{"id":1057,"date":"2016-04-18T14:06:31","date_gmt":"2016-04-18T11:06:31","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1057"},"modified":"2016-04-18T14:11:32","modified_gmt":"2016-04-18T11:11:32","slug":"tanssioppilaiden-kasityksia-itseohjautuvuudesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2016\/04\/tanssioppilaiden-kasityksia-itseohjautuvuudesta\/","title":{"rendered":"Tanssioppilaiden k\u00e4sityksi\u00e4 itseohjautuvuudesta"},"content":{"rendered":"<p>Itseohjautuvuus ja oma-aloitteisuus ovat k\u00e4sitteit\u00e4, jotka usein nousevat esille oppimisesta puhuttaessa. Jotta oppilas pystyy syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppimaansa, on h\u00e4nen my\u00f6s itsen\u00e4isesti ty\u00f6stett\u00e4v\u00e4 saamaansa informaatiota ja verrattava sit\u00e4 aiemmin oppimaansa (Pylkk\u00e4). T\u00e4m\u00e4n aiheen pohjalta olen omassa ty\u00f6ss\u00e4ni tanssinopettajana t\u00f6rm\u00e4nnyt dilemmaan: miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin voin vaatia oppilailtani itseohjautuvaa ja oma-aloitteista ty\u00f6skentely\u00e4 tanssitunnilla, ja sen ulkopuolella?<\/p>\n<p>Ty\u00f6skentelen jazz- ja showtanssin tuntiopettajana taiteenperusopetusta tarjoavassa yksityisess\u00e4 tanssikoulussa eli oppilaani ovat joko tavoitteellisesti tai omaksi ilokseen tanssia harrastavia nuoria. Opettamieni ryhmien taitotasot vaihtelevat alkeisoppilaista edistyneisiin eli jatkotason oppilaisiin.<\/p>\n<p>Olen pohtinut itseohjautuvuuden merkityst\u00e4 erityisesti edistyneen tason oppilaitteni suhteen. Osalla heist\u00e4 on pyrkimyksen\u00e4 hakeutua tanssin ammattiopintoihin, kun taas osa k\u00e4y tunnillani puhtaasti harrastusmieless\u00e4. Kiinnostuin oppilaitteni omista n\u00e4kemyksist\u00e4 aiheesta <em>edistyneen tanssioppilaan itseohjautuvuus<\/em>: mit\u00e4 voin heilt\u00e4 opettajana odottaa, kun puhutaan itseohjautuvuudesta ja oma-aloitteisesta ty\u00f6skentelyst\u00e4? Mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitteet tarkoittavat heille?<\/p>\n<p><strong>Kysely oppilaille<\/strong><\/p>\n<p>Ker\u00e4sin syyslukukauden 2015, ja samalla ammatillisen p\u00e4\u00e4tt\u00f6harjoitteluni, lopuksi oppilaille jakamani itsearviointilomakkeen yhteydess\u00e4 vastauksia kysymykseen:<\/p>\n<p><em>Millaista lajisidonnaista oma-aloitteisuutta\/itseohjautuvuutta sinun mielest\u00e4si jatkotason tanssioppilaalta voidaan odottaa <\/em><\/p>\n<p><em>\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 tanssitunnilla?<\/em><\/p>\n<p><em>\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 vapaa-ajalla?<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px\"><em>\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Perustele.<\/em><\/p>\n<p>Itsearviointilomake oli kokonaisuudessaan avoin kyselylomake, johon oppilaat vastasivat vapaasti ilman etuk\u00e4teen annettuja vastausvaihtoehtoja. K\u00e4yt\u00e4n artikkelini yhten\u00e4 l\u00e4hdeaineistona heid\u00e4n vastauksiaan.\u00a0 Kyselyyn vastasi yhteens\u00e4 20 showtanssin edistyneen tason oppilastani Joensuusta ja Kuopiosta.<\/p>\n<p>Jaoin tunnin alussa oppilaille lomakkeet, joita he saivat alkaa ty\u00f6st\u00e4\u00e4 noin puolen tunnin ajan. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen aloitimme normaalin tanssitunnin, jonka aikana oppilaat saivat vapaasti k\u00e4yd\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4ss\u00e4 lomakkeitaan, jos heille nousi uusia ajatuksia itsearviointiin liittyen. Tunnin lopussa oppilaat saivat palauttaa lomakkeensa takaisin minulle, tai halutessaan ottaa sen mukaansa, jatkaa t\u00e4ydent\u00e4mist\u00e4 ja palauttaa my\u00f6hemmin.<\/p>\n<p>Koostin oppilaitteni vastauksista aihekokonaisuuksia ja muodostin niist\u00e4 tulostaulukon. Alla n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 taulukoissa on listattuna, kuinka moni oppilas mainitsi kyseisen m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ni aihekokonaisuuden alle luettavan itseohjautuvuuden osa-alueen lomakkeessaan. Avaan t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kyselyn tuloksia vastausm\u00e4\u00e4rien sek\u00e4 omien mielenkiinnon kohteitteni puitteissa. Lis\u00e4ksi vertaan saamiani tuloksia omiin n\u00e4kemyksiini n\u00e4ist\u00e4 aiheista.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2016\/04\/KUVA.1.Jere_.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-1058\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2016\/04\/KUVA.1.Jere_-724x1024.jpg\" alt=\"KUVA.1.Jere\" width=\"494\" height=\"698\" srcset=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2016\/04\/KUVA.1.Jere_-724x1024.jpg 724w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2016\/04\/KUVA.1.Jere_-212x300.jpg 212w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2016\/04\/KUVA.1.Jere_-768x1086.jpg 768w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2016\/04\/KUVA.1.Jere_-141x200.jpg 141w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2016\/04\/KUVA.1.Jere_.jpg 1654w\" sizes=\"auto, (max-width: 494px) 100vw, 494px\" \/><\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2016\/04\/KUVA.2.Jere_.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-large wp-image-1059\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2016\/04\/KUVA.2.Jere_-724x1024.jpg\" alt=\"KUVA.2.Jere\" width=\"640\" height=\"905\" srcset=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2016\/04\/KUVA.2.Jere_-724x1024.jpg 724w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2016\/04\/KUVA.2.Jere_-212x300.jpg 212w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2016\/04\/KUVA.2.Jere_-768x1086.jpg 768w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2016\/04\/KUVA.2.Jere_-141x200.jpg 141w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2016\/04\/KUVA.2.Jere_.jpg 1654w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a><strong>Muistele ja kertaa<\/strong><\/p>\n<p>Useimmin sek\u00e4 <em>tanssitunnilla <\/em>ett\u00e4 <em>vapaa-ajalla<\/em> vastaukset liittyiv\u00e4t tuntimateriaalin muisteluun ja kertaamiseen. T\u00e4m\u00e4 voidaan n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s lajisidonnaisena tekij\u00e4n\u00e4. Esimerkiksi nykytanssitunnilla improvisaation m\u00e4\u00e4r\u00e4 voi olla paljon suurempi, eik\u00e4 materiaalin opettelu t\u00e4ll\u00f6in v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole p\u00e4\u00e4prioriteetti. Perinteisempiin tekniikkoihin pohjautuvilla tunneilla, esimerkiksi klassinen baletti ja jazztanssi, materiaalin oppiminen on mielest\u00e4ni yksi l\u00e4ht\u00f6kohta kehittymiselle. Tuntimateriaali on opittava ulkoa, jotta keskittyminen voidaan suunnata harjoiteltavaan kehityskohtaan. Omassa opetuksessani n\u00e4iden ryhmien kanssa painottui materiaalil\u00e4ht\u00f6inen tuntity\u00f6skentely, joten vastauksia tuli varmasti t\u00e4m\u00e4n takia useita.<\/p>\n<p>Molempien opettamieni ryhmien tunnit pidettiin kerran viikossa. T\u00e4m\u00e4 oletettavasti vaikuttaa tuntimateriaalin omaksumiseen. Edellisen viikon tunti on helposti saattanut unohtua muun el\u00e4m\u00e4n ohella. Monet oppilaat kommentoivat aihetta lomakkeessaan korostaen vapaa-ajalla teht\u00e4v\u00e4n ty\u00f6n merkityst\u00e4. Esimerkiksi tunnin harjoitteiden mieless\u00e4 l\u00e4pi k\u00e4yminen matkalla harjoituksista kotiin ja ennen tuntia kertaaminen nousivat keinoiksi edist\u00e4\u00e4 materiaalin oppimista.<\/p>\n<p>Harjoitteiden logiikan ymm\u00e4rt\u00e4minen ja sis\u00e4ist\u00e4minen helpottavat usein niiden oppimista enemm\u00e4n kuin mekaaninen kertaaminen (Muistin merkitys oppimisessa 2011). Jokainen oppija on erilainen, ja j\u00e4rkeist\u00e4\u00e4 asiat itselleen eri tavoin. On kuitenkin my\u00f6s opettajan teht\u00e4v\u00e4 avata materiaalin sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja sen logiikka, ja n\u00e4in edesauttaa oppilaan ymm\u00e4rryst\u00e4. Edistyneen tason tanssioppilaalla olettaisin kuitenkin jo olevan k\u00e4sitys itselle toimivimmasta oppimistavasta.<\/p>\n<p>Muutamat aikuisoppilaani nostivat esille arjen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kiireet sek\u00e4 muuttuvat el\u00e4m\u00e4ntilanteet, jolloin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 aikaa ei yksinkertaisesti aina riit\u00e4 harrastuksen miettimiseen. Yksi oppilaistani pohti opettajan mahdollisuutta kauden alussa selvitt\u00e4\u00e4 jonkin tyyppisell\u00e4 kyselyll\u00e4, esimerkiksi lomakkeella, mitk\u00e4 ovat kunkin ryhm\u00e4l\u00e4iset tavoitteet ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t harrastuksen suhteen. N\u00e4in opettajalla olisi selke\u00e4 kuva, kuka k\u00e4y tunnilla puhtaasti irrottautumassa arjesta, ja kenelle harrastus on selke\u00e4sti tavoitteellista.<\/p>\n<p><strong>Syvemm\u00e4lle<\/strong><\/p>\n<p>Itseohjautuvaksi ty\u00f6skentelyksi nimettiin my\u00f6s <em>syventyminen tuntimateriaaliin itsen\u00e4isesti<\/em>, sek\u00e4 tanssitunnilla ett\u00e4 vapaa-ajalla. Syventymisen yhteydess\u00e4 mainittiin muun muassa liikelaatujen ja rytmiikan ty\u00f6st\u00e4minen sek\u00e4 mahdollisen koreografian teeman ja tarinan sis\u00e4ist\u00e4minen, ja t\u00e4t\u00e4 kautta ilmaisun kehitt\u00e4minen.<\/p>\n<p>Omassa opetuksessani p\u00e4\u00e4tt\u00f6harjoitteluni aikana korostin erityisesti toisen ryhm\u00e4ni kanssa heid\u00e4n itsen\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6skentelykyky\u00e4\u00e4n tuntimateriaalin puitteissa. Oppilaat ty\u00f6stiv\u00e4t niin yksin, pareittain kuin pienryhmiss\u00e4 luomaani tuntimateriaalia esimerkiksi erilaiseen musiikkiin. T\u00e4t\u00e4 kautta tuotiin materiaaliin uudenlainen liikelaatu, josta syntyi taas uusi ilmaisun muoto. N\u00e4iden keinojen avulla he loivat ryhmiss\u00e4 pieni\u00e4 koreografisia kokonaisuuksia.<\/p>\n<p>L\u00e4ht\u00f6kohtamme oli muokata antamastani materiaalista henkil\u00f6kohtaista,<em> &#8221;minun n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 tanssia&#8221;. <\/em>Parity\u00f6skentelyn kautta t\u00e4t\u00e4 muokattiin yhtenev\u00e4iseksi jonkun toisen kanssa ja siit\u00e4 edelleen suuremmaksi kokonaisuudeksi ryhm\u00e4ss\u00e4. Ryhm\u00e4n oppilaat ovat tanssiteknisesti jo niin pitk\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tyyppinen ty\u00f6skentely vahvistaa mielest\u00e4ni heid\u00e4n omaa tanssijaidentiteetti\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma oman kokemukseni mukaan helposti unohtuu ryhm\u00e4opetuksessa, koska opetuksen tavoitteet on luotava koko ryhm\u00e4\u00e4 tukeviksi.<\/p>\n<p>T\u00e4st\u00e4 ryhm\u00e4st\u00e4 useat ovat lis\u00e4ksi hakeutumassa tanssin ammatilliseen koulutukseen. Heill\u00e4 tulisi siis olla erilaisia valmiuksia ilmaista itse\u00e4\u00e4n liikkeellisesti monenlaisissa tilanteissa, esimerkiksi erilaisten teht\u00e4v\u00e4nantojen puitteissa p\u00e4\u00e4sykoetilanteessa.<\/p>\n<p><strong>Opettajan rooli<\/strong><\/p>\n<p>Oppilaan itseohjautuvuus ei tarkoita vain oppilaan itsen\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4. Koskisen (2008, 5) mukaan opettajalla on t\u00e4ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 rooli tukijana ja ohjaajana. T\u00e4m\u00e4 ajatus nousee esille my\u00f6s kyselyn vastauksista. Muun muassa kohdat <em>opettajalta neuvojen ja avun pyyt\u00e4minen<\/em> sek\u00e4 <em>opettajan kuuntelu ja havainnointi<\/em> tukevat t\u00e4t\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa.<\/p>\n<p>Olen huomannut esimerkiksi opettaessani alkeistason oppilaitani, kun pyyd\u00e4n heit\u00e4 kertaaman aiemmin opitun harjoitteen, he eiv\u00e4t tied\u00e4k\u00e4\u00e4n mit\u00e4 tehd\u00e4. Edistyneet oppilaat tekev\u00e4t t\u00e4m\u00e4n jo automaattisesti, ilman ett\u00e4 minun tarvitsee erikseen pyyt\u00e4\u00e4. Olen ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 kehollinen itseohjautuvuus, eli harjoitteiden kertaaminen, on opetettava n\u00e4ille alkeisoppilaille alusta alkaen.<\/p>\n<p>Saman n\u00e4kisin my\u00f6s p\u00e4tev\u00e4n muihin itseohjautuvuuden muotoihin. Minun on opettajana opetettava oppilailleni, miten he voivat huoltaa kehoaan itsen\u00e4isesti, miten valmistaudutaan tanssituntiin tai miten ryhm\u00e4ss\u00e4 toimitaan, muutaman esimerkin mainitakseni. Koskisen mainitseman opettajan roolin tukijana n\u00e4en eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, erityisesti, kun puhutaan taulukon kohdista <em>oma motivaatio oppia <\/em>ja <em>oman parhaansa yritt\u00e4minen<\/em>.<\/p>\n<p style=\"text-align: left;padding-left: 30px\">\u00a0\u201dTanssinopettaja on tunnilla l\u00e4sn\u00e4 koko ajan. H\u00e4n voi opettaa luokan edess\u00e4 tai antaa joitain teht\u00e4vi\u00e4, joita oppilaat ratkaisevat ryhmiss\u00e4. Opettaja kuitenkin valvoo tilannetta jatkuvasti. Opettajalla on valta vaikuttaa oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n tehden siit\u00e4 oppimista edist\u00e4v\u00e4n kannustamalla ja olemalla positiivinen.\u201d\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<em>\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/em> (Suopelto 2011)<\/p>\n<p>Heidi Suopelto (2011) kuvaa opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n <em>Hyv\u00e4 paha palaute \u2013 Arviointi tanssinopetuksessa <\/em>mielest\u00e4ni osuvasti opettajan jatkuvan l\u00e4sn\u00e4olon t\u00e4rkeytt\u00e4 ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Opettajan luodessa hedelm\u00e4llisen oppimisymp\u00e4rist\u00f6n pystyv\u00e4t oppilaat haastamaan omia rajojaan sek\u00e4 ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Tulokset ja omat n\u00e4kemykseni<\/strong><\/p>\n<p>Kyselyvastauksista nousi mielest\u00e4ni esille todella monipuolisesti itseohjautuvuuden osa-alueita. Tuntimateriaalin oppimisen ja muistamisen korostuminen vastauksissa ei tullut minulle yll\u00e4tyksen\u00e4, koska k\u00e4vimme molempien ryhmien kanssa aiheesta keskustelua opetusperioodin aikana. Oma n\u00e4kemykseni aiheesta on selke\u00e4 ja jossain m\u00e4\u00e4rin ehdoton: oppilaan on osattava tuntimateriaali ulkoa voidakseen kehitty\u00e4 siin\u00e4 eteenp\u00e4in. Kyselyn j\u00e4lkeen olen kuitenkin vakavasti alkanut pohtia opetettavan liikemateriaalin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 suhteessa yhteen viikkotuntiin. M\u00e4\u00e4r\u00e4 ei takaa laatua, ja less is (often) more.<\/p>\n<p>Olin positiivisesti yll\u00e4ttynyt, ett\u00e4 liikemateriaaliin syventyminen oli nimetty sek\u00e4 <em>tanssitunnilla <\/em>ett\u00e4 <em>vapaa-ajalla <\/em>osioon. Omassa, jatkuvasti kehittyv\u00e4ss\u00e4, opettamisen k\u00e4ytt\u00f6teoriassani on alkanut korostua oppilaan vapaus tulkita ja soveltaa oppimaansa. Haluan t\u00e4ll\u00e4 tavoin jossain m\u00e4\u00e4rin rikkoa jazztanssin perinteist\u00e4 muoto-opillista mentaliteettia, ja rohkaista oppilasta oman itsens\u00e4 kuunteluun. Edell\u00e4 mainitsemani materiaalin oppiminen tukee mielest\u00e4ni t\u00e4t\u00e4 teemaa: oppilaalle vapautuu mahdollisuuksia kokeilla ja haastaa itse\u00e4\u00e4n sek\u00e4 materiaalia.<\/p>\n<p>Vastauksista esille noussut opettajan rooli kertoo mielest\u00e4ni oppilaitten arvostuksesta opettajaa, tiedon tarjoajaa, kohtaan. Kyselyyn vastanneiden ryhmieni kanssa olen mielest\u00e4ni pystynyt saavuttamaan luonnollisen dialogisuuden tason, jossa oppiminen on vastavuoroista. Vaikka opettajan kyseenalaistaminen ei saanut kovinkaan paljon vastauksia kyselyss\u00e4, sit\u00e4 tapahtuu kyll\u00e4 tunnilla useinkin. T\u00e4m\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 oppilaani pyrkiv\u00e4t hakemaan vastauksia ja selityksi\u00e4: miksi teemme n\u00e4in? T\u00e4m\u00e4 on minulle yksi selkein itseohjautuvuuden merkki.<\/p>\n<h3><strong>Kirjoittaja: Jere J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen 2016, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/strong><\/h3>\n<h3><\/h3>\n<h3><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/h3>\n<p>Koskinen, S. 2008. Itseohjautuvuuteen ohjaaminen nuorten aikuisten tanssitekniikan opetuksessa. Pedagoginen opinn\u00e4ytety\u00f6. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Musiikin ja tanssin ala. Viitattu 14.1.2016 <a href=\"https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/19792\/jamk_1210829812_3.pdf?sequence=1\">https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/19792\/jamk_1210829812_3.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\n<p>Muistin merkitys oppimisessa. Aalto-yliopisto. 2011. Viitattu 1.2.2016 <a href=\"https:\/\/into.aalto.fi\/display\/fiopiskelutaidot\/Muistin+merkitys+oppimisessa\">https:\/\/into.aalto.fi\/display\/fiopiskelutaidot\/Muistin+merkitys+oppimisessa<\/a><\/p>\n<p>Pylkk\u00e4, O. (n.d.) Oppimisk\u00e4sitykset. Humanistinen\/kokemuksellinen oppiminen. Viitattu 14.2.2016 <a href=\"http:\/\/oppimateriaalit.jamk.fi\/oppimiskasitykset\/oppimiskasitykset\/humanistinen-kokemuksellinen-oppiminen\/\">http:\/\/oppimateriaalit.jamk.fi\/oppimiskasitykset\/oppimiskasitykset\/humanistinen-kokemuksellinen-oppiminen\/<\/a><\/p>\n<p>Suopelto, H. 2011. Hyv\u00e4 paha palaute \u2013 Arviointi tanssinopetuksessa. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Turun ammattikorkeakoulu. Esitt\u00e4v\u00e4n taiteen koulutusohjelma. Tanssin suuntautumisvaihtoehto. Viitattu 30.1.2016 <a href=\"https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/30833\/Suopelto_Heidi.pdf?sequence=1\">https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/30833\/Suopelto_Heidi.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Itseohjautuvuus ja oma-aloitteisuus ovat k\u00e4sitteit\u00e4, jotka usein nousevat esille oppimisesta puhuttaessa. Jotta oppilas pystyy syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppimaansa, on h\u00e4nen my\u00f6s itsen\u00e4isesti ty\u00f6stett\u00e4v\u00e4 saamaansa informaatiota ja verrattava sit\u00e4 aiemmin oppimaansa (Pylkk\u00e4). T\u00e4m\u00e4n aiheen pohjalta olen omassa ty\u00f6ss\u00e4ni tanssinopettajana t\u00f6rm\u00e4nnyt dilemmaan: miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin voin vaatia oppilailtani itseohjautuvaa ja oma-aloitteista ty\u00f6skentely\u00e4 tanssitunnilla, ja sen ulkopuolella? Ty\u00f6skentelen jazz- [&hellip;]<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on get_the_excerpt --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on get_the_excerpt --><\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[235,16,11],"class_list":["post-1057","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-itseohjautuvuus","tag-taiteen-perusopetus","tag-tanssinopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1057","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1057"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1057\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1065,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1057\/revisions\/1065"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1057"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1057"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1057"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}