Oma taustani ja sen vaikutus aiheeseen<\/strong><\/p>\nOmaan vahvan urheilutaustan ja sen parissa tutustuin psyykkisen valmennuksen k\u00e4sitteeseen. Olen kuitenkin tanssioppilaana itse kokenut, ett\u00e4 henkisten ominaisuuksien vahvistaminen ei ole ollut niin merkitt\u00e4v\u00e4 osa tanssin harrastamista. Siihen olisi kuitenkin ehk\u00e4 syyt\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomioita opetuksessa yht\u00e4 lailla, kun kaikkiin muihinkin osa-alueisiin. Tanssin treenaaminen saattaa painottua vahvasti siis fyysisten ominaisuuksien kehitt\u00e4miseen perinteisess\u00e4, mallioppimiseen perustuvassa opetuksessa. Tietysti fyysisten ominaisuuksien harjoittelemisen ohessa kasvaa henkiset ominaisuudet tiedostamattakin, sill\u00e4 oppimisprosessin eri vaiheiden l\u00e4pik\u00e4ymiseen liittyv\u00e4t my\u00f6s henkiset prosessit, mutta mielest\u00e4ni olisi eritt\u00e4in j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 ja tarpeellista vahvistaa henkisi\u00e4 valmiuksia my\u00f6s tietoisesti.<\/p>\n
Ihmisen mielt\u00e4 ei voi kytke\u00e4 off-asentoon, joten kaikki harjoitus on aina my\u00f6s mielen harjoitusta (Matikka ja Roosa-Salmi 2012, 89). Henkinen jaksaminen ja tasapaino ovat siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, jotta vaativa harjoitteleminen jaksaa motivoida vuodesta toiseen, jotta uuden oppimiseen malttaa keskitty\u00e4, jotta omat motoriset taitonsa ja teknis-taktisen osaamisensa uskaltaa laittaa puntariin kerta toisensa j\u00e4lkeen ja jotta urheiluun kuuluvista pettymyksist\u00e4 selvi\u00e4\u00e4 (Matikka ja Roos-Salmi 2012, 72).<\/p>\n
Opetusty\u00f6ss\u00e4 ker\u00e4tyt havainnot ja kokemukset<\/strong><\/p>\nHavainnoin opetuksessani puolen vuoden ajan oppilaitteni suhtautumista erilaisiin tuntitilanteisiin ja keskustelin tuntien aikana heid\u00e4n kanssaan psyykkisen valmennuksen teemoista, sek\u00e4 teetin kyselylomakkeita aiheeseen liittyen. Ryhmi\u00e4 oli useampi ja ryhmien oppilaat olivat 12-30-vuotiaita. Osalle heist\u00e4 tanssi oli uusi harrastus ja osalla oli jo vuosien taustaa tanssin parista.<\/p>\n
Jokainen oppilas on omanlainen persoona ja heill\u00e4 on omanlaisensa historia. Sen vuoksi jokainen oppilas kokee n\u00e4m\u00e4 asiat my\u00f6s omalla tavallaan ja sen vuoksi n\u00e4ist\u00e4 asioista ei voi tehd\u00e4 yleistyst\u00e4. Kuitenkin keskusteluissa eri ryhmien kanssa nousi esille muutamia samoja teemoja ja n\u00e4m\u00e4 osuivat osaltaan yhteen my\u00f6s omien havaintojeni kanssa. N\u00e4m\u00e4 teemat olivat ep\u00e4varmuus, oma keho, keskittyminen ja oma asenne. N\u00e4it\u00e4 teemoja l\u00e4hden seuraavaksi avaamaan.<\/p>\n
Ep\u00e4varmuus oppijana<\/strong><\/p>\nPelkk\u00e4 tekniikan tai fyysisen kunnon treenaaminen ei riit\u00e4, jos pelaamisen esteen\u00e4 on ep\u00e4varmuus ja pelko (Helander ja Vil\u00e9n 2015, 92), mutta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n uutta ja luovaa ei voi synty\u00e4, jos asiat tekee aina varman p\u00e4\u00e4lle ( Tervam\u00e4ki 2014, 20).<\/p>\n
Meill\u00e4 jokaisella on kokemus oppijana olemisesta ja huomio siit\u00e4, ett\u00e4 oppiminen tapahtuu useasti toistojen kautta ja n\u00e4ist\u00e4 toistoista suurin osa on ep\u00e4onnistuneita yrityksi\u00e4 ennen onnistunutta yrityst\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 tarvitaan juuri ep\u00e4onnistumisten sietokyky\u00e4 ja sinnikkyytt\u00e4.<\/p>\n
Helander ja Vil\u00e9n kirjoittavat meid\u00e4n suomalaisten oppineen, ett\u00e4 virheist\u00e4 rangaistaan punakyn\u00e4ll\u00e4 sen sijaan, ett\u00e4 onniteltaisiin yritt\u00e4misest\u00e4 (Helander ja Vil\u00e9n 2015, 90-91). My\u00f6skin omasta suorituksesta iloitseminen on vaikeaa, koska aina pystyy parempaan. Olisi siis t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kehua my\u00f6s ep\u00e4onnistumisista, sill\u00e4 jos ylist\u00e4mme vain voittoja, itsekriittisyys kasvaa helposti liian suureksi. (Helander ja Vil\u00e9n 2015, 113.)<\/p>\n
Havaitsin my\u00f6s samoja asioita tuntitilanteissa. Oppilaiden on vaikea kehua itse\u00e4\u00e4n aidosti yritt\u00e4misest\u00e4, se saa helposti v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisen s\u00e4vyn ja k\u00e4\u00e4ntyy n\u00e4in nurinkuriseksi. T\u00e4ss\u00e4 opettaja voi palautteellaan ohjata suuntaa. Opettajan palautteen tulee olla totuudenmukaista ja n\u00e4in h\u00e4nen tulee tehd\u00e4 selv\u00e4ksi milloin yritys on onnistunut ja miksi, milloin yritys ei mennyt viel\u00e4 t\u00e4ysin nappiin, mutta mitk\u00e4 palaset toimivat ja mihin kiinnitt\u00e4\u00e4 seuraavalla kerralla huomiota. Ep\u00e4onnistumisesta kehumisen t\u00e4ytyy olla siis my\u00f6s rakentavaa, eik\u00e4 vain ett\u00e4 \u201dhyvin meni\u201d. Se antaa oppilaalle virheellist\u00e4 informaatiota ja eik\u00e4 rakenna my\u00f6sk\u00e4\u00e4n h\u00e4nen omaa p\u00e4\u00e4nsis\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4. Jos opettaja pystyy omalla palautteen antamisella osoittamaan n\u00e4m\u00e4 yritt\u00e4misen eri vaiheet ja n\u00e4iden vaiheiden merkityksen ja arvon, on oppilaan helpompi k\u00e4yd\u00e4 t\u00e4t\u00e4 keskustelua itsens\u00e4 kanssa ja oppia arvioimaan aidosti omaa ty\u00f6skentely\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Itseluottamuksen ja -tunnon merkitys oppijalle<\/strong><\/p>\nUrheilija, jolla on vahva itseluottamus keskittyy paremmin, asettaa haastavia tavoitteita ja tekee useammin rohkeita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 suoritustilanteissa (Forssell 2014, 119). Toisaalta itseluottamuksen notkahduksen my\u00f6t\u00e4 unohdamme vied\u00e4 huomiomme osaamiseemme ja vahvuuksiimme, suorituksen kannalta olennaisiin fokuspisteisiin. N\u00e4in fokuksemme kohdistuu syyst\u00e4 tai toisesta esteisiin ja suhtaudumme notkahduksiin tiukasti, emmek\u00e4 anna itsellemme lupaa olla k\u00e4rsiv\u00e4llisi\u00e4 esimerkiksi uutta opeteltaessa, loukkaantumisen j\u00e4lkeen tai uuteen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n totutellessa (Forssell 2014, 124).<\/p>\n
Itseluottamuksen kanssa yhteisty\u00f6ss\u00e4 on itsetunto, joka heijastaa ihmisen arvoa ja itsekunnioitusta (Forssell 2014, 121) ja monen oppijan heikon itseluottamuksen takana voi olla siis haavat itsetunnossa. Jos urheilijalla on alhainen itsetunto, h\u00e4n voi yritt\u00e4\u00e4 kompensoida sit\u00e4 tekemisell\u00e4, suorittamisella ja onnistumisten mets\u00e4st\u00e4misell\u00e4. Jos sidomme oman arvomme pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n suorituksiin, saattaa tekemisest\u00e4 tulla kuluttavaa pakkosuorittamista. T\u00e4m\u00e4n takia on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kohdistaa huomiomme itseluottamuksen rinnalla itsetuntoon. (Forssell 2014,121-122.)<\/p>\n
Olisi siis t\u00e4rke\u00e4\u00e4 antaa palautetta muustakin kuin vain oppilaan suorituksista. Toki vahva itseluottamus parhaimmillaan heijastuu my\u00f6s itsetuntoon pystyvyyden, kyvykkyyden ja itsearvostuksen tunteina (Forssell 2014, 121). Mutta se ei kuitenkaan riit\u00e4, vaan pit\u00e4\u00e4 menn\u00e4 pintaa syvemm\u00e4lle (Helander ja Vil\u00e9n 2015, 92-93).<\/p>\n
Oman kehon kanssa ty\u00f6skentely<\/strong><\/p>\nEri urheilulajit asettavat erilaisia ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n, kehon rakenteeseen ja muotoon liittyvi\u00e4 vaatimuksia ja n\u00e4m\u00e4 usein itsest\u00e4\u00e4n selvyyksin\u00e4 pidetyt vaatimukset vaikuttavat siihen, miten urheilijat oppivat suhtautumaan omaan kehoonsa ja sit\u00e4 kautta kaikkiaan itseens\u00e4. Erityisesti valmentajien on t\u00e4rke\u00e4 mietti\u00e4 lajin ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n kohdistuvia vaatimuksia ja my\u00f6s kyett\u00e4v\u00e4 kyseenalaistamaan niit\u00e4. (Matikka ja Roos-Salmi 2012, 130-131.)<\/p>\n
Oman kehon rajat, valmiudet, ominaisuudet ja ulkon\u00e4k\u00f6 nousivat my\u00f6s oppilaiden kanssa k\u00e4ydyiss\u00e4 keskusteluissa esille. Osalla oppilaista t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi ep\u00e4varmuutena erilaisissa tuntitilanteissa ja osalla taas t\u00e4m\u00e4 heijastui liian puskevana ty\u00f6skentelyn\u00e4, jossa esimerkiksi todellinen kipu ja v\u00e4symys eiv\u00e4t saaneet sijaa.<\/p>\n
Tervam\u00e4ki kirjoittaa osuvasti itsens\u00e4 kuuntelun haastavuudesta: \u201dJos olisin urani aikana kuunnellut jokaista kipua ja v\u00e4symyksen tunnetta, ei ty\u00f6st\u00e4ni tanssijana olisi tullut mit\u00e4\u00e4n. Joskus kipua ja v\u00e4symyst\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kuitenkin kunnioittaa ja antaa kehon ja mielen palautua. Vain kokemus ja itsetuntemus opettavat lopulta, miss\u00e4 omat rajat menev\u00e4t. (Tervam\u00e4ki 2014, 48.)<\/p>\n
Jotta omat kokemukset ja itsetuntemus karttuisivat omien rajojen l\u00f6ytymiseksi, olisi niiden parissa ty\u00f6skennelt\u00e4v\u00e4, niist\u00e4 keskusteltava ja niit\u00e4 harjoiteltava my\u00f6s tuntitilanteissa.<\/p>\n
Olemme voineet oppia kohtelemaan kehoa kuin konetta, jolloin t\u00e4rkeint\u00e4 on saada kaikki irti kehosta. Ajattelutavassa \u201dkeho v\u00e4lineen\u00e4\u201d p\u00e4\u00e4asia ovat tulokset, jolloin kehon tuntemukset saatetaan ohittaa. Jos meid\u00e4n on vaikea hyv\u00e4ksy\u00e4 kehomme rajoituksia, kehon todellinen tilanne saattaa h\u00e4m\u00e4rty\u00e4. N\u00e4in saatamme yritt\u00e4\u00e4 voimalla jotakin, mik\u00e4 voisi olla paremmin saavutettavissa toisella, kehon yksil\u00f6llisi\u00e4 edellytyksi\u00e4 kuuntelevalla tavalla. (Matikka ja Roos-Salmi 2012, 131.)<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 tarvitaan puhdasta tietoa esimerkiksi anatomiasta, fysiologista, sek\u00e4 kehonhuollon kautta saatua k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemusta. N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t aina kuitenkaan riit\u00e4, jos tanssin harrastajalla on mieless\u00e4\u00e4n kuva tietynlaisista tanssijan kehon ominaisuuksista ja jos oman kehon ominaisuudet ja valmiudet eiv\u00e4t olekaan juuri n\u00e4it\u00e4 ihanneominaisuuksia. Silloin seurauksena saattaa olla itseluottamuksen, kehon kunnioituksen ja motivaation laskeminen, jonka seurauksena voi vaakalaudalle pahimmillaan joutua fyysisi\u00e4 ja psyykkisi\u00e4 ominaisuuksia rikkova ty\u00f6skentely tai jopa harrastamisen lopettaminen.<\/p>\n
Keskittymisen rakentaminen<\/strong><\/p>\nOppilaiden kanssa k\u00e4ydyiss\u00e4 keskusteluissa, lomakkeissa ja omissa havainnoissani tuli esille, ett\u00e4 oppilailla ei ollut ty\u00f6kaluja niihin hetkiin, kun keskittyminen syyst\u00e4 tai toisesta karkaili. N\u00e4iss\u00e4 tilanteissa saattaa toisinaan toimia opettajan her\u00e4ttelev\u00e4t sanat, mutta pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 se ei anna ty\u00f6kaluja keskittymisen harjoittamiseen. Jokaisella meist\u00e4 on joskus niit\u00e4 hetki\u00e4, kun keskittyminen on haastavaa, mutta jos niit\u00e4 hetki\u00e4 on toistuvasti ja viel\u00e4 samantyylisiss\u00e4 tilanteissa, olisi hyv\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n mahdollisia syit\u00e4.<\/p>\n
Opetusryhmieni kanssa huomasin, ett\u00e4 keskittymist\u00e4 vaikeuttavien syiden sanominen \u00e4\u00e4neen saattoi jo itsess\u00e4\u00e4n auttaa. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on siis itse tiedostaa mitk\u00e4 asiat vaikeuttavat keskittymist\u00e4. Tiedostamisen j\u00e4lkeen on helpompi hyv\u00e4ksy\u00e4 vaikeuttavat tekij\u00e4t ja siten on my\u00f6s mahdollista l\u00e4hte\u00e4 pohtimaan kuinka n\u00e4it\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 voisi hiljent\u00e4\u00e4 tai kokonaan poistaa.<\/p>\n
Keskittyminen tarkoittaa huomion suuntaamista k\u00e4sill\u00e4 olevaan teht\u00e4v\u00e4\u00e4n ja se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kolme osatekij\u00e4\u00e4; kyvyn s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 huomio tavoitteen kannalta olennaisessa asiassa, kyvyn sulkea h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6it\u00e4 pois ja kyvyn palauttaa tarvittaessa huomio takaisin teht\u00e4v\u00e4\u00e4n (Matikka ja Roos-Salmi 2012, 215).\u00a0 Kun oppilaiden kanssa on selvitetty mitk\u00e4 asiat vaikuttavat keskittymiseen, olisi hyv\u00e4 erityisesti vanhempien oppilaiden kanssa k\u00e4yd\u00e4 my\u00f6s l\u00e4pi mist\u00e4 asioista keskittyminen koostuu. N\u00e4in oppilas pystyy ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n keskittymisen prosessia ja hiljalleen my\u00f6s huomaamaan n\u00e4it\u00e4 lajin avainsanoja ja h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6it\u00e4. Keskittymisen kehitt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 siis tietoisuuden oman keskittymisen tavoista jaa laaduista (Matikka ja Roos-Salmi 2012, 215).<\/p>\n
Oma asenne; tunteet ja sis\u00e4inen puhe<\/strong><\/p>\nKeskittymisen, motivoitumisen ja itseluottamuksen takana ovat tunteet. \u201dUrheilijat tarvitsevat tunteita toimintansa polttoaineeksi: jaksaakseen tavoitella itselleen asettamia p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4, kyet\u00e4kseen keskittym\u00e4\u00e4n herpaantumatta, v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen halunsa luovuttaa ja p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen nauttimaan virtauskokemuksesta eli niin sanotusta flow-tilasta\u201d (Matikka ja Roos-Salmi 2012, 69).<\/p>\n
Yksi t\u00e4rke\u00e4 osa-alue psyykkist\u00e4 valmennusta on tulla tietoiseksi omista tunteista ja niiden vaikutuksesta suoritustilanteeseen. Tunteet ohjaavat toimintaamme tilanteesta riippuen enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n, mutta niill\u00e4 on iso rooli kokonaisvaltaisessa kehittymisess\u00e4.<\/p>\n
Tunteiden hy\u00f6dyllisyys liittyy usein siihen, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin koetut tunteet synnytt\u00e4v\u00e4t urheilijassa energiaa: nostavatko ne urheilijan vireystilaa, jolloin keskittyminen ja motivaatio s\u00e4ilyv\u00e4t ja h\u00e4nell\u00e4 on tarpeeksi virtaa saada itsest\u00e4\u00e4n kaikki tarvittava irti, vai viev\u00e4tk\u00f6 ne liikaa energiaa suoritukseen (Matikka ja Roos-Salmi 2012, 70-71). Tunteiden nime\u00e4mist\u00e4 on mielest\u00e4ni kannattavaa harjoitella jo lapsien kanssa, mutta erilaisten tunteiden merkityst\u00e4 suorituksessa on hyv\u00e4 analysoida vasta vanhempien oppilaiden kanssa. T\u00e4ss\u00e4 kuitenkin t\u00e4rkeint\u00e4 on j\u00e4lleen tulla tietoiseksi omista tunteista ja sit\u00e4 kautta niiden vaikutuksesta omaan ty\u00f6skentelyyn.<\/p>\n
Tunteisiin liittyy my\u00f6s vahvasti sis\u00e4inen puhe, sill\u00e4 tunteiden taustalla ovat ajatukset. Mentaalisen valmentamisen pohja onkin se, ett\u00e4 ajatukset vaikuttavat tunteisiin ja toisaalta sis\u00e4ll\u00e4mme her\u00e4\u00e4v\u00e4t tunteet ohjaavat havaintojamme sek\u00e4 muokkaavat k\u00e4sityst\u00e4mme tilanteesta (Matikka ja Roosa-Salmi 2012, 89). Sis\u00e4isell\u00e4 puheella on vaikutusta omaan psyykkiseen hyvinvointiin, mielialaan ja suorituksiin ja se voi kohentaa motivaatiota ja keskittymiskyky\u00e4, parantaa vireystilaa sek\u00e4 kannustaa itse\u00e4\u00e4n. Huonossa tapauksessa kielteinen sis\u00e4inen puhe kuitenkin heikent\u00e4\u00e4 kaikkia edell\u00e4 mainittuja. Sis\u00e4inen puhe on siis tehokkainta silloin, kun sen my\u00f6nteist\u00e4, mutta realistista ja ytimek\u00e4st\u00e4. (Tervam\u00e4ki 2014, 37.)<\/p>\n
Oma asenne koostuu siis osaltaan tunteista ja sis\u00e4isest\u00e4 puheesta, joilla on vahva side mm. keskittymiseen. Olisi siis rakentavaa l\u00e4hte\u00e4 tutkimaan n\u00e4it\u00e4 osa-alueita, jos asenteen kanssa on ty\u00f6stett\u00e4v\u00e4\u00e4. Helposti todetaan vain, ett\u00e4 jollakin oppilaalla on hyv\u00e4 tai huono asenne, mutta mit\u00e4 se tarkoittaa? Todellisuudessa asenteen takana on paljon erilaisia tekij\u00f6it\u00e4, eik\u00e4 kyse ole siis pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n motivaatiosta, sinnikkyydest\u00e4 tai laiskuudesta. N\u00e4m\u00e4 vain niit\u00e4 heijastumia, joihin vaikuttavat monet muut tekij\u00e4t. Oma asenteemme on kuitenkin meid\u00e4n ehk\u00e4 se t\u00e4rkein ty\u00f6kalu. Sen vuoksi sen tarkasteluun, tutkimiseen ja ymm\u00e4rt\u00e4miseen olisi hyv\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikaa my\u00f6s tanssitunneilla.<\/p>\n
Rentoutuminen<\/strong><\/p>\nLopuksi kirjoitan rentoutumisesta, yhdest\u00e4 psyykkisen valmennuksen menetelm\u00e4st\u00e4, jota on toki hy\u00f6dynnetty tanssinopetuksessakin, mutta jonka merkitys on avautunut itselleni sek\u00e4 oppilaana, ett\u00e4 opettajana saatujen kokemusten kautta. Se on minulle ehk\u00e4 yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 ty\u00f6kaluista, sill\u00e4 sen kautta olen pystynyt prosessoimaan mm. ep\u00e4varmuutta, keskittymist\u00e4 ja omaa asennetta. Olen my\u00f6s koittanut saada sen osaksi jokaista tanssituntia, mutta viel\u00e4 on mahdotonta sanoa luotettavasti sen vaikutuksista oppilaisiin.<\/p>\n
USA:ssa saadut tutkimustulokset osoittavat, ett\u00e4 pelkk\u00e4 rentoutuminen saa aikaan oppimisessa my\u00f6nteisi\u00e4 tuloksia (Kauppila 2010, 83). Rentoutuminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 lihaksille, jotka joutuvat treeneiss\u00e4 todella koville, mutta suuri merkitys sill\u00e4 on my\u00f6s hermoston ja psyyken palautumisen kannalta. Rentoutuminen nostaa psyykkisen energian tasoa, parantaa keskittymiskyky\u00e4, rauhoittaa tunteita, lis\u00e4\u00e4 itsetuntemusta, luovuutta ja mielikuvitusta sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 h\u00e4iritsevi\u00e4 j\u00e4nnitystiloja. (Tervam\u00e4ki 2014,51.)<\/p>\n
Rentoutusharjoitteet sopivat mielest\u00e4ni hyvin erilaisiin tilanteisiin, mutta tietysti t\u00e4ss\u00e4 t\u00e4ytyy opettajana tunnustella mink\u00e4laisesta harjoituksesta on milloinkin eniten hy\u00f6ty\u00e4. Itselleni suurin oivallus on kuitenkin ollut hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 lyhyit\u00e4 rentoutumisharjoituksia keskell\u00e4 tuntia, jos oppilaiden aivot alkavat k\u00e4yd\u00e4 ylikierroksilla kaikesta liikemateriaalista ja informaatiosta. Silloin lyhyt rentoutus, esimerkiksi hetken aikaa oman hengityksen kuuntelu, saattaa tehd\u00e4 eritt\u00e4in hyv\u00e4\u00e4 ajatellen oppilaan valmiuksia vastaanottaa lopputunnin sis\u00e4lt\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Osa k\u00e4ydyist\u00e4 teemoista on psyykkisi\u00e4 taitoja, joita olisi hyv\u00e4 opettajana tarkastella, sek\u00e4 psyykkisen valmennuksen menetelmi\u00e4, joita voisi oppilaiden kanssa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ja niiden tarkoitusta ja merkityst\u00e4 avata. Mit\u00e4 enemm\u00e4n t\u00e4t\u00e4 aihealuetta olen tarkastellut, sit\u00e4 enemm\u00e4n n\u00e4en psyykkisen valmennuksen olevan yksi hieno, merkitt\u00e4v\u00e4 ja konkreettinen ty\u00f6kalu tanssinopettajille, jotta tanssitunnit tukisivat yh\u00e4 enemm\u00e4n oppilaan kokonaisvaltaista kehityst\u00e4, hyvinvointia ja kasvua.<\/p>\n
Kirjoittaja: Mia Rantala 2016, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/strong><\/h3>\n <\/p>\n
L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\nForssell, C. 2014. Huipulle! Henkinen valmentautuminen urheilussa. Helsinki: Tietosanoma Oy.<\/p>\n
Helander, K. ja Vil\u00e9n, S. 2015. Onnellinen urheilija – Lapsen kasvu urheilijaksi. Helsinki: Readme.fi.<\/p>\n
Kauppila, R. 2010. Mielen voima \u2013 Suggestiot opetuksessa ja ohjauksessa. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus.<\/p>\n
Lintunen, T., Orava, M. ja Haarala, S. 1997. Mit\u00e4 on valmennuksen psykologia? Liikunta ja tiede 3, 15-17.<\/p>\n
Matikka, L. ja Roos-Salmi, M. (toim.) 2012. Urheilupsykologian perusteet. Tampere: Liikuntatieteellinen seura.<\/p>\n
Tervam\u00e4ki, M. 2014. Minnan metodit. Helsinki: Kustannusosakeyhti\u00f6 Otava.<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4sittelen psyykkist\u00e4 valmennusta tanssin oppimisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Psyykkisen valmennuksen merkitykseen on alettu kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yh\u00e4 enemm\u00e4n huomiota urheilumaailman puolella, mutta tanssinkent\u00e4ll\u00e4 psyykkinen valmennus ei ole niin tuttu ja k\u00e4ytetty, vaikka psyykkisen valmennuksen menetelmien osia, kuten rentoutuminen ja tavoitteiden asettaminen, on hy\u00f6dynnetty tanssinopetuksessakin. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa nostan esille muutamia teemoja, jotka ovat nousseet opetusty\u00f6ss\u00e4ni omien havaintojeni, sek\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[234,233,11],"class_list":["post-1052","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-itseluottamus","tag-psyykkinen-valmennus","tag-tanssinopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1052","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1052"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1052\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1056,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1052\/revisions\/1056"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1052"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1052"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1052"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
![\"Kuva.](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2016\/04\/Kuva.-Mia.png\")
<\/a>Psyykkinen valmennus on osa kokonaisvaltaista valmennusta, jonka tarkoituksena on varmistaa urheilijan hyvinvointi ja auttaa h\u00e4nt\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n henkiset voimavarat, joiden kautta h\u00e4n pystyy saavuttamaan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n