{"id":1012,"date":"2016-04-15T10:40:05","date_gmt":"2016-04-15T07:40:05","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1012"},"modified":"2016-04-15T11:18:41","modified_gmt":"2016-04-15T08:18:41","slug":"osallistavuus-tanssissa-kehittaa-yksilon-identiteettia-ja-tukee-yksilon-kasvamista-yhteisossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2016\/04\/osallistavuus-tanssissa-kehittaa-yksilon-identiteettia-ja-tukee-yksilon-kasvamista-yhteisossa\/","title":{"rendered":"OSALLISTAVUUS TANSSISSA – kehitt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n identiteetti\u00e4 ja tukee yksil\u00f6n kasvamista yhteis\u00f6ss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Kuuntele, <\/strong>anna aikaa, tartu <\/strong>\u2013 kaikki osaavat tanssia!<\/strong> T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4sittelen osallistavan tanssin k\u00e4sitett\u00e4 ja kokemuksiani siit\u00e4. Mit\u00e4 se osallistavuus tarkoittaa? Mit\u00e4 siihen liittyy? <\/strong><\/p>\n

Osallistava tanssi, osallistavuus \u2013 yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 jokainen osallistuu omalla tavallaan ja ohjaajan tai ryhm\u00e4n kannattelijan suurin ty\u00f6 on tehd\u00e4 se mahdolliseksi. Kumpulainen (2010) kuvaa oppimista kasvuna yhteis\u00f6llisyyteen, jossa osallistuminen yhteiseen toimintaan ja \u201dyhteisen jutun\u201d tekeminen tuo ryhm\u00e4l\u00e4isi\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4ksi toisiaan. Yksil\u00f6ll\u00e4 on osallistumisen kautta mahdollisuus vaikuttaa ja muuttaa ryhm\u00e4n tekemist\u00e4 ja jaettu toiminta aiheuttaa vuorovaikutusta ymp\u00e4rist\u00f6n, v\u00e4lineiden, yhteis\u00f6n ja yksil\u00f6iden v\u00e4lille.<\/p>\n

\"Kuva:<\/a>
Kuva: Anna-Maria V\u00e4is\u00e4nen 2015<\/figcaption><\/figure>\n

Yksi suurimmista tavoitteistani onkin ryhm\u00e4n v\u00e4lisen vuorovaikutuksen kehitt\u00e4minen ja joissain tapauksissa my\u00f6s tervehdytt\u00e4minen. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ty\u00f6skentelen aikuisten kehitysvammaisten kanssa. Ryhm\u00e4l\u00e4iset ovat entuudestaan tuttuja, koska ty\u00f6skentelev\u00e4t samassa Ty\u00f6keskuksessa tehden erilaisia askareita siivouksesta k\u00e4sit\u00f6ihin, salilla k\u00e4ymisest\u00e4 nyt my\u00f6s tanssimiseenkin. Tanssity\u00f6pajan alkaessa ryhm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 oli havaittavissa selv\u00e4\u00e4 hierarkiaa ja kommunikaatio yksil\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 oli sen mukaista: komentelua, piikittely\u00e4, arvostelua.<\/p>\n

Ohjaajana minulle t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 on muuttaa ryhm\u00e4n keskin\u00e4ist\u00e4 hierarkiaa ja yksil\u00f6iden \u201drooleja\u201d, tuoda heid\u00e4t uudessa tilanteessa eri tavalla n\u00e4kyviksi ja osaaviksi, toivottavasti kehitt\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4 tasavertaisemmaksi, jotta jokainen olisi yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa.<\/p>\n

Yksil\u00f6n <\/strong>tukeminen <\/strong>\u2013 identiteetin rakentuminen<\/strong><\/p>\n

Ryhm\u00e4n keskin\u00e4isell\u00e4 toiminnalla on suuri vaikutus yksil\u00f6iden hyvinvointiin ja valitettavan usein ryhm\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 pitk\u00e4lti eri yksil\u00f6iden paikan ryhm\u00e4ss\u00e4. \u201dIdentiteetti kuvaa itsellemme ja toisillemme, keit\u00e4 olemme. Se on osittain riippuvainen toisista, sill\u00e4 yhteis\u00f6 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 mahdollisuuksiamme ja keit\u00e4 me voimme olla.\u201d (Kumpulainen, 2010, 16). Mahdollistamalla jokaisen ryhm\u00e4l\u00e4isen osallistumisen omalla tavallaan, voidaan tukea yksil\u00f6n itseilmaisun moniulotteisuutta. Tanssin n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4t\u00e4 voi konkretisoida esimerkiksi seuraavalla tavalla:<\/p>\n

Ryhm\u00e4ss\u00e4 on hyvin eri toimintakykyisi\u00e4 osallistujia. Olemme tehneet ryhm\u00e4n yhteisen nimi-liike- koreografian, jossa jokainen on tehnyt oman liikkeen ja kaikista liikkeist\u00e4 on muodostunut yhteinen koreografia. Tehdess\u00e4mme yhteist\u00e4 tanssia muutamat ryhm\u00e4l\u00e4iset sanovat etteiv\u00e4t voi tehd\u00e4 joitain liikkeit\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 ohjaaja ehdottaa ja ohjaa ryhm\u00e4l\u00e4isen toimintaa h\u00e4nelle sopivaan suuntaan. Liike n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jokaisella erilaiselta ja sit\u00e4 voi tehd\u00e4 oman kehon mukaisesti. Ryhm\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ohjataan jatkuvasti oma-aloitteisempaan ja soveltavampaan ty\u00f6skentelemiseen, jossa liikett\u00e4 ja liiketeht\u00e4vi\u00e4 voi jatkuvasti muuntaa oman n\u00e4k\u00f6iseksi.<\/p>\n

Erilaisuus on rikkaus<\/strong><\/p>\n

\u201dErilaisuus tulee n\u00e4hd\u00e4 rikkautena eik\u00e4 haasteena, johon tulee jollakin keinoin vastata. Jokaista oppijaa pit\u00e4\u00e4 arvostaa, ja h\u00e4nen tulee saada puhua vapaasti.\u201d (Kumpulainen, 2010, 17). Kehitysvammaisten kanssa ty\u00f6skennelless\u00e4 tulee vastaan monia erilaisia asiakkaita. Jokaisen toimintakyky on erilainen ja omalla tavallaan arvokas. Yleens\u00e4 ehdotukset ja variaatiot tulevat henkil\u00f6lt\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n, onhan h\u00e4n oman kehonsa asiantuntija.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Joskus tarvitaan vain hieman enemm\u00e4n aikaa, rohkaisua ja l\u00e4sn\u00e4oloa. Ryhm\u00e4n erilaiset kehot ja tavat liikkua ja tanssia tekev\u00e4t ryhm\u00e4st\u00e4 monipuolisemman ja ryhm\u00e4l\u00e4iset rikastuttavat toistensa liikemaailmaa ja vaihtoehtojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Ohjaajana oppii uutta jatkuvasti.<\/p>\n

\"Kuva:<\/a>
Kuva: Anna Tervahartiala 2012<\/figcaption><\/figure>\n

Kuvassa tanssin Helsingiss\u00e4 kontakti-improvisaatio jameissa. Kontakti-improvisaatiossa tanssitaan fyysisess\u00e4 kontaktissa parin kanssa seuraten kontaktipistett\u00e4. K\u00e4yt\u00e4n omassa ty\u00f6ss\u00e4ni paljon kontakti-improvisaatioon perustuvia harjoitteitta. Esimerkiksi, kun tanssin duettoa kehitysvammaisten ryhm\u00e4ss\u00e4 tyt\u00f6n kanssa ja esiinnymme muille ryhm\u00e4l\u00e4isille. Tanssimme perustuu kosketukseen, vet\u00e4miseen ja ty\u00f6nt\u00e4miseen. Minun on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 seurata kaikkea, mit\u00e4 parini ehdottaa. Seuraaminen perustuu katsekontaktiin, parini antamiin selkeisiin liikesuuntiin tai liikemuotoihin, kosketukseen ja kontaktipisteen seuraamiseen. Yrit\u00e4mme olla koko ajan kosketuksissa toisiimme ja liikumme tilassa ja eri tasoissa sen mukaisesti.<\/p>\n

Kohtaamisen<\/strong> ammattilainen<\/strong><\/p>\n

\u201dIhmisk\u00e4sitys v\u00e4littyy vuorovaikutukseen. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiedostaa, mihin ammattilaisena uskot ja miten ty\u00f6skentely\u00e4si suuntaat. Arvostava ty\u00f6ote edellytt\u00e4\u00e4 omien arvojen tunnistamista ja yhteist\u00e4 keskustelua itse kunkin hyv\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4.\u201d (Keskinen, K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen, Oravisto, Pitk\u00e4nen ja Tukiala, 2011, 17)<\/p>\n

Tavalla, jolla tulet tilaan, tervehdit, katsot, kosketat, puhut ja niin edelleen \u2013 on suuri merkitys. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee niin ryhm\u00e4l\u00e4isten, heid\u00e4n omaisten ja l\u00e4heisten, kuin kollegoiden ja ty\u00f6nantajien kanssa. Kohtaamisen ja l\u00e4sn\u00e4olon merkitys painottuu erityist\u00e4 tukea tarvitsevissa ryhmiss\u00e4 – ovat kyseess\u00e4 sitten lapset, aikuiset, liikuntarajoitteiset, ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t tai kehitysvammaiset. Jokainen reagoi ja luottaa eri tavoilla, ohjaajana on oltava kehollisesti \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen herkk\u00e4 jokaisessa kohtaamistilanteessa.<\/p>\n

Rehellisyys itselle ja muille<\/strong><\/p>\n

Ty\u00f6skentelin vuoden ik\u00e4\u00e4ntyvien ja muistisairaiden kanssa. Oma rooli ryhm\u00e4ss\u00e4 muuttuu v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4, kun olet itse\u00e4si paljon vanhempien ihmisten ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4. Esimerkiksi tapa tervehti\u00e4 on luultavasti t\u00e4ysin eri, kuin pienten lasten tai nuorten kanssa. Jokaisen ihmisen kohtaaminen samalla tasolla kuulostaa itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4lt\u00e4, mutta sit\u00e4 se ei ole. L\u00e4ssytt\u00e4minen toistuu pienten lasten kanssa, mutta my\u00f6s ik\u00e4ihmisten kanssa. Paljon syvemm\u00e4n yhteyden koin saavani esimerkiksi muistisairaiden ryhm\u00e4n henkil\u00f6iden kanssa, esitt\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 heille joka kerta uudestaan ja kuuntelemalla samat ja uudet tarinat rehellisell\u00e4 mielenkiinnolla. Rehellisyys itselle ja muille on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Sini Eloranta kirjoittaa, kuinka jokainen meist\u00e4 haluaa tulla aidosti kohdatuksi ainutlaatuisena ihmisen\u00e4 – olemassa olon ja oman arvon tunne rakentuu kohtaamisista toisten ihmisten kanssa. Eloranta tiivist\u00e4\u00e4 oman ty\u00f6ni merkityksen ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, joissa kohderyhm\u00e4n vuorovaikutus ihmisten kanssa on rajoittunutta.<\/p>\n

Esimerkiksi palvelukeskuksissa, joissa kohtaamiset tapahtuvat hoitajien, l\u00e4\u00e4k\u00e4rien ja omaisten kanssa \u2013 joskus omaisiakaan ei en\u00e4\u00e4 ole.<\/p>\n

Osallistaminen tanssin <\/strong>ja liikkeen keinoin<\/strong><\/p>\n

\"kuva3.Eevi\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

CCO Public Domain, k\u00e4ytetty ja muokattu 10.12.2015<\/p>\n

Osallistamiseen liittyy kuvanmukaisesti paljon kurottamista ja siihen vastaamista. Hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta toisen osallistamiseen on katsekontaktin luominen, kurottaminen ja pyyt\u00e4minen mukaan \u2013 niin osallistuja saa itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 l\u00e4hteek\u00f6 vai onko l\u00e4htem\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

Vaikka osallistava tanssi liittyy vahvasti tanssiin ja liikkumiseen, t\u00e4rkeint\u00e4 on olla auki kaikille mahdollisille ratkaisuille. Yksinkertaisimmillaan selitt\u00e4isin sen niin, ett\u00e4 tanssi ja liike on minulle ominaisin itseilmaisun keino. Tullessani mihin tahansa yhteis\u00f6\u00f6n tai ryhm\u00e4\u00e4n, tulen ensisijaisesti tanssijana ja tanssi on keinoni innostaa ja osallistaa. Kuitenkin ratkaisut ja tavat l\u00e4hte\u00e4 mukaan ja osallistua ovat t\u00e4ysin osallistujista itsest\u00e4\u00e4n kiinni.<\/p>\n

Tanssilla innostaminen<\/strong><\/p>\n

Raisa Foster on tehnyt tanssi-innostamista k\u00e4sittelev\u00e4n kasvatustieteiden alan kuuluvan v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksen, sek\u00e4 kirjoittanut kirjan Tanssi-innostamisesta. H\u00e4n kiteytt\u00e4\u00e4 ajatukseni kertoessaan tanssi-innostamisen olevan taidekasvatusta, mutta se ei pyri mukauttamaan oppijaa taiteen muotoihin, vaan yritt\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uutta ymm\u00e4rryst\u00e4 esimerkiksi tanssin kautta. T\u00e4ll\u00f6in oma toiminta ei ole vain tanssiin innostamista vaan tanssilla innostamista.<\/p>\n

Osallistavan tanssin kanssa ty\u00f6skennelless\u00e4ni minua eiv\u00e4t kiinnosta tanssitekniikat tai tanssin \u201dopettaminen\u201d. Haluan jokaisen l\u00f6yt\u00e4v\u00e4n omanlaisensa tavan liikkua ja tanssia. Uskon siihen, ett\u00e4 tanssi ja liike ovat jo olemassa jokaisen kehossa. Pit\u00e4\u00e4 vain avata jonkinlainen ovi ja mahdollisuus sen tapahtumiselle. Osallistavat tanssity\u00f6pajat sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t muun muassa liikeimprovisaatiota, draamaharjoituksia, musiikkia ja \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4, keskustelua, tarinankerrontaa. Erilaisten teht\u00e4vien tarkoituksena on kuunnella ja havainnoida omaa kehoa, sek\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 keinoja ilmaisulle oman kehon liikkeest\u00e4. Foster (2015) kirjoittaa: \u201d-taiteilija, joka innostaa ja kannustaa ihmisi\u00e4 sek\u00e4 vastaanottamaan ett\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n itse tanssitaidetta.\u201d Ryhm\u00e4n ohjaajana n\u00e4en itseni mahdollistajana ja alulle panijana, jatko on t\u00e4ysin kiinni ryhm\u00e4st\u00e4 ja sen moninaisuudesta. Monesti eri ryhmien kanssa teet\u00e4n yhteist\u00e4 improvisaatiota, jossa yrit\u00e4mme liikkua tiiviiss\u00e4 lintuparvessa ja tehd\u00e4 mahdollisimman samankaltaista liikett\u00e4. Motivoijana toimii j\u00e4lleen katsekontakti ja kosketus. Liikkeen peilaamista tapahtuu, mutta rohkaisen osallistujia muokkaamaan liikett\u00e4 omanlaisekseen.<\/p>\n

Miten saat ryhm\u00e4l\u00e4iset osallistumaan?<\/strong><\/p>\n

Monesti vastaan t\u00e4h\u00e4n kysymykseen siten, ett\u00e4 olemalla itse innostunut ja kiinnostunut ryhm\u00e4st\u00e4, yleens\u00e4 my\u00f6s ryhm\u00e4 kiinnostuu minusta. En voi olettaa, ett\u00e4 vain pyyt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 saisin ryhm\u00e4n avautumaan ja kertomaan suurimmat salaisuutensa \u2013 minun t\u00e4ytyy itse antaa itsest\u00e4ni paljon ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 ryhm\u00e4 my\u00f6s hyvin l\u00e4helle itse\u00e4ni, jotta jakaminen ja dialogisuus voi olla mahdollista koko ryhm\u00e4n kesken. Se tekeekin t\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 haasteellista, surullistakin. Taiteilijana tied\u00e4n olevani t\u00f6iss\u00e4 ja yleens\u00e4 ty\u00f6 my\u00f6s p\u00e4\u00e4ttyy jossain vaiheessa, mutta ryhm\u00e4lle se voi olla vaikeampaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Monesti olen saanut kutsuja m\u00f6kille tai retkelle, \u201dtulehan k\u00e4ym\u00e4\u00e4n, niin juodaan kahvit\u201d. Vaikka kuinka ihanalta se tuntuukin ja vaikka kuinka haluaisi k\u00e4yd\u00e4 jokaisen luona kahvilla ja saunomassa, ei se ole mahdollista. Jokainen ryhm\u00e4n toiminnan lopetus on my\u00f6s itselle vaikeaa ja raskasta \u2013 olemmehan jakaneet paljon aikaa ja kokemuksia yhdess\u00e4, kohdanneet toisemme.<\/p>\n

Kirjoittaja: Eevi Tolvanen 2015, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/strong><\/h3>\n

<\/h3>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/h3>\n

Eloranta Sini, 2013, Parasta mit\u00e4 voimme toiselle ihmiselle antaa on aito kohtaaminen, Memo-lehti, Julkaistu 2\/2013, Suomen muistiasiantuntijat<\/p>\n

Foster Raisa, 2015, Tanssi-innostaminen, Kohti yksil\u00f6n ja yhteis\u00f6n hyvinvointia, Helsinki: BoD \u2013 Books on Demand<\/p>\n

Keskinen Jukka, K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen Aino, Oravisto Julius, Pitk\u00e4nen Rauli ja Tukiala Anna-Kaisa, 2009-2011, Asiakasty\u00f6 kohtaamisena \u2013 reseptej\u00e4 vastavuoroisuuteen, Helsinki: Socca – p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus ja HeikkiWaris instituutti<\/p>\n

Kumpulainen Kristiina, 2010, Oppimisen ymp\u00e4rist\u00f6t ja tietovarannot. Julkaisussa: Hilpp\u00f6 Jaakko, Kumpulainen Kristiina, Krokfors Leena, Lipponen Lasse, Rajala Antti ja Tissari Varpu, 2010, Oppimisen Sillat, Kohti osallistavia oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, CICERO Learning\/Oppimisen Sillat-hanke, Helsinki: Yliopistopaino<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuuntele, anna aikaa, tartu \u2013 kaikki osaavat tanssia! T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4sittelen osallistavan tanssin k\u00e4sitett\u00e4 ja kokemuksiani siit\u00e4. Mit\u00e4 se osallistavuus tarkoittaa? Mit\u00e4 siihen liittyy? Osallistava tanssi, osallistavuus \u2013 yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 jokainen osallistuu omalla tavallaan ja ohjaajan tai ryhm\u00e4n kannattelijan suurin ty\u00f6 on tehd\u00e4 se mahdolliseksi. Kumpulainen (2010) kuvaa oppimista kasvuna yhteis\u00f6llisyyteen, jossa […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4,5],"tags":[131,228,11],"class_list":["post-1012","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-identiteetti","tag-osallistaminen","tag-tanssinopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1012","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1012"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1012\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1031,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1012\/revisions\/1031"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1012"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1012"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1012"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}