{"id":106,"date":"2012-12-18T11:06:32","date_gmt":"2012-12-18T09:06:32","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=106"},"modified":"2024-05-28T13:47:21","modified_gmt":"2024-05-28T10:47:21","slug":"kuorolaisten-aanenmuodostuksen-ohjaus-pienryhmissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2012\/12\/kuorolaisten-aanenmuodostuksen-ohjaus-pienryhmissa\/","title":{"rendered":"Kuorolaisten \u00e4\u00e4nenmuodostuksen ohjaus pienryhmiss\u00e4"},"content":{"rendered":"<h3><strong>Kirjoittaja: Ossi Jauhiainen 2012, Savonia-ammattikorkeakoulu. <a href=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2012\/12\/sibelius.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright wp-image-175 size-medium\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2012\/12\/sibelius-300x199.jpg\" alt=\"Kuvassa Helsingiss\u00e4 Sibelius-puistossa olevasta putkimallisesta veistoksesta\" width=\"300\" height=\"199\" srcset=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2012\/12\/sibelius-300x199.jpg 300w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2012\/12\/sibelius-200x133.jpg 200w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2012\/12\/sibelius.jpg 640w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><\/strong><\/h3>\n<p>\u00c4\u00e4nenmuodostuksen opettaminen suurelle ryhm\u00e4lle on haaste. Jokaisen henkil\u00f6kohtainen kontrolloiminen vuorollaan on mahdotonta rajallisen ajan takia. Sain idean kuorolaisten pienryhmien \u00e4\u00e4nenmuodostukselle kuultuani yksitt\u00e4isille laulajille j\u00e4rjestetyist\u00e4 pienryhm\u00e4tunneista, joissa \u00e4\u00e4nenmuodostusta opetettiin muutamalle laulajalle kerrallaan. Koin my\u00f6s \u00e4\u00e4nenmuodostuksen opetuksen hankalaksi, koska en voinut kontrolloida, miten kukin kuorolainen opetettavan asian ymm\u00e4rsi.<\/p>\n<p>Aloitin pienryhm\u00e4opetuksen johtamalleni Alavan kirkkokuorolle syyskuussa 2011 selvent\u00e4\u00e4kseni eri \u00e4\u00e4niharjoitteiden merkityst\u00e4, tekotapaa ja parantaakseni kuoron sointia. Aion jatkaa pienryhm\u00e4ohjausta my\u00f6s ensi vuonna jo saamani palautteen vuoksi. Muun muassa er\u00e4s kuoron tenori sanoi, ett\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa h\u00e4nen monivuotisen kuorolaisuransa aikana h\u00e4n nyt ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, milloin \u00e4\u00e4ni l\u00e4htee koko kropasta. Harjoitteet pienryhmille n\u00e4in alussa ovat olleet varsin yksinkertaisia. Niihin on kuulunut muutamia hengitysharjoituksia, laulajan oikea asento, ilman paineen hallinta, niin sanotun tuen l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 ja muutamia yksinkertaisia \u00e4\u00e4niharjoitteita.<\/p>\n<p>Suurin osa laulutekniikasta on varsin helppo omaksua. Tekniikan tarkoitus onkin useimmiten oppia pois opituista virheellisist\u00e4 tavoista ja maneereista, joita on mm. kurkun kurominen. Popmusiikissa ajatellaan monta kertaa, ett\u00e4 laulajan \u00e4\u00e4ni muuttuu liiallisen laulutekniikan opiskelun my\u00f6t\u00e4 ja persoonallisuus katoaa, mutta t\u00e4t\u00e4 en allekirjoita. (Sadolin 2009, 6.) Laulu- ja hengitystekniikan perusteet ovat sek\u00e4 popmusiikissa ett\u00e4 klassisessa musiikissa samat. Turhista j\u00e4nnityksist\u00e4 on p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 eroon, mutta vartalon on oltava kuitenkin aktiivinen. Jokainen laulaja on yksil\u00f6 ja jokaisella laulajalla on omanlaisensa instrumentti. Vaikka tietoisesti olisimme p\u00e4\u00e4sseet eroon lihaslukoista ja kurkun kuromisesta, aivot kuitenkin muistavat alitajuisesti. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 on opittava aktiivisesti rentoutumaan ja aktiivisesti unohtamaan (Koistinen 2003, 84). \u00c4\u00e4ni-instrumentti koostuu kehosta, mielest\u00e4, tunteista ja halusta (Koistinen 2003, 12).<\/p>\n<p>Laulamisesta sanotaan, ett\u00e4 laulaminen on puheen jatke, mit\u00e4 my\u00f6s itse pid\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohtana. Monta kertaa laulaessa koetetaan saada aikaiseksi liian suurta \u00e4\u00e4nt\u00e4, tai \u00e4\u00e4nt\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n muodostetaan liikaa. Sit\u00e4 saatetaan \u201dholvata\u201d, jotta \u00e4\u00e4ni kuulostaisi muhkeammalta tai enemm\u00e4n oopperalaulajalta, mit\u00e4 se ei sitten tosiasiassa kuitenkaan ole. Oopperalaulajienkin l\u00e4ht\u00f6kohta on laulaa mahdollisimman luonnollisesti, tosin \u00e4\u00e4ni vahvistuu vuosien ty\u00f6n tuloksena ja saa siit\u00e4 tilaa ja muhkeutta. Kaikki on menetetty, jos pohjalla ei ole oikeanlainen vapaa, mutta kuitenkin aktiivinen hengitys. Alussa perehdyn laulajan asentoon, vaikka sitten lopulta asennolla ei ole niin paljon v\u00e4li\u00e4, kun hengitys toimii ja muutkin laulutekniikan osa-alueet ovat kunnossa.<\/p>\n<p><strong>Laulajan asento<\/strong><\/p>\n<p>Hyv\u00e4 ryhti on oikeanlaisen laulamisen yksi t\u00e4rke\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta. Suurimman osan kuorolaiset laulavat harjoituksissa istuen, joten my\u00f6s ryhti istuma-asennossa on t\u00e4rke\u00e4 korjata oikeaksi. Hyv\u00e4 ryhti antaa vartalolle mahdollisuuden toimia oikein ja optimaalisesti hengitysprosessissa. Rintakeh\u00e4 saa tilaa avautua, vatsa p\u00e4\u00e4see rentoutumaan, kyljet saavat tilaa liikkua. Hyv\u00e4ss\u00e4 ryhdiss\u00e4 jalat ovat tukevasti maassa tavallaan juurina painon jakautuen samalla tavalla molemmille jaloille. Polvet ovat vapaat eiv\u00e4tk\u00e4 takana lukossa. Jalkojen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 muu keho on tukiranka pitk\u00e4n\u00e4 ja rintakeh\u00e4 avoinna. P\u00e4\u00e4 on rangan jatkona ja kaula on tavallaan t\u00e4ynn\u00e4 ilmaa. Hartioiden ja korvien v\u00e4liss\u00e4 on tilan tunne. (Koistinen 2003, 24-25.)<\/p>\n<p>Harjoituksissa etsimme ryhti\u00e4 varsin yksinkertaisella tavalla. Nousimme varpaillemme kurottaen k\u00e4det kohti kattoa. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen laskeuduimme hitaasti alas varpailtaan samaan aikaan kuljettamalla k\u00e4det py\u00f6re\u00e4ll\u00e4 liikkeell\u00e4 takakautta takaisin vartalon viereen rentoon tilaan. T\u00e4ss\u00e4 harjoituksessa rintakeh\u00e4 j\u00e4\u00e4 avonaiseen tilaan ja ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset j\u00e4nnitykset hartia-alueelta j\u00e4\u00e4v\u00e4t pois.<\/p>\n<p>Istuma-asennossa yl\u00e4vartalon asento ja tilan tunne ovat samat, mutta nyt vain osa vartalon painosta on laskeutunut tuolille. Hyv\u00e4ss\u00e4 istuma-asennossakin kylki- ja vatsalihakset p\u00e4\u00e4sev\u00e4t toimimaan optimaalisesti hengityksess\u00e4 ja siten my\u00f6s laulamisessa.<\/p>\n<p><strong>Hengitys ja tuki<\/strong><\/p>\n<p>Vain kokonaisvaltainen t\u00e4ysipainoinen hengitys mahdollistaa kauniin, soivan ja moni-ilmeisen terveen \u00e4\u00e4nen. Hengitysharjoitusten teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on vahvistaa hengityslihaksia, syvent\u00e4\u00e4 hengityst\u00e4 ja ohjata laulajaa tietoisesti tukemaan hengityst\u00e4\u00e4n. Laulaja oppii siis s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n ilmanpainetta oikein ja tiedostaa, mit\u00e4 kehon niin kutsuttu tuki on. (Koistinen 2003, 86.) Vartalon avaus sis\u00e4\u00e4nhengityksess\u00e4 on avainasemassa. Jos rintakeh\u00e4 ei avaudu tarpeeksi, eik\u00e4 vatsaa \u201dpudoteta\u201d alas hengityksen tielt\u00e4, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n laulamisessa p\u00e4\u00e4st\u00e4 parhaimpaan tulokseen.<\/p>\n<p>Tuella tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 vastustetaan pallean luontaista pyrkimyst\u00e4 pakottaa sis\u00e4\u00e4n hengitetty ilma ulos keuhkoista. Toisin sanoen ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n pallean yl\u00f6sp\u00e4in suuntautuvaa liikett\u00e4 vastaan. (Sadolin 2009, 15.) Vy\u00f6t\u00e4r\u00f6n alueen lihaksien on toimittava aktiivisesti niin vatsan kuin sel\u00e4n puolelta sek\u00e4 kyljist\u00e4. Toimintaperiaate on tavallaan sama kuin palkeilla. Rintakeh\u00e4 on palkeiden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 avoinna ja sis\u00e4\u00e4n hengitt\u00e4ess\u00e4 palkeet eli vy\u00f6t\u00e4r\u00f6n alueen lihakset avautuvat. Laulaessa n\u00e4m\u00e4 lihakset s\u00e4\u00e4telev\u00e4t ilman ulosvirtausta ja lihaksiston hallinnalla saadaan tuotettua laadukas ja hallittu ilmavirta \u00e4\u00e4nihuulten l\u00e4pi, eli laadukas ja terve \u00e4\u00e4ni. Tuen on oltava laulaessa jatkuvaa niin kauan kuin \u00e4\u00e4nt\u00e4 tuotetaan, mutta t\u00e4ytyy kuitenkin varoa liikaa puristamista, sill\u00e4 sit\u00e4h\u00e4n laulaminen ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n saa olla. Hyv\u00e4 oikeanlainen tuki mahdollistaa pitempi\u00e4 s\u00e4veli\u00e4, tasaisemman \u00e4\u00e4nen, laajemman \u00e4\u00e4nialan, s\u00e4velpuhtauden, vibraton hallinnan, eik\u00e4 \u00e4\u00e4ni my\u00f6sk\u00e4\u00e4n rasitu niin paljon. Liiallinen lihasten j\u00e4nnitt\u00e4minen on kuitenkin v\u00e4\u00e4rin, eik\u00e4 se tue laulamista, vaan p\u00e4invastoin saa aikaan hengityslukkoja. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on muistaa, ett\u00e4 jokaisen uloshengityksen j\u00e4lkeen vartalo muistetaan rentouttaa ja p\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n vatsa alas, sek\u00e4 se, ett\u00e4 tukea t\u00e4ytyy oppia hallitsemaan ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n taloudellisesti. (Sadolin 2009, 27.)<\/p>\n<p><strong>Miten harjoitella?<\/strong><\/p>\n<p>\u00c4\u00e4niharjoitusten ja hengitysharjoitusten tarkoitus on saavuttaa mahdollisimman terve \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6.<\/p>\n<p>Laulamisen on tunnuttava mukavalta eik\u00e4 v\u00e4kin\u00e4iselt\u00e4 pakertamiselta. Laulajan on opittava harjoittelemaan siten, ettei menet\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4ns\u00e4. Jos n\u00e4in kuitenkin tapahtuu, on taustalla virheellinen hengitys tai muu \u00e4\u00e4nentuotossa tapahtuva virhe. Lihasmuistia onkin harjoiteltava ajatuksen kanssa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ja tavoitteena on saavuttaa aktiivinen elastinen hengitys, eik\u00e4 puristettu tai pakotettu \u00e4\u00e4nentuotto. Laulajan on opeteltava, riitt\u00e4v\u00e4n yksinkertaisten harjoitteiden kautta, terveit\u00e4 rutiineja ja opittava tuntemaan, milloin \u00e4\u00e4ni tuntuu oikealta.<\/p>\n<p>My\u00f6s laulajan luottamuksella itseens\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 osa laulamisen onnistumisessa. Harjoitusten kesto on jokaisen laulajan itse p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4, ja esim. v\u00e4syneen\u00e4 ei kannata harjoitella, koska keho ei toimi silloin sataprosenttisesti, vaan saattaa oppia virheellisi\u00e4 toimintoja kun oikeat lihakset ovat liian passiivisia toimimaan t\u00e4ysin. (Sadolin 2009, 13.) Laulun harjoittelua voi verrata varsin hyvin urheilun harjoituksiin. Koska laulaminen on lihasty\u00f6t\u00e4 ja harjoitellessa lihakset v\u00e4syv\u00e4t, on aikaa annettava my\u00f6s levolle jolloin lihakset palautuvat ja kehittyv\u00e4t. Liian pitki\u00e4 taukoja harjoituskertojen v\u00e4lill\u00e4k\u00e4\u00e4n ei kannata pit\u00e4\u00e4, koska lihaksisto tarvitsee jo yll\u00e4pit\u00e4\u00e4kseen tietyn tason s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 harjoitusta.<\/p>\n<p>Terve \u00e4\u00e4ni on selke\u00e4, kuuluva, miellytt\u00e4v\u00e4, rauhallinen, persoonallinen, ilmeik\u00e4s ja kantava. Siin\u00e4 on resonanssien tasapaino, eli koko keho, niin p\u00e4\u00e4 kuin vartalo resonoi. \u00c4\u00e4nen tulisi olla vapaa ja soida vapaasti lauloipa laulaja sitten hiljaa tai kovaa, matalalta tai korkealta. (Koistinen 2003, 10-11.) Laulamisen on annettava tapahtua kehossa, jotta luonnollinen persoonallinen \u00e4\u00e4ni voi synty\u00e4. \u00c4\u00e4ni itsess\u00e4\u00e4n muodostuu automaattisesti jo ajattelemalla laulamista. Tietoista lihasten ja kehon hallintaa tarvitaan silloin, kun \u00e4\u00e4nt\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4\u00e4. \u00c4\u00e4nt\u00e4 ei saa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sijoittaa liikaa. (Koistinen 2003, 83.)<\/p>\n<p><strong>Kuoronjohtaja \u00e4\u00e4nenmuodostuksen opettajana<\/strong><\/p>\n<p>Useimmiten kuoronjohtaja on yksitt\u00e4isen kuorolaisen ainut \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n opettaja. Kuoronjohtajan onkin hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, miten \u00e4\u00e4ni-instrumentti toimii ja h\u00e4nen on sis\u00e4llytett\u00e4v\u00e4 peruslaulutekniikan opettaminen kuoroharjoituksiin yhdess\u00e4 musikaalisen kuorolaulun kanssa. Hyv\u00e4ll\u00e4 kuoronjohtajalla tulisi olla riitt\u00e4v\u00e4 tiet\u00e4mys oikeasta \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6st\u00e4, tietoa korjata virheit\u00e4 ja halua kehitt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 yksitt\u00e4isen kuorolaisen \u00e4\u00e4nt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ten my\u00f6s kuoron yhteist\u00e4 sointia. Hyv\u00e4 kuoronjohtaja my\u00f6s tuntee instrumenttinsa, sen mahdollisuudet ja rajat. Kuoronjohtajan teht\u00e4v\u00e4 \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n ohjaajana on jalostaa omaa instrumenttiaan eli kuoron sointia. (Koistinen 2003, 84.)<\/p>\n<p>Suurimmassa osassa kuoroissa puhutaan \u00e4\u00e4nenavauksesta, mutta oikeastaan \u00e4\u00e4nen vapauttaminen ja instrumentin hallinta olisi osuvampi sanavalinta. Avauksessa on kyse kehon rentouttamisesta, l\u00e4mmittelyst\u00e4 ja virityksest\u00e4. \u00c4\u00e4nenmuodostus on osa t\u00e4t\u00e4 \u00e4\u00e4nenavausta. Harjoitteissa kannattaa keskitty\u00e4 johonkin laulutekniikan osa-alueeseen kerrallaan. Mit\u00e4 enemm\u00e4n ja paremmin harjoitellaan, sit\u00e4 paremmat edellytykset paremmille tuloksille ovat olemassa. Tavoitteena on saavuttaa lihasekonominen toiminta eli maksimaalinen suoritus minimaalisella lihasty\u00f6ll\u00e4 ja vaivalla. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s motivoida kuorolaiset harjoittelemaan ja viel\u00e4p\u00e4 oikein. Kannustavan ilmapiirin merkityst\u00e4 ei voi v\u00e4h\u00e4tell\u00e4. Harjoittamalla instrumentista tulee parempi, v\u00e4rikk\u00e4\u00e4mpi, rohkeampi, elinvoimaisempi ja soivempi. (Koistinen 2003, 82.) Jo muutamilla yksinkertaisilla laulutekniikan perusharjoituksilla kuoron sointi kehittyy ja varsinkin aikuiskuoroissa, yksitt\u00e4isen kuorolaisen halu kehitty\u00e4 laulajana saa ajank\u00e4yt\u00f6lleen vastinetta ja motivoi jatkossakin k\u00e4ym\u00e4\u00e4n kuorossa.<\/p>\n<p>Kuorot ovat t\u00e4ynn\u00e4 erilaisia \u00e4\u00e4nimateriaaleja ja laulutapojen kirjo on moninaista. Varsinkin aikuiskuoroilla virheelliset toiminnat \u00e4\u00e4nenmuodostuksessa ovat jo kullekin kuorolaiselle vakiintuneet ja ik\u00e4jakauma kuoron keskuudessa saattaa olla varsin laaja. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 niin kuoron kuin pienryhmien \u00e4\u00e4nenmuodostuksen ohjauksessa on pit\u00e4yty\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n yksinkertaisissa harjoituksissa. Liian hankalilla harjoituksilla ei saavuteta mit\u00e4\u00e4n, vaan ne saattavat h\u00e4mment\u00e4\u00e4 kuorolaisia ja vied\u00e4 jopa laulutekniikkaa entist\u00e4 enemm\u00e4n hakoteille. \u00c4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n opetuksen t\u00e4ytyy siis olla riitt\u00e4v\u00e4n selkokielist\u00e4 ja pit\u00e4yty\u00e4 laulutekniikan perusteissa. (Koistinen 2003, 105.)<\/p>\n<p><strong>Palaute pienryhm\u00e4ohjauksesta<\/strong><\/p>\n<p>Jaoin johtamani kuoron pienryhm\u00e4opetukseen osallistuneille kuorolaisille lomakkeet, joissa kysyin mm. pienryhm\u00e4n koosta, harjoitteiden selkeydest\u00e4, hy\u00f6dyllisyydest\u00e4 sek\u00e4 mahdollisuuden vapaaseen palautteeseen. Pienryhm\u00e4opetukseen osallistui noin parikymment\u00e4 henkil\u00f6\u00e4 kolmenkymmenen kuorolaisen joukosta ja palautelomakkeisiin vastasi 13 kuorolaista. Kuhunkin pienryhm\u00e4n harjoitukseen osallistui kerrallaan keskim\u00e4\u00e4rin nelj\u00e4 kuorolaista, ja jotkut kuorolaiset osallistuivat ohjaukseen useampaan otteeseen syksyn edetess\u00e4. Kaikkia kuorolaisia pienryhm\u00e4opetus ei tavoittanut ty\u00f6esteiden ja muiden aikatauluista johtuvien syiden johdosta. 45 minuutin kestoisen pienryhm\u00e4opetuksen j\u00e4rjestin viikoittain ennen varsinaisia kuoroharjoituksia.<\/p>\n<p>Kysyin ensimm\u00e4isen\u00e4 kysymyksen\u00e4 kuorolaisilta ohjattavan pienryhm\u00e4n koosta, oliko ryhm\u00e4koko liian pieni, sopiva tai liian suuri. Valtaosa, eli yksitoista vastaajista piti ryhm\u00e4kokoa sopivana. Yhden mielest\u00e4 ryhm\u00e4koko oli hiukan liian pieni, ja yksi sit\u00e4 vastoin oli ollut kuuden hengen ryhm\u00e4ss\u00e4, jota h\u00e4n piti liian suurena. Nelihenkinen ryhm\u00e4koko koettiin sopivaksi.<\/p>\n<p>Toisena kysymyksen\u00e4 kysyin, kokiko kuorolainen saavansa pienryhm\u00e4ss\u00e4 tarpeeksi henkil\u00f6kohtaista ohjausta. Kuusi vastasi saaneensa henkil\u00f6kohtaista ohjausta riitt\u00e4v\u00e4sti, viisi oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 ohjausta sai erinomaisen paljon. Kahden mielest\u00e4 henkil\u00f6kohtaista ohjausta olisi voinut saada hiukan enemm\u00e4n.<\/p>\n<p>Kysymykseen, \u201doliko pienryhm\u00e4ss\u00e4 helpompi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nenmuodostuksen harjoituksia kuin normaalisti koko kuoron harjoituksissa\u201d kaksitoista vastasi ymm\u00e4rt\u00e4misen olleen merkitt\u00e4v\u00e4sti helpompaa. Yhden kuorolaisen mielest\u00e4 kuoroharjoituksien ja pienryhm\u00e4opetuksen v\u00e4lill\u00e4 ei t\u00e4ss\u00e4 kohdassa ollut merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 eroa.<\/p>\n<p>\u00c4\u00e4nenmuodostusharjoitusten ohjeistusta ja sit\u00e4, miksi ja miten harjoituksia ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n tehd\u00e4\u00e4n, erinomaisen selke\u00e4n\u00e4 piti yksitoista kuorolaista. Kahden kuorolaisen mielest\u00e4 ohjeistus oli riitt\u00e4v\u00e4n selke\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Opetetut harjoitukset olivat vaikuttaneet positiivisesti laulu- ja hengitystekniikkaan positiivisesti kymmenen kuorolaisen mielest\u00e4. Kolme koki, etteiv\u00e4t harjoitukset olleet vaikuttaneet merkitt\u00e4v\u00e4sti suuntaan taikka toiseen laulu- ja hengitystekniikan saralla.<\/p>\n<p>Kysymykseen, tekev\u00e4tk\u00f6 kuorolaiset opetettuja harjoituksia vapaa-ajallaan, vastattiin seuraavsti: Vastanneista kymmenen teki harjoituksia jonkin verran. Kolme ei yht\u00e4\u00e4n ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti harjoituksia ei tehnyt kukaan.<\/p>\n<p>Viimeisen\u00e4 kohtana lomakkeessa annoin mahdollisuuden vapaaseen palautteeseen. Suurin osa pienryhm\u00e4ohjauksessa olleista piti pienryhm\u00e4toimintaa tervetulleena ja tarpeellisena toimintamuotona, mik\u00e4 ilahdutti minua suuresti. Toiminnalle toivottiin my\u00f6s jatkoa. Metodeja pidettiin mielenkiintoisina ja helposti omaksuttavina ja ohjausta tehokkaampana kuin koko kuorossa tapahtuvaa ohjausta. Pienryhm\u00e4toiminnan koettiin my\u00f6s kohentavan yhteishenke\u00e4 ja sitouttavan entist\u00e4 enemm\u00e4n kuoroon. Pienryhm\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s rohkaistui laulamaan toisten kanssa, kun huomasi muidenkin kuorolaisten kamppailevan samojen ongelmien kanssa. Ohjauksen koettiin my\u00f6s vaikuttavan positiivisesti kuoron sointiin. Peruslaulutekniikan opettamista pidettiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ja tavallaan \u201dmenestyksellisen kuorolaisen ty\u00f6kaluna\u201d. Pienryhm\u00e4ss\u00e4 voi helpommin kysy\u00e4 omista ongelmistaan ja saada niihin apua. Amat\u00f6\u00f6rilaulajat my\u00f6s kuitenkin kokivat, ett\u00e4 opetettujen asioiden vieminen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n eli lauluihin on vaikeaa ja haasteellista. Nelj\u00e4n hengen ryhm\u00e4koko koettiin sopivana.<\/p>\n<p><strong>Kuoronjohtajan pohdintaa<\/strong><\/p>\n<p>Pienryhm\u00e4opetusta puoltavia tekij\u00f6it\u00e4 kuoron kanssa toimiessa on mielest\u00e4ni monia. Kuorossa yksitt\u00e4isen laulajan tekemist\u00e4 on mahdotonta kontrolloida, kun taas pienryhmiss\u00e4 opettaja voi vuorotellen tarkkailla esim. kunkin laulajan hengityst\u00e4 ja sit\u00e4, miten kunkin laulajan keho laulaessa toimii. Pienryhmiss\u00e4 my\u00f6s kanssaopiskelijat voivat tarkkailla toisiaan ja kysy\u00e4 my\u00f6s vieruskaverin mielipidett\u00e4 ja sit\u00e4, ymm\u00e4rsik\u00f6 h\u00e4n harjoitteen oikein. Lis\u00e4ksi jos vertaa kuoronjohtajan \u00e4\u00e4nenmuodostuksen opetusta pienryhmiss\u00e4 siihen, ett\u00e4 kuorolaiset k\u00e4visiv\u00e4t jollain ulkopuolisella opettajalla yksityistunneilla, pienryhm\u00e4opetus kuoron ja sen soinnin kannalta on parempi vaihtoehto. Yksityislauluopettajan \u00e4\u00e4ni-ihanne saattaa olla kaukana kuoronjohtajan ihanteesta, eik\u00e4 se silloin palvele kuoronjohtajan ja kuoron tarkoitusperi\u00e4. (Koistinen 2003, 108.) Kuoronjohtajan itsens\u00e4 ollessa \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n opettaja, voi h\u00e4n vied\u00e4 yksitt\u00e4isenkin laulajan \u00e4\u00e4nt\u00e4 kuoron ihannesoinnin suuntaan. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 onkin selvitt\u00e4\u00e4 kuoron laulajille, mik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 \u00e4\u00e4ni-ihanne kuoronjohtajalla on, ja ett\u00e4 se on yhtenev\u00e4 koko kuoron keskuudessa. Tavoitteena on aina kuitenkin opettaa luonnollista ja tervett\u00e4 \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4. (Koistinen 2003, 108.) Aion jatkaa \u00e4\u00e4nenmuodostuksen opettamista pienryhmiss\u00e4 saamani palautteen innoittamana ja my\u00f6s kuoron soinnissa havainnoimieni parannuksien johdosta.<\/p>\n<p><strong>L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n<p>Koistinen, M. 2003. Tunne kehosi \u2013 vapauta \u00e4\u00e4nesi. \u00c4\u00e4nitimpurin k\u00e4sikirja. Helsinki: Sulasol.<\/p>\n<p>Sadolin, C. 2009. Kokonaisvaltaisen \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n tekniikka. Copenhagen: CVI Publications.<\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kirjoittaja: Ossi Jauhiainen 2012, Savonia-ammattikorkeakoulu. \u00c4\u00e4nenmuodostuksen opettaminen suurelle ryhm\u00e4lle on haaste. Jokaisen henkil\u00f6kohtainen kontrolloiminen vuorollaan on mahdotonta rajallisen ajan takia. Sain idean kuorolaisten pienryhmien \u00e4\u00e4nenmuodostukselle kuultuani yksitt\u00e4isille laulajille j\u00e4rjestetyist\u00e4 pienryhm\u00e4tunneista, joissa \u00e4\u00e4nenmuodostusta opetettiin muutamalle laulajalle kerrallaan. Koin my\u00f6s \u00e4\u00e4nenmuodostuksen opetuksen hankalaksi, koska en voinut kontrolloida, miten kukin kuorolainen opetettavan asian ymm\u00e4rsi. Aloitin pienryhm\u00e4opetuksen johtamalleni Alavan [&hellip;]<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on get_the_excerpt --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on get_the_excerpt --><\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"945,921,1459,1955,1284,1923","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[19,18,17],"class_list":["post-106","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-kuoronohjaus","tag-laulunopetus","tag-pienryhmaohjaus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/106","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=106"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/106\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2579,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/106\/revisions\/2579"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=106"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=106"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=106"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}