{"id":1044,"date":"2016-04-18T11:38:33","date_gmt":"2016-04-18T08:38:33","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1044"},"modified":"2016-04-18T12:37:52","modified_gmt":"2016-04-18T09:37:52","slug":"koreografista-ajattelua-syventamassa-lukioikaisen-tanssijan-koreografinen-ajattelu-ja-opettajan-rooli-sen-syventamisessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2016\/04\/koreografista-ajattelua-syventamassa-lukioikaisen-tanssijan-koreografinen-ajattelu-ja-opettajan-rooli-sen-syventamisessa\/","title":{"rendered":"KOREOGRAFISTA AJATTELUA SYVENT\u00c4M\u00c4SS\u00c4 &#8211; Lukioik\u00e4isen tanssijan koreografinen ajattelu ja opettajan rooli sen syvent\u00e4misess\u00e4"},"content":{"rendered":"<figure id=\"attachment_1045\" aria-describedby=\"caption-attachment-1045\" style=\"width: 640px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a href=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2016\/04\/kuva_01_KriikkuRauta.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-large wp-image-1045\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2016\/04\/kuva_01_KriikkuRauta-1024x725.jpg\" alt=\"Kuva: Leena Nordberg, 2015\" width=\"640\" height=\"453\" srcset=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2016\/04\/kuva_01_KriikkuRauta-1024x725.jpg 1024w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2016\/04\/kuva_01_KriikkuRauta-300x213.jpg 300w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2016\/04\/kuva_01_KriikkuRauta-768x544.jpg 768w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2016\/04\/kuva_01_KriikkuRauta-200x142.jpg 200w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-1045\" class=\"wp-caption-text\">Kuva: Leena Nordberg, 2015<\/figcaption><\/figure>\n<p>Yksitoista tanssilinjan abiturienttia Sibelius-lukiosta ja kaksitoista opiskelijaa Tampereen Yhteiskoulun ilmaisutaidon lukiosta vastasivat laatimaamme kyselyyn. Tavoitteemme oli kartoittaa lukioik\u00e4isten tanssijoiden ajatusmaailmaa liittyen tanssin ja koreografian k\u00e4sitteisiin. Toivoimme saavamme uutta tietopohjaa ja suuntaa sille, mihin lukiolaisten kanssa koreografian parissa ty\u00f6skennelless\u00e4 kannattaisi keskitty\u00e4. Kaikki vastanneet opiskelijat olivat keskell\u00e4 koreografista prosessia, tanssin lukiodiplomin taiteellisen osion tekemist\u00e4. Laatimamme kysymykset olivat seuraavat:<\/p>\n<ul>\n<li>Mit\u00e4 on koreografia?<\/li>\n<li>Millainen liike ei ole tanssia?<\/li>\n<li>Mill\u00e4 perusteella valitset elementit omiin teoksiisi?<\/li>\n<li>Millainen on mielenkiintoinen tanssiteos?<\/li>\n<\/ul>\n<p>Yll\u00e4tyimme siit\u00e4, miten samankaltaisia vastaukset olivat koulujen v\u00e4lill\u00e4. Vaikuttaisi siis silt\u00e4, ett\u00e4 joko opetus kyseisiss\u00e4 lukioissa on samankaltaista tai lukion tanssinopetuksen tapa ei vaikuta merkitt\u00e4v\u00e4sti opiskelijoiden koreografiseen ajatteluun. Yksi mahdollisuus on my\u00f6s, ettei lukio-opinnoissa oltu siihen asti ehk\u00e4 edes mietitty koko asiaa ja ainekset omaan ajatteluun on saatu jostain muualta.<\/p>\n<p><strong>Mit\u00e4 on koreografinen ajattelu?<\/strong><\/p>\n<p>Voidaksemme tarkastella lukioik\u00e4isen koreografista ajattelua ja ohjaajan roolia sen kehitt\u00e4misess\u00e4 on hyv\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, mit\u00e4 koreografinen ajattelu merkitsee. Helposti se miellet\u00e4\u00e4n ominaisuudeksi, joka opitaan tanssin treenaamisen lomassa \u201dkuin itsest\u00e4\u00e4n\u201d. Kyselyn ja omien kokemustemme pohjalta on kuitenkin asioita, joita koreografian teosta voi oppia ja opettaa.<\/p>\n<p>Koreografinen ajattelu on taiteellista ajattelua, jossa tanssillisia tietoja ja taitoja yhdistelem\u00e4ll\u00e4 saadaan aikaan jonkinlainen lopputulos eli koreografia. Juha Varto l\u00e4hestyy taiteellisen ajattelun m\u00e4\u00e4rittely\u00e4 nostamalla esille, ett\u00e4 on osaamista, tiet\u00e4mist\u00e4 ja taitamista. Taitamisessa yhdistyy osaaminen ja tiet\u00e4minen. Silloin ihminen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mist\u00e4 on kyse osaamassaan asiassa ja kykenee jakamaan tietoaan ja opettamaan sen eteenp\u00e4in. Taide syntyy taidoista. Tanssitaiteessa t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa Varron mukaan sit\u00e4, ett\u00e4 tanssija osaa liikkeit\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi niit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 ne koostuvat ja miten n\u00e4kyv\u00e4, kehossa koettu, ja n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n ajatus, mielikuva tai tunne muodostavat kokonaisuuden. (Varto 2008, 1-2.)<\/p>\n<p>Soili H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen erittelee, ett\u00e4 koreografian teossa tarvittavat tiedot ja taidot liittyv\u00e4t taiteelliseen prosessiin eli intuitioon, tunteisiin, mielikuviin sek\u00e4 tanssin elementteihin ja muotoamiseen. Sen lis\u00e4ksi koreografian tekoon vaikuttavat monet muutkin asiat, joista h\u00e4n mainitsee esimerkkin\u00e4 musiikin ja liikkeen yhdist\u00e4misen sek\u00e4 ryhm\u00e4n ohjaamisen ja k\u00e4yt\u00f6n. H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen korostaa, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tiedot ja taidot ovat sellaisia, joita oppii vain k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 koreografioita. (H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen 1999, 266.)<\/p>\n<p><strong>Liikkeiden ja tunteen kompositio<\/strong><\/p>\n<p>Ensimm\u00e4isen, koreografiaa k\u00e4sitteen\u00e4 pohtivan kysymyksen vastauksissa toistui usein termi <em>liikesarja<\/em> tai <em>liikemateriaali<\/em> sek\u00e4 se, ett\u00e4 liike on ennalta suunniteltu. Viidess\u00e4 vastauksessa oli esitetty, ett\u00e4 koreografiaan kuuluu my\u00f6s <em>tunne<\/em>, jonka voisi tulkita tarkoittavan esiintyj\u00e4n tuomaa tulkintaa ja ilmaisua. On mielenkiintoinen ajatus, ett\u00e4 koreografia ei olisi irrotettavissa tanssijan olemuksesta, vaan ne ovat teoksessa yht\u00e4. Taideteoksen tavoitteeksi voitaisiin ajatella, ett\u00e4 katsojassa her\u00e4\u00e4 tunnetason reaktioita ja niist\u00e4 kumpuavia ajatuksia.<\/p>\n<p>Richard Eldridge kirjoittaa teoksessaan <em>Johdatus taiteenfilosofiaan<\/em>, ett\u00e4 esityksen ollessa taidetta se liitt\u00e4\u00e4 asioiden esitt\u00e4miseen tunnepohjaisia asenteita, joita yleis\u00f6 kutsutaan jakamaan (2003, 53). Tanssiteoksessa keskeinen kiintopiste on esiintyj\u00e4 ja h\u00e4nen kehonsa, johon kuuluu my\u00f6s kasvot ja ilmeet.\u00a0 Eldridgen (2003, 51) mukaan taiteen paljastamat merkitykset ovat kytk\u00f6ksiss\u00e4 siihen, millaisia tunteita ja suhtautumista niihin esitelt\u00e4v\u00e4 asia her\u00e4tt\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tukee ajatusta tunneilmaisun osallisuudesta koreografiaan.<\/p>\n<p>Kuudessatoista (16) vastauksessa 23:sta oli l\u00e4hestytty \u201dtanssiliikkeen\u201d m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 tekij\u00e4n kokemuksen tai intention pohjalta: Jos liikkeen tekij\u00e4 kokee, uskoo, tarkoittaa tai ajattelee tanssivansa, liikkeest\u00e4 tulee tanssia. Lopuissa vastauksissa oli esitetty lyhyesti, ett\u00e4 mik\u00e4 tahansa liike on tanssia. Nelj\u00e4ss\u00e4 vastauksessa oli lis\u00e4ksi tarkennettu asiaa kontekstin n\u00e4k\u00f6kulmasta: mik\u00e4 tahansa liike muuttuu tanssiksi, kun tanssi on liikkeen konteksti: <em>liike vied\u00e4\u00e4n lavalle <\/em>tai <em>yhdistet\u00e4\u00e4n musiikkiin.<\/em> Opettajan on hyv\u00e4 tiedostaa, ett\u00e4 niin kutsuttu tanssin tunne ja tanssijan sis\u00e4inen kokemus vaikuttaa olevan suurimmalle osalle lukiolaisista t\u00e4rke\u00e4 \u2013 jos ei t\u00e4rkein &#8211; osa tanssillisuuden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Materiaali l\u00e4htee itsest\u00e4, aihe ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4<\/strong><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2016\/04\/Kuva_02_KriikkuRauta.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft wp-image-1046 size-medium\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2016\/04\/Kuva_02_KriikkuRauta-217x300.jpg\" alt=\"Kuva_02_KriikkuRauta\" width=\"217\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2016\/04\/Kuva_02_KriikkuRauta-217x300.jpg 217w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2016\/04\/Kuva_02_KriikkuRauta-144x200.jpg 144w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2016\/04\/Kuva_02_KriikkuRauta.jpg 480w\" sizes=\"auto, (max-width: 217px) 100vw, 217px\" \/><\/a><\/p>\n<p><em>Kuva: Juha Brusila, 2016<br \/>\n<\/em><\/p>\n<p>Ennalta m\u00e4\u00e4ritetty liikemateriaali, tunnelataus sek\u00e4 tarinallisuus v\u00e4littyiv\u00e4t selke\u00e4sti my\u00f6s opiskelijoiden omista koreografioista. Suurin osa koreografeista teki itse teoksensa liikkeet valmiiksi ja opetti ne sitten tanssijoille. Monessa teoksessa oli poeettinen tunnelma: musiikkina jokin rauhallinen pianoteos ja tanssijoiden kasvoilta oli luettavissa johonkin voimakkaaseen tunteeseen, usein iloon tai sentimentaalisuuteen liittyv\u00e4 lataus.<\/p>\n<p>Kyselyvastauksissa kysymykseen omien teosten elementeist\u00e4 esiin nousivat usein sanat<em> fiilis<\/em> ja <em>inspiraatio<\/em>, eli teoksen elementit valitaan intuitiivisesti. Monista vastauksista v\u00e4littyi ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 elementit tukevat toinen toisiaan ja ne riippuvat aina kyseisen teoksen edustamasta tyylilajista sek\u00e4 teoksen <em>luonteesta<\/em>. T\u00e4t\u00e4 <em>luonnetta<\/em> voisi tulkita niin, ett\u00e4 kun teoksen l\u00e4ht\u00f6kohta tai sis\u00e4ll\u00f6llinen idea on kirkastunut, muut elementit valitaan intuitiivisesti sis\u00e4ll\u00f6n ja\/tai tematiikan mukaan sit\u00e4 ilment\u00e4en. Ihmissuhteet, kuten yst\u00e4vyys, yksin\u00e4isyys ja ryhm\u00e4\u00e4n kuuluminen olivat kantavia tarinallisia teemoja. N\u00e4ihin aiheisiin liittyy tekij\u00f6ill\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti ajankohtaisia omia kokemuksia ja tunteita ja ne t\u00e4t\u00e4 kautta koetaan kantavaksi omien teosten inspiraation l\u00e4hteiksi.<\/p>\n<p><strong>Tanssin k\u00e4sikirjoitus<\/strong><\/p>\n<p>Mielenkiintoisessa tanssiteoksessa on useimpien vastauksien mukaan vaihtelevuutta tai ennakoimattomuutta katsojan n\u00e4k\u00f6kulmasta joko idean, kokonaisdramaturgian tai liikkeen dynamiikan suhteen. T\u00e4m\u00e4n voisi kuvitella olevan hyvin tyypillist\u00e4 ihmisille ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Taiteen informaation prosessointiteoriassa (Wilson 2003, 29) esitet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kaikilla taideteoksen ja yleis\u00f6n v\u00e4lisill\u00e4 vuorovaikutuksilla on ihanteellinen tuttuuden tai ep\u00e4varmuuden taso. Jos teos on itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4 ja ennustettava, katsoja pitk\u00e4styy. Jos teoksesta taas on liian vaikeaa havaita merkityksi\u00e4, katsoja niin ik\u00e4\u00e4n pitk\u00e4styy tai ahdistuu.<\/p>\n<p>Viidess\u00e4 vastauksessa mielenkiintoisuus oli m\u00e4\u00e4ritetty sen kautta, ett\u00e4 teos her\u00e4tt\u00e4\u00e4 katsojassa tunteita. Vaikuttavuuden perustuminen sek\u00e4 tunnekokemukseen ett\u00e4 yll\u00e4tyksellisyyteen perustuvat lis\u00e4ksi taiteesta saatavaan psyykkiseen sijaiskokemukseen. Ihminen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 taideteosta katsellessaan\/kuunnellessaan korkeimpia ongelmanratkaisutaitojaan sek\u00e4 harjoittaa tunnereaktioitaan. (Wilson 2003, 9-11). On mielek\u00e4st\u00e4 ajatella, ett\u00e4 aktiivisilla ja taiteeseen suuntautuneilla lukiolaisopiskelijoilla n\u00e4m\u00e4 tarpeet ovat korkealla ja niille ollaan herkistyneit\u00e4.<\/p>\n<p>Kuusi vastaajaa m\u00e4\u00e4ritti koreografian k\u00e4sitteen metaforisesti muiden taidemuotojen kautta verraten koreografiaa <em>k\u00e4sikirjoitukseen, tarinaan<\/em> tai <em>s\u00e4vellykseen<\/em>. Vertauskuvallista pohdintaa voisi ehk\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 varsinkin koreografian opetuksen alkumetreill\u00e4 enemm\u00e4nkin. Ne voivat antaa perspektiivi\u00e4 ja erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia koreografiseen ty\u00f6skentelyyn sek\u00e4 keinoja koreografiasta puhumiseen. Laadullinen vertailu ja taiteiden v\u00e4lisien yhtenev\u00e4isyyksien etsiminen auttaa my\u00f6s l\u00e4hestym\u00e4\u00e4n koreografiaa ja tanssia taiteenlajina astetta k\u00e4sitteellisemm\u00e4lt\u00e4 ja yleisemm\u00e4lt\u00e4 tasolta.<\/p>\n<p><strong>Vertaistuen merkitys koreografisessa prosessissa<\/strong><\/p>\n<p>Varsinaisen kyselyn lis\u00e4ksi kartoitimme viidentoista Tampereen yhteiskoulun lukion opiskelijan ajatuksia tanssidiplomin ty\u00f6st\u00f6n loppuvaiheessa. Kysyimme, mit\u00e4 he olivat prosessin aikana oppineet sek\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n ett\u00e4 koreografian tekemisest\u00e4 ja millaisen avun ja opettajan toiminnan he olivat kokeneet hy\u00f6dylliseksi. Halusimme selvitt\u00e4\u00e4 lukiolaisten omia kokemuksia siit\u00e4, miten opettaja voisi toiminnallaan auttaa koreografisen prosessin syventymisess\u00e4.<\/p>\n<p>Tampereen yhteiskoulun lukiossa opiskelijat ty\u00f6stiv\u00e4t tanssidiplomeita itsen\u00e4isesti ja n\u00e4yttiv\u00e4t ty\u00f6ns\u00e4 j\u00e4lke\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4lein opettajalle ja muulle ryhm\u00e4lle. N\u00e4ytt\u00f6\u00e4 seurasi yhteinen keskustelu, jolloin sek\u00e4 opettaja ett\u00e4 vertaisopiskelijat kertoivat ajatuksiaan siit\u00e4, mit\u00e4 olivat n\u00e4hneet ja mihin tekij\u00e4 voisi jatkossa kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota. Keskustelun lomassa tekij\u00e4 sai my\u00f6s kysell\u00e4 ja jakaa, miss\u00e4 vaiheessa prosessi oli sill\u00e4 hetkell\u00e4.<\/p>\n<p>14 opiskelijaa 15:sta koki keskusteluiden aikana saadun palautteen t\u00e4rke\u00e4ksi. Suurin osa kertoi saaneensa uusia n\u00e4k\u00f6kulmia ja ideoita omaan ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4, mik\u00e4 auttoi viem\u00e4\u00e4n prosessia syvemm\u00e4lle ja eteenp\u00e4in. Muutama piti merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 my\u00f6s keskusteluiden aikana saatua kannustusta ja tukea, joka motivoi viem\u00e4\u00e4n prosessin loppuun asti.<\/p>\n<p>Kokemusten ja ideoiden jakaminen n\u00e4ytt\u00e4isi olevan hyvin t\u00e4rke\u00e4 osa koreografista prosessia. Tosin kynnys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 keskener\u00e4ist\u00e4 materiaalia oli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n monelle opiskelijalle suuri. Ei siedet\u00e4 keskener\u00e4isyytt\u00e4, kaiken on oltava heti valmista. T\u00e4m\u00e4 kynnys on hyv\u00e4 ylitt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 kun on valmis vastaanottamaan palautetta ulkopuolelta, p\u00e4\u00e4see usein syvemm\u00e4lle omassa prosessissaan.<\/p>\n<p>My\u00f6s Soili H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen korostaa vertaistuen merkityst\u00e4 koreografisen prosessin aikana. Soveltaen Savan taiteellisen oppimisprosessin mallia H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen toteaa, ett\u00e4 yksil\u00f6llisen ty\u00f6skentelyn j\u00e4lkeen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 vertaisopiskelijoiden kanssa pohtia, jakaa, vertailla ja arvioida kokemuksia, tulkintoja ja koreografisia ratkaisuja. T\u00e4ll\u00e4 tavoin opiskelijan n\u00e4k\u00f6kulma taiteellisesta ty\u00f6skentelyst\u00e4 laajenee. (H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen 1999, 256-257.)<\/p>\n<p><strong>Opettaja on rohkaisija<\/strong><\/p>\n<p>Osa opiskelijoista mainitsi oppineensa kokeilemaan uusia ideoita rohkeasti ja luottamaan itseens\u00e4. Rohkaisun ja tuen tarve sek\u00e4 uusien n\u00e4k\u00f6kulmien saanti nousivat suurimmassa osassa vastauksista esille. Lukioik\u00e4isiss\u00e4 on valtavasti potentiaalia mullistaa kangistuneita k\u00e4sityksi\u00e4 tuoreen n\u00e4k\u00f6kulmansa ansiosta, mutta he tarvitsevat murrosi\u00e4n loppumetreill\u00e4 itsen\u00e4istymisen kynnyksell\u00e4 paljon rohkaisua siihen. Opettajan rooli on rohkaista opiskelijoita luottamaan itseens\u00e4 ja omaan tekemiseens\u00e4.<\/p>\n<p>Juha Varto korostaa, ett\u00e4 nimenomaan opettajan on oltava se, joka antaa luvan katsoa ilmi\u00f6it\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmista, joihin muut eiv\u00e4t tohdi tarttua. T\u00e4llainen lateraalinen ajattelu, eli uskallus ajatella tottumusten ulkolaidoilla, on Varron mukaan edellytys taiteelliselle ajattelulle. (Varto 2008, 15.) T\u00e4m\u00e4n perusteella voisi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 ennakkoluulottomammin uskaltaa l\u00e4hesty\u00e4 koreografian tekoa ja kokeilla erilaisia ratkaisuja, sit\u00e4 paremmat edellytykset koreografisen ajattelun syventymiselle on.<\/p>\n<p><strong>Opettaja haastaa ajattelemaan <\/strong><\/p>\n<p>Vastauksista oli havaittavissa, ett\u00e4 opiskelijat tarvitsivat opettajalta jotain k\u00e4tt\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4. Er\u00e4s opiskelija kirjoittaa: <em>\u201dPystyn hahmottamaan, mihin suuntaan haluaisin edet\u00e4, mutten tied\u00e4 miten.\u201d<\/em> Opiskelijan koreografisen ajattelun syvent\u00e4miseksi ei ole yhdentekev\u00e4\u00e4, millaista ohjausta opiskelija saa. Opettajan ei tule johdatella opiskelijaa kohti omia mieltymyksi\u00e4\u00e4n ja taiteellisia n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n, vaan h\u00e4nen on haastettava opiskelijaa ajattelemaan itse. Vapaus ja vastuu koreografisista valinnoista tulee viime k\u00e4dess\u00e4 olla opiskelijalla. Taidekasvatuksen tarkoitus on kuitenkin kasvattaa itsen\u00e4isi\u00e4 ajattelevia taiteilijoita, ei opettajan kopioita.<\/p>\n<p>H\u00e4m\u00e4l\u00e4isen mukaan taiteellista kasvua tapahtuu, kun opiskelija l\u00f6yt\u00e4\u00e4 syyn ja motivaation koreografian tekoon, oppii itse ottamaan vastuun oppimisestaan sek\u00e4 antamaan itselleen aikaa oppia. (H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen 1999, 271.) Valmiiden vastausten ja mielipiteiden sijaan opettajan kannattaa ohjata opiskelijaa kyseenalaistamaan ja perustelemaan omia valintojaan sek\u00e4 kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomiota t\u00e4m\u00e4n ty\u00f6n kannalta olennaisiin asioihin. Opettaja voi tarjota ty\u00f6kaluja ja keinoja, joilla purkaa ongelmakohtia ja kysymyksi\u00e4, mutta opiskelijan tulee itse valita, mit\u00e4 niist\u00e4 aikoo k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. N\u00e4in opiskelija oppii ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n koreografista ajatteluaan.<\/p>\n<p>Oli mielenkiintoista huomata, ett\u00e4 vastuun ottaminen omasta ty\u00f6st\u00e4 ja sen loppuun vieminen itsen\u00e4isesti nousi muutamalle opiskelijalle t\u00e4rke\u00e4ksi saavutetuksi tavoitteeksi. Rivien v\u00e4list\u00e4 oli luettavissa pient\u00e4 onnistumisen el\u00e4myst\u00e4, mik\u00e4 ruokkii sis\u00e4ist\u00e4 motivaatiota. Sis\u00e4inen motivaatio puolestaan on ehdoton edellytys, jotta opiskelija ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n haluaa ottaa vastuuta omasta oppimisestaan.<\/p>\n<p><strong>Yksil\u00f6lliselle prosessille yksil\u00f6llist\u00e4 ohjausta <\/strong><\/p>\n<p>Koreografioiden sis\u00e4ll\u00f6lliset valinnat olivat opiskelijoiden keskuudessa hyvin yksil\u00f6llisi\u00e4. Jokainen ty\u00f6st\u00e4\u00e4 koreografiaa omista l\u00e4ht\u00f6kohdistaan, jolloin yksil\u00f6llisyys on avainasemassa opiskelijan ohjaamisessa. Er\u00e4s opiskelija pukee t\u00e4m\u00e4n vastauksessaan kauniisti sanoiksi: <em>\u201dOlen my\u00f6s havainnut, ett\u00e4 jos koreografian aihe kumpuaa suoraan syd\u00e4mest\u00e4, sen ty\u00f6st\u00e4minenkin on paljon helpompaa ja merkityksellisemp\u00e4\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n<p>Tutkiessaan kahta erilaista koreografian opetuksen mallia H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen toteaa, ett\u00e4 loppujen lopuksi opetustavalla ei ole ratkaisevaa vaikutusta koreografisen ajattelun oppimiseen vaan opettajan taidolla tavoittaa kunkin opiskelijan oppimistyyli. H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen kuvaa, ett\u00e4 joku kaipaa enemm\u00e4n tilaa ja aikaa, toinen taas tarvitsee opettajan l\u00e4sn\u00e4oloa enemm\u00e4n. Eroja on my\u00f6s H\u00e4m\u00e4l\u00e4isen mukaan siin\u00e4, l\u00e4hestyyk\u00f6 opiskelija koreografian tekoa rationaalisesti vai tunteiden pohjalta. (H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen 1999, 268-270.)<\/p>\n<p>Yksil\u00f6lliset ty\u00f6skentelytavat ja tarpeet nousivat esille my\u00f6s opiskelijoiden vastauksista: Jollekin sopi itsen\u00e4inen ty\u00f6skentely, toinen taas koki ryhm\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6skentelyn hedelm\u00e4llisemm\u00e4ksi. Yksi halusi olla loppuun asti mahdollisimman ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen ja avoin, toinen halusi kirjoittaa askeleet tarkasti muistiin. Opiskelijat olivat eri vaiheessa taiteellisella tiell\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 opituissa asioissa oli my\u00f6s eroja: Toinen oppi rohkeasti kokeilemaan omia rajojaan, toinen taas huomasi erilaisten ratkaisujen kokeilun hyvin vaikeaksi.<\/p>\n<p>On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oppia tuntemaan opiskelijat ja heid\u00e4n oppimistyylins\u00e4, jotta pystyy opettajana tarjoamaan jokaiselle haastetta sopivassa suhteessa sek\u00e4 ty\u00f6kaluja ja keinoja oman koreografisen ajattelun syvent\u00e4miseksi. Ideaalitilanteessa my\u00f6s opiskelijat tulisivat tietoisiksi omasta oppimistyylist\u00e4\u00e4n, jolloin he pystyisiv\u00e4t haastamaan itsens\u00e4 ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n itselle vieraammalla tavalla ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 kautta uusia ulottuvuuksia taiteelliseen ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n<h3><strong>Kirjoittajat: Sanni Kriikku ja Marja Rautakorpi, Savonia-ammattikorkeakoulu<br \/>\n<\/strong><\/h3>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n<p>Eldridge, R. 2003. <em>Johdatus taiteenfilosofiaan<\/em>. (An introduction to the philosophy of art.) Suom. Markku Lehtinen. Helsinki: Gaudeamus, 2009.<\/p>\n<p>H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, S. 1999. <em>Koreografian opetus- ja oppimisprosesseista<\/em> [verkkojulkaisu]. V\u00e4it\u00f6skirja. Teatterikorkeakoulu Acta Scenica 4 [viitattu 15.2.2016]. Saatavissa: <a href=\"https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/33994\/Acta_Scenica_4.pdf?sequence=1\">https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/33994\/Acta_Scenica_4.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\n<p>Varto, J. 2008. Kohti taiteellista ajattelemista [verkkojulkaisu]. Aalto yliopisto. Nettilehti SYNNYT\/ORIGINS [viitattu 15.2.2016]. Saatavissa: <a href=\"https:\/\/wiki.aalto.fi\/download\/attachments\/70792374\/varto.pdf?version=1&amp;modificationDate=1348580282000&amp;api=v2\">https:\/\/wiki.aalto.fi\/download\/attachments\/70792374\/varto.pdf?version=1&amp;modificationDate=1348580282000&amp;api=v2<\/a><\/p>\n<p>Wilson, G. D. 2003. <em>Esitt\u00e4v\u00e4n taiteen psykologia<\/em>. Kuopio: Unipress Ab.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yksitoista tanssilinjan abiturienttia Sibelius-lukiosta ja kaksitoista opiskelijaa Tampereen Yhteiskoulun ilmaisutaidon lukiosta vastasivat laatimaamme kyselyyn. Tavoitteemme oli kartoittaa lukioik\u00e4isten tanssijoiden ajatusmaailmaa liittyen tanssin ja koreografian k\u00e4sitteisiin. Toivoimme saavamme uutta tietopohjaa ja suuntaa sille, mihin lukiolaisten kanssa koreografian parissa ty\u00f6skennelless\u00e4 kannattaisi keskitty\u00e4. Kaikki vastanneet opiskelijat olivat keskell\u00e4 koreografista prosessia, tanssin lukiodiplomin taiteellisen osion tekemist\u00e4. Laatimamme kysymykset olivat [&hellip;]<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on get_the_excerpt --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on get_the_excerpt --><\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4,6,5],"tags":[230,231,11,232],"class_list":["post-1044","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-koreografia","tag-opettajan-rooli","tag-tanssinopetus","tag-vertaisohjaus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1044","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1044"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1044\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1047,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1044\/revisions\/1047"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1044"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1044"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1044"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}