Vaikka taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmassa mainitaankin tanssioppilaan luovuuden ja ilmaisun tukeminen harrastuksessaan (Taiteen perusopetuksen yleisen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet 2005, 16), tuntuu opettajilla olevan vaikeuksia toteuttaa t\u00e4t\u00e4 osuutta tunneillaan. L\u00f6yt\u00e4\u00e4kseni ratkaisuja opettajien neuvottomuuteen, oli ensiksi pohdittava, mist\u00e4 ongelmat johtuvat. Miksi ilmaisu koetaan vaikeaksi liitt\u00e4\u00e4 osaksi tanssituntia?<\/p>\n
Opettaja n\u00e4kee oppilaitaan vain rajoitetun ajan viikossa, joten se asettaa omat puitteensa sille, mit\u00e4 tuntien aikana ehdit\u00e4\u00e4n ty\u00f6st\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi oppilailla, opettajalla itsell\u00e4\u00e4n sek\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6ll\u00e4 on tietyt odotukset siit\u00e4, mit\u00e4 tunneilla tulisi harjoitella. My\u00f6s j\u00e4yk\u00e4t lajikohtaiset perinteet muokkaavat k\u00e4sityksi\u00e4 siit\u00e4, millaisia harjoituksia tunneilla voidaan tehd\u00e4. Esimerkiksi improvisaatio tanssin oppimisen v\u00e4lineen\u00e4 ei ole kaikille oppilaille ennalta tuttu, ja siksi sit\u00e4 saatetaan vieroksua. Oppilaat ja heid\u00e4n vanhempansa ovat maksavia asiakkaita, joten tuntien on vastattava odotuksia \u2013 tai sitten asiakkaiden p\u00e4\u00e4t on k\u00e4\u00e4nnett\u00e4v\u00e4 vakuuttavien perusteluiden avulla. On teht\u00e4v\u00e4 selv\u00e4ksi, miksi ilmaisullisen taidon oppiminen voi olla yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuin fyysisen taidon oppiminen.<\/p>\n
Ei siis ihme, ett\u00e4 opettajilla on vaikeuksia toteuttaa ilmaisun opetusta. Ulkoap\u00e4in tulevien paineiden sieto ja ennakko-odotusten rikkominen vaatii rohkeutta. Kuitenkin kaikkein p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 ongelmana koin konkreettisten ty\u00f6v\u00e4lineiden puutteen. Millaisilla harjoituksilla voisin saada oppilaat ty\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmaisutaitojaan? Eih\u00e4n oppilaita voi vain k\u00e4ske\u00e4 tuntemaan tunteita liikkeiden lomassa. On oltava keinoja, joilla l\u00e4hesty\u00e4 ilmaisua yht\u00e4 konkreettisesti kuin mit\u00e4 tahansa taidon oppimista.<\/p>\n
Ilmaisun rakennuspalikat<\/strong><\/p>\n P\u00e4\u00e4st\u00e4kseni kiinni konkretiaan pyysin showtanssin oppilaitani kirjoittamaan ajatuksiaan siit\u00e4, mit\u00e4 ilmaisuvoima heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n on ja mist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 se koostuu. Oppilaiden teksteist\u00e4 ilmeni, ett\u00e4 yhdess\u00e4 he muodostivat hyvin laajan k\u00e4sityksen ilmaisuvoimasta. Kuitenkin vain harvalla kirjoitus heijasti monipuolista n\u00e4kemyst\u00e4 yksil\u00f6tasolla. Sain idean koota heid\u00e4n teksteist\u00e4\u00e4n mind mapin, joka kattaisi heid\u00e4n kokonaisk\u00e4sityksens\u00e4 ryhm\u00e4n\u00e4. N\u00e4in he voisivat oppia toisiltaan sek\u00e4 saada konkreettisen apuv\u00e4lineen ilmaisutaidon ty\u00f6st\u00e4miseen: ilmaisun rakennuspalikat mustaa valkoisella.<\/p>\n Hanna Raappana on tehnyt samankaltaista selvityst\u00e4 ilmaisun k\u00e4sityksist\u00e4 ja siihen liittyvist\u00e4 kokemuksista balettioppilaiden ja -opettajien keskuudessa. My\u00f6s h\u00e4n on ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n tehnyt saman havainnon: sek\u00e4 oppilailla ett\u00e4 opettajilla saattaa olla hyvinkin laaja k\u00e4sitys ilmaisusta, mutta sen harjoitteleminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koetaan liian v\u00e4h\u00e4iseksi tai ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti. Raappanan p\u00e4\u00e4telmien mukaan ilmaisu ei ole vain yksi osa tanssia, vaan muotoutuu monista asioista opetuksessa ja tanssijoiden tanssissa. Jotta ilmaisua voidaan harjoitella tietoisesti, tarvitaan ymm\u00e4rryst\u00e4 kaikista pienist\u00e4 asioista, jotka ilmaisuun vaikuttavat. (Raappana 2013, 33-34.)<\/p>\n Showtanssin oppilaiden mielest\u00e4 n\u00e4m\u00e4 pienet ilmaisuun vaikuttavat asiat liittyiv\u00e4t esimerkiksi vuorovaikutukseen ja keholliseen kokonaisvaltaisuuteen. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on \u201dvied\u00e4 liikkeet loppuun asti\u201d ja \u201dolla l\u00e4sn\u00e4 koko kehollaan\u201d. My\u00f6s tunteiden ilmaiseminen ja oman tulkinnan esitt\u00e4minen koreografiasta on oleellista. Tunneilmaisun ja tulkinnan v\u00e4lineiksi lueteltiin monia eri keinoja: ilmeiden, katseen ja eleiden huomioiminen, omien tunnekokemusten muisteleminen, omien merkitysten luominen liikkeisiin, n\u00e4ytteleminen sek\u00e4 musiikin tulkinta. Tanssin tarkoitukseksi koettiin v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tunteita yleis\u00f6lle heitt\u00e4ytyen ja el\u00e4ytyen t\u00e4ysill\u00e4 rooliinsa.<\/p>\n Richard Eldridge k\u00e4sittelee teoksessaan Johdatus taiteen filosofiaan<\/em> ilmaisun merkityst\u00e4 taiteenlajien kannalta. Viitatessaan Wordsworthin ajatuksiin h\u00e4n toteaa, ett\u00e4 \u201dilmaisevuus on taiteen kriteeri\u201d, sill\u00e4 taiteilijat kutsuvat teoksillaan yleis\u00f6\u00e4 jakamaan ja k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n tunteita ilmaisemalla niit\u00e4 ensin itse ty\u00f6ns\u00e4 kautta (Eldridge 2009, 78). Eldridge viittaa my\u00f6s Leo Tolstoin ajatuksiin siit\u00e4, kuinka taiteilijat her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n kerran kokemiaan tunteita ja pyrkiv\u00e4t tietoisesti v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n nuo tunteet yleis\u00f6lle ilmaisun eri keinoin, jolloin yleis\u00f6ll\u00e4 on mahdollisuus el\u00e4yty\u00e4 samoihin tunnekokemuksiin (Eldridge 2009, 80).<\/p>\n Kuten tanssik\u00e4sityksi\u00e4kin on monenlaisia, my\u00f6s k\u00e4sityksi\u00e4 taiteesta ja ilmaisusta l\u00f6ytyy joka l\u00e4ht\u00f6\u00f6n. Jokainen tanssija, oppilas ja opettaja k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4t ilmaisun omalla tavallaan. Raappana huomauttaa my\u00f6s, ett\u00e4 opetustilanteissakin jokaisella osallistujalla on yksil\u00f6llinen kokemus siit\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin tunnilla harjoiteltiin ilmaisua (Raappana 2013, 30). Edell\u00e4 mainitsemiani viittauksia ja oppilaiden kirjoituksia kuitenkin yhdist\u00e4\u00e4 n\u00e4kemys siit\u00e4, ett\u00e4 ilmaisu rakentuu useista eri osasista, joita voi oppia hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n tietoisesti. Tanssinopetuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta oppilaat ovat taiteilijoita, jotka tarvitsevat apua ilmaisullisten v\u00e4lineiden l\u00f6yt\u00e4miseksi.<\/p>\n Ilmaisun harjoittelussa vain mielikuvitus on rajana<\/strong><\/p>\n Ilmaisuvoiman kokonaisuuden m\u00e4\u00e4ritteleminen tarjosi minulle kaipaamaani konkretiaa, johon tarttua. Ilmaisuvoima todella koostui joukosta taitoja, joita voitaisiin harjoitella jokaista erikseen. Aivan kuten mink\u00e4 tahansa fyysisen taidon oppiminen, my\u00f6s ilmaisutaitoa opitaan monen eri vaiheen kautta. Esimerkiksi piruetin oppimiseksi harjoitellaan ensin tasapainoa, oikeaa liikerataa, keskivartalon hallintaa sek\u00e4 p\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Samoin kokonaisvaltaista ilmaisua varten on opittava kehollista l\u00e4sn\u00e4oloa, musiikin tulkintaa, vuorovaikutusta ja paljon muuta. Yht\u00e4kki\u00e4 mind map tuntui tarjoavan aineksia vaikka kokonaisen vuoden opetussuunnitelmaksi.<\/p>\n Alla oleva kuva esittelee karkean yhteenvedon alkuper\u00e4isest\u00e4 mind mapist\u00e4:<\/p>\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteutin opetustani valitsemalla mind mapist\u00e4 teemoja kullekin harjoitukselle, jotka kuuluivat alkuper\u00e4iseen tuntimateriaaliin. Jokainen harjoitus t\u00e4ht\u00e4si osaltaan loppusarjan ty\u00f6st\u00f6\u00f6n ilmaisulliseksi kokonaisuudeksi. Matkan varrella j\u00e4tin turhia tekniikkaharjoitteita pois ja lis\u00e4sin loppusarjan kannalta oleellisia ilmaisuharjoituksia.<\/p>\n Yleisesti ottaen ilmaisun eri elementtej\u00e4 voidaan harjoitella joko yhdist\u00e4en tekniikkaharjoitteisiin tai erillisten harjoitusten kautta (Raappana 2013, 25). T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on tiedostaa kirkkaasti, mit\u00e4 elementti\u00e4 harjoitellaan, jotta harjoittelutavan valinta palvelisi tarkoitustaan. Keskustelu oppilaiden kanssa auttaa kaikkia hahmottamaan ilmaisun moniulotteisuutta sek\u00e4 her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kiinnostusta ja asennoitumista ilmaisullisten osa-alueiden harjoittelemiseen.<\/p>\n Kun tiedolliset ja asenteelliset valmiudet on her\u00e4tetty, kannattaa l\u00e4hte\u00e4 rohkeasti kokeilemaan erilaisia harjoitteita. Vuorovaikutukseen liittyvi\u00e4 ilmaisutaitoja voi luonnollisesti harjoitella pari- ja ryhm\u00e4teht\u00e4vill\u00e4. Improvisaatio puolestaan tarjoaa mahdollisuudet harjoitella melkeinp\u00e4 mit\u00e4 tahansa, kunhan teht\u00e4v\u00e4 on rajattu tarkoituksen mukaisesti. Teatterimaailmasta lainatut harjoitteet voivat auttaa oppilaita rikkomaan rajojaan ja siten l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia puolia esimerkiksi tunneilmaisuun tai ilmeill\u00e4, eleill\u00e4 ja kehonkielell\u00e4 leikkimiseen. Aina harjoituksen ei tarvitse sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 varsinaista tanssia, jotta se voi antaa jotain tanssille. Joskus tarvitaan totaalista irroittautumista tanssin maailmasta, jotta voi oivaltaa uutta. Tukea el\u00e4ytymiselle voidaan hakea my\u00f6s asusteilla, rekvisiitalla, musiikeilla tai vaikkapa \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvill\u00e4 harjoituksilla. Lopulta on vain opettajan ja oppilaiden mielikuvituksesta kiinni, miten ilmaisun rakennuspalikoita ty\u00f6stet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Ilmaisua kaivataan tanssitunneille<\/strong><\/p>\n \u00a0<\/strong>Opetusjakson p\u00e4\u00e4tteeksi laadin oppilailleni kyselyn, jossa kartoitin heid\u00e4n kokemuksiaan ilmaisun harjoittelemisesta jakson aikana. Vastauksien mukaan jokainen harjoitus oli koettu jollakin tavoin hy\u00f6dylliseksi ja oppilaat kertoivat saaneensa runsaasti ty\u00f6kaluja ilmaisun harjoittelemiseen. Sen sijaan yksil\u00f6llisi\u00e4 eroja ilmeni siin\u00e4, millaiset harjoitukset olivat toimineet kenenkin kohdalla parhaiten.<\/p>\n Koska jokainen oppilas kokee tuntitilanteen ja harjoitusten luomat olosuhteet subjektiivisena kokemuksena, my\u00f6s yksil\u00f6lliset flow-tilat syntyv\u00e4t eri tavoin. Lukuisat tekij\u00e4t vaikuttavat siihen, milloin hetki on otollinen ilmaisulliselle kokemukselle ja uuden oivaltamiselle. On siis t\u00e4rke\u00e4\u00e4 l\u00e4hesty\u00e4 ilmaisua monipuolisilla harjoituksilla, jotta jokainen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 omat hetkens\u00e4.<\/p>\n Ent\u00e4 koetaanko ilmaisun harjoittelemiselle tarvetta nykyist\u00e4 enemm\u00e4n? T\u00e4h\u00e4n kaikki kyselyyn osallistuneet oppilaat vastasivat my\u00f6nt\u00e4v\u00e4sti, vaikkakin my\u00f6s tavallinen tekniikkaharjoittelu koettiin mielekk\u00e4\u00e4ksi. Ilmaisun harjoittelun tarvetta perusteltiin muun muassa sill\u00e4, ett\u00e4 \u201dilmaisu vaikuttaa oleellisesti esiintymiseen ja on t\u00e4rke\u00e4 osa tanssia\u201d.<\/p>\n Monipuolinen harjoittelu tavoittaa oppilaiden erilaiset tarpeet<\/strong><\/p>\n Ilmaisun harjoittelemiselle on siis kysynt\u00e4\u00e4. Tanssinopettajina ja taidekasvattajina meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4mme on vastata t\u00e4h\u00e4n, huomioiden yht\u00e4lailla eri syist\u00e4 tanssitunneille osallistuvat oppilaat. Siin\u00e4 miss\u00e4 vastaamme kuntotreenaajien tekniikkaharjoittelun tarpeisiin, tulee meid\u00e4n my\u00f6s tarjota mahdollisuus taiteelliseen ilmaisuun tanssissa. Perustelemalla ilmaisuharjoittelun tarkoituksia oppilaille, voimme my\u00f6s vaikuttaa yleisiin asenteisiin monipuolisempaa harjoittelua kohtaan. Parhaassa tapauksessa tanssitunti voisi olla palapeli, jossa tekniikan ja ilmaisun palaset ovat tasa-arvoisia kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n <\/p>\n L\u00c4HTEET<\/strong><\/p>\n Eldridge, R. 2009. Johdatus taiteen filosofiaan. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press. Alkuper\u00e4isteos: An Introduction to the Philosophy of Art, 2003.<\/p>\n Raappana, H. 2013. Ilmaisun opetus balettitunneilla. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Oulu: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, tanssinopettajan koulutusohjelma. Viitattu 11.2.2016. https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/55770\/Raappana_Hanna.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\n![\"Kuva.mindmap.Piia\"](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2016\/04\/Kuva.mindmap.Piia_.jpg\")
<\/a><\/p>\nKirjoittaja: Piia Lehto 2016, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/strong><\/h3>\n