyksens\u00e4. Musiikin vaikutuksia tutkivan psykologian professorin, Daniel J. Levitinin mukaan musiikkimaun muodostumisen ensimm\u00e4inen t\u00e4rke\u00e4 virstanpylv\u00e4s saavutetaan 14-vuotiaana. Tanssivista taaperoista voisi silti p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 musiikkimaku alkaa kehittym\u00e4\u00e4n ainakin alitajuisesti jo ensimm\u00e4isten kuuntelukokemusten my\u00f6t\u00e4. Teini-ik\u00e4isen kiihtynyt hormonitoiminta saa kuitenkin kaiken, my\u00f6s musiikin, tuntumaan huomattavasti aiempaa merkityksellisemm\u00e4lt\u00e4. Omien mieltymysten kehittyminen on t\u00e4rke\u00e4 etappi kognitiivisessa kehityksess\u00e4, ja etenkin musiikkimausta tulee merkitt\u00e4v\u00e4 identiteetti\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4. (Hadju 2011.)<\/p>\n

Ei ihme, ett\u00e4 kukaan alakouluik\u00e4isist\u00e4 kitaraoppilaistani ei osaa vastata juuri mit\u00e4\u00e4n, kun utelen heid\u00e4n lempiartisteista ja -kappaleista. Mieltymyksi\u00e4 kartoittavan levyraadin tuloksenakin saa useimmiten vain hataran tuntuman siit\u00e4, mist\u00e4 nuori oppilas saattaisi innostua. Innostus l\u00f6ytyy usein ulkomusiikillisen tekij\u00e4n kautta, kuin itse musiikista. Oppilas on saattanut innostua kappaleesta jota h\u00e4n muistaa kuunnelleen is\u00e4ns\u00e4 kanssa m\u00f6kill\u00e4, tai vaikkapa kappaleesta, joka on tuttu h\u00e4nen lempi k\u00e4nnykk\u00e4pelist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Vaikka musiikki onkin paljon muuta kuin s\u00e4veli\u00e4 paperilla tai ilman v\u00e4r\u00e4htely\u00e4 korvak\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4, hyvin nuorelta oppilaalta ei tulisi odottaa yht\u00e4 vahvaa tunnesidett\u00e4 musiikkiin mit\u00e4 aikuiselta. Harjoittelumotivaatio l\u00f6ytyy yleens\u00e4 parhaiten pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tunnit monipuolisina ja hauskoina. Harrastuksen edetess\u00e4 oppilas alkaa v\u00e4h\u00e4n kerrallaan l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n suosikkikappaleita ja -harjoituksia, ottaen samalla ensiaskelia kohti musiikkimaun muodostumista.<\/p>\n

Makumieltymykset syvenev\u00e4t<\/strong>: 14 – 17 -vuotiaat oppilaat<\/strong><\/p>\n

\"KASELIUS_KUVA\"<\/a>
Enchantedhearts88<\/figcaption><\/figure>\n

Teini-i\u00e4n kynnyksell\u00e4 soittoharrastukselta aletaan vaatia ja olettaa enemm\u00e4n. Oppilas haluaa usein ilmaista uudistuvaa identiteetti\u00e4\u00e4n kappalevalintojen kautta. Yksil\u00f6llisyyden korostamisen ohella musiikkimaulla haetaan my\u00f6s yhteenkuuluvuuden tunnetta. Moni teini-ik\u00e4inen kuunteleekin mieluiten samaa musiikkia mit\u00e4 kaverit kuuntelevat. (Lewsey 2013). Yhten\u00e4isest\u00e4 musiikkimausta tulee yksi kaveriporukan yhteishengen kivijaloista, joka saattaa tosin my\u00f6s rajata uskallusta tutustua monipuolisesti eri tyylilajeihin.<\/p>\n

16-vuotiaan vasta-alkajan kanssa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kannata soittaa Ukko Nooa, vaikka se olisikin helppoutensa puolesta t\u00e4ydellinen ensimm\u00e4inen harjoitus. Mielekk\u00e4impi\u00e4 harjoituksia ovat yleens\u00e4 oppilaan lempib\u00e4ndien kappaleet. Valitettavasti lempibiisit ovat my\u00f6s l\u00e4hes poikkeuksetta melko vaativia vasta-alkajalle. Tavoite soittaa idoliensa kaltaisesti motivoi kuitenkin valtaosaa oppilaista huomattavasti enemm\u00e4n, kuin taitotasolle t\u00e4ydellisesti r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6idyt helpommat harjoitukset, joihin oppilaalla ei ole valmista tunnesidett\u00e4. Vaativaakin kappaletta voi tapailla hitaasti ja pieniss\u00e4 osissa. Soittoteknisten vaikeuksien ollessa ylitsep\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, oppilaalle on helppo tarjota lempikappaleen kylki\u00e4isin\u00e4 taitotasoa vastaavia tekniikkaharjoituksia, ilman ett\u00e4 se vaikuttaa motivaatioon kielteisesti.<\/p>\n

Murrosik\u00e4iselle musiikki onkin yht\u00e4kki\u00e4 aiempaa intiimimp\u00e4\u00e4. Alakouluik\u00e4isillekin improvisointi ja itsens\u00e4 ilmaiseminen tuntuu joskus kiusalliselta, mutta monelle teini-ik\u00e4iselle se on kuin tervan juontia. Vaikka tunneside musiikkiin olisi muodostunut tiedostamattomastikin, siit\u00e4 seuraa yleens\u00e4 pelottava oivallus: nuori oppilas tajuaa, ett\u00e4 ihmisill\u00e4 on tapana muodostaa mielipiteit\u00e4 musiikista ja muusikoista. Uskoisin t\u00e4m\u00e4n olevan yksi syy siihen, miksi teini-ik\u00e4iset oppilaat tuntevat itsens\u00e4 soittajana aiempaa haavoittuvaisemmiksi, etenkin jos luotto omiin kykyihin on matalalla.<\/p>\n


\nMusiikkimaku kulminoituu: 18 – 24 -vuotiaat oppilaat<\/strong><\/p>\n

T\u00e4ysi-ik\u00e4isyyden kynnyksell\u00e4 musiikillinen identiteetti saavuttaa ainakin osittain pysyv\u00e4n lakipisteen. Itsen\u00e4istyminen n\u00e4kyy my\u00f6s musiikkimaun kehityksess\u00e4 ja omien mielihalujen seuraaminen muuttuu t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi, kuin se, mit\u00e4 kaverit ajattelevat. Aikuistumisen merkitt\u00e4vimpien uusien kokemusten yhteydess\u00e4 kuultu musiikki aiheuttaa pysyv\u00e4n tunnesiteen, jopa sellaisiin kappaleisiin jotka olivat aiemmin makumieltymysten ulkopuolella. Korostunut vapaus ja sen mukana tulevat ty\u00f6h\u00f6n, opiskeluun, luovuuteen, vapaa-aikaan ja seksuaalisuuteen liittyv\u00e4t musiikilliset el\u00e4mykset saattavat pysy\u00e4 t\u00e4rkein\u00e4 muistoina aina kuolemaan asti. (Barnes 2014).<\/p>\n

Pidemp\u00e4\u00e4n soittamista harrastanut alkaa viimeist\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa miettim\u00e4\u00e4n omaa identiteetti\u00e4\u00e4n muusikkona. Olisiko minusta ammattilaiseksi? Mit\u00e4 haluan saavuttaa? Mit\u00e4 haluan sanoa ja mink\u00e4laiselle yleis\u00f6lle? Musiikkimaun laajentuessa makumieltymysten ja itseilmaisun v\u00e4lille alkaa synty\u00e4 dissonanssia. Joskus tuntuu hyv\u00e4lt\u00e4 soittaa musiikkia jota ei tykk\u00e4\u00e4 kuunnella, joskus taas tekee mieli kuunnella musiikkia jota ei halua soittaa. Erilaisen musiikin valtava kirjon sis\u00e4ist\u00e4minen edesauttaa omien kykyjens\u00e4 rajallisuuden tiedostamista, josta seuraa tarve l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ”oma \u00e4\u00e4ni”, jota ilmaista jo kertyneill\u00e4 taidoilla.<\/p>\n

Edistyneempi\u00e4 nuoria aikuisia opettaessa luovuutta ja itseilmaisukyky\u00e4 ruokkivat harjoitukset tuntuvat usein olevan tehokkaimpia. Oppilaat tarvitsevat v\u00e4hemm\u00e4n ohjausta ja heill\u00e4 on usein oppimiseen liittyvi\u00e4 realistisia tavoitteita jo ennen ensimm\u00e4ist\u00e4 soittotuntia. Makumieltymysten selkeytymisen seurauksena harjoiteltavien kappaleiden valitseminen helpottuu huomattavasti. On tosin hyv\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 tarjota kappaleita my\u00f6s oppilaan makumieltymysten ulkopuolelta, etenkin sellaisille oppilaille, joilla on kyky\u00e4 harjoitella mielimusiikkiaan my\u00f6s itsen\u00e4isesti. Metallimusiikkiin kokonaisvaltaisesti uppoutunut 19-vuotias teinihevari saattaa monesti l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia ulottuvuuksia vaikkapa Paganinista tai Coltranesta. Mukavuusalueen ulkopuolelle heitt\u00e4ytyminen ruokkii oppilaan kehityst\u00e4 joskus jopa moninkertaisesti tehokkaammin, mit\u00e4 samankaltaisten lempikappaleiden rutiininomainen l\u00e4pitahkoaminen.<\/p>\n

\u00a0Musiikkimaun kehittyminen hidastuu: 25-vuotiaat ja sit\u00e4 vanhemmat oppilaat<\/strong><\/p>\n

El\u00e4m\u00e4n vakiintuessa my\u00f6s makumieltymysten kehitys alkaa vakiintua, vaikkakin yksil\u00f6lliset erot voivat olla valtavia. Musiikki joka oli l\u00e4hinn\u00e4 syd\u00e4nt\u00e4 nuorena aikuisena saattaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 koko loppuel\u00e4m\u00e4n makumieltymysten suuntaa. Toisaalta ne, jotka ovat kuunnelleet seikkailunhaluisesti erilaista musiikkia koko ik\u00e4ns\u00e4, toimivat l\u00e4hes poikkeuksetta samalla tavalla vanhempanakin.<\/p>\n

Ammattimuusikot pysyttelev\u00e4t usein alueella, jossa heill\u00e4 on mielest\u00e4\u00e4n eniten annettavaa. Musiikin muuttuessa ty\u00f6ksi, levylautaselle p\u00e4\u00e4tyy kuitenkin entist\u00e4 useammin \u00e4\u00e4nitteit\u00e4, jotka ovat kaukana tyylilajista johon on erikoistunut. Teini-i\u00e4n suosikkien nostalgisointi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 valtavan suuria tunteita, mutta ei kuitenkaan tarjoa en\u00e4\u00e4 uudenlaista el\u00e4myst\u00e4. Virtuoosimaiselle soittajalle oman instrumentin kuunteleminen saattaa jopa kuulostaa tuskastuttavalta, jos valtaosa soitosta kuulostaa liian tutulta ja turvalliselta.<\/p>\n

My\u00f6s ihmisbiologia vaikuttaa kokemukseen, sill\u00e4 kuulo alkaa heikentym\u00e4\u00e4n jo 25-vuotiaana. Kyky kuulla korkeita taajuuksia ja pieni\u00e4 eroja s\u00e4velkorkeuksissa v\u00e4henee, mink\u00e4 seurauksena uusi musiikki ei en\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuulosta aivan yht\u00e4 eloisalta ja v\u00e4rikk\u00e4\u00e4lt\u00e4 mit\u00e4 nuorempana. (Barnes 2014). Kypsyys tuo tosin mukanaan t\u00e4ysin uuden ulottuvuuden musiikin kuunteluun, ja huomio alkaa kiinnitty\u00e4 entist\u00e4 enemm\u00e4n sanomaan, tunteisiin ja ilmaisuun. T\u00e4m\u00e4 lienee yksi lukuisista syist\u00e4, miksi vanhemmat tuntuvat vihaavan lapsiensa mielimusiikkia sukupolvesta toiseen. Kannattaa kuitenkin muistaa, ett\u00e4 makuasioissa lapsi on aivan yht\u00e4 oikeassa kuin aikuinenkin.<\/p>\n

Kirjoittaja: Joonas Kaselius 2016, Karelia-amk<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n

Barnes, T. 2014. There’s a ”Magic Age” When You Find Your Musical Taste, According to Science. Viitattu 24.2.2016 http:\/\/mic.com\/articles\/96266\/there-s-a-magic-age-when-you-find-your-musical-taste-according-to-science#.M86lg4eHZ<\/p>\n

Bonneville-Roussy A., Rentfrow PJ., Xu MK., Potter J., 2013. Music through the ages: \u00a0Trends in musical engagement and preferences from adolescence through middle adulthood<\/p>\n

Hadju, D. 2011. Forever Young? In Some Ways, Yes. Viitattu 24.2.2016 http:\/\/www.nytimes.com\/2011\/05\/24\/opinion\/24hajdu.html?_r=4&ref=contributors&<\/p>\n

Levitin, D.J. 2007. This Is Your Brain on Music: The Science of a Human Obsession<\/p>\n

Lewsey, F.2013. The musical ages of modern man: how our taste in music changes over a lifetime. Viitattu 24.2.2016 http:\/\/www.cam.ac.uk\/research\/news\/the-musical-ages-of-modern-man-how-our-taste-in-music-changes-over-a-lifetime<\/p>\n

Kuvan tekij\u00e4noikeustiedot:<\/strong><\/p>\n

Tekij\u00e4: Enchantedhearts88 \u00a0<\/strong>K\u00e4ytt\u00f6oikeus: Creative Commons Attribution-Noncommercial-Share Alike 3.0 License (CC BY-NC-SA 3.0).
\nLinkki alkuper\u00e4iskuvaan: http:\/\/enchantedhearts88.deviantart.com\/art\/Music-283873610<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sanotaan, ett\u00e4 makuasioista ei voi kiistell\u00e4. Eroavat makumieltymykset ovat t\u00e4st\u00e4 huolimatta syyp\u00e4\u00e4 moniin arjen pieniin konflikteihin. Makuasioista kiistelemisess\u00e4 on kuitenkin yksi erinomainen puoli \u2013 kaikki ovat yht\u00e4 oikeassa! Musiikkimaun muodostumisen ensiaskeleet: 0 – 13 -vuotiaat oppilaat Ensimm\u00e4inen askel makuasioista ”kiistelemiseen” on muodostaa ja tiedostaa omat mieltymyksens\u00e4. Musiikin vaikutuksia tutkivan psykologian professorin, Daniel J. Levitinin mukaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[246,130,10],"class_list":["post-1120","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-elamankaari","tag-musiikkimaku","tag-soitonopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1120","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1120"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1120\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2478,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1120\/revisions\/2478"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1120"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1120"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1120"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}