{"id":1006,"date":"2016-04-11T15:32:16","date_gmt":"2016-04-11T12:32:16","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1006"},"modified":"2016-05-16T15:34:47","modified_gmt":"2016-05-16T12:34:47","slug":"soitonopettajan-selviytymisopas-alkeismateriaalin-viidakkoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2016\/04\/soitonopettajan-selviytymisopas-alkeismateriaalin-viidakkoon\/","title":{"rendered":"Soitonopettajan selviytymisopas alkeismateriaalin viidakkoon"},"content":{"rendered":"

Huimaako p\u00e4\u00e4t\u00e4si alkeismateriaalin suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4? N\u00e4ytt\u00e4ytyyk\u00f6 t\u00e4m\u00e4 materiaali sinulle vain ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4 kasana? Miten t\u00e4ss\u00e4 oppimateriaaliviidakossa voisi suunnistaa? <\/strong><\/p>\n

Oppimateriaalin valinta on osa-alue, joka edellytt\u00e4\u00e4 opettajalta jatkuvaa \"soitonopettajanselviytymisopas_kuva1\"<\/a>arviointia ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Tulevina soitonopettajina kiinnostuimme siit\u00e4, mill\u00e4 perusteella instrumenttiopettajat valitsevat oppimateriaalin alkeisopetuksessa. Selvitimme asiaa kysym\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4 kokeneilta jousisoitinopettajilta ja lukemalla, mit\u00e4 aiheesta on kirjoitettu. Haastattelimme syksyll\u00e4 2015 kolmea pitk\u00e4n linjan jousisoitinopettajaa.<\/p>\n

Ei yht\u00e4 karttaa kaikille<\/strong><\/p>\n

Jousisoitinharrastuksen aloittamiseen ei ole yht\u00e4 ainutta oikeaa ik\u00e4\u00e4, joten alkeisoppilaina on niin lapsia kuin aikuisia. Haastatteluistamme k\u00e4vikin ilmi, ett\u00e4 ik\u00e4 on kaikessa itsest\u00e4\u00e4n selvyydess\u00e4\u00e4n hyvin t\u00e4rke\u00e4 kriteeri opetusmateriaalin valinnassa.<\/p>\n

Kun aloitetaan jousisoitinharrastus, on ensimm\u00e4iseksi opittava hyv\u00e4t soittoasennot ja siihen voikin vier\u00e4ht\u00e4\u00e4 aikaa. Er\u00e4\u00e4n haastateltavan mukaan juuri t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 aivan alussa itse nuottimateriaali voi olla hyvin yksinkertaista, varsinkin lapsilla. Opettaja voi h\u00e4nen mukaansa esimerkiksi kirjoittaa l\u00e4ksyvihkoon muutaman helpon harjoituksen. Siirrytt\u00e4ess\u00e4 pieniin kappaleisiin olisi hyv\u00e4, ett\u00e4 lasta opetettaessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t melodiat olisivat tuttuja lapselle sek\u00e4 l\u00e4ht\u00f6isin h\u00e4nen omasta kokemuspiirist\u00e4\u00e4n (Eskel-Koistinen 2009, 23). Aikuinen vasta-alkaja on sen sijaan hyvin erityyppinen oppilas kuin lapsi. Vaikka kappalevalinta ei olisi kaikin puolin t\u00e4ydellinen, pystyy aikuinen mukautumaan ja sopeutumaan uudenlaiseen materiaaliin (Ronimus 2008, 14).<\/p>\n

Materiaalin valintaan vaikuttavat my\u00f6s oppilasl\u00e4ht\u00f6iset, i\u00e4st\u00e4 riippumattomat tekij\u00e4t. Jotta soittoharrastus olisi mielek\u00e4st\u00e4 ja motivoivaa, on oppilaan ohjelmistoon hyv\u00e4 ujuttaa jonkin verran h\u00e4nen omaa mielimusiikkiaan tai -musiikkityyli\u00e4\u00e4n. Nykyisin jousisoitinten opetuksessa ei pit\u00e4ydyt\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n puhtaassa klassisessa tyyliss\u00e4, vaan mukaan sekoitetaan kevyemp\u00e4\u00e4kin tyyli\u00e4. Hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4 on er\u00e4\u00e4n haastateltavan mainitsema kappale \u201cVapaakieli Samba\u201d, joka nimens\u00e4kin mukaan koostuu pelkist\u00e4 vapaista kielist\u00e4. T\u00e4h\u00e4n nuottiin er\u00e4s haastateltavamme muisti tarttuvansa aina uudestaan ja uudestaan pienten alkeisoppilaiden kanssa.<\/p>\n

Haastateltavat kertoivat huomioivansa erilaiset persoonat kappalevalinnassa, eli mink\u00e4 tyyppiset kappaleet sopivat eri oppilaille: Toiselle surullisten melodisten s\u00e4velmien soittaminen voi olla motivoivinta, kun taas toinen syttyy nopeista ja pirteist\u00e4 teknisist\u00e4 kappaleista. Hyv\u00e4n opettajan olisikin arvokasta oppia hieman tuntemaan oppilastaan, jolloin jonkin nuotin osuessa kohdalle voisi mieleen tulla juuri jokin oppilas, jolle kappale sopisi kuin nen\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Omat kokemukset apuna reitill\u00e4<\/strong><\/p>\n

Opettajien henkil\u00f6kohtainen tausta ja materiaali, josta he itse opiskelivat aikoinaan voivat vaikuttaa oleellisesti heid\u00e4n valitsemiinsa materiaaleihin alkeisopetuksessa. Nuorena k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4\u00e4n materiaaleja eiv\u00e4t haastateltavat sanoneet en\u00e4\u00e4 kovin k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Nykyisin uuden materiaalin julkaisun my\u00f6t\u00e4 vanhempia ei haluta en\u00e4\u00e4 usein k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, koska uudet materiaalit n\u00e4hd\u00e4\u00e4n parempina kuin vanhemmat materiaalit. Uuden materiaalin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto kuitenkin vaatii sen, ett\u00e4 siin\u00e4 on jotain uutta ja, ett\u00e4 se on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Oman kokemuksen perusteella hyv\u00e4ksi havaittu materiaali ja kappaleet, joissa on kivat s\u00e4estykset mukana nousivat haastateltavilla er\u00e4iksi valintakriteereiksi materiaalia valittaessa.<\/p>\n

Haastateltujen opettajien k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 materiaalissa on tapahtunut siis jonkin verran muutosta siit\u00e4, kun he alkoivat itse opettaa viulunsoittoa. Jotkin materiaalit ovat aikansa el\u00e4neit\u00e4 ja ne eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 \u201cmuodissa\u201d, kuten yksi haastateltavista asian muotoili. Vanhaa materiaalia on siis j\u00e4\u00e4nyt pois ja uutta tullut tilalle. Haastatteluissa nousi esiin Siukosen viulukoulusarja, jota osa haastateltavista on k\u00e4ytt\u00e4nyt nuorena, mutta eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4 paitsi hieman uudempaa Siukosen viulukoulu 3:sta (Siukonen 1972). My\u00f6s Viuluniekkasarja (Usma 1974) oli keskeisess\u00e4 asemassa haastateltujen opettajien oman uran alussa. Yksi haastateltavista sanoi k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kyseisi\u00e4 teoksia viel\u00e4kin. Vanhaakin materiaalia voidaan siis hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 edelleen opetuksessa. My\u00f6s Suzukin viulukoulun ja Vivaldin kappaleiden lis\u00e4\u00e4ntynyt k\u00e4ytt\u00f6 nousi esiin haastateltavilta.<\/p>\n

Haastateltavat kertoivat tehneens\u00e4 materiaalia my\u00f6s itse jonkin verran opetusta varten. Haastateltaviemme tekem\u00e4n oppimateriaalin keskeisess\u00e4 osassa ovat oppilaiden toivekappaleet, niiden transponointi ja materiaalin vaikeusasteen r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6inti kutakin oppilasta varten. My\u00f6s pienet tekniikkaharjoitukset nousivat esiin. Er\u00e4\u00e4n haastateltavan mukaan materiaalin ei tarvitse olla kovin mittavaa ainakaan ensimm\u00e4isen\u00e4 vuonna, sill\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n soittoasentojen oppimiseen menee paljon aikaa. Kaksi haastateltavista kertoi tekev\u00e4ns\u00e4 itse yhtyesovituksia, ja oppilaille yhtyetoiminta onkin toisen mukaan ollut hyvin mieleist\u00e4.<\/p>\n

Oppimateriaalin kirjoa<\/strong><\/p>\n

Haastateltavat kertoivat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 opetuksessaan erilaisia materiaaleja: Viulu- ja sellokoulujen ohella opetuksessa k\u00e4ytettiin itsetehty\u00e4 materiaalia, erilaisia kappaleita sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 vihkoja sek\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 mausteena vihkojen mukana tulevia cd-levyj\u00e4, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kappaleiden s\u00e4estykset ja malliesitykset. Yhdell\u00e4 haastateltavalla oli alle kouluik\u00e4isten aloittavien sellistien kanssa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 varsinkin Vivo sello -alkeisvihko (Salo & Silvennoinen 2004), joka mielikuvituksellisen ja leikillisen sis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4 puolesta sopii hyvin pienille lapsille. Yl\u00e4asteik\u00e4isten aloittelijoiden kanssa taas vastaava leikillisyys ei haastateltavan mukaan ole tarpeen, vaan oppimateriaali etsit\u00e4\u00e4n eri sellokouluista ja eteneminen on nopeampaa. Opetuksessa ei siis haastateltavan mukaan tukeuduta vain yhteen sellokouluun, vaikka jotkin vihot olisikin ehk\u00e4 pyritty rakentamaan siten, ett\u00e4 niiss\u00e4 voisi edet\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 sivulta toiselle. Jokaisesta oppimateriaalista l\u00f6ytyykin haastateltavan mukaan jokin hyv\u00e4 asia. Erilaisten oppimateriaalien rinnakkainen k\u00e4ytt\u00f6 pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s opetuksen mielenkiintoisena (Eskel-Koistinen 2009, 23).<\/p>\n

Haastateltavat kuvasivat hyv\u00e4\u00e4 alkeisoppimateriaalia musiikillisesti rikkaaksi ja mielenkiintoiseksi. Oppimateriaalin toivottiin my\u00f6s yhdist\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4 musiikillinen idea jonkin tietyn teknisen asian harjoittamiseen. My\u00f6s kappaleiden pituudella katsottiin olevan merkityst\u00e4 oppimateriaalin valinnassa. Yksi haastateltavista kertoi soitattavansa oppilailla lyhyiden kappaleiden lis\u00e4ksi pitki\u00e4, laajamuotoisia kappaleita, jolloin tavoitteita asetetaan kappaleiden my\u00f6t\u00e4 niin lyhyell\u00e4 kuin v\u00e4h\u00e4n pidemm\u00e4ll\u00e4kin aikav\u00e4lill\u00e4. Haastateltava totesi my\u00f6s, ett\u00e4 lyhyet kappaleet on nopeampi valmistaa, jolloin mahdollisuuksia esiintymisiinkin tarjoutuu enemm\u00e4n. Sama haastateltava koki my\u00f6s tekniikkaharjoitukset, kuten sormiharjoitukset, asteikot ja jousiharjoitukset t\u00e4rkeiksi ja my\u00f6s lasten opettamiseen soveltuviksi. Hyv\u00e4n tekniikan rakentaminen kuuluukin Galamianin (1990, 86) mukaan yhten\u00e4 olennaisimpana osana ensimm\u00e4isiin soitonopiskeluvuosiin. Tuohino (2009, 3) niin ik\u00e4\u00e4n korostaa soittotekniikan pohjaty\u00f6n merkityst\u00e4. Jokainen soittoa opiskellut ja opettanut tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 alkuvuosina v\u00e4\u00e4rin opittujen soittoasentojen ja tekniikoiden poisoppiminen ja korjaaminen vie aikaa ja hermoja. Siten soittotekniikkaan keskittyminen alkeisopinnoissa voi s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 monelta vaivalta.<\/p>\n

Soitettavan ohjelmiston valinnassa opettajan ei tulisi Galamianin (1990, 86) mukaan pit\u00e4yty\u00e4 vain oppilaan mukavuusalueelle sopivissa teoksissa, vaan tarjota mahdollisimman erilaisia ja erityylisi\u00e4 teoksia soitettavaksi. Garam (1972, 159) ehdottaa ohjelmistokartan luomista opettajan apuv\u00e4lineeksi ohjelmiston valintaan. H\u00e4n korostaa sopivan ja oppilaalle mieluisan ohjelmistovalinnan merkityst\u00e4 opettajan ty\u00f6ss\u00e4 ja toteaa liian vaikean ohjelmiston johtavan nuoren oppilaan innostuksen lopahtamiseen. Useimmilla soitonopettajilla t\u00e4llainen ohjelmistokartta on todenn\u00e4k\u00f6isesti p\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 konkreettisessa muodossa omana nuotti- ja oppikirja-arkistona. Opettajan kokemus auttaa luokittelemaan ohjelmiston vaikeusasteensa mukaan, mutta esimerkiksi aloittelevaa opettajaa jonkinlainen konkreettinen ohjelmiston taulukointi sen vaikeusasteen mukaan voi helpottaa. On kuitenkin pidett\u00e4v\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 vaikeusasteen arviointi ei ole aina yksiselitteist\u00e4, vaan, kuten yhdess\u00e4 haastattelussa todettiin, on vaikea ennustaa, onko jokin kappale helppo tai vaikea oppilaalle. Oppilaiden taitotaso ei ole siis yksiulotteinen k\u00e4site, vaan se muodostuu soittamisen eri osa-alueista. Samalla tavalla my\u00f6s ohjelmiston vaikeusastetta tulee arvioida n\u00e4iden eri osa-alueiden kautta.<\/p>\n

Yhteisty\u00f6ll\u00e4 voittoon<\/strong><\/p>\n

Haastateltavat olivat p\u00e4\u00e4osin sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 oppimateriaalia alkeisopetusta varten on olemassa riitt\u00e4v\u00e4sti. Alttoviulun alkeismateriaalia kaivattiin kuitenkin lis\u00e4\u00e4. Haastatteluissa korostettiin opettajan aktiivisuutta materiaalin etsimisess\u00e4 ja uuteen materiaaliin tutustumisessa. Yksi opettaja piti t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 tutustumista uusiin muskarilauluihin, jotka voivat olla muskarissa k\u00e4yville lapsille entuudestaan tuttuja. Nuottimateriaaliin toivottiin my\u00f6s selkeit\u00e4 ohjeita.<\/p>\n

Yksi haastateltavista koki oppimateriaalia olevan niin runsaasti, ett\u00e4 yhteisty\u00f6 kollegojen kanssa tai opintomatkat muihin oppilaitoksiin voisivat helpottaa asiaa. Jakamalla kokemuksia oppimateriaalin valitsemiseen ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyen kollegojen kanssa on mahdollista yhdist\u00e4\u00e4 usean saman instrumentin opettajan asiantuntijuus sek\u00e4 tiedot alkeisiin sopivasta oppimateriaalista. Soitonopettajalla ei ole kuitenkaan aina omalla ty\u00f6paikallaan toista saman soittimen opettajakollegaa, jonka kanssa keskustella oppimateriaalista. Niin ik\u00e4\u00e4n sopivan foorumin l\u00f6yt\u00e4minen t\u00e4llaiselle keskustelulle voi olla vaikeaa opetusty\u00f6n lomassa. Omaan opetettavaan instrumenttiin soveltuvia ideoita alkeisoppimateriaaliin liittyen voi kuitenkin saada my\u00f6s muiden soitinten opettajilta, esimerkiksi jousisoitinten kesken.\"soitonopettajanselviytymisopas_kaavio\"<\/a><\/p>\n

Kuvio 1. Oppimateriaalin valinnassa huomioon otettava<\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjoittajat: Taru Tervam\u00e4ki, Saara Hakala ja Touko Niininen, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu.<\/strong><\/p>\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n

Eskel-Koistinen, H. 2009. \u201cKuuletko milt\u00e4 jousi tuntuu\u201d? Viulunsoitonopettajien k\u00e4sityksi\u00e4 jousenk\u00e4yt\u00f6n alkeisopetuksesta. Pro gradu -tutkielma. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, musiikin laitos. Viitattu 26.11.2015. Https:\/\/jyx.jyu.fi\/dspace\/bitstream\/handle\/123456789\/20026\/URN_NBN_fi_jyu-200904221474.pdf?sequence=1.<\/a><\/p>\n

Galamian, I. 1990. Galamianin viulumetodi. Suom. Seija Salmiala. Helsinki: VAPK-kustannus.<\/p>\n

Garam, L. 1972. Viulunsoiton peruskysymyksi\u00e4. Helsinki: Musiikki Fazer.<\/p>\n

Ronimus, L. 2008. Trumpetinsoiton alkeisopetus ja oikeanlaisen materiaalin valinta. Pedagoginen opinn\u00e4ytety\u00f6. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.12.2015.
\nHttp:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/19935\/jamk_1236948654_9.pdf?sequence=1.<\/a><\/p>\n

Tuohino, P. 2009. Ev\u00e4it\u00e4 ensimm\u00e4iselle viuluvuodelle. Opas aloittelevan pikkuviulistin vanhemmille ja opettajalle. Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu.<\/p>\n

Haastatteluaineisto<\/strong><\/p>\n

Haastattelut 28.10.\u20134.11.2015.<\/p>\n

Viulu- ja sellokoulut<\/strong><\/p>\n

Salo, H.-M. & Silvennoinen, A. 2004. Vivo sello. Keuruu: Otava.<\/p>\n

Siukonen, L. 1963. Viulukoulu I. Helsinki: Musiikki Fazer.<\/p>\n

Siukonen, L. 1964. Viulukoulu 2. Helsinki: Musiikki Fazer.<\/p>\n

Siukonen, L. 1965. Viulukoulu 3. Helsinki: Musiikki Fazer.<\/p>\n

Usma, A.-M. 1974. Iloinen viuluniekka 1. Helsinki: Warner\/Chappel.<\/p>\n

Kuva<\/strong><\/p>\n

https:\/\/pixabay.com<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Huimaako p\u00e4\u00e4t\u00e4si alkeismateriaalin suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4? N\u00e4ytt\u00e4ytyyk\u00f6 t\u00e4m\u00e4 materiaali sinulle vain ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4 kasana? Miten t\u00e4ss\u00e4 oppimateriaaliviidakossa voisi suunnistaa? Oppimateriaalin valinta on osa-alue, joka edellytt\u00e4\u00e4 opettajalta jatkuvaa arviointia ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Tulevina soitonopettajina kiinnostuimme siit\u00e4, mill\u00e4 perusteella instrumenttiopettajat valitsevat oppimateriaalin alkeisopetuksessa. Selvitimme asiaa kysym\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4 kokeneilta jousisoitinopettajilta ja lukemalla, mit\u00e4 aiheesta on kirjoitettu. Haastattelimme syksyll\u00e4 2015 kolmea pitk\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[225,227,226,10],"class_list":["post-1006","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-alkeisopetus","tag-jousisoittimet","tag-oppimateriaali","tag-soitonopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1006","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1006"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1006\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1133,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1006\/revisions\/1133"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1006"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1006"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1006"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}