Musiikin positiivisesta vaikutuksesta ihmisen aivoihin on tiedetty jo hyvin pitk\u00e4\u00e4n. Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 musiikin aivotutkimuksessa on tehty l\u00e4pimurtoja, joiden avulla voidaan entisest\u00e4\u00e4n osoittaa musiikin tuomat edut muun muassa ihmisen oppimiseen ja keskittymiskyvyn paranemiseen. Mielest\u00e4ni tulevien musiikkipedagogien tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 tietoa mahdollisimman hyvin edukseen. Miten esimerkiksi musiikin tai instrumentin opettaja voisi parhaiten hy\u00f6ty\u00e4 saamastaan uudesta tutkimustiedosta?<\/p>\n
Musiikin vaikutuksesta aivoihin<\/strong><\/p>\n On jo ennest\u00e4\u00e4n tiedetty, ett\u00e4 musiikki auttaa ihmist\u00e4 uuden oppimisessa ja keskittymiskyvyn kehittymisess\u00e4. Musiikin harrastaminen vaikuttaa ihmisen aivotoimintaan erityisesti lapsuudessa. Harrastuksen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse liitty\u00e4 itse soittamiseen, vaan jo tavallinen musiikin kuunteleminen, lauleskelu ja tanssiminen riitt\u00e4v\u00e4t saamaan my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia aikaan aivoissa ja keskittymiskyvyss\u00e4. Helsingin k\u00e4ytt\u00e4ytymistieteiden laitoksen yli kymmenen tutkijan Musiikki ja aivot \u2013ryhm\u00e4 on selvitt\u00e4nyt, ett\u00e4 soittoa harrastavien lasten kyky erotella \u00e4\u00e4ni\u00e4 kehittyy vertailussa olevaa ryhm\u00e4\u00e4 tarkemmaksi 2-6 vuotta soittoharrastuksen aloittamisen j\u00e4lkeen. (Tervaniemi, 2015.)<\/p>\n Vaikka lapsena aloitettu musiikkiharrastus vaikuttaakin eniten aivoihin, harjoittaa my\u00f6s aikuisen musiikkiharrastus aivoja. Esimerkiksi musiikkiterapian avulla on pystytty edesauttamaan muun muassa aivohalvauksesta k\u00e4rsineiden potilaiden toipumista. Tutkimusten avulla on saatu selville, ett\u00e4 musiikki vaikuttaa laaja-alaisesti l\u00e4hes kaikkiin alueisiin aivoissa. On my\u00f6s huomattu kuinka musiikin avulla vaurioitumaton aivoalue on alkanut korjaamaan vioittuneita aivoalueita. Musiikin avulla on jo kuntoutettu my\u00f6s muistisairaita ja Alzheimer-potilaita. (Tervaniemi, 2015; Teostory 3\u00a0 2009, 12-13.)<\/p>\n Kaikkiin meist\u00e4 musiikki ei kuitenkaan vaikuta samalla tavalla. Tutkimuksissa on arveltu, ett\u00e4 noin nelj\u00e4ll\u00e4 prosentilla v\u00e4est\u00f6st\u00e4 olisi kyvytt\u00f6myys nauttia musiikista. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan amusiaksi, josta k\u00e4rsiv\u00e4n on my\u00f6s vaikeaa hahmottaa musiikkia. T\u00e4llaiset yksil\u00f6t kokevat olevansa erilaisia kuin muut. Monet heist\u00e4 ovat yritt\u00e4neet my\u00f6s v\u00e4kisin oppia, ett\u00e4 mist\u00e4 musiikissa kuuluisi oikein nauttia. (Teostory 3 2009, 12.)<\/p>\n Musiikin aivotutkimuksessa on huomattu, ett\u00e4 ammattimuusikoiden aivojen rakenteet ja toiminta poikkeavat monella eri tavalla ei-muusikoiden aivoista. Aivan kuten urheillessa treenattavat lihakset, kasvavat my\u00f6s musiikin avulla harjoitettavat aivoalueet konkreettisesti (Teostory 3 2009, 14). Varsinkin nykyhallituksen tekemi\u00e4 varhaiskasvatuksen ja suomalaisen koulutuksen leikkauksia tulisi mielest\u00e4ni tarkastella n\u00e4iden tutkimustulosten valossa uudelleen eettisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta k\u00e4sin.<\/p>\n Tietoa suomalaisesta musiikin aivotutkimuksesta<\/strong><\/p>\n Useiden maiden eri huippuyliopistojen tutkimusyksik\u00f6t ovat tehneet viime vuosikymmenin\u00e4 huomattavia julkaisuja siit\u00e4, miten muusikkojen ja ei-muusikkojen aivot poikkeavat toisistaan. Kontrolloitujen kokeiden avulla on havaittu, ett\u00e4 musiikin harrastaminen edesauttaa aivojen tiedonk\u00e4sittelytaitoja, joista on hy\u00f6ty\u00e4 muussakin oppimisessa musiikin lis\u00e4ksi. Suomalainen alan tutkimus on laajalti arvostettua ja sit\u00e4 on vienyt eteenp\u00e4in varsinkin vuonna 2006 alkanut kansainv\u00e4linen Tuning the Brain, eli lyhyemmin Braintuning-niminen, hanke. (Teostory 3 2009, 10-14.)<\/p>\n Suomessa Aivot ja musiikki -tutkimusryhm\u00e4 toimii Helsingin yliopiston k\u00e4ytt\u00e4ytymistieteiden Kognitiivisen Aivotutkimuksen yksik\u00f6ss\u00e4. He ovat ty\u00f6skennelleet 1990-luvulta l\u00e4htien tutkien musiikin kognitioon liittyvi\u00e4 aivotoimintoja systemaattisella ja monitieteisell\u00e4 otteella. Ryhm\u00e4 tekee yhteisty\u00f6t\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston musiikin laitoksen, Music Cognition Teamin, kanssa Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksik\u00f6ss\u00e4. (Helsingin yliopisto, 2013; Teostory 3 2009, 10.)<\/p>\n Suomalaisissa tutkimuksissa on l\u00f6ydetty laajasti musiikin eri vaikutuksia ihmisen aivoihin. Esimerkiksi Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston tutkijan, Suvi Saarikallion, tutkimuksissa on osoitettu, ett\u00e4 musiikki on nuorille merkityksellinen kasvun, kehittymisen ja emotionaalisen s\u00e4\u00e4telyn tuki. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston akatemiaprofessori Petri Toiviaisen tutkimusryhm\u00e4 on osoittanut fMRI-kuvaukseen, eli l\u00e4\u00e4ketieteelliseen funktionaaliseen magneettikuvausmenetelm\u00e4\u00e4n, perustuvassa tutkimuksessaan muun muassa sen, ett\u00e4 ihmisen motoriset aivoalueet aktivoituvat kuuntelutilanteessa, vaikka kuuntelija olisikin liikkumatta paikallaan. Yht\u00e4 lailla Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston professori Jaakko Erkkil\u00e4n tutkimuksessa osoitettiin, ett\u00e4 masennuspotilaiden perushoitoon yhdistett\u00e4v\u00e4, vapaaseen improvisaatioon perustuva musiikkiterapia, paransi yleist\u00e4 toimintakyky\u00e4, lievensi ahdistusta ja masennusta sek\u00e4 kaksinkertaisti hoitovasteen. (Teostory, 2014; Aalto-yliopisto, 2014.)<\/p>\n Edell\u00e4 mainitut ovat vain muutamia esimerkkej\u00e4 viimeaikaisimmista suomalaisista tutkimustuloksista. Mielest\u00e4ni on hienoa, ett\u00e4 meill\u00e4 on nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vahvaa tieteellist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 musiikin laaja-alaisesta vaikutuksesta hyvinvointiimme ja aivojemme toimintaan. N\u00e4ill\u00e4 tiedoilla voidaan vahvasti perustella se, miksi ennen kaikkea musiikin varhaiskasvatukseen pit\u00e4isi panostaa entisest\u00e4\u00e4n eik\u00e4 siihen saisi miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 kohdistaa valtion s\u00e4\u00e4st\u00f6leikkauksia. Musiikkipedagogien tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 saatavilla olevaa tieteellist\u00e4 tutkimusaineistoa hyv\u00e4kseen tehdess\u00e4\u00e4n monipuolista ja merkityksellist\u00e4 opetusty\u00f6t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Erityisosaaminen ja lahjakkuus<\/strong><\/p>\n Kuinka niin kutsuttujen lahjakkaiden musiikinopiskelijoiden aivot eroavat muiden aivoista? Noin viisisataa vuotta taaksep\u00e4in ihmisen historiassa kulttuuriimme syntyi vahva kahtiajako muusikoiden ja musiikin kuuntelijoiden v\u00e4lille. Tuosta hetkest\u00e4 t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n menness\u00e4 tuo suorituskuilu on kasvanut entisest\u00e4\u00e4n, vaikka viel\u00e4 joskus suurimmassa osassa maailman kulttuureista, ja suurimman ajan koko ihmiskunnan historiasta, musisointi on ollut kollektiivista, ja siihen osallistuminen on ollut kaikille yht\u00e4 luontevaa kuin k\u00e4vely tai hengitt\u00e4minen. Musiikki on siirtynyt kansan keskuudesta konserttisaleihin vasta viimeisimpien muutamien satojen vuosien sis\u00e4ll\u00e4. Jopa saman perheen sis\u00e4ll\u00e4 on mahdollisuus, ett\u00e4 lapset omaksuvat taitoja sisaruksiaan nopeammin. T\u00e4st\u00e4 huolimatta lahjakkuusv\u00e4itett\u00e4 vastaan on enemm\u00e4n todisteita tutun \u201dharjoitus tekee mestarin\u201d -v\u00e4itteen puolesta. Useissa tutkimuksissa, joiden tutkimuskohteena on ollut se, kuinka musiikin erityisosaajat harjoittelevat, on selvitetty, ett\u00e4 parhaimmat yksil\u00f6t harjoittelevat jopa kaksi kertaa huonommaksi havaittuja yksil\u00f6it\u00e4 enemm\u00e4n. Musiikkipedagogi voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tietoa hyv\u00e4kseen jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 opetusty\u00f6ss\u00e4\u00e4n kannustamalla ja motivoimalla oppilaitaan opiskelemaan sek\u00e4 harjoittelemaan entist\u00e4 ahkerammin. (Levitin 2006, 12, 195-196)<\/p>\n Lahjakkuuden k\u00e4site on yhteiskunnassamme leima, niin musiikissa kuin kaikessa muussakin osaamisessa. Sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vahvasti keh\u00e4p\u00e4\u00e4telm\u00e4n mukaan, jota kuvataan Daniel J. Levitin kirjassa Musiikki ja aivot seuraavaan tapaan: \u201dKun sanotaan, ett\u00e4 joku on lahjakas, ajatellaan, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on synnynn\u00e4inen taipumus olla etev\u00e4, mutta lopulta vain sovelletaan termi\u00e4 taannehtivasti sen j\u00e4lkeen, kun h\u00e4n on saavuttanut huomattavia tuloksia.\u201d (Levitin 2006, 196.)<\/p>\n Musiikin erityisosaamisen ja \u201dlahjakkuuden\u201d -k\u00e4sitteen todellinen tiedostaminen auttaa musiikkipedagogia ohjaamaan oppilaitaan heille parhaimpaan suuntaan. Todellisuus on, ett\u00e4 lahjakkaimpia meist\u00e4 ovat ne, jotka harjoittelevat enemm\u00e4n kuin muut, ja ett\u00e4 juurikin harjoittelu on menestyksen oikea syy. Lahjakkuuden keh\u00e4p\u00e4\u00e4telm\u00e4 on valitettavan yleinen tapa jakaa ihmisi\u00e4 hyviin ja huonoihin suoriutujiin, joten siksi my\u00f6s pedagogin pit\u00e4\u00e4 muistaa asian todellinen luonne. Teoriaa, jonka mukaan erityisosaajan tasolle p\u00e4\u00e4sy vaatii 10 000 tuntia harjoittelua alalla kuin alalla, tukee se, ett\u00e4 kukaan ei ole viel\u00e4 tavannut tapausta, jossa joku olisi p\u00e4\u00e4ssyt maailmanluokan huipuksi t\u00e4t\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4 harjoittelulla. Aivomme vaativat pitk\u00e4n ajan kokemuksen informaation vahvistamiseksi hermokudoksessa. Alkuper\u00e4isen \u00e4rsykkeen toistaminen useasti vahvistaa muistia ja samalla taidon kehittymist\u00e4. (Levitin 2006, 195-197.)<\/p>\n Aivotutkimuksen hy\u00f6dynt\u00e4minen musiikkipedagogin arjessa<\/strong><\/p>\n Mielest\u00e4ni nykyaikaisen aivotutkimuksen tiedostaminen musiikin opettajana toimiessa on hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Luulenkin, ett\u00e4 harvalle pedagogille tai musiikintekij\u00e4lle on t\u00e4ysin selv\u00e4\u00e4 kuinka suuri mahdollisuus heill\u00e4 on vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, ja kuinka paljon he oikeasti siihen vaikuttavatkin. Olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4ivitetty\u00e4 aivotutkimustietoa tuotaisiin paremmin esille varsinkin musiikkipedagogien koulutuksessa. Mit\u00e4 paremmin pedagogi tiet\u00e4\u00e4 musiikin positiivisesta ja kokonaisvaltaisesta vaikutuksesta ihmiseen, ihmisaivoihin ja ihmisyyteen, sit\u00e4 paremmin h\u00e4n pystyy sen my\u00f6s ilmaisemaan oppilailleen ja edesauttamaan hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 my\u00f6s musiikinkuluttajien suhteen.<\/p>\n Musiikkipedagogi voi motivoida oppilaitaan tai opetettavaa ryhm\u00e4\u00e4 tiedoillaan. H\u00e4n voi kertoa musiikin positiivisista ja rakenteellisista vaikutuksista ihmisen \u00e4lykkyyteen ja aivotoimintaan. H\u00e4n voi kertoa, kuinka musiikki lis\u00e4\u00e4 keskittymiskyky\u00e4, nostaa mielialaa ja parantaa muistin toimintaa. My\u00f6s uusille soittoharrastuksen aloittaville voi todeta, ett\u00e4 tutkimusten mukaan musiikin vaikutus aivoihin ei riipu aiemmasta musiikkiharrastuksesta (Tervaniemi, 2015). T\u00e4ll\u00e4 tavalla voidaan esimerkiksi motivoida vanhemmalla i\u00e4ll\u00e4 soiton aloittaneita, jotka ainakin oman kokemukseni mukaan ovat hyvinkin ennakkoluuloisia omista kyvyist\u00e4\u00e4n ja mahdollisuuksistaan oppia uutta. Musiikkipohjaista kuntoutusta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n muun muassa kivunlievitykseen melko yleisesti maailmalla (ScienceDaily, 2012). T\u00e4st\u00e4 tiedosta on pedagogille suurta hy\u00f6ty\u00e4, varsinkin jos h\u00e4n on tutustunut esimerkiksi eri musiikkityylien synnytt\u00e4miin tunteisiin. Musiikkipedagogin tulee kuitenkin ottaa huomioon se, ett\u00e4 parhaiten aivoihin vaikuttaa kuuntelijan tai soittajan mielimusiikki. (Teostory, 2014.)<\/p>\n Kaikki meist\u00e4 tiet\u00e4v\u00e4t varmasti omasta kokemuksestaan, ett\u00e4 musiikki vaikuttaa vahvasti tunteisiimme. Musiikki on monimuotoinen, helposti hallittava ja turvallinen maailma eri tunteiden vastaanottamiseen. T\u00e4m\u00e4n takia musiikin uskotaan olevan muiden taidelajien joukossa erityinen taidemuoto. Musiikki ei kuitenkaan her\u00e4t\u00e4 samoja tunteita eri ihmisill\u00e4, vaikka monesti ajatellaan, ett\u00e4 esimerkiksi hidastempoinen, matalilla taajuuksilla soiva mollikappale olisi surullinen. Toisten mielest\u00e4 edell\u00e4 mainitun kuuloinen kappale saattaakin tuntua esimerkiksi pitk\u00e4stytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 tai uneliaalta. Musiikkipedagogin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ottaa huomioon musiikin vaikutus oppilaisiin yksil\u00f6tasolla. Nuorille musiikki voi olla elint\u00e4rke\u00e4 v\u00e4yl\u00e4 omien tunteiden kanavointiin ja itseilmaisuun. Musiikkipedagogin on my\u00f6s hyv\u00e4 tiedostaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n musiikin kuuntelun tuomat hy\u00f6dyt. Jossain tilanteessa musiikin kuunteleminen voi olla soittoa parempi ratkaisu, vaikka itse soittaminen tai laulaminen vaikuttaakin monipuolisemmin aivoihin. (Teostory 3 2009, 10; Tervaniemi, 2015.)<\/p>\n Monissa maailman kieliss\u00e4 verbi \u201dlaulaa\u201d tarkoittaa samalla my\u00f6s tanssimista. Laulamiseen ja musisointiin oletetaan siis liittyv\u00e4n my\u00f6s automaattisesti ruumiillista liikehdint\u00e4\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n musiikin kehollisuus tuntuukin unohtuneen erityisesti l\u00e4nsimaisissa kulttuureissa. Sen sijaan musiikissa korostetaan paljon taitoa ja sit\u00e4, kuinka hyv\u00e4 esimerkiksi soittaja on soittamaan muille. Musiikkipedagogin tai muusikon tulisi muistaa my\u00f6s musiikin kehollisuus. Kaiken musiikin kuuluu olla my\u00f6s tanssittavaa. Oppilaita tulisi kannustaa tuntemaan musiikki kehossaan, sill\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n musiikin kuuntelutilanteessa aivojen motoriset alueet aktivoituvat. Musiikin kehollisuuden tiedostaminen auttaa musiikkipedagogia opettamaan my\u00f6s kehollisesti k\u00f6mpel\u00f6it\u00e4, hitaita ja erityisoppilaisiin luokiteltavia opetettavia. Ennen kaikkea t\u00e4llaiset nuoret oppilaat voivat hy\u00f6ty\u00e4 kokonaisvaltaisesti musiikkiharrastuksesta motoristen taitojen kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4, sill\u00e4 musiikkiharrastuksen tuomat hy\u00f6dyt ulottuvat my\u00f6s musiikin ulkopuolelle. (Levitin 2006, 12; Teostory, 2014; Huotilainen 2011, 44-47.)<\/p>\n Musiikin aivotutkimus tuo my\u00f6s pedagogien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n jatkuvasti uutta tietoa ja k\u00e4sityksemme musiikin merkityksest\u00e4 t\u00e4ydentyy koko ajan. Musiikki on yll\u00e4tyksellinen elementti, joka ulottuu syv\u00e4lle ihmisyyteen ja vaikuttaa meihin syv\u00e4sti ja voimakkaasti. T\u00e4m\u00e4n takia on koko maailman kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikenik\u00e4isill\u00e4 olisi mahdollisuus musiikkiharrastukseen omien tarpeidensa mukaisesti. Monipuolista musiikkia ja musiikillista toimintaa tulisi olla tarjolla monimuotoisesti eri taitotasoille. Musiikki- ja tanssipedagogin on hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 ajan tasalla tieteellisest\u00e4 materiaalista ja muistaa, ett\u00e4 musiikki vaikuttaa kehoomme, tunteisiimme ja olemassaoloomme todenn\u00e4k\u00f6isesti kokonaisvaltaisemmin kuin mik\u00e4\u00e4n muu asia maailmassa. (Huotilainen 2011, 44-47.)<\/p>\n <\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Levitin D.J. 2006. Musiikki ja aivot. Ihmisen er\u00e4\u00e4n pakkomielteen tiedett\u00e4.<\/em> Helsinki: Hakapaino 2010.<\/p>\n Huotilainen M. 2011. Aivotutkimus tunnistaa musiikin erityisen merkityksen ihmiselle. Lilja-Viherlampi L-M. (toim.). Ihminen ja musiikki. Musiikillisen vuorovaikutuksen ulottuvuuksia. <\/em>Turku: Turun ammattikorkeakoulu, 35-51.<\/p>\n Helsingin yliopisto. 2013. Aivot ja musiikki -tutkimusryhm\u00e4. Helsingin yliopisto. http:\/\/www.cbru.helsinki.fi\/music\/fi\/<\/a>. 28.3.2016.<\/p>\n Karjula, M-L. 2009. Soittaminen jumppaa aivojamme. Teosto. https:\/\/www.jyu.fi\/hum\/laitokset\/musiikki\/en\/research\/coe\/Media\/Soittaminen_Jumppaa_Aivojamme.pdf . 28.3.2016.<\/p>\n Tervaniemi, M. Huotilainen, M. Putkinen, V. Saarikivi, K. 2013. Musiikin harrastaminen, aivot ja oppiminen. Helsingin yliopisto. http:\/\/www.ihmu.fi\/public\/files\/Musiikin%20harrastaminen%20aivot%20ja%20oppiminen.pdf<\/a>. 28.3.2016.<\/p>\n Erkkil\u00e4, J. 2014. Musiikin vaikutukset ovat merkitt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 kuin mit\u00e4 yleisesti luullaan. Teosto. http:\/\/www.teosto.fi\/teostory\/musiikin-vaikutukset-ovat-merkittavampia-kuin-mita-yleisesti-luullaan<\/a>. 28.3.2016.<\/p>\n Kallionp\u00e4\u00e4, K. 2015. Helsinkil\u00e4isprofessori: Musiikki kehitt\u00e4\u00e4 aivoja luultua enemm\u00e4n. Helsingin Sanomat. http:\/\/www.hs.fi\/ihmiset\/a1426479600770<\/a>. 28.3.2016.<\/p>\n Luosuj\u00e4rvi, M. 2014. Musiikki auttaa kipuun. Oma Terveys Oy. http:\/\/www.terve.fi\/terveyden-abc\/musiikki-auttaa-kipuun<\/a>. 28.3.2016.<\/p>\nKirjoittaja: Leevi Lehikoinen 2016, Karelia-ammattikorkeakoulu<\/strong><\/h3>\n