{"id":1001,"date":"2016-04-11T14:34:35","date_gmt":"2016-04-11T11:34:35","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1001"},"modified":"2016-04-11T14:34:35","modified_gmt":"2016-04-11T11:34:35","slug":"laulunkirjoittamisen-opettaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2016\/04\/laulunkirjoittamisen-opettaminen\/","title":{"rendered":"Laulunkirjoittamisen opettaminen"},"content":{"rendered":"

Miten lauluja tehd\u00e4\u00e4n ja miksi? Mist\u00e4 johtuu, ett\u00e4 toiset kappaleet tuntuvat toimivan paremmin kuin toiset? Voiko laulunkirjoittamista opettaa ja miten se voisi tapahtua?<\/strong><\/p>\n

Laulunkirjoittamisella tarkoitetaan t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa l\u00e4hinn\u00e4 pop\/rock-tyylisten musiikkikappaleiden s\u00e4velt\u00e4mist\u00e4 ja sanoittamista. K\u00e4site pit\u00e4\u00e4 kuitenkin sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n paljon enemm\u00e4nkin, kokonaisen maailman. Se edustaa eri ihmisille eri asioita. Keke Lammassaari (2015) kertoo laulunkirjoittamisen merkitsev\u00e4n h\u00e4nelle \u201dluomishalua, viihdett\u00e4 ja terapiaa\u201d, ja tuntuvan \u201dparhaimmillaan jonkinlaiselta leikkimiselt\u00e4\u201d. Ismo Alangolle (2013, 15) laulujen tekeminen on \u201dharrastus, ty\u00f6, uskonto ja terapiaa\u201d.<\/p>\n

Laulunteon terapeuttinen vaikutus tuskin sattumalta toistuu useammankin biisinikkarin kokemuksissa. Itsekin olen huomannut, ett\u00e4 laulun kautta on esimerkiksi helpompi pukea sanoiksi joitakin asioita, joista puhuminen on vaikeaa. On helpottavaa purkaa ajatuksiaan musiikin muotoon. Lis\u00e4ksi siit\u00e4 hekumallisen nautinnollisesta tunteesta, jonka uuden laulun syntyminen aiheuttaa, voi saada voimaa ja intoa pidemm\u00e4ksikin aikaa.<\/p>\n

Toki yhdyn my\u00f6s toteamukseen, ett\u00e4 laulun tekeminen on toisinaan kovaa ty\u00f6t\u00e4. Inspiraatio on usein hukassa, tyhj\u00e4st\u00e4 aloittaminen on haastavaa ja alkuunsaatujenkin aihioiden kanssa voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 joskus pahasti jumiin. Yksi syy laulun tekemisen vaikeuteen on se, ettei ole olemassa mit\u00e4\u00e4n valmista kaavaa, jonka mukaan edett\u00e4isiin, vaan jokaisen kappaleen syntytarina on uniikki.<\/p>\n

Laulunkirjoittamisen prosessia voidaankin l\u00e4hesty\u00e4 monella eri tavalla. Jarkko Martikainen (2010) kuvailee ty\u00f6skentely\u00e4\u00e4n \u201dlaulujen mets\u00e4stykseksi ja saalisonnen oltua suopea, niiden sis\u00e4lmysten tutkimiseksi ja uudelleenj\u00e4rjestelyksi\u201d. Heikki Salo (2014, 8) vertaa lauluntekij\u00e4\u00e4 kahlekuningas Harry Houdiniin, joka on ”puettu rautaan, lukkoihin ja kettinkiin, pakattu arkkuun ja veteen heitetty. Sielt\u00e4 on sukellettava yl\u00f6s liputtaen valmista laulua k\u00e4dess\u00e4.”<\/p>\n

Ammattimaisuutta kohti<\/strong><\/p>\n

Laulunkirjoittaminen on kasvava ala. Esimerkiksi suomalaista popmusiikkia on viime vuosina tehty enemm\u00e4n kuin koskaan. Yksi syy siihen voi olla yritt\u00e4jyyden lis\u00e4\u00e4ntyminen. (Vedenp\u00e4\u00e4 2013.) Koti\u00e4\u00e4nityksen helppous ja yleistyminen sek\u00e4 erilaiset musiikkikilpailut ovat varmasti my\u00f6s innostaneet entist\u00e4 useampia tuottamaan omaa musiikillista materiaalia. N\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti levynmyynnin radikaali heikentyminenk\u00e4\u00e4n ei ole onnistunut tukahduttamaan ihmisten luomisvimmaa ja halua julkaista hengentuotoksiaan.<\/p>\n

Musiikintekemisinnostuksen mukana my\u00f6s kysynt\u00e4 laulunkirjoittamisen opetukselle on kasvanut. Esimerkiksi Heikki Salon laululyriikkakurssit ovat useamman vuoden ajan ker\u00e4nneet osallistujia maksimim\u00e4\u00e4r\u00e4n verran (Salo 2013). Alan koulutus on viel\u00e4 jokseenkin lapsen kengiss\u00e4, mutta jonkin verran opetusta on jo saatavilla. Suomessa on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 jopa mahdollista hankkia lauluntekij\u00e4n ammatillinen p\u00e4tevyys. T\u00e4m\u00e4 onnistuu Rytmimusiikkituotannon ammattitutkinnossa mm. Ilmajoella ja Ikaalisissa.<\/p>\n

Musiikkikasvatus laajemminkin katseltuna on murroksessa, koska perinteinen malli ei n\u00e4yt\u00e4 vastaavan nykyajan tarpeita (Partti & Westerlund 2013, 24). Lauluntekemist\u00e4 on k\u00e4sitelty viime vuosina opetushallituksessa, ja sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 lupaavana opetusv\u00e4lineen\u00e4 ett\u00e4 opetuksen kohteena. Musiikin opetussuunnitelmissa tullaankin jatkossa n\u00e4kem\u00e4\u00e4n s\u00e4velt\u00e4minen ja muu luova tuottaminen kantavassa roolissa (Kauppinen & Sintonen 2013).<\/p>\n

Kehykset kuntoon ja tilaa luovuudelle<\/strong><\/p>\n

Salo, jolla on pitk\u00e4 kokemus aiheesta, vastaa alussa kysyttyyn kysymykseen, ett\u00e4 kyll\u00e4, laulun kirjoittamista voi opettaa. On vain muistettava, ett\u00e4 niin jokainen lauluntekij\u00e4 kuin jokainen laulukin on ainutlaatuinen. (Salo 2014, 7.) S\u00e4velt\u00e4mist\u00e4 ja sanoittamista opetettaessa on siis kyseess\u00e4 tasapainottelu tutun ja uuden v\u00e4lill\u00e4. Ohjaajan on hyv\u00e4 antaa ty\u00f6skentelylle raamit, joiden puitteissa saadaan tuotokset kuulostamaan niin sanotusti ”oikealta musiikilta”. Ne voivat my\u00f6s auttaa alkuun p\u00e4\u00e4semisess\u00e4. Toisaalta on kuitenkin j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 tilaa ohjattavien omalle luovuudelle, sill\u00e4 liian tiukka ohjeistus saattaa tyrehdytt\u00e4\u00e4 keksimisen innon. Lis\u00e4ksi on tiedostettava, ett\u00e4 toiset kaipaavat enemm\u00e4n ohjausta kuin toiset. Hyv\u00e4st\u00e4 oppilaantuntemuksesta on siis apua. (Karjalainen-V\u00e4kev\u00e4 & Nikkanen 2013, 65-66.)<\/p>\n

Yksi huomioonotettava konkreettinen asia musiikin tekemisen opetuksessa on fyysinen opetustila. Esimerkiksi kuvataidetta ty\u00f6tett\u00e4ess\u00e4 samassa tilassa voi helposti olla tekeill\u00e4 monta teosta samanaikaisesti, mutta varsinkin s\u00e4vellyksen ollessa kyseess\u00e4 olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 suoda jokaiselle lauluntekij\u00e4lle tai -tekij\u00e4ryhm\u00e4lle oma rauhallinen ty\u00f6tila, ett\u00e4 v\u00e4ltytt\u00e4isiin erilaisten \u00e4\u00e4nien kaaokselta. Vaihtoehtoisesti s\u00e4velt\u00e4jille pit\u00e4isi tarjota kuulokkeet ja s\u00e4hk\u00f6iset laitteet, joilla ty\u00f6 toteutetaan. (Karjalainen-V\u00e4kev\u00e4 & Nikkanen 2013, 66.)<\/p>\n

Suuria linjoja laulunkirjoittamisen opetuksessa<\/strong><\/p>\n

Kuten aikaisemminkin mainitsin, laulunkirjoituksen prosessista ei voida piirt\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n yksiselitteist\u00e4 kaavaa, joka kertoisi, mist\u00e4 l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n liikkeelle, ja selostaisi kohta kohdalta, mit\u00e4 sen j\u00e4lkeen tapahtuu. Sen sijaan voidaan ly\u00f6d\u00e4 p\u00f6yt\u00e4\u00e4n mittava paketti erilaisia hyv\u00e4ksi havaittuja vaihtoehtoja, vinkkej\u00e4 ja ty\u00f6kaluja, joiden avulla edet\u00e4, ja joista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 inspiraatiota. Seuraavaksi luettelen laulunkirjoittamisen opetuksessa hyv\u00e4ksi havaittuja keinoja ja t\u00e4rkeit\u00e4 havaintoja.<\/p>\n

Yksi yleisesti k\u00e4ytetty l\u00e4hestymistapa laulunkirjoittamisen opetukseen on olemassa olevien kappaleiden analysointi. Kuunnellaan esimerkiksi jokin selke\u00e4, tunnettu laulu, pilkotaan se osiin ja katsotaan, mit\u00e4 se on sy\u00f6nyt. Tarkastellaan sen melodiaa, harmoniaa, rytmiikkaa, rakennetta ja lyriikkaa, etsit\u00e4\u00e4n koukkuja, pohditaan musiikin ja sanojen suhdetta sek\u00e4 hahmotellaan draaman kaarta.<\/p>\n

Lauluntekemist\u00e4 useammassa oppilaitoksessa opettava Antti Kleemola (2015) kertoo poimineensa opetuksensa kehykseksi genrest\u00e4 riippumatta laulunteossa toistuvia isoja kuvia, lainalaisuuksia, jotka on hyv\u00e4 tiedostaa. T\u00e4llaisia ovat mm. j\u00e4nnitteet ja purkaukset, monotonisuuden v\u00e4ltt\u00e4minen, s\u00e4keist\u00f6n ja kertos\u00e4keen suhde toisiinsa, melodian kaari ja painon antaminen niille sanoille, joille se kuuluu antaa.<\/p>\n

Berklee College of Musicin laulunkirjoituksen opettaja Pat Pattison<\/a>\u00a0 (2011) nostaa laulunteon t\u00e4rkeimmiksi elementeiksi viestin ja yhten\u00e4isyyden. On oltava jokin syy tehd\u00e4 laulu, jotain sanottavaa. Ja ett\u00e4 sanoma olisi uskottava ja p\u00e4\u00e4sisi oikeuksiinsa, kaikkien muiden osa-alueiden kappaleessa pit\u00e4\u00e4 tukea sit\u00e4.<\/p>\n

Vinkkej\u00e4 kirjoittamisen aloittamiseen<\/strong><\/p>\n

Alku on monesti vaikein osuus laulunkirjoittamisessa. Opettajan on syyt\u00e4 ohjeistaa, ett\u00e4 lauluntekij\u00e4 voi l\u00e4hte\u00e4 rakentamaan kappaletta oikeastaan ihan mist\u00e4 tahansa l\u00e4ht\u00f6kohdasta k\u00e4sin. Voi menn\u00e4 esimerkiksi teksti tai s\u00e4vellys edell\u00e4 tai ty\u00f6st\u00e4\u00e4 molempia samanaikaisesti. On my\u00f6s luvallista aloittaa kertos\u00e4keest\u00e4, introsta, s\u00e4keist\u00f6st\u00e4 tai mist\u00e4 tahansa laulun osiosta. Kannattaa muistaa, ett\u00e4 kertos\u00e4e on yleens\u00e4 popkappaleen merkitt\u00e4vin osa ja monet haluavatkin aloittaa laulun tekemisen siksi juuri siit\u00e4.<\/p>\n

Salo (2014, 10-16) ohjeistaa tarttumaan lauluntekoon reippaasti ja varaamaan sit\u00e4 varten aikaa sek\u00e4 hankkimaan kunnon ty\u00f6tilan ja ty\u00f6kalut. H\u00e4n rohkaisee alussa ottamaan vaikutteita esikuvilta ja olemaan k\u00e4rsiv\u00e4llinen niin laulujen kuin lauluntekij\u00e4n urankin suhteen.<\/p>\n

S\u00e4vellyspuolella alkuun voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 esimerkiksi tematiikkahakuisesti eli vaikkapa kehittelem\u00e4ll\u00e4 pienen melodianp\u00e4tk\u00e4n ja siirtelem\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4 eri kohtiin (Kleemola 2015).\u00a0 Toinen vaihtoehto voisi olla vaikka yhden tai kahden s\u00e4velen valitseminen ja niiden toistaminen eri sointujen p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n

Tekstin suhteen on hyv\u00e4 tehd\u00e4 hieman taustaty\u00f6t\u00e4. Ellei ole idea jo valmiina mieless\u00e4, ennen kirjoittamista kannattaa k\u00e4yd\u00e4 esimerkiksi k\u00e4velyll\u00e4 ja haeskella laulunaiheita ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 maailmasta. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s tehd\u00e4 muistiinpanoja. Sanojen suoltamisen voi aloittaa my\u00f6s t\u00e4ydellist\u00e4 tajunnanvirtaa hy\u00f6dynt\u00e4en kirjoittamalla ensimm\u00e4isen\u00e4 mieleen juolahtavia lauseita yl\u00f6s. (Salo 2014, 17-22.)<\/p>\n

Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on hyv\u00e4 jatkuvasti pit\u00e4\u00e4 silm\u00e4t ja korvat auki laulunaiheiden varalta ja laittaa kaikki ideat aina muistiin. K\u00e4nnyk\u00e4n sanelin on loistava v\u00e4line, yll\u00e4tt\u00e4en mieleen juolahtaneen, melodianp\u00e4tk\u00e4n tai sanoitusidean tallentamiseen.<\/p>\n

Osien v\u00e4lisest\u00e4 <\/strong>kontrastista<\/strong><\/p>\n

Kun kirjoittaja on saanut ensimm\u00e4isen\u00e4 ty\u00f6st\u00e4m\u00e4ns\u00e4 osion (esim. s\u00e4keist\u00f6n) valmiiksi, h\u00e4n voi hakea suuntaa toiselle osiolle (esim. kertos\u00e4keelle) analysoimalla ensimm\u00e4ist\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 osat (varsinkin s\u00e4keist\u00f6 ja kertos\u00e4e) erottuvat toisistaan selke\u00e4sti. Keinoja luoda kontrastia n\u00e4iden osien v\u00e4lille on monia. Ensinn\u00e4kin kertos\u00e4keess\u00e4 melodia ylt\u00e4\u00e4 useimmiten korkeammalle kuin s\u00e4keist\u00f6ss\u00e4 ja tekee laajempia hyppyj\u00e4. Kleemolan (2015) ohjeita ovat esimerkiksi melodia- ja sointurytmin muuttaminen tihe\u00e4mm\u00e4ksi tai harvemmaksi osasta toiseen siirrytt\u00e4ess\u00e4 tai s\u00e4keist\u00f6ss\u00e4 luodun j\u00e4nnitteen purkaminen kertos\u00e4keess\u00e4. Lis\u00e4ksi h\u00e4n neuvoo ajattelemaan s\u00e4keist\u00f6t ik\u00e4\u00e4nkuin pienill\u00e4 ja kertos\u00e4keet isoilla kirjaimilla kirjoitetuiksi.<\/p>\n

Sanoituksen suhteen muistan jonkun laulunkirjoittajan aikoinaan sanoneen, ett\u00e4 s\u00e4keist\u00f6ss\u00e4 maalataan pienell\u00e4 pensselill\u00e4 ja kerrotaan konkreettisempia, yksityiskohtaisempia ja ehk\u00e4 arkisempia asioita. Kertos\u00e4keess\u00e4 taas vedell\u00e4\u00e4n paksulla pensselill\u00e4 suuria vetoja ja puhutaan aiheesta laajemmasta n\u00e4k\u00f6kulmasta, mahdollisesti juhlallisemmin ja mahtipontisemmin. Kertos\u00e4e my\u00f6s yleens\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 laulun ydinsanoman ja ns. ”punchlinen” eli esimerkiksi kappaleen nimen tai muun iskev\u00e4n lauseen.<\/p>\n

Pattisonin (2011) mukaan kappaleen kokonaisuuden tulee kuitenkin olla tasapainoinen. Kontrastia luovia elementtej\u00e4 on siis k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 hallitusti ja harkitusti. Taitava kirjoittaja osaa my\u00f6s kontrolloida s\u00e4velteoksen vakautta esimerkiksi j\u00e4nnitett\u00e4 ja lepotilaa, pid\u00e4tyst\u00e4 ja purkausta sek\u00e4 dissonanssin ja konsonanssin tasoa s\u00e4\u00e4dellen.<\/p>\n

Palapeli\u00e4 ja ristisanateht\u00e4v\u00e4\u00e4<\/strong><\/p>\n

Sitten kun kappaleen peruspalikat ovat saaneet jonkinlaisen muodon ja sanoma on kirkastunut, alkaa er\u00e4\u00e4nlaisen palapelin kokoamisvaihe. Siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on viel\u00e4 aukkoja, jotka kaipaavat t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4, mutta ainekset ovat jo jossain m\u00e4\u00e4rin olemassa. T\u00e4m\u00e4 vaihe muistuttaa my\u00f6s ristisanateht\u00e4v\u00e4n t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 – sill\u00e4 erotuksella, ett\u00e4 vihjeetkin on keksitt\u00e4v\u00e4 itse.<\/p>\n

Jos lauluntekij\u00e4ll\u00e4 on jo valmiina esimerkiksi yhden s\u00e4keist\u00f6n sanat, h\u00e4n voi ammentaa siit\u00e4 ajatuksia toiseen ja ehk\u00e4 kolmanteenkin. Voi mietti\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4ns\u00e4 asian eri puolia, l\u00e4hesty\u00e4 asiaa toisista n\u00e4k\u00f6kulmista, katsoa sit\u00e4 muidenkin henkil\u00f6iden silmin, keksi\u00e4 lis\u00e4\u00e4 esimerkkej\u00e4 aiheesta. Ei kannata menn\u00e4 siit\u00e4, mist\u00e4 aita on matalin, vaan kehitell\u00e4 tuoreita tapoja ilmaista asia.<\/p>\n

My\u00f6s s\u00e4vellyksellisesti voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 edellisiss\u00e4 osioissa k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4\u00e4n elementtej\u00e4 uudelleen. Varioimalla samaa ideaa eri kohdissa, saa kappaleeseen mahdollisesti lis\u00e4\u00e4 tarttumapintaa. Yksi esimerkki t\u00e4llaisesta voisi olla kertos\u00e4keen melodian k\u00e4ytt\u00e4minen hieman muunneltuna kappaleen introssa.<\/p>\n

Laulun palikoiden j\u00e4rjestelyss\u00e4 kokonaisuuden kannalta oleellista on huomioida draaman kaari. Kuten kaikessa taiteessa, my\u00f6s lauluissa on niin sanottu kultainen leikkaus. Kultaisella leikkauksella tarkoitetaan kappaleen toisen ja kolmannen kolmanneksen taitteen tienoille sijoittuvaa kohtaa, jossa yleens\u00e4 tapahtuu jotain merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Sille kohdalle osuu usein laulun C-osa tai jokin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4, k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4 seikka tekstiss\u00e4. Hyv\u00e4ksi havaittu keino on aloittaa pienest\u00e4, kasvatella v\u00e4hitellen laulun intensiteetti\u00e4, t\u00e4hd\u00e4t\u00e4 huipennus kultaiseen leikkaukseen ja laskeutua sen j\u00e4lkeen tyylikk\u00e4\u00e4sti maaliin.<\/p>\n

Hiomista<\/strong><\/p>\n

Lopulta saavutaan kirjoitusprosessissa pisteeseen, jossa laulun runko on pystyss\u00e4 ja kaikki osat kasassa. Sit\u00e4 seuraa Salon (2014, 25-27) mielest\u00e4 projektin ankarin vaihe eli laulun hiominen ja parantelu. On otettava hieman et\u00e4isyytt\u00e4 kappaleeseen, teht\u00e4v\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 jotain muuta ja unohdettava koko laulu joksikin aikaa. Sitten palataan uusin silmin ja korvin takaisin sorvin \u00e4\u00e4reen – vasta nyt ensimm\u00e4isen kerran varsinaisesti itsekritiikin kanssa.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 tilanteessaa kannattaa soittaa ja laulaa laulu l\u00e4pi ja arvioida tuoreeltaan ensituntuma. Toimiiko kappale? Liikkuuko se soljuvasti eteenp\u00e4in? Kuulostaako lyriikka luontevalta. Iskeek\u00f6 kertos\u00e4e? Tuleeko laulun sanoma esiin ja tukeeko s\u00e4vellys teksti\u00e4? Jos jokin t\u00f6kkii, niin t\u00e4ytyy ottaa rohkeasti asia viel\u00e4 k\u00e4sittelyyn ja tehd\u00e4 korjauksia, kunnes on tyytyv\u00e4inen.<\/p>\n

Jos esimerkiksi jokin kohta sanoituksessa kuulostaa kliseiselt\u00e4, pit\u00e4\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 keksi\u00e4 uusi tapa ilmaista sama asia tai mietti\u00e4 kokonaan uusi tulokulma aiheeseen. Joskus j\u00e4\u00e4 helposti jumittamaan jonkin s\u00e4keen kanssa juuri siit\u00e4 syyst\u00e4, ettei uskalla tai ymm\u00e4rr\u00e4 hyp\u00e4t\u00e4 kokonaan laatikon ulkopuolelle.<\/p>\n

Mik\u00e4li taas tuntuu, ett\u00e4 kertos\u00e4e ei l\u00e4hde kunnolla lentoon s\u00e4keist\u00f6n j\u00e4lkeen, kannattaa tutkia n\u00e4it\u00e4 osia tarkemmin. Mill\u00e4 korkeudella melodia liikkuu s\u00e4keist\u00f6ss\u00e4, ent\u00e4 kertos\u00e4keess\u00e4? Tapahtuuko sointu- tai melodiarytmiss\u00e4 muutoksia osasta toiseen siirrytt\u00e4ess\u00e4? Riitt\u00e4isik\u00f6 jos mietitt\u00e4isiin harmoniaa hieman uusiksi vai joudutaanko kajoamaan melodiaan? Auttaisiko kenties kertos\u00e4keen moduloiminen?<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa kannattaa my\u00f6s pohtia, kaipaisiko teos viel\u00e4 jonkinlaisen koukun, joka yll\u00e4tt\u00e4isi kuulijan ja toisi hieman lis\u00e4maustetta soppaan. Toki sellaisia voidaan kehitell\u00e4 mahdollisessa kappaleen erillisess\u00e4 sovitustilanteessakin, mutta kukaan ei kiell\u00e4 tekem\u00e4st\u00e4 sit\u00e4 jo nyt.<\/p>\n

Ty\u00f6kalut matkaan ja luovuus kukkimaan<\/strong><\/p>\n

Laulunkirjoittamisen opettaminen ei siis ole yksiselitteisten s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen julistamista ja kaavojen kalloihin takomista. Se on p\u00e4\u00e4asiassa tiettyjen s\u00e4velteoksissa yleisesti toistuvien lainalaisuuksien esittelemist\u00e4 ja ty\u00f6kalupakkien kartuttamista. Lauluja voi tehd\u00e4 my\u00f6s tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 lainalaisuuksista yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Todenn\u00e4k\u00f6isesti kuitenkin useimmissa tapauksissa niiden tiedostaminen auttaa tekem\u00e4\u00e4n parempia lauluja. Lis\u00e4ksi ty\u00f6kaluista on hy\u00f6ty\u00e4 varsinkin silloin, kun on vaikeuksissa kappaleen kanssa tai kun laulua ei meinaa alkuunkaan synty\u00e4. Silloin apuv\u00e4lineist\u00e4 voi l\u00f6yty\u00e4 keinoja p\u00e4\u00e4st\u00e4 hankalan tilanteen yli tai saada uutta inspiraatiota kirjoittamiseen.<\/p>\n

Laulunkirjoittamisessa ollaan tekemisiss\u00e4 luovuuden ja ihmisten persoonien kanssa. Vaikka tekniikallakin on ehdottomasti paikkansa, laulun t\u00e4rkein elementti tulee sen tekij\u00e4st\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ettei kukaan laulunkirjoittamista opettava vaadi oppilaitaan matkimaan itse\u00e4\u00e4n ja tekem\u00e4\u00e4n juuri samanlaisia kappaleita kuin h\u00e4n itse tekee. Hyv\u00e4 opettaja sen sijaan ruokkii oppilaittensa luovuutta ja rohkaisee heit\u00e4 nimenomaan tuomaan esiin omaa persoonallista tyyli\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kirjoittaja: Ossi M\u00e4ki-Reini 2015, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n

Alanko, I. 2013. Sanat. Helsinki: Werner S\u00f6derstr\u00f6m Osakeyhti\u00f6.<\/p>\n

Karjalainen-V\u00e4kev\u00e4 M. & Nikkanen H. 2013. Opettajan roolit s\u00e4velt\u00e4misen ohjaajana ala- ja yl\u00e4koulussa. Teoksessa Ojala J. & V\u00e4kev\u00e4 L. (toim.) S\u00e4velt\u00e4j\u00e4ksi kasvattaminen. Pedagogisia n\u00e4k\u00f6kulmia musiikin luovaan tekijyyteen. Tampere: Opetushallitus.<\/p>\n

Kauppinen, E. & Sintonen, S. 2013. S\u00e4velt\u00e4minen ja muu luova tuottaminen kantavaksi osaksi musiikin opetussuunnitelmaa. Blogikirjoitus Opetushallituksen OPS-blogissa 08.10.2013. Viitattu 2.12.2015. Http:\/\/www.oph.fi\/ops2016\/blogi\/103\/0\/saveltaminen_ja_muu_luova_tuottaminen_kantavaksi_osaksi_musiikin_opetussuunnitelmaa.<\/p>\n

Kleemola, Antti, laulaja-lauluntekij\u00e4 ja lauluntekemisen opettaja. Haastattelu, 11.11.2015, Jyv\u00e4skyl\u00e4. Haastattelijat: Eero Kortesoja ja Ossi M\u00e4ki-Reini.<\/p>\n

Lammassaari, K. 2015. Haastattelu Truban Laulaja-Lauluntekij\u00e4festivaalin verkkosivulla. Viitattu 2.12.2015. Http:\/\/lauluntekija.com\/ohjelma\/keke-lammassaari\/.<\/p>\n

Martikainen, J. 2010. Parin ajatuksen purkua pitk\u00e4n matkan v\u00e4lietapilta. Blogikirjoitus 03.03.2010. Viitattu 2.12.2015. Http:\/\/www.jarkkomartikainen.fi\/tag\/bloggaus\/#sthash.x80ypMMv.<\/p>\n

Partti H. & Westerlund H. 2013. S\u00e4velt\u00e4jyyden merkitykset osallistumisen kulttuurissa ja tulevaisuuden musiikkikasvatuksessa. Teoksessa Ojala J. & V\u00e4kev\u00e4 L. (toim.) S\u00e4velt\u00e4j\u00e4ksi kasvattaminen. Pedagogisia n\u00e4k\u00f6kulmia musiikin luovaan tekijyyteen. Tampere: Opetushallitus.<\/p>\n

Pattison, P. 2011. Berklee Online Songwriting Clinic: Songwriting With Pat Pattison. Viitattu 3.12.2015. Https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=xNe5qFNJ7po.<\/p>\n

Salo, H. 2014. [Kahle]kuningaslaji, Laululyriikan k\u00e4sikirja. 6. painos. Helsinki: Like Kustannus Oy.<\/p>\n

Salo, H. 2013. Heikki Salo: Jokainen osaa tehd\u00e4 laulun. Yle. Uutiset. Viihde. 16.12.2013. Viitattu 3.12.2015. Http:\/\/yle.fi\/uutiset\/heikki_salo_jokainen_osaa_tehda_laulun\/6984047.<\/p>\n

Vedenp\u00e4\u00e4, V. 2013. Kotimaista popmusiikkia tehd\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n kuin koskaan. Yle Kulttuuri 25.9.2013. Viitattu 2.12.2015. Http:\/\/yle.fi\/uutiset\/kotimaista_popmusiikkia_tehdaan_enemman_kuin_koskaan\/6838995.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miten lauluja tehd\u00e4\u00e4n ja miksi? Mist\u00e4 johtuu, ett\u00e4 toiset kappaleet tuntuvat toimivan paremmin kuin toiset? Voiko laulunkirjoittamista opettaa ja miten se voisi tapahtua? Laulunkirjoittamisella tarkoitetaan t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa l\u00e4hinn\u00e4 pop\/rock-tyylisten musiikkikappaleiden s\u00e4velt\u00e4mist\u00e4 ja sanoittamista. K\u00e4site pit\u00e4\u00e4 kuitenkin sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n paljon enemm\u00e4nkin, kokonaisen maailman. Se edustaa eri ihmisille eri asioita. Keke Lammassaari (2015) kertoo laulunkirjoittamisen merkitsev\u00e4n h\u00e4nelle \u201dluomishalua, […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4,6,7],"tags":[222,223,116,224],"class_list":["post-1001","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","category-opetusmenetelmat","category-oppilatos-ja-opetussuunnitelma","tag-laulunkirjoittaminen","tag-laulunkirjoittamisen-opettaminen","tag-opettaminen","tag-poprock-laulu"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1001","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1001"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1001\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1002,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1001\/revisions\/1002"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1001"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1001"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1001"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}