{"id":1094,"date":"2016-05-16T10:06:07","date_gmt":"2016-05-16T07:06:07","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1094"},"modified":"2023-09-11T09:08:01","modified_gmt":"2023-09-11T06:08:01","slug":"improvisointi-ja-saveltaminen-viulunsoiton-opetuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2016\/05\/improvisointi-ja-saveltaminen-viulunsoiton-opetuksessa\/","title":{"rendered":"Improvisointi ja s\u00e4velt\u00e4minen viulunsoiton opetuksessa"},"content":{"rendered":"

Improvisointi ja s\u00e4velt\u00e4minen ovat monelle musiikinopiskelijalle kunnioitusta her\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 sanoja. Moni on ajatellut, ett\u00e4 ne ovat erityistaitoja, jotka ovat mahdollisia muusikolle vasta vuosien harjoittelun j\u00e4lkeen. Itse olen kuitenkin kokenut, ett\u00e4 niit\u00e4 kannattaa sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 soitonopetukseen aivan alusta alkaen.<\/strong><\/p>\n

Sana improvisointi tulee latinasta, ja tarkoittaa \u201dennalta n\u00e4kem\u00e4t\u00f6nt\u00e4\u201d. Se on hetkess\u00e4 syntyv\u00e4\u00e4 musisointia, musiikin luomista ja esitt\u00e4mist\u00e4 samanaikaisesti. Improvisoinnilla on ollut keskeinen rooli musiikissa niin kauan kun musiikkia on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ollut olemassa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4 l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n kuitenkin klassisessa musiikissa, kansanmusiikissa tai vaikkapa jazzmusiikissa hiukan eri tavoin.<\/p>\n

Improvisoinnin erilaiset p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t<\/strong><\/p>\n

Musiikillinen improvisointi voidaan karkeasti jakaa toisaalta idiomaattiseen ja toisaalta ei-idiomaattiseen improvisointiin sen mukaan, tapahtuuko improvisoiminen selke\u00e4sti tietyn musiikinlajin puitteissa ja sen tyylipiirteit\u00e4 noudattaen, vai pyrit\u00e4\u00e4nk\u00f6 mahdollisimman vapaaseen improvisaatioon, jolloin periaatteessa kaikki on mahdollista (Kide 2014,61).<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 jaottelu vaikuttaa siihen, mihin improvisoinnin opiskelussa ja harjoittelussa lopulta pyrit\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi modaalisessa jazzimprovisaatiossa tavoitteena on p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon niin sanotuista v\u00e4\u00e4rist\u00e4 \u00e4\u00e4nist\u00e4, niin ett\u00e4 opiskelija oppii yh\u00e4 sujuvammin l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n instrumentistaan juuri oikeita kulloinkin tarvittavan moodin s\u00e4veli\u00e4 (J\u00e4nk\u00e4l\u00e4 & Ranki 2010,8). Sen sijaan mahdollisimman vapaassa improvisaatiossa t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on oman \u00e4\u00e4nen etsiminen. T\u00e4t\u00e4 tukee parhaiten mahdollisimman hyv\u00e4ksyv\u00e4 ja salliva ilmapiiri, jossa kaikki \u00e4\u00e4net ovat yht\u00e4 tervetulleita (Kide 2014,62)<\/p>\n

Lupa olla tavallinen<\/strong><\/p>\n

Kummassakin l\u00e4hestymistavassa on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 liiallinen yritt\u00e4minen \u2013 olipa se sitten yrityst\u00e4 matkia esikuvia tai p\u00e4invastoin tietoisesti v\u00e4ltell\u00e4 niit\u00e4 \u2013 on haitaksi improvisoinnin opiskelulle. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 rohkaista oppilasta olemaan reilusti \u201dtavallinen\u201d, jotta puristava keksimisen vaatimus voisi hellitt\u00e4\u00e4 (Kide 2014,28). Lis\u00e4ksi s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen rytmi, yksinkertainen sointupohja tai riffi auttavat oppilasta, varsinkin aloittelevaa, p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n sis\u00e4\u00e4n improvisoinnin maailmaan. Luovuuden kukoistukselle on usein eduksi, ett\u00e4 sen toteuttamiselle asetetaan selke\u00e4t puitteet. Luovaa prosessia ei kuitenkaan voi koskaan tietoisesti kiihdytt\u00e4\u00e4 (Uusikyl\u00e4 2002,48).<\/p>\n

Improvisoinnin kesto<\/strong><\/p>\n

Improvisointi on tila, jossa mieless\u00e4 syntyv\u00e4t musiikilliset ideat todentuvat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Toisaalta siin\u00e4 syntyv\u00e4t omat ja muiden improvisoijien luomukset toimivat aina my\u00f6s virikkein\u00e4 sille, miten improvisaatio jatkuu eteenp\u00e4in. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 on oleellista, kuinka kauan improvisointi kest\u00e4\u00e4. Riitt\u00e4v\u00e4 kesto on tarpeen, jotta erilaisille ideoille j\u00e4\u00e4 aikaa tulla esiin ja kehkeyty\u00e4, ja jotta luovaan tilaan ehdit\u00e4\u00e4n asettua. Varsinkin alkuvaiheessa improvisoinnin liian pitk\u00e4 kesto voi olla kuitenkin oppilaalle h\u00e4mment\u00e4v\u00e4 kokemus. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 opettaja harkitsee improvisoinnin keston pident\u00e4mist\u00e4 sopivalla tavalla, kun improvisointi tulee tutummaksi.<\/p>\n

Improvisointi osana kansanmusiikkiviulunsoiton opiskelua<\/strong><\/p>\n

Itse kansanmuusikkona koen, ett\u00e4 suomalainen arkaainen musiikkiperinne antaa hyv\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohdan improvisoinnin opiskelulle, koska vanhat suomalaiset kantele- ja jouhikkos\u00e4velm\u00e4t sek\u00e4 runonlaulut perustuvat vain muutamien s\u00e4velten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja yksinkertaisten melodioiden toistamiseen, muunteluun ja variointiin. My\u00f6s arkaaiseen estetiikkaan kuuluva avosointujen suosiminen vapauttaa soittajaa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n luovasti erilaisia asteikkoja. Viulunsoitossa avosointujen k\u00e4ytt\u00f6 on my\u00f6s teknisist\u00e4 syist\u00e4 luonnollista.<\/p>\n

\"ASIKAINEN_kuva_1\"<\/a><\/p>\n

K\u00e4ytett\u00e4vien s\u00e4velten lis\u00e4\u00e4minen v\u00e4hitellen<\/strong><\/p>\n

Luonnollisin tapa johdatella aloittelevaa viuluoppilasta improvisointiin on soittaa aluksi monia samankaltaisia riffej\u00e4 tai runonlaulumelodioita vain muutamaa s\u00e4velt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en, ja kehottaa oppilasta lopulta jatkamaan soittamista ja yhdistelem\u00e4\u00e4n k\u00e4ytettyj\u00e4 s\u00e4veli\u00e4 nyt omalla tavallaan. Opettaja tai toinen viuluoppilas voi s\u00e4est\u00e4\u00e4 soittoa soittamalla avosointuja esimerkiksi viulun alimmilta kielilt\u00e4, samalla kun s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 pulssia pidet\u00e4\u00e4n yll\u00e4 esimerkiksi puntittamalla sointuja tai polkemalla jalalla tahtia.<\/p>\n

On hyv\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle mahdollisimman yksinkertaisesti vaikkapa pelk\u00e4ll\u00e4 D5-soinnulla ja D-duurin kolmella ensimm\u00e4isell\u00e4 s\u00e4velell\u00e4, ja laajentaa sitten sek\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4vien s\u00e4velten ett\u00e4 sointujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 pikku hiljaa. Sointukiertoa ei pid\u00e4 kuitenkaan monimutkaistaa liikaa. Jos sointuja on viisi tai enemm\u00e4n, rakenteen muistaminen ja harmonian hahmottaminen vaativat yh\u00e4 enemm\u00e4n huomiota; siksi 2\u20134 avosoinnun k\u00e4ytt\u00e4minen ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen pulssi ovat paras tuki t\u00e4llaiselle arkaaiselle ja kuulonvaraiselle tutkimusmatkailulle.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4nkaltaiset improvisaatioharjoitukset voidaan aloittaa oikeastaan heti viulunsoiton opiskelun alussa. Taitojen karttuessa ja arkaaisen improvisoinnin tultua tutummaksi harjoittelua voidaan sitten laajentaa valmiiden kappaleiden muunteluun ja improvisoimiseen niiden sointukiertojen pohjalta, jolloin pysyminen tietyss\u00e4 s\u00e4vellajissa tai moodissa tulee keskeisemm\u00e4ksi.<\/p>\n

Oppilaan johdattaminen s\u00e4velt\u00e4miseen<\/strong><\/p>\n

Improvisoinnin ja s\u00e4velt\u00e4misen raja on liukuva, ja s\u00e4vellykset syntyv\u00e4tkin usein improvisoidessa syntyneist\u00e4 ideoista. Oppilasta voidaan kuitenkin my\u00f6s johdatella s\u00e4velt\u00e4miseen erilaisin tavoin. Kuusela on omassa opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n (2009,12\u201316) kartoittanut erilaisia soitonoppaissa k\u00e4ytettyj\u00e4 s\u00e4vellysteht\u00e4vien malleja. Oppilaalle voidaan esimerkiksi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 aluksi s\u00e4vellysteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t s\u00e4velet ja koko s\u00e4vellyksen rytmikuvio, tai vaihtoehtoisesti yksitt\u00e4isi\u00e4 tahdin mittaisia rytmikuvioita, joita h\u00e4n voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 haluamassaan j\u00e4rjestyksess\u00e4. Melodian rakentamista voidaan aluksi ohjata esim. m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4vellyksen on p\u00e4\u00e4tytt\u00e4v\u00e4 s\u00e4vellajin perus\u00e4\u00e4neen tai kehottamalla v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n tarpeettoman suuria hyppyj\u00e4.<\/p>\n

Kysymys-vastaus-teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 oppilaan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on s\u00e4velt\u00e4\u00e4 musiikillinen vastaus valmiiksi annettuun \u201dkysymykseen\u201d. Oppilaalle voidaan my\u00f6s antaa valmis sointus\u00e4estys, jonka pohjalle oppilas tekee s\u00e4vellyksen. Jos sointupohja on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 esim. tallennettuna, oppilas voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 improvisointiin ja rakentaa s\u00e4vellyksens\u00e4 improvisoidessaan saamistaan ideoista.<\/p>\n

S\u00e4vellysteht\u00e4vien k\u00e4ytt\u00f6 viulunsoiton opetuksessa<\/strong><\/p>\n

N\u00e4k\u00f6kulman v\u00e4hitt\u00e4inen laajentaminen on eduksi niin oppilaalle annettavissa s\u00e4vellysteht\u00e4viss\u00e4 kuin improvisaatioharjoituksissakin. Kun oppilas kykenee soittamaan esimerkiksi kaikki D-duuriasteikon s\u00e4velet, h\u00e4nelle voi antaa teht\u00e4v\u00e4ksi kahden tai nelj\u00e4n tahdin mittaisen s\u00e4vellyksen tekemisen edell\u00e4 mainittuja johdatusmalleja soveltaen. Kun oppilas on tehnyt s\u00e4vellyksen, h\u00e4nen kanssaan voidaan etsi\u00e4 sen s\u00e4estykseksi sopivia sointuja ja mietti\u00e4 melodian mahdollista koristelua pari\u00e4\u00e4nill\u00e4 tai koruilla.<\/p>\n

Edistyneemm\u00e4lle oppilaalle voidaan antaa virikkeeksi esimerkiksi valmis kappale, ja pyyt\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n oma s\u00e4vellyksens\u00e4 kappaleen sointukierron tai rytmikuvioiden pohjalle. V\u00e4hitellen rajoitteista voidaan luopua, ja oppilas saa s\u00e4velt\u00e4\u00e4 vapaasti.<\/p>\n

Improvisointi\u00a0 ja s\u00e4velt\u00e4minen luovina prosesseina<\/strong><\/p>\n

Uusikyl\u00e4 viittaa (2012,119) Wallasin jo vuonna 1926 esitta\u0308m\u00e4\u00e4n jakoon luovan prosessin nelj\u00e4st\u00e4 vaiheesta: valmistautuminen, hautominen, oivallus ja todentaminen. Kun soitonoppilaalle annetaan s\u00e4vellysteht\u00e4v\u00e4\u00e4, opettajan tuki on luonnollisesti keskeist\u00e4 erityisesti valmistautumis- ja todentamisvaiheissa. Kun opettaja ohjaa teht\u00e4v\u00e4nantoa ja osallistuu s\u00e4vellyksen todentamiseen soittaen, nuotinnusta tarvittaessa tarkistaen tai \u00e4\u00e4nitt\u00e4en, my\u00f6s oppilaan hautomis- ja oivallusvaiheet saavat sopivalla tavalla tukea. Oppilaan luovuutta ei kuitenkaan ole syyt\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kahlita tarjoamalla tukea asioihin, joissa h\u00e4n ei ole tuen tarpeessa.<\/p>\n

My\u00f6s improvisoinnissa valmistautumisvaihe on t\u00e4rke\u00e4. Siin\u00e4 tulevan improvisoinnin puitteet ja toteutuksen yleislinjat m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4. Sen sijaan hautomis-, oivallus- ja todentamisvaiheet toteutuvat improvisoinnissa toisella tavoin kuin s\u00e4velt\u00e4misess\u00e4. Voidaan ajatella, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kolme vaihetta ik\u00e4\u00e4n kuin sulautuvat toisiinsa improvisoinnin aikana, ja niiden t\u00e4sm\u00e4llinen erotteleminen toisistaan on mahdotonta ja tarpeetonta.<\/p>\n

Mielest\u00e4ni sek\u00e4 improvisoinnin ett\u00e4 s\u00e4velt\u00e4misen kuljettaminen mukana viulunsoiton opiskelun kaikissa vaiheessa sek\u00e4 tukee oppilaiden luovuutta ja heid\u00e4n henkil\u00f6kohtaisen musiikkisuhteensa kehittymist\u00e4 ett\u00e4 toimii tarpeellisena muistutuksena siit\u00e4, ett\u00e4 soittaminen on aina pohjimmiltaan leikki\u00e4, ja sen tarkoitus on tuoda el\u00e4m\u00e4\u00e4n iloa.<\/p>\n

Kirjoittaja: Terho Asikainen 2016, Karelia-ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n

J\u00e4nk\u00e4l\u00e4, J. & Ranki, L. 2010. Improvisoinnin l\u00e4hteill\u00e4 \u2013 miten opettaa ja harjoitella improvisointia. Kuopio: Savonia-AMK, pedagoginen opinn\u00e4ytety\u00f6. Viitattu 19.2.2016: https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/21146\/Jankala_Jukka_Ranki_Lauri.pdf?sequence=1<\/p>\n

Kide, T. 2014. Kelluntamusiikki. Improvisoinnin opetusmenetelm\u00e4. Helsinki: Sibelius-akatemia, Studia musica 55.<\/p>\n

Kuusela, M. 2009. Luovuus ja s\u00e4velt\u00e4minen osana musiikinopetusta. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, pedagoginen opinn\u00e4ytety\u00f6. Viitattu 19.2.2016: https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/20076\/jamk_1246269259_0.pdf?sequence=1<\/p>\n

Uusikyl\u00e4, K. 2002. Voiko luovuutta opettaa? \u2013 teoksessa Luovuutta, motivaatiota, tunteita. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus.<\/p>\n

Uusikyla\u0308, K. 2012. Luovuus kuuluu kaikille. Juva: PS-kustannus.<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Improvisointi ja s\u00e4velt\u00e4minen ovat monelle musiikinopiskelijalle kunnioitusta her\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 sanoja. Moni on ajatellut, ett\u00e4 ne ovat erityistaitoja, jotka ovat mahdollisia muusikolle vasta vuosien harjoittelun j\u00e4lkeen. Itse olen kuitenkin kokenut, ett\u00e4 niit\u00e4 kannattaa sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 soitonopetukseen aivan alusta alkaen. Sana improvisointi tulee latinasta, ja tarkoittaa \u201dennalta n\u00e4kem\u00e4t\u00f6nt\u00e4\u201d. Se on hetkess\u00e4 syntyv\u00e4\u00e4 musisointia, musiikin luomista ja esitt\u00e4mist\u00e4 samanaikaisesti. Improvisoinnilla […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[175,14,158,192],"class_list":["post-1094","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-improvisointi","tag-kansanmusiikki","tag-saveltaminen","tag-viulunsoiton-opettaminen"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1094","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1094"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1094\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2480,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1094\/revisions\/2480"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1094"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1094"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1094"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}