{"id":1097,"date":"2016-05-16T10:51:15","date_gmt":"2016-05-16T07:51:15","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1097"},"modified":"2016-05-16T11:04:31","modified_gmt":"2016-05-16T08:04:31","slug":"kuinka-sakkipillin-soittoa-opetetaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2016\/05\/kuinka-sakkipillin-soittoa-opetetaan\/","title":{"rendered":"Kuinka s\u00e4kkipillin soittoa opetetaan"},"content":{"rendered":"<p><strong>S\u00e4kkipillit ovat erikoisia ja hieman mystisi\u00e4 soittimia, joihin liittyy paljon vanhoja perinteit\u00e4 ja omalaatuisia tapoja. My\u00f6s s\u00e4kkipillien soiton opettaminen on hieman omalaatuisempaa kuin niit\u00e4 yleisempien soittimien. S\u00e4kkipillistin\u00e4 ja opettajana tarkastelen n\u00e4iden soitinten perinteisi\u00e4 soitonopetusmetodeja p\u00e4ivitt\u00e4in.<\/strong><\/p>\n<p>Ajauduin s\u00e4kkipillien maailmaan jo nuorella i\u00e4ll\u00e4 rockmusiikin kautta: Korn ja AC\/DC skotlantilaisine s\u00e4kkipilleineen toimivat porttina Skotlannin ja Irlannin musiikkikulttuureihin, joita en muuten olisi ehk\u00e4 l\u00f6yt\u00e4nyt koskaan. Koska s\u00e4kkipillit ovat useille ihmisille yh\u00e4 varsin tuntemattomia soittimia, on syyt\u00e4 aluksi esitell\u00e4 kaksi suosituimmista s\u00e4kkipilleist\u00e4 sek\u00e4 niiden rakenne ja ominaisuudet.<\/p>\n<p>Yksinkertaisimmin selitettyn\u00e4 s\u00e4kkipilli on puhallusputken avulla ilmalla t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 s\u00e4kki, joka k\u00e4sivarren painon alla jakaa ilmaa yhdelle tai useammalle putkelle, joissa on lehdykk\u00e4 \u00e4\u00e4nen tuottamiseksi. (Collinson 1975, 1.). Tavanomaisesti s\u00e4kkipillisoittimissa on yksi melodiaputki, joskus jopa toinenkin, ja yhdest\u00e4 viiteen bordunaputkea s\u00e4estys\u00e4\u00e4ni\u00e4 varten. Joissakin vanhimmissa s\u00e4kkipillimalleissa ei ole bordunaputkia ollenkaan.<\/p>\n<p><strong>Great Highland Bagpipe<\/strong><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2016\/05\/Kuva_1.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-1098\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2016\/05\/Kuva_1-576x1024.jpg\" alt=\"Kuva_1\" width=\"333\" height=\"592\" srcset=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2016\/05\/Kuva_1-576x1024.jpg 576w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2016\/05\/Kuva_1-169x300.jpg 169w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2016\/05\/Kuva_1-112x200.jpg 112w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2016\/05\/Kuva_1.jpg 640w\" sizes=\"auto, (max-width: 333px) 100vw, 333px\" \/><\/a><strong>\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Kuva 1<\/strong><\/p>\n<p>Kaikista erilaisista s\u00e4kkipilleist\u00e4 kiistatta tunnetuin on skotlantilainen Great Highland Bagpipe (Kuva 1), yl\u00e4maan suuri s\u00e4kkipilli. Soittimen nimi viittaa sen kotipaikkaan Skotlannin yl\u00e4mailla sek\u00e4 sen kokoon. Great Highland Bagpipe ei kuitenkaan pitk\u00e4aikaisesta suosiostaan huolimatta ole pisimm\u00e4lle kehittynyt s\u00e4kkipillisoitin, sill\u00e4 sen ambitus (\u00e4\u00e4nialan laajuus) on vain hieman yli oktaavin.<\/p>\n<p>Sill\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pystyt\u00e4 helposti soittamaan kromaattisia (s\u00e4vellajiin kuulumattomia) s\u00e4veli\u00e4, eik\u00e4 sen \u00e4\u00e4nenvoimakkuutta tai s\u00e4estys\u00e4\u00e4ni\u00e4 pystyt\u00e4 hallitsemaan soitettaessa. Lis\u00e4ksi sill\u00e4 (kuten monilla muillakaan s\u00e4kkipilleill\u00e4) ei pystyt\u00e4 soittamaan staccato\u00e4\u00e4ni\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Uilleann pipe, modernin ajan s\u00e4kkipilli<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2016\/05\/Kuva_2.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-full wp-image-1099\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2016\/05\/Kuva_2.jpg\" alt=\"Kuva_2\" width=\"640\" height=\"360\" srcset=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2016\/05\/Kuva_2.jpg 640w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2016\/05\/Kuva_2-300x169.jpg 300w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2016\/05\/Kuva_2-200x113.jpg 200w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a><br \/>\n<strong>Kuva 2<\/strong><\/p>\n<p>Kehittyneimm\u00e4n s\u00e4kkipillisoittimen palkinnon nappaa irlantilainen Uilleann pipe (Kuva 2), yksi harvoista puhallusputkettomista s\u00e4kkipilleist\u00e4. Uilleann pipe kuuluu ns. cold wind pipe \u2013 s\u00e4kkipilleihin, eli s\u00e4kkipillisoittimiin, joihin ei puhalleta l\u00e4mmint\u00e4 ja kosteaa hengitysilmaa puhallusputken l\u00e4pi vaan kuivaa, viile\u00e4\u00e4 huoneilmaa oikean k\u00e4den kainalossa pidett\u00e4v\u00e4n palkeen avulla. T\u00e4m\u00e4 tuo sen soittamisen opettamiseen useita monien muiden s\u00e4kkipillien opettamisesta eroavaa piirrett\u00e4 kuten palkeen k\u00e4ytt\u00f6 sek\u00e4 kuivaa ilmaa ja kosteaa ilmaa kest\u00e4vien lehdyk\u00f6iden erot.<\/p>\n<p>Uilleann pipen ambitus on kaksi oktaavia, se on nykyisess\u00e4 muodossaan t\u00e4ysin kromaattinen, hiljaisempi ja pehme\u00e4-\u00e4\u00e4nisempi kuin useimmat muut s\u00e4kkipillit ja sill\u00e4 voidaan soittaa jopa rytmitettyj\u00e4 sointukomppeja samaan aikaan melodian kanssa. (Skinner Sawyers 2000, 87).<br \/>\nMy\u00f6s staccatosoitto onnistuu Uilleann pipella. Uilleann pipessa puhallusputken korvaa aiemmin mainitsemani palje. T\u00e4m\u00e4n l\u00e4hemm\u00e4ksi haitaria ei s\u00e4kkipilli\u00e4 voi en\u00e4\u00e4 tehd\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Opetusmateriaalit<br \/>\n<\/strong><br \/>\nN\u00e4it\u00e4 s\u00e4kkipillej\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 suuren suosion lis\u00e4ksi niille kirjoitetun opetusmateriaalin paljous: varsinkin skotlantilaiselle s\u00e4kkipillille on kirjoitettu soitto-oppaita ja nuottikirjoja jo vuosikymmenien ajan, ja lis\u00e4\u00e4 julkaistaan viel\u00e4kin muutaman vuoden v\u00e4lein. Irlantilaisen s\u00e4kkipillin opetusmateriaalin m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole n\u00e4in valtava, mutta sillekin on julkaistu joitakin opaskirjoja. Lis\u00e4ksi kummallekin s\u00e4kkipillille l\u00f6ytyy runsaasti opetusmateriaalia internetist\u00e4.<\/p>\n<p>Sek\u00e4 skotlantilaisen ett\u00e4 irlantilaisen s\u00e4kkipillin soittamisen opetteleminen alkaa, hyvin erikoista kyll\u00e4, opettelemalla toista soitinta. Great Highland Bagpipe \u2013 perinteeseen kuuluu soittamisen opetteleminen ensin er\u00e4\u00e4nlaisella \u201dharjoituspillill\u00e4\u201d(englanniksi Practice Chanter), joka on kuin s\u00e4kkipilli ilman s\u00e4kki\u00e4 ja bordunaputkia. (The National Piping Centre 2001, 1).<\/p>\n<p>Harjoituspilliss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n muovista lehdykk\u00e4\u00e4 oikean soittimen puisen lehdyk\u00e4n sijaan, sill\u00e4 muovista lehdykk\u00e4\u00e4 ei tarvitse \u201dpuhaltaa sis\u00e4\u00e4n\u201d eli l\u00e4mmitell\u00e4 puhaltamalla sit\u00e4 hieman joka p\u00e4iv\u00e4 viikkojen ajan ennen kuin lehdykk\u00e4\u00e4 alkaa tuottaa tarpeeksi \u00e4\u00e4nt\u00e4, jotta sit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 varsinaiseen soittamiseen.<\/p>\n<p>Muovinen lehdykk\u00e4 my\u00f6s kest\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 l\u00e4hes ikuisesti, kun taas puinen lehdykk\u00e4 v\u00e4syy ker\u00e4tess\u00e4\u00e4n kosteutta l\u00e4mpim\u00e4st\u00e4 puhallusilmasta, ja alkaa lopulta soida huonosti. Puinen lehdykk\u00e4 vaatii my\u00f6s paljon kovempaa puhallusvoimaa kuin muovinen. (MacNeill ja Pearston 1953, 7).<\/p>\n<p>Uilleann pipen opetteleminen helpottuu, jos oppilas opettelee ensin soittamaan toista perinteist\u00e4 ja hyvin tunnettua irlantilaisen kansanmusiikin soitinta: tinapilli\u00e4. N\u00e4iss\u00e4 soittimissa on samankaltainen sormitus sek\u00e4 l\u00e4hes yht\u00e4 laaja ambitus, joten tinapilli\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin Uilleann pipen harjoituspillin\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Great Highland Bagpipe ja sen opettelemisen haasteet<br \/>\n<\/strong><br \/>\nSkotlantilainen yl\u00e4maan s\u00e4kkipilli on uljas\u00e4\u00e4ninen ja visuaalisesti upea soitin, mutta sen opetteleminen on aluksi eritt\u00e4in haasteellista. Aloittelijan on hankalaa tavoittaa tarpeeksi voimakas puhallus, pit\u00e4\u00e4 huulensa liitt\u00e4v\u00e4n ilmatiiviisti puhallusputkessa kiinni ja tuottaa riitt\u00e4v\u00e4 ilmanpaine jotta kaikki soittimen nelj\u00e4 lehdykk\u00e4\u00e4 alkaisivat soida tasaisesti ja vireess\u00e4. Joidenkin mielest\u00e4 Great Highland Bagpipe on maailman vaikeimmin opeteltava soitin. (Bowen ja Trier 2014, 4.)<\/p>\n<p>T\u00e4t\u00e4 haastetta voidaan helpottaa harjoituspillin avulla: kappaleiden ja niihin kuuluvien, usein eritt\u00e4in monimutkaisten koru\u00e4\u00e4nien opetteleminen ensin harjoituspillill\u00e4 auttaa soittajaa keskittym\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n muihin asioihin varsinaista instrumenttia opetellessaan. Ajan kanssa puhallustekniikasta ja s\u00e4kin hallinnasta tulee tottumisen kautta automaattista, mutta useimmat s\u00e4kkipillistit opettelevat uudet kappaleet ensin harjoituspillill\u00e4 viel\u00e4 my\u00f6hemminkin soittourallaan.<\/p>\n<p><strong>Piobaireachd, yl\u00e4maan klassinen musiikki<br \/>\n<\/strong><br \/>\nHarjoituspilli on keskeinen apuv\u00e4line my\u00f6s skotlantilaisen s\u00e4kkipillimusiikin kruununjalokiven, piobaireachdin, opettelemisessa: piobaireachd(gaelin kielt\u00e4, \u201dsoittaa s\u00e4kkipilli\u00e4\u201d) oli 1300-luvun lopulta 1800-luvun alulle asti ainoaa musiikkia, jota Great Highland Bagpipella soitettiin. (MacNeill ja Wallace 1990, 3.). 1800-luvulla t\u00e4m\u00e4 eritt\u00e4in monimutkainen ja ylev\u00e4 \u201dyl\u00e4maan klassinen musiikki\u201d sai v\u00e4isty\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin tunnetumman pelimannimusiikin, kuten marssien, reelien ja jigien tielt\u00e4.<\/p>\n<p>Piobaireachdin opetteleminen aloitetaan, kun oppilas on saavuttanut tason, jolla h\u00e4n kykenee soittamaan pelimannimusiikkia perinteisine koru\u00e4\u00e4nineen ilman vaikeuksia. T\u00e4m\u00e4 tuntuu monen oppilaan mielest\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin s\u00e4kkipillinsoiton opetteleminen uudelleen alusta, sill\u00e4 sek\u00e4 vasta-alkajia ett\u00e4 piobaireachd-oppilaita opetetaan jakamalla koko ajan vaikeutuvat ja monimutkaistuvat koru\u00e4\u00e4nien rypp\u00e4\u00e4t pieniin osiin.<br \/>\nN\u00e4it\u00e4 osia harjoitellaan kunnes ne sujuvat oppilaalta t\u00e4ydellisesti, jolloin siirryt\u00e4\u00e4n seuraavaan osaan. N\u00e4in jatketaan k\u00e4rsiv\u00e4llisesti kunnes koko kappale on opeteltu.<\/p>\n<p><strong>Uilleann pipe ja tinapilli, yst\u00e4v\u00e4t m\u00e4ess\u00e4<br \/>\n<\/strong><br \/>\nTinapilli on elint\u00e4rke\u00e4 osa kaikkea irlantilaista kansanmusiikkia, ja taitava soittaja voi sill\u00e4 ilmaista suuria tunteita ja virtuositeettia, vaikka se valitettavan usein miellet\u00e4\u00e4nkin aloittelijoiden soittimeksi. (Mathieson 2001, 35). Monet Uilleann pipen mestarit ovat aloittaneet musiikillisen uransa tinapillin parissa nuorella i\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<p>Tinapilli\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Uilleann pipen opetuksessa samalla tavalla kuin harjoituspilli\u00e4 Great Highland Bagpipen kanssa, mutta se toimii my\u00f6s er\u00e4\u00e4nlaisena astinlautana: Uilleann pipe on eritt\u00e4in monimutkainen ja hankalasti opeteltava soitin, joten tinapillin kanssa oppilas voi kokeilla motivaatiotaan. Mik\u00e4li tinapillin opetteleminen onnistuu, voi oppilas hyvill\u00e4 mielin siirty\u00e4 s\u00e4kkipillin opettelemiseen.<\/p>\n<p>Toisin kuin skotlantilaisten s\u00e4kkipillien perinteess\u00e4, irlantilaisen s\u00e4kkipillin soittamisessa opetellaan ensin kappaleen melodia. Kun koko kappale on opittu ulkoa, aletaan melodiaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n sopia ja tyylinmukaisia korunuotteja ja variaatioita. T\u00e4t\u00e4 voidaan tehd\u00e4 jo tinapilli\u00e4 opeteltaessa, ja se auttaa sormien tekniikan kehittymist\u00e4 luontaiseksi ja vaivattomaksi.<\/p>\n<p><strong>Tinapillin j\u00e4lkeen<br \/>\n<\/strong><br \/>\nUilleann pipen opettelussa tinapillin j\u00e4lkeen seuraava vaihe on s\u00e4kkiin, palkeeseen ja varsinaisen soittimen melodiaputkeen totuttelu. Toisin kuin tinapilliss\u00e4, irlantilaisessa s\u00e4kkipilliss\u00e4 ei hallita ilmanpaineen vaihtelua suulla ja keuhkoilla vaan k\u00e4sill\u00e4: toinen k\u00e4sivarsi pumppaa palkeen avulla ilmaa s\u00e4kkiin, ja toinen s\u00e4\u00e4telee s\u00e4kist\u00e4 melodiaputkeen kulkevan ilmavirran voimakkuutta.<\/p>\n<p>Uilleann pipen melodiaputki eroaa tinapillist\u00e4 hieman sormituksen(eli sormilla tapahtuvan asteikon hallinnan) osalta, mutta suurin ero on putken p\u00e4\u00e4ss\u00e4: Uilleann pipen melodiaputken p\u00e4\u00e4t\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 painettuna soittajan reitt\u00e4 vasten, ja se nostetaan vapaaksi vain tiettyjen nuottien soittamista varten. Tinapillin p\u00e4\u00e4 on aina vapaasti auki.<\/p>\n<p>Juuri t\u00e4m\u00e4 ominaisuus mahdollistaa s\u00e4kkipillisoittimilla usein mahdottoman staccatosoiton Uilleann pipella: melodiaputken p\u00e4\u00e4n painaminen reitt\u00e4 vasten ja kaikkien sormiaukkojen peitt\u00e4minen pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilman poistumisen s\u00e4kist\u00e4 t\u00e4ysin, jolloin my\u00f6sk\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nt\u00e4 ei muodostu.<\/p>\n<p>Useimmat Uilleann pipen soittajat j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t tinapillill\u00e4 harjoittelun kokonaan siirrytty\u00e4\u00e4n varsinaisen s\u00e4kkipillin pariin. Kun s\u00e4kin, palkeen ja melodiaputken hallinta on luontevaa, on j\u00e4ljell\u00e4 Uilleann pipen erikoisin ja vaativin ominaisuus: s\u00e4estys\u00e4\u00e4nten hallinta.<\/p>\n<p><strong>Itseoppimisen haasteet ja mahdollisuudet<br \/>\n<\/strong><br \/>\nEtenkin maissa, joissa ei ole aktiivista s\u00e4kkipillikulttuuria, on eritt\u00e4in yleist\u00e4 ett\u00e4 suurin osa oppilaista aloittaa s\u00e4kkipillin soiton opettelun itseopiskeluna, esimerkiksi jonkin oppikirjan avulla. Sek\u00e4 Great Highland Bagpipen harjoituspillej\u00e4 ett\u00e4 irlantilaisia tinapillej\u00e4 myyd\u00e4\u00e4n paljon paketteina, joihin kuuluu soittimen lis\u00e4ksi jokin oppikirja ja usein jopa CD -levy.<\/p>\n<p>Itsekin aloitin s\u00e4kkipillin soittamisen itseopiskeluna, ja olin lannistua ennen kuin kunnolla p\u00e4\u00e4sin alkuunkaan: s\u00e4kkipillisoitinten huoltaminen, kunnossapito ja mukauttaminen soittajan tarpeita ja ominaisuuksia vastaavaksi osoittautuivat huomattavasti haastavammiksi kuin mink\u00e4\u00e4n aiemmin kokeilemani soittimen. Ongelmia tuotti aluksi my\u00f6s Great Highland Bagpipen soittoergonomia: yl\u00e4maanpilli vaatii todella, todella paljon voimaa soittajan pallealta, keuhkoilta ja huulilta tuottaakseen \u00e4\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n<p>Juuri soittoergonomian takia aloittelevan s\u00e4kkipillistin tulisi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 mahdollisimman varhaisessa vaihessa soittamisen opettelua kokeneen opettajan puoleen. Itseopiskelussa suurena vaarana on soittajan ja\/tai soittimen terveydelle haitallisen soittotekniikan omaksuminen, johon tehokkain l\u00e4\u00e4ke on opettajan ohjaus. Nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6s internetist\u00e4 voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ohjeita ja ratkaisuja ongelmiinsa.<\/p>\n<h3><strong>Kirjoittaja: Taavi Kervinen 2016, Karelia-ammattikorkeakoulu<\/strong><\/h3>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><br \/>\nBowen, R. ja Trier, S. 2014. Hal Leonard Bagpipe Method. Milwaukee: Hal Leonard Corporation.<\/p>\n<p>Collinson, F. 1975. The Bagpipe, the history of a musical instrument. Lontoo ja Boston: Routledge &amp; Kegan Paul.<\/p>\n<p>The National Piping Centre 2001. The Highland Bagpipe Tutor Book. Glasgow: The National Piping Centre.<\/p>\n<p>MacNeill, S. ja Pearston, T. 1953. The College of Piping Highland Bagpipe Tutor 1. Glasgow: The College of Piping.<\/p>\n<p>MacNeill, S ja Wallace, R. 1990. The College of Piping Tutor 4: Piobaireachd. Glasgow: The College of Piping.<\/p>\n<p>Mathieson, K. 2001. Celtic Music. San Fransico: Backbeat Books.<\/p>\n<p>Skinner Sawyers, J. 2000. The Complete Guide to Celtic Music. Lontoo: Aurum Press Ltd.<\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>S\u00e4kkipillit ovat erikoisia ja hieman mystisi\u00e4 soittimia, joihin liittyy paljon vanhoja perinteit\u00e4 ja omalaatuisia tapoja. My\u00f6s s\u00e4kkipillien soiton opettaminen on hieman omalaatuisempaa kuin niit\u00e4 yleisempien soittimien. S\u00e4kkipillistin\u00e4 ja opettajana tarkastelen n\u00e4iden soitinten perinteisi\u00e4 soitonopetusmetodeja p\u00e4ivitt\u00e4in. Ajauduin s\u00e4kkipillien maailmaan jo nuorella i\u00e4ll\u00e4 rockmusiikin kautta: Korn ja AC\/DC skotlantilaisine s\u00e4kkipilleineen toimivat porttina Skotlannin ja Irlannin musiikkikulttuureihin, joita [&hellip;]<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on get_the_excerpt --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on get_the_excerpt --><\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[14,240,10],"class_list":["post-1097","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-kansanmusiikki","tag-sakkipillin-soitto","tag-soitonopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1097","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1097"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1097\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1105,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1097\/revisions\/1105"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1097"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1097"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1097"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}