Verkkolehdet

Itseohjautuvaan harjoitteluun opettaminen

Monilla instrumenttiopettajilla on kokemusta oppilaista, jotka tulevat tunneille harjoittelematta. Instrumentin opiskelu vaatii paljon itsenäistä työskentelyä sekä aikaa harjoitteluun. Tästä ajasta tyypillisesti yksi tunti viikossa on opettajan ohjaamaa, joten päävastuu asioiden omaksumisesta jää oppilaalle. Harjoittelun puutteen takia tunnit kuluvat kappaleen harjoituttamiseen, kun optimaalisessa tilanteessa sisältö koostuisi ilmaisullisista ja tyylinmukaisista aiheista. Opettajana on ymmärrettävä erilaisia oppimistyylejä ja […]

Jazz-musiikki ja sen kieli

Improvisaatio uutena asiana Astuessasi uuteen maahan olet innostunut siitä, mitä kaikkea tämä maa voikaan tarjota. Mitä uusia elämyksiä ja kohtaamisia se pitää sisällään? Muutaman päivän kuluttua jokapäiväiset keskustelut saattavat alkaa hämmentämään. Et ymmärrä paikallisten puheita, etkä ravintoloiden menuja. Epätoivoisesti pidät kiinni muutamista osaamistasi lauseista. Lopulta saatat eristäytyä, koska olet turhautunut. Tämä on sitä, mitä monet […]

Musiikkipedagogin työhyvinvointi

Iltatyö musiikkikoulussa voi olla palkitsevaa, mutta hektisiltä ja epäjärjestelmällisiltä hetkiltä ei voi välttyä. Seuraavassa on tunnelmakuvaa soitonopettajana työskentelevän musiikkipedagogiopiskelijan työpäivästä musiikkikoulussa rumpujen soitonopettajana. Rumpujensoiton opettajan tavanomainen työpäivä Yhdeksän oppilasta astelee peräkkäin muutaman neliön koppiin kuin liukuhihnalta. Lyhyiden kuulumisten vaihteluiden jälkeen pistetään kuulosuojaimet päähän ja kohta melua riittää. Soitetaan kahdella kovaäänisellä akustisella rumpusetillä opit ja harjoitusten […]

Vapauta improsi! Musiikillisen improvisaation vapauttaminen suomalaisessa kulttuurissa

Tässä artikkelissa pyrin parhaani mukaan tuomaan esille musiikillisen improvisaation hyödyllisiä vaikutuksia sekä musiikinopiskelijakollegoideni mielipiteitä sen opetuksen epäkohdista. Tavoitteenani on myös löytää improvisaation opetukseen kehittäviä parannusehdotuksia. Artikkeliani varten laadin kyselyn 25:lle muusikolle/musiikkipedagogille. Alussa oli vain tarve luoda Kuvittele ihminen ennen kielellistä ilmaisua, instituutioiden ja sivistyksen aikakautta. Voisin kuvitella, että tämä ihminen ilmaisi itseään kokonaisvaltaisesti, vapaana nyky-yhteiskunnan […]

Kontrabasson jousisoitto jazz-musiikissa

Jousisoitto on aina ollut olennainen osa kontrabasson soittoa, mutta muussa kuin klassisessa musiikissa siihen törmää melko harvoin. Jazz-musiikin alkuaikoina saattoi jousta kuulla käytettävän säestävässä roolissa pizzicato- ja slap-tekniikoiden lisäksi. Myöhemmin basisteille annettiin myös enemmän solistista roolia, erityisesti bebop- kauden aikana, mutta vain kourallinen soittajia tähän päivään mennessä on käyttänyt sooloimprovisoinnissaan jousta. Tässä artikkelissa käyn lyhyesti […]

Ryhmän merkitys lasten esiintymiskokemuksissa – yksin vai yhdessä musisointi?

Oman lapsuuden jännityskokemukset ja ohjaamiemme muskariryhmien lasten jännityskokemukset herättivät pohtimaan, voidaanko lasten kokemuksia läpi käymällä vähentää esiintymispelon tuomia paineita. Pohdimme myös voiko hyvällä ryhmädynamiikalla olla vaikutusta positiiviseen esiintymiskokemukseen. Onko ryhmällä vaikutusta lapsen itsetunnon kasvuun ja vaikuttaako jo pienenä omaksuttu hyvä itsetunto saamaan positiivisen ajattelun esiintymistä kohtaan? Ryhmässä on voimaa! Ryhmä voi vaikuttaa olennaisesti lapsen jännityskokemuksiin. […]

Viulistien yleisimmät rasitusvammat ja niiden ehkäiseminen

Kaikki muusikot aina harrastelijoista opettajiin ja esiintyjiin ovat alttiita erilaisille hermosto- ja lihasrasitusvammoille. Jousisoittajilla rasitusvammojen riski on todettu olevan hiukan suurempi kuin muilla muusikoilla. Erityisesti viulisteilla pitäisi olla hyvä soittoergonomia, mutta opetetaanko sitä tarpeeksi ja kiinnitetäänkö rennon soittoasennon löytämiseen tarpeeksi huomiota. Rasitusvammat ovat valitettavan yleinen vaiva viulisteilla, eikä koulutuksessa panosteta tarpeeksi ergonomiaopetukseen. Haluamme tämän artikkelin […]

Kuinka kehittää omaa rytmiikkaa?

Miten omaa rytmiikkaa voi kehittää? Tuon tässä artikkelissa esiin muutaman työkalun, joilla kuka tahansa voi parantaa omaa rytmitajua. Kaiken ytimessä on peruspulssin tunteminen, ja kaiken muun soiton ja laulun ankkuroiminen suhteessa siihen.  Rytmitajua löytyy kaikilta Jokseenkin kaikilla meistä on rytmitajua. Hyvin perustavanlaatuisiin kinesteettisiin toimintoihin, kuten kävelyyn ja uintiin, liittyy olennaisesti rytmi. Rytmiä löytyy myös esimerkiksi […]

Minä laulan, sinä laulat – vertaisoppiminen korkeakoulutasoisessa pop/jazz-laulunopiskelussa

Miltä ryhmäopetus tuntuu opiskelijan näkökulmasta? Voisiko sitä käyttää opetusmetodina perinteisen yksilöopetuksen tueksi? Korkeakoulutasoisessa laulunopiskelussa itsenäisen opiskelun osuus on suuri, sillä itsenäisen opiskelun tuntimäärä on kontaktiopetukseen opettajan kanssa verrattuna moninkertainen. Tässä artikkelissa pohdimme, voisiko ryhmälauluopetus ja vertaisoppiminen tuoda uusia näkökulmia ja työkanavia laulunopiskelijan kehitykseen. Olemme tulevia pop/jazz-laulunopettajia, ja koemme tärkeäksi ymmärtää ryhmäopetuksen hyödyt ja haasteet lauluoppilaan […]

Raspia ääneen – laulajan säröefektit

Rock- ja soul-laulajille on tyypillistä tehostaa tulkintaansa erilaisilla säröefekteillä. Pieni raspi äänessä saa aikaan voimakkaan ja intensiivisen vaikutelman. Monet laulajat haluaisivat oppia tuottamaan tällaisia soundeja, mutta säröefektien opetus on vielä suhteellisen harvinaista. Tässä artikkelissa käydään läpi perusasiat säröstä ilmiönä, sekä esitellään suuntaviivoja särölaulun opettamiseen ja opetteluun. Mitä särö on? Populaarimusiikissa solistin on yleistä muunnella instrumenttinsa […]

Takaisin ylös Siirry takaisin sivun alkuun