{"id":1069,"date":"2016-04-19T14:04:00","date_gmt":"2016-04-19T11:04:00","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1069"},"modified":"2016-04-22T13:53:08","modified_gmt":"2016-04-22T10:53:08","slug":"ajatuksia-dialogisesta-tanssipedagogiikasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2016\/04\/ajatuksia-dialogisesta-tanssipedagogiikasta\/","title":{"rendered":"Ajatuksia dialogisesta tanssipedagogiikasta"},"content":{"rendered":"

Dialoginen pedagogiikka on syvent\u00e4nyt ymm\u00e4rryst\u00e4ni vuorovaikutuksellisista opetustavoista. Olen her\u00e4nnyt tarkastelemaan tanssik\u00e4sityst\u00e4ni, ja sen soveltuvuutta dialogiseen opetustapaan. Tulen valottamaan artikkelissani dialogisen pedagogiikan periaatteita<\/strong>, sek\u00e4 niiden ilmenemist\u00e4 tanssipedagogiikan kontekstissa. <\/strong>Avaan my\u00f6s n\u00e4kemyst\u00e4ni siit\u00e4, voiko jokainen olla dialoginen opettaja.<\/p>\n

\u00a0Dialoginen pedagogiikka<\/strong><\/p>\n

Perinteisess\u00e4 opetuskulttuurissa oppilas ollaan n\u00e4hty tiedon vastaanottajana ja opettaja puolestaan tiedon asiantuntijana. Yksisuuntainen opettaminen on tarjonnut oppilaalle mahdollisuuden vain kuunnella ja omaksua parhaansa mukaan.\u00a0 Dialoginen pedagogiikka tarjoaa puolestaan mahdollisuuksia monisyisemp\u00e4\u00e4n ja syvemp\u00e4\u00e4n oppimiskokemukseen jossa korostuu oppilaan itsen\u00e4isen ajattelutaidon kehitt\u00e4minen. Lassi Pruuki kuvaa dialogin luonnetta n\u00e4in:<\/p>\n

\u201dDialogisessa opetuksessa opettajan t\u00e4ht\u00e4yspiste on my\u00f6s laajempi kuin monologisessa. Monologisessa opettajan mielenkiinto kohdistuu vain opetuksen sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n: \u201doppia, ett\u00e4…\u201d. Toki dialogisessakin opetuksessa ollaan kiinnostuneita sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4, mutta ennen kaikkea siit\u00e4, kuinka opiskellaan ja opitaan. Dialogisessa opettaja-\u00ad\u2010oppilassuhteessa nousee esiin oppilaan rooli aktiivisena ja tasavertaisena toimijana sek\u00e4 tiedon etsij\u00e4n\u00e4. Edell\u00e4 kuvatun prosessin ohella opettaja on lis\u00e4ksi sis\u00e4ll\u00f6n asiantuntija. H\u00e4nen on tuotava mukaan keskusteluun j\u00e4sent\u00e4vi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4, uutta informaatiota ja erilaisia ajatustapoja, jotka nekin on tosin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ottaa dialogin kohteeksi.\u201d\u00a0 (Pruuki 2012.)<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 lyhyt kuvaus tiivist\u00e4\u00e4 mielest\u00e4ni dialogisen pedagogiikan periaatteet hyvin; opetuksen tavoitteet eiv\u00e4t ole tuloskeskeisi\u00e4, vaan huomio on oppimisprosessissa, jossa opettajan ja oppilaan v\u00e4lill\u00e4 vallitsee tasavertaisuus tiedon tuottajana. Itsen\u00e4ist\u00e4 ajattelutaitoa voisi tanssin kohdalla verrata my\u00f6s rohkeaan liikeilmaisun taitoon, joka on mielest\u00e4ni yksi tanssikasvatuksen merkitt\u00e4vimmist\u00e4 tavoitteista.<\/p>\n

Mutta miksi dialogisuus on tavoiteltavaa? Anttilan (2002, 28) mukaan dialogi on ehk\u00e4p\u00e4 ainut keino tarjota opetusta, joka tukee oppilaan parasta. Mielest\u00e4ni t\u00e4m\u00e4n on perusteltua etenkin motivaatiotekij\u00f6iden n\u00e4k\u00f6kulmasta, sill\u00e4 vain oppilas itse osaa kertoa mik\u00e4 h\u00e4nelle on hyv\u00e4ksi.<\/p>\n

Mit\u00e4 dialogisuus oikeastaan on?<\/strong><\/p>\n

Dialogisten ty\u00f6skentelytapojen keski\u00f6ss\u00e4 on keskustelu: k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4st\u00e4 teemasta pyrit\u00e4\u00e4n saavuttamaan yhteinen ymm\u00e4rrys kaikkien osallistujien kesken. Dialogisuutta koskeva kirjallisuus ja tutkimukset ovat kuitenkin usein keskittyneit\u00e4 teoriatiedon opettamiseen, mink\u00e4 vuoksi niiss\u00e4 esiteltyjen ty\u00f6skentelytapojen integroiminen tanssinopetukseen tuntuu ajoittain k\u00f6mpel\u00f6lt\u00e4.<\/p>\n

Siit\u00e4 syyst\u00e4, olen poiminut kolme mielest\u00e4ni keskeist\u00e4 dialogisuuden k\u00e4sitett\u00e4 ja valotan niiden ilmenemist\u00e4 tanssitunneilla. N\u00e4it\u00e4 ovat:<\/p>\n

o\u00a0\u00a0 dialoginen verkosto,<\/p>\n

o\u00a0\u00a0 kelluva asiantuntijuus, sek\u00e4<\/p>\n

o\u00a0\u00a0 dialoginen opetushetki.<\/p>\n

Dialoginen verkosto<\/strong><\/p>\n

Avoimen ja hedelm\u00e4llisen oppimisymp\u00e4rist\u00f6n perustana on hyv\u00e4 vuorovaikutus. Vuorovaikutuksen keskeisen\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 on oppilaan ja opettajan v\u00e4lille syntyv\u00e4 suhde, sek\u00e4 oppilasryhm\u00e4ss\u00e4 tapahtuva kommunikaatio. N\u00e4m\u00e4 muodostavat dialogisen verkoston (Anttila 2002, 303).\u00a0 Anttilan (2002, 305) mukaan, opettajan tulee vahvistaa oppilaiden kesken rakentuvaa verkostoa, sill\u00e4 toimiva opettaja-\u00ad\u2010oppilas suhde ei yksin\u00e4\u00e4n takaa dialogin synty\u00e4 oppitunneilla.<\/p>\n

\"Suvi<\/a><\/p>\n

Opettaja voi vahvistaa oppilaiden v\u00e4lisi\u00e4 suhteita harjoituttamalla yhteist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekoa, toistensa kohtaamista, kuuntelua ja reagointia. Jotta ryhm\u00e4ytyminen voi tapahtua, on sen sis\u00e4ll\u00e4 vallitsevia suhteita arvostettava. Opettajan on sallittava oppilaiden keskuudessa vallitsevat erilaiset kommunikointitavat. (Anttila 2002, 305-\u00ad\u2010 306.)<\/p>\n

Sosiaalisten verkostojen vahvistamisesta on tullut luonnollinen osa omaa opetusty\u00f6t\u00e4ni, sill\u00e4 se on muodostunut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydeksi varsinkin opetusperiodien alussa. Olen kuitenkin kokenut ajoittain haasteelliseksi etenkin ala-\u00ad\u2010kouluik\u00e4isten mutkikkaan sosiaalik\u00e4ytt\u00e4ytymisen ymm\u00e4rt\u00e4misen. Anttila (2002, 305) toteaakin, ettei opettajan tulisi korjata oppilaidensa v\u00e4lisi\u00e4 suhteita vaan pikemminkin ohjata n\u00e4it\u00e4 kokeilemaan erilaisia kommunikaation tapoja mm. ongelmanratkaisuharjoitusten my\u00f6t\u00e4. Lasten ja nuorten kokemusmaailmaan asettuminen on mahdotonta, ja siksi aikuisen tulisi k\u00e4sitell\u00e4 herk\u00e4sti siin\u00e4 vallitsevia suhteita ja k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n

Yksil\u00f6iden v\u00e4liset suhteet rakentuvat jokainen omaa tahtiaan, mutta verkoston laajennuttua, opettajalle tarjoutuu my\u00f6s vapaus yksil\u00f6iden kohtaamiseen ja yksil\u00f6ohjaukseen (Anttila 2002, 305-\u00ad\u2010306).\u00a0 Verkostoja vahvistamalla, opettaja ei siis rakenna pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4rkeit\u00e4 ihmissuhteita, mutta my\u00f6s pedagogisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 \u201dalustoja\u201d. N\u00e4iden avulla ryhm\u00e4 on itsen\u00e4isempi ja riippumaton opettajan antamasta jatkuvasta huomiosta ja ohjauksesta.<\/p>\n

Kelluva asiantuntijuus ja joustava tunninkulku<\/strong><\/p>\n

Opetusmaailma on pullollaan opetustapoja ja k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 joiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 jatketaan ilman kehittely\u00e4 ja kritiikki\u00e4. Huomaan itsekin peilaavani tanssiharrastusvuosina omaksuttuja oppimistapoja ja tanssituntik\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 omaan opetusty\u00f6h\u00f6ni. N\u00e4iden tulisi kuitenkin olla jatkuvasti ammatillisen reflektoinnin alaisena.<\/p>\n

Opetustapojen tarkastelun lis\u00e4ksi, opettajan tulisi tarkastella aktiivisesti ohjaustilanteen kulkua. Tilanteen mukaan el\u00e4minen ja suunnitelmien uudelleen tarkastelu on keskustelua oppilaiden oppimisprosessien kanssa. Vaikka suunnitelmallisuus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein tavoitteellisen opettamisen l\u00e4ht\u00f6kohtana, ei oppituntien kulun muovaaminen kesken oppitunnin tee siit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tavoitteellista. Kutsuisin sit\u00e4 pikemminkin suunnitelmien p\u00e4ivitt\u00e4miseksi. Tilanteen mukaan el\u00e4minen vaatii keskener\u00e4isyyden sietokyky\u00e4, ja hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 sille, ett\u00e4 lopputulos on mukautuva.<\/p>\n

Opetushetkiss\u00e4 tulisi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 aikaa yksil\u00f6n kohtaamiselle, mutta suuret ryhm\u00e4koot ja lyhyet oppitunnit tekev\u00e4t t\u00e4st\u00e4 haastavaa. Yksil\u00f6n kohtaaminen palautteenannon n\u00e4k\u00f6kulmasta on asia erikseen, enk\u00e4 pyri nyt pureutumaan siihen. Keskeist\u00e4 toiseuden ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 on oppilaan kohtaaminen vertaisena. Opettajan tulisi arvostaa oppilasta oman kehonsa asiantuntijana ja pyrki\u00e4 my\u00f6s asettumaan oppilaan kokemusmaailmaan. Kyse ei ole siis vain vuorovaikutuksellisista hetkist\u00e4, vaan opettajan dialogisesta ihmisk\u00e4sityksest\u00e4.<\/p>\n

Tasa-\u00ad\u2010arvoisuus syntyy Pruukin (2012) mukaan silloin, kun opettaja on rehellinen omassa olemuksessaan ja h\u00e4n hyv\u00e4ksyy oppilaan todellisuuden ja osoittaa t\u00e4t\u00e4 kohtaan empatiaa. Toisen arvon tunnustaminen ja t\u00e4m\u00e4n maailmankuvan hyv\u00e4ksyminen on yksi askel kohti aitoa dialogia. Vaikka t\u00e4m\u00e4 periaate voi tuntua arkiel\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4lt\u00e4, ei se l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aina toteudu opetuksessa.<\/p>\n

Pohdinkin, voiko opettaja-\u00ad\u2010oppilassuhde olla koskaan t\u00e4ysin tasa-\u00ad\u2010arvoinen? Yksi askel kohti tasa-\u00ad\u2010arvoisempaa suhdetta on se, ett\u00e4 opettaja asettaa asiantuntijuutensa sivuun, ja osallistuu oppimisprosessiin tasavertaisena tiedonrakentajana. Pruuki (2012) kuvaa t\u00e4t\u00e4 tapahtumaa \u201dsis\u00e4ll\u00f6llisen asiantuntijuuden kelluttamisena\u201d. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voi tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 opettaja ei anna oikeita vastauksia, vaan ohjaa oppilasta tutkimaan ja l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n ne itse. N\u00e4in oppilas saa omakohtaisen kokemuksen oppimastaan. Kuten aiemmin mainitsin, aidon vuorovaikutuksen takaa se, ett\u00e4 opettajankin osallistuu uuden tutkimiseen aidolla uteliaisuudella.<\/p>\n

Dialoginen l\u00e4hestymistapa tanssitunnilla<\/strong><\/p>\n

V\u00e4itt\u00e4isin, ett\u00e4 dialogisuus on l\u00e4sn\u00e4 jokaisen kouluttautuneen tanssinopettajan ty\u00f6ss\u00e4 tavalla tai toisella. Tanssinopetusperinteess\u00e4, etenkin tanssilajeissa joissa pyrit\u00e4\u00e4n yksil\u00f6llisen liikemallin l\u00f6yt\u00e4miseen vaikkapa liiketutkimuksen tai liikeimprovisaation keinoin, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n luontevasti dialogisuudelle tyypillisi\u00e4 keskustelun sek\u00e4 kokemuksellisen tutkimisen ja jakamisen toimintatapoja.<\/p>\n

Uskon, ett\u00e4 dialogisia ty\u00f6skentelytapoja voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mink\u00e4 tahansa tanssilajin opetuksessa, mutta oppisis\u00e4ll\u00f6n luonne vaikuttaa siihen kuinka hyvin se soveltuu dialogisiin ty\u00f6skentelytapoihin. Tanssilajit, joiden lajiestetiikka on tarkasti m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4 liikett\u00e4, muotoja ja rytmitt\u00e4mist\u00e4, eiv\u00e4t j\u00e4t\u00e4 paljonkaan varaa oppilaan omakohtaiselle liikemallille. Yksil\u00f6st\u00e4 kumpuavaa, luovaan liikeilmaisua ei kokemukseni mukaan harjoiteta aktiivisesti varsinkaan lajeissa, joissa liikemalleja ja estetiikkaa hiotaan identiteettiseksi kaikkien oppilaiden kesken. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 minut pohtimaan sit\u00e4, miten tanssikasvatus ilmenee t\u00e4m\u00e4n tyyppisess\u00e4 opetuksessa?<\/p>\n

Yksitt\u00e4isen tanssitunnin ei tarvitse kuitenkaan perustua pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n dialogin kautta rakennettavaan sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Olennaista on mielest\u00e4ni se, ett\u00e4 opettajat pyrkisiv\u00e4t lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n vuorovaikutusta tunneillaan. Erilaisten oppijoiden huomioiminen my\u00f6s dialogisuuden \u00e4\u00e4rell\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Sen vuoksi opetustapojen joustava k\u00e4ytt\u00f6 tulisi jatkua.<\/p>\n

Mainitsin aiemmin, ett\u00e4 dialogisuus voisi n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 tanssitunnilla mm. tunninkulun muovautumisena ja hetkess\u00e4 el\u00e4misen asenteena. Toinen, henkil\u00f6kohtainen pohdintani kohdistuu my\u00f6s siihen voisiko oppisis\u00e4lt\u00f6 olla dialogissa oppilaan kanssa. Oppilaan kokemuksen muovaama tanssimateriaali on tietenkin luonteva osa liiketutkimusta ja improvisaation kautta tuotettua materiaalia, mutta pohdin, voiko tanssitekniikka olla my\u00f6s dialogista?<\/p>\n

Syventym\u00e4tt\u00e4 liikaa t\u00e4h\u00e4n suureen kysymykseen, haluan todeta, ett\u00e4 tanssitekniikan opettamista dialogisemmin voi l\u00e4hesty\u00e4 opetustapaa muuttamalla. Mallioppimisen sijasta, opettaja voi l\u00e4hesty\u00e4 tekniikkaharjoitusta improvisaation keinoin antamalla teht\u00e4v\u00e4ksi esimerkiksi liikuttaa kaikkia kehosta l\u00f6yt\u00e4vi\u00e4 niveli\u00e4. T\u00e4m\u00e4n harjoituksen tavoitteena olisi isolaation eli kehon osien erittelyn harjoittelu oppilaan oman liiketutkimuksen avulla. Mallioppimisen keinoin sama harjoitus olisi voitu toistaa opettajan liikemallia matkien. Oppimisprosessi on siis t\u00e4ysin vastakkainen, mutta tavoite mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin toteutuisi kummassakin, vain eri tavoin ja eri syvyydell\u00e4.<\/p>\n

Oppimaan oppimisen taito<\/strong><\/p>\n

Kuhmonen pohtii artikkelissaan dialogisuuden soveltuvuutta filosofian opettamiseen. Vaikka se saattaa vaikuttaa kaukaa haetulta yhteydelt\u00e4 suhteessa tanssinopetukseen, h\u00e4n nostaa esille, ett\u00e4 dialogisuus on ennen kaikkea oppimaan oppimisen taitoa (Kuhmonen 1999) T\u00e4st\u00e4 taidosta on hy\u00f6ty\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4n taipaleelle, mutta kehittyneest\u00e4 itseohjautuvuudesta on hy\u00f6ty\u00e4 my\u00f6s tanssitunnilla. Itseohjautuva tanssiharrastaja pystyy mm. pureutumaan harjoituksissa ilmenneisiin ongelmiin ja analysoimaan miten sen voisi korjata.<\/p>\n

\"Suvi<\/a><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 taito kehittyy my\u00f6s kehotietoisuuden syventyess\u00e4, mutta n\u00e4kisin ett\u00e4 aktiivisella vuorovaikutuksellisella ty\u00f6skentelyll\u00e4 kehotietoisuus voi kasvaa tehokkaammin.<\/p>\n

Dialogisia toimintatapoja tulee harjoitella s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, sill\u00e4 oppilaat ovat usein \u201dkyll\u00e4stettyj\u00e4\u201d koulumaailmasta kumpuavilla toimintatavoilla. Kuhmonen (1999) toteaakin, ett\u00e4 mit\u00e4 my\u00f6hemm\u00e4ksi dialogisten taitojen harjoittaminen siirret\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 vaikeammaksi oman ajattelun aloittaminen tulee.<\/p>\n

Lopussa on aina uusi alku<\/strong>
\nDialogisuus on ennen kaikkea pedagoginen asenne. Er\u00e4s opettajani luonnehti dialogisuutta my\u00f6s arvopohjaksi. Se vaatii hyv\u00e4ksymist\u00e4, uusien toimintatapojen ty\u00f6st\u00e4mist\u00e4, avoimuutta ja my\u00f6s oman tanssik\u00e4sityksen pohtimista.<\/p>\n

Pohdin kuitenkin alati sit\u00e4, miten k\u00e4ytt\u00f6kelpoista dialoginen pedagogiikka on tanssinopetuksessa. Teorian suora soveltaminen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n ei mielest\u00e4ni palvele oppimista parhaimmalla tavalla. Jos oppisis\u00e4lt\u00f6 on joustamatonta, niin sanotusti \u201ddialogisoimattomissa\u201d, on vuorovaikutuksellisten opetustapojen k\u00e4ytt\u00f6 teenn\u00e4ist\u00e4. N\u00e4kisin ett\u00e4 dialogista pedagogiikka tulisi tarkastella kriittisesti, niin kuin muitakin opetustapoja ja metodeja.<\/p>\n

Dialogisuus on kiehtovaa sen ainaisen yll\u00e4tyksellisyyden ansiosta. Vuorovaikutuksessa el\u00e4minen ja opettaminen vie opetustilanteita jatkuvasti uusien kysymysten \u00e4\u00e4relle.<\/p>\n

Anttila j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ilmoille mielt\u00e4ni askarruttavan kysymyksen:<\/p>\n

\u201dHow much not telling others what to do is needed for a dialogical relationship to evolve, and, on the other hand, how much telling others what to do can a dialogical relationship, once established, endure? Solving these questions is, in my view, crucial for anyone wishing to be a dialogical educator. \u201d<\/em> (Anttila 2012, 286.)<\/p>\n

Kirjoittaja: Suvi Toivonen 2016, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/strong><\/h3>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n

Anttila, Eeva (2002) A Dream Journey to the Unknown, Searching for Dialogue in Dance Education. Doctoral dissertation, Theatre Academy, Department of Dance and Theatre Pedagogy, Helsinki. ISBN: 952-\u00ad\u20109765-\u00ad\u201033-\u00ad\u20109<\/p>\n

Kuhmonen, Petri (1999) N\u00e4k\u00f6kulmia dialogi-\u00ad\u2010oppimiseen. Open uni -\u00ad\u2010 Avointa keskustelua oppimisesta. Toim. Miisa J\u00e4\u00e4sekel\u00e4inen, Mervi Lamberg\u00a0 ja Mikko Saarim\u00e4ki, Jyv\u00e4skyl\u00e4. Artikkeli saatavilla my\u00f6s verkossa: http:\/\/users.jyu.fi\/~petkuhm\/dialogi.html Viitattu: 27.1.2016<\/p>\n

Pruuki, Lassi (2012) Dialoginen ty\u00f6skentelytapa uskonnonopetuksessa.\u00a0 Teologia.fi \u2013 teologian tutkimus sivusto. Teema 2012\/2: Uskonnonopetus http:\/\/www.teologia.fi\/artikkelit\/uskonto-\u00ad\u2010<\/a>ilmiona\/765-\u00ad\u2010dialoginen-\u00ad\u2010tyoeskentelytapa-\u00ad\u2010<\/u> uskonnonopetuksessa-\u00ad\u2010<\/u> Viitattu: 27.1.2016<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Dialoginen pedagogiikka on syvent\u00e4nyt ymm\u00e4rryst\u00e4ni vuorovaikutuksellisista opetustavoista. Olen her\u00e4nnyt tarkastelemaan tanssik\u00e4sityst\u00e4ni, ja sen soveltuvuutta dialogiseen opetustapaan. Tulen valottamaan artikkelissani dialogisen pedagogiikan periaatteita, sek\u00e4 niiden ilmenemist\u00e4 tanssipedagogiikan kontekstissa. Avaan my\u00f6s n\u00e4kemyst\u00e4ni siit\u00e4, voiko jokainen olla dialoginen opettaja. \u00a0Dialoginen pedagogiikka Perinteisess\u00e4 opetuskulttuurissa oppilas ollaan n\u00e4hty tiedon vastaanottajana ja opettaja puolestaan tiedon asiantuntijana. Yksisuuntainen opettaminen on tarjonnut oppilaalle […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4,5],"tags":[106,237,11],"class_list":["post-1069","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-dialogisuus","tag-oppimaan-oppiminen","tag-tanssinopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1069","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1069"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1069\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1086,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1069\/revisions\/1086"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1069"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1069"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1069"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}