{"id":1066,"date":"2016-04-19T13:15:03","date_gmt":"2016-04-19T10:15:03","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1066"},"modified":"2016-04-19T15:52:53","modified_gmt":"2016-04-19T12:52:53","slug":"tanssitunnilla-musiikin-tahtiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2016\/04\/tanssitunnilla-musiikin-tahtiin\/","title":{"rendered":"Tanssitunnilla musiikin tahtiin?"},"content":{"rendered":"

Musiikki soi eri muodoissaan tanssitunnilla. Tanssinko silloin\u00a0 kuunnellen vai kuuntelenko tanssien? Miten valitsemme \u00e4\u00e4nimaailman tanssitunnille ja mik\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 sill\u00e4 on ?<\/strong><\/p>\n

Esittelen artikkelissani erilaisia suhteita ja n\u00e4kemyksi\u00e4 musiikin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tanssitunnilla. Mukana on nelj\u00e4n Oulun taidekoulun eri tanssinopettajan kokemuksia musiikin ja tanssin suhteesta heid\u00e4n omassa tanssinopetuksessaan. Haastattelemani tanssinopettajat opettavat tanssitaiteen perusopetuksen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Tarkoitukseni ei ole esitell\u00e4 kauttaaltaan musiikin ja tanssin suhdetta vaan esitell\u00e4 osioita n\u00e4iden kahden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tanssitunnilla sek\u00e4 sen aiheuttamasta problematiikasta ja n\u00e4in her\u00e4tt\u00e4\u00e4 keskustelua aiheesta.<\/p>\n

Musiikki ja tanssi<\/strong><\/p>\n

Musiikki ja tanssi assosioidaan toisiinsa. Musiikin k\u00e4ytt\u00e4minen tanssitunnilla on normi. Miksi n\u00e4m\u00e4 kaksi taidemuotoa ovat ajatuksissamme ja tanssinopetuksen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 niin yhdess\u00e4? Voimmeko tanssia ilman musiikkia?<\/a><\/p>\n

Emile Jacques Dalcroze kirjoitti ”Musiikki on soivaa liikett\u00e4 ja liike on n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 musiikkia.” \u00a0Musiikki ja tanssi ovat yhteydess\u00e4 toisiinsa, molemmat liikkuen tilassa ja molempien kummuten yhteisest\u00e4 ihmisl\u00e4hteest\u00e4, aikasidonnaisesta el\u00e4m\u00e4n rytmist\u00e4 (Sawyer\u00a0 1985, 15).<\/p>\n

Koen musiikin ja tanssin olevan ehdottomasti yhteydess\u00e4 toisiinsa, mutta kuitenkin niiden olevan my\u00f6s\u00a0 kaksi erillist\u00e4 ja itsen\u00e4ist\u00e4 asiaa sek\u00e4 taidemuotoa. Niiden perimm\u00e4inen havainnointikanava on erilainen: musiikki on auditiivista ja tanssi visuaalista. Musiikki ja tanssi kuitenkin t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan ja vastaanottaessamme auditiivisen ja visuaalisen havainnon luomme mieless\u00e4mme illuusion yhten\u00e4isyydest\u00e4 (Sawyer 1985, 15-16).<\/p>\n

Palaan takaisin tanssinopetukseen: miksi opetamme musiikin kanssa? Riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 tanssitaiteen konventio olla musiikin kanssa yhteydess\u00e4 syyksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 musiikkia opetustilanteessa?<\/p>\n

”… musiikki on t\u00e4rke\u00e4 osa tanssia ja tanssinopetusta, ett\u00e4 sill\u00e4 voi joko helpottaa tai hankaloittaa sit\u00e4 tanssinki oppimista, musiikkivalinnoilla. Mutta voihan siit\u00e4 tehd\u00e4 niinku yhdentekev\u00e4nkin, mutta joku merkitys sill\u00e4 aina on.”\u00a0 <\/em>sanoo tanssinopettaja Hanna Siren.<\/p>\n

Tanssinopetustilanteessa olemme opettamassa muun muassa taitoa. Musiikkia voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tanssitunnilla apuv\u00e4lineen\u00e4. Sit\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 auttaen tanssioppilasta hahmottamaan liikett\u00e4 tai liikesarjaa, tai tunteiden kautta vaikuttaen esimerkiksi motivaatioon ja ilmapiiriin. (Lampinen 1987, 42-43). Musiikki voi olla siis tanssinoppimista edist\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4. Usein esimerkiksi teht\u00e4ess\u00e4 tekniikkatanssisarjaa eli tanssin liikemotoristen taitojen harjoittelua, k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi liikesarja ilman musiikkia ja sen j\u00e4lkeen tehd\u00e4\u00e4n sama musiikin kanssa. T\u00e4ll\u00f6in musiikki voi esimerkiksi kuvastaa liikesarjaa ja tukee n\u00e4in liikkumista, liikesarjan hahmottamista ja liikelaadun karakt\u00e4\u00e4rin l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4. My\u00f6s improvisaatiossa musiikkia voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oppimista tukevana ja laatua ohjailevana tekij\u00e4n\u00e4, musiikin tukeva vaikutus tanssiin ei ole sidonnainen liikesarjoihin.<\/p>\n

Opetamme my\u00f6s tanssinopettajina tanssin traditiota, toimintatapoja tanssitunnilla ja ymm\u00e4rt\u00e4myst\u00e4 tanssitaiteesta, sek\u00e4 pyrimme tukemaan tanssinoppilaita heid\u00e4n omalla taiteellisella tanssin polullaan. Lis\u00e4ksi toimimme tanssinopettajina musiikkikasvattajina. T\u00e4ll\u00f6in \u00a0meill\u00e4 on vastuu itse olla kykenevi\u00e4 hahmottamaan ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n\u00a0 musiikkia ja sen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 asioita tanssissa.<\/p>\n

”Minun mielest\u00e4 ne on [tanssi ja musiikki] tavallaan niin k\u00e4sik\u00e4dess\u00e4, ett\u00e4 jos mie l\u00e4hen silt\u00e4 kannalta, ett\u00e4 mik\u00e4 minua inspiroi niin se on kumpi vaan.”<\/em>\u00a0 kuvaili tanssinopettaja Tiina Andersin musiikki tanssi suhdettaan. Kaikkien yksitt\u00e4isten haastattelujen kohdalla toistui mielipide ja n\u00e4kemys musiikki tanssi suhteen t\u00e4rkeydest\u00e4 niin, ett\u00e4 asiana musiikki ja tanssi suhde on arvokas ja tarpeellinen pohtia (Tiina Andersin, Mia Lappalainen, Leena Korhonen, Hanna Siren, haastattelut 2015).<\/p>\n

Musiikki kehossamme<\/strong><\/p>\n

Musiikki ja tanssi eiv\u00e4t ole ainoastaan visuaalisia ja auditiivisia havaintoja tanssitunnilla vaan kokemuksia.<\/p>\n

Musiikki vaikuttaa meihin fyysisesti monin tavoin. Se esimerkiksi vaikuttaa syd\u00e4men sykkeeseen, verenpaineeseen, hengitys ja lihas rentouteen, herkist\u00e4\u00e4 aisteja, s\u00e4\u00e4telee stressiin liittyvi\u00e4 hormoneja, aiheuttaa endorfiinin ja serotoniinin vapautumista ja korottaa ihon l\u00e4mp\u00f6tilaa. N\u00e4iden vaikutuksien kautta musiikilla on positiivinen vaikutus terveyteen. Se voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kivun tuntemista, ahdistusta ja levottomuutta; edist\u00e4\u00e4 rentoutumista, keskittymist\u00e4, fyysist\u00e4 suorituskyky\u00e4, kehon koordinaatiota ja liiketta. Musiikki on yksi asioista, joka aktivoi aivoja kokonaisuutena. (Higgins 2015). Liikkuminen vahvistaa kokemusta musiikista ja antaa kimmoketta liikkua, sek\u00e4 saa n\u00e4in ihmisen toimimaan kokonaisuutena (Juntunen 2009, 3).<\/p>\n

Musiikki on jokaiselle kuulijalle jonkinlainen el\u00e4mys. Kokemus ja reagointi musiikkiin on yksil\u00f6llinen. Vaikka fyysiset reaktiot ovat hyvin samanlaisia, musiikin kuulijan kokemukseen vaikuttavat esimerkiksi h\u00e4nen ennakkoluulonsa ja ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4. (Lampinen 1987, 9-10.)<\/p>\n

Haastatellessani tanssinopettajia huomasin my\u00f6s tanssinopettajien erilaisen musiikillisen hahmottamisen: joku kuuli ensimm\u00e4isen\u00e4 musiikin melodian, toinen taas koki ennemmin musiikin v\u00e4ri\u00e4 ja tunnelmaa, ja kolmas tiesi mit\u00e4 kappaleessa oli laulettu. Emme siis voi olettaa, ett\u00e4 kaikki kokisivat ja hahmottaisivat musiikin samalla tavalla. Tanssin opettamisessa mielest\u00e4ni korostuu monipuolisen musiikin l\u00e4hestymisen tarve, jokaisen oppilaan hahmottaessa ja oppiessa erilaisilla tavoilla. Monipuolisuuden tarve musiikin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tanssinopetuksen teemana toistuu my\u00f6hemmin artikkelissani my\u00f6s\u00a0 muista n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n

Musiikki tanssitunnilla eri muodoissaan<\/strong><\/p>\n

Kuten mainitsin aiemmin: musiikkia voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apuv\u00e4lineen\u00e4 , tanssia ja tanssinopetusta edist\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4. Haastattelemani tanssinopettajat korostivat musiikin tuoman tuen merkityst\u00e4 tanssinopetuksen kannalta (Andersin, Lappalainen, Korhonen, Siren 2015).<\/p>\n

Lappalaisen mukaan musiikin teht\u00e4vin\u00e4 tanssinopetuksessa ovat liikemateriaalin ja liikelaadun, sek\u00e4 esityksen aiheen tukeminen (Lappalainen 2015). T\u00e4ll\u00f6in musiikin luonne ja laatu ovat merkityksellisi\u00e4. Musiikin luonnetta voivat m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 esimerkiksi musiikin aika suhde (tahtilaji, tempo, rytmi), melodia, tekstuuri, muoto (fraasit) ja rakenne (Holland 2013).<\/p>\n

Useimmiten tanssinopettajina k\u00e4yt\u00e4mme valmista nauhoitettua musiikkia. Tanssinopettaja valitsee itse musiikit, jolloin oma n\u00e4kemyksemme musiikin tukevuudesta vaikuttaa musiikin valintaan.\u00a0 Andersin kuvaa musiikkivalintojaan liikkeen dynamiikan kautta: ”… haen niin kun plielle pehme\u00e4n lyyrisen pliet\u00e4 tukevan, tendulle v\u00e4h\u00e4n ts\u00e4p\u00e4k\u00e4mm\u00e4n, ett\u00e4 sen harjoituksen luonteenomaisen musiikin… kuvailevan musiikin.”<\/em>\u00a0 (Andersin 2015). Liikkeen dynamiikalla voidaan tarkoittaa esimerkiksi liikkeen suhdetta aikaan, tilaan, virtaavuuteen ja voimank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Voimmeko luottaa universaaliin musiikin kokemiseen ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 opettajina itsellemme liikett\u00e4 tukevaa musiikkia tanssitunnilla? Mielest\u00e4ni musiikin mitattavien laatujen kuten temmon, fraasien ja tahtilajin kuvaavuus liikkeeseen voi olla universaalimpaa kuin musiikin mitattavien laatujen summan, tunnelman. Tunnelma ja kokemus musiikista\u00a0 ovat yksil\u00f6n omien l\u00e4ht\u00f6kohtien ja esimerkiksi kyseisen opetusp\u00e4iv\u00e4n tunteiden vaikuttamaa. Koen, ettemme voi olla tanssinopettajina t\u00e4ysin ”oikeassa” musiikin tukevuudesta, vaan meid\u00e4n on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 monenlainen musiikin kokeminen ja oman musiikki kokemuksen subjektiivisuus. N\u00e4in palaan takaisin teemaan monipuolisesta musiikin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Voiko ajatella seurauksena mahdollisimman laajan ja vaihtelevan musiikin tarjoamisen tanssitunnilla, jotta opettajina tukisimme mahdollisimman montaa tanssinopiskelijaa?<\/p>\n

Nykytanssin opettajat Korhonen ja Lappalainen pit\u00e4v\u00e4t my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 tanssimista ilman musiikkia. Sis\u00e4isen rytmin l\u00f6yt\u00e4minen ja hakeminen ovat heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n tanssitaiteen opiskelun sis\u00e4ll\u00f6lle my\u00f6s itseisarvo. \u00a0(Korhonen, Lappalainen 2015). Mielest\u00e4ni ilman musiikkia tekemisess\u00e4 korostuvat ymp\u00e4rist\u00f6n vaikutus ja luonnolliset \u00e4\u00e4net, jolloin kyseenalaistaisin sis\u00e4isen rytmin absoluuttisuuden tai ”puhtauden”. Vaikutumme paljon kontekstista, jossa tanssimme. Ilman musiikkia tekeminen on kuitenkin tanssikasvatuksessa erityisesti nykytanssin osalta taito, jota pit\u00e4\u00e4 monen tanssinopettajan mielest\u00e4 opetella: ”… v\u00e4lill\u00e4 opitaan tekem\u00e4\u00e4n v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 musiikista ja v\u00e4lill\u00e4 seurataan sit\u00e4 orjallisesti.”<\/em> tanssinopettaja Leena Korhonen (Korhonen 2015).<\/p>\n

El\u00e4v\u00e4n musiikin k\u00e4ytt\u00f6, s\u00e4est\u00e4j\u00e4n tai tanssinopettajana soittimien muodossa oli monen tanssinopettajan toive (Andersin, Lappalainen, Korhonen, Siren 2015). Live musiikin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on mielek\u00e4st\u00e4 musiikin muunneltavuus tilanteessa esimerkiksi erikoisten tahtilajien, musiikillisen rakenteen, musiikin muotoiltavuuden ja joustavuuden sek\u00e4 tunnelman muutoksen muodossa. Andersinin oppilaskoreografiassa s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n mukana olo projektissa mahdollisti juuri teokseen sopivan musiikin (Andersin 2015). Omassa opettajuudessani olen kokenut my\u00f6s itse soittamisen kautta\u00a0 oppilaan liikemuistin paremman aktivoimisen ja itseohjautuvuuden, kun opettajana soittaessa ei pysty n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n koko ajan liikett\u00e4.<\/p>\n

Tanssinopettaja – oman musiikin k\u00e4yt\u00f6n arvioijana<\/strong><\/p>\n

Monipuolinen musiikin k\u00e4ytt\u00f6 nousi esiin kaikkien haastattelemieni tanssinopettajien musiikin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tanssitunnilla, usein tavoitteena ja jollakin tavalla jatkuvana pyrkimyksen\u00e4 sek\u00e4 my\u00f6s positiivisena haasteena\u00a0 (Andersin, Lappalainen, Korhonen, Siren 2015).\"riikka_artikkelikuva2\"<\/a><\/p>\n

Mielest\u00e4ni monipuolinen musiikin k\u00e4ytt\u00f6 ja musiikin ymm\u00e4rt\u00e4minen osana tanssinopetusta ovat tanssinopettajan ammattitaitoa. Monipuolisuudella tuemme useamman oppilaan oppimisprosessia, luomme laajempaa oppilaan tanssitaiteellista n\u00e4kemyst\u00e4 ja kannamme vastuuta laajemmin musiikkikasvattajina. Sen huomaaminen, kuinka subjektiivisia ja omasta n\u00e4k\u00f6kulmasta toimivia tanssinopettajina olemme, voi avata ovet oman musiikin k\u00e4yt\u00f6n kehitt\u00e4miseen ja arvioimiseen.<\/p>\n

Pohdin mill\u00e4 tavoin tanssinopettajat arvioivat omaa musiikin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u00e4n? Oman musiikin k\u00e4yt\u00f6n tiedostaminen ja arvioiminen voi rikkoa rutiineja ja kyseenalaistaa, mik\u00e4 toimii omassa opetuksessa musiikillisesti. Onko se ainoastaan tuttuus, joka saa musiikin toimimaan tanssitunnilla? Toisaalta tanssinopettajan rutiiniin voi olla valikoitunut h\u00e4nen tanssinopetuksessaan toimivat ja olennaiset musiikit. Kuitenkin mielest\u00e4ni oman musiikin k\u00e4yt\u00f6n arvioiminen ja tiedostaminen voi johtaa esimerkiksi perusteluihin sek\u00e4 tavoitteiden selkenemiseen, jolloin tanssinopettajan musiikin k\u00e4ytt\u00f6 voi olla entist\u00e4 loogisempaa ja h\u00e4nen opetukselleen sopivampaa.<\/p>\n

\u00a0Kirjoittaja: Riikka Tolonen 2016, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/strong><\/h3>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n

Andersin Tiina. 2015. Oulun taidekoulun tanssinopettaja. Haastattelu 16.12.2015.<\/p>\n

Blom, Lynne Anne, Chaplin , L. Tarin. 1982. The Intimate Act of Choreography. University of Pittsburgh Press.<\/p>\n

Higgins, Paula. 2015. Luento materiaali: What is health and how does music function health? (2.3.2015) ja Music and the brain (16.3.2015). University of Limerick.<\/p>\n

Holland, Nola Nolen. 2013. Music Fundamentals for Dance. Human Kinetics.<\/p>\n

Juntunen Marja-Leena. 2009. Taidekasvatus ja Kasvatuksen taide (Art Education and the Art of education\/ growing). Unisono 2\/2009. http:\/\/www.academia.edu\/6339370\/Taidekasvatus_ja_kasvatuksen_taide<\/p>\n

Korhonen Leena. 2015. Tanssinopettaja. Haastattelu 8.12.2015.<\/p>\n

Lampinen Elina. 1987. Musiikki voimistelussa ja tanssissa. Helsinki: Kirjayhtym\u00e4.<\/p>\n

Lappalainen Mia. 2015. Oulun taidekoulun tanssitaiteen vastaava opettaja. Haastattelu 11.12.2015.<\/p>\n

Sawyer Elizabeth. 1985. Dance with the music – The world of ballet musician. University of Cambridge.<\/p>\n

Siren Hanna. 2015. Tanssinopettaja. Haastattelu 11.12.2015.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Musiikki soi eri muodoissaan tanssitunnilla. Tanssinko silloin\u00a0 kuunnellen vai kuuntelenko tanssien? Miten valitsemme \u00e4\u00e4nimaailman tanssitunnille ja mik\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 sill\u00e4 on ? Esittelen artikkelissani erilaisia suhteita ja n\u00e4kemyksi\u00e4 musiikin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tanssitunnilla. Mukana on nelj\u00e4n Oulun taidekoulun eri tanssinopettajan kokemuksia musiikin ja tanssin suhteesta heid\u00e4n omassa tanssinopetuksessaan. Haastattelemani tanssinopettajat opettavat tanssitaiteen perusopetuksen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Tarkoitukseni ei ole esitell\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4,6],"tags":[236,145,11],"class_list":["post-1066","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","category-opetusmenetelmat","tag-musiikki","tag-nykytanssi","tag-tanssinopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1066","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1066"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1066\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1082,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1066\/revisions\/1082"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1066"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1066"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1066"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}