Kuinka edistää työhyvinvointia musiikkiopistossa?
Mitä tapahtuu, kun joukko oman alansa asiantuntijoita, taiteellisesti lahjakkaita ja värikkäitä persoonia laitetaan saman katon alle työskentelemään? Suurin osa ajasta jokainen viettää yksin luokassaan kera oppilaan, välillä astuen oman turvallisen luokkasoppensa ulkopuolelle, jossa pedagogi kohtaa kollegansa ja rehtorin, ja joutuu mukautumaan yhteisiin sääntöihin. Miten tämä yhteisö toimii? Miten pitää omaa työkykyään yllä taiteen pedagogiikan maailmassa, jossa myös yhteiskunnan taloustilanne ja asenteet vaikuttavat?
Tietoa musiikkiopistojen opettajien työhyvinvoinnista haimme anonyyminä nettikyselynä, jonka lähetimme satunnaisesti valituille musiikkiopistojen opettajille. Lähetimme kyselyn 91 henkilölle, vastauksia saimme 17. Kysymykset koskivat muun muassa työpaikan yleistä ilmapiiriä sekä työhyvinvoinnin näkyvyyttä työpaikalla. Lisätietona kyselimme kasvokkain muutamilta Jyväskylän ammattikorkeakoulussa työskenteleviltä musiikkipedagogeilta kokemuksia työhyvinvoinnista.
Musiikkiopisto työympäristönä
Suomen musiikkiopistot antavat taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta, jonka tavoitteena on luoda edellytyksiä hyvän musiikkisuhteen syntymiselle, elinikäiselle harrastamiselle sekä valmiuksia musiikin ammattiopintoihin. Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta opetetaan musiikkiopistojen lisäksi myös konservatorioissa sekä Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa. (Musiikinopetus Suomessa 2017.)
Kaikki suomen 86 musiikkiopistoa kuuluvat Suomen musiikkioppilaitosten liittoon, jonka tehtävänä on tukea musiikkioppilaitosten toimintaa sekä kehittää musiikin opetusta Suomessa. Lisäksi liitto valvoo musiikkioppilaitosten etuja maan musiikki- ja kulttuuripolitiikassa. Musiikkiopistojen lisäksi liittoon kuuluu 11 konservatoriota. (Suomen musiikkioppilaitosten liitto 2017.)
Musiikin opiskelu on musiikkiopiston oppilaille harrastus. Musiikkipedagogeille se on kuitenkin työ, jossa yhtä lailla voidaan kohdata haasteita ja ongelmia johtuen työn johdosta, heikosta työilmapiiristä, terveydenhuollosta, opettajien hyvinvoinnista tai jopa turvallisuudesta.
Mitä on työhyvinvointi?
Työhyvinvointi koostuu monesta eri osasta. Turvallinen ja terveellinen työ on tärkeä osa työhyvinvointia, kuten myös ammattitaitoiset työntekijät ja toimiva työn johto. On tärkeää, että työ koetaan palkitsevana ja mielekkäänä ja työntekijät kokevat, että työ tukee heidän elämäänsä. (Työhyvinvointi. n.d.) Tärkeää on, että henkilöstö voi hyvin, jolloin yrityksen kilpailukyky ja tuottavuus paranevat. Työhyvinvointiin vaikuttavat näiden lisäksi myös työpaikan ilmapiiri ja työntekijät itse. (Manka & Manka 2016.) Työhyvinvoinnilla on vaikutus työntekijöiden jaksamiseen ja suotuisa vaikutus sairauspoissaolojen vähentymiseen. Työhyvinvoinnin luominen on sekä työntekijän että työnantajan vastuulla. Rehtorin tehtävänä on johtaa työyhteisöä, ja valmistella sekä esittää asiat hallitukselle. Hänellä on myös suuri vastuu työn viihtyvyydestä, yhdessä sovittujen sääntöjen sekä käytänteiden toimivuudesta sekä jokaisen kohtelusta tasavertaisesti yksilönä. (Aarnio 2010.) Työntekijän tehtävänä on pitää oma työkyky ja ammattitaito yllä ja ajan tasalla. Kaikilla on yhteisesti vastuu työpaikan ilmapiiristä. Työhyvinvointia voi parantaa esimerkiksi parantamalla työoloja ja ammattitaitoa, pitämällä yllä työkykyä sekä työterveyshuollolla. (Työhyvinvointi. n.d.)
Työhyvinvoinnin haasteet
Eittämättä jokaisella työntekijällä alasta riippumatta tulee vastaan niitä päiviä, jolloin olo tuntuu väsyneeltä, työnteko ei maistu ja haaveet pitkästä lomasta tai eläkkeestä täyttävät mielen. Yksityiselämä asettaa omat haasteensa jaksamiselle, mutta työelämä itsessäänkin voi tuntua stressaavalta. Kova työstressi nostaa stressihormonin tasoa hälyttävästi jo heti heräämisen jälkeen, autonomisen hermoston rentoutuminen on tässä tilanteessa siis estynyt unessakin. Työterveyslaitoksen erikoislääkärin Harri Lindholmin (2013) mukaan ensimmäisiä varoitusmerkkejä ovat uupumus ja uniongelmat. Pitemmällä aikavälillä työstressin seurauksina saattaa olla muun muassa masennus, sydän – ja verisuonisairaudet, ylipaino ja jopa rintasyöpä. (Talvio 2013.)
Ei siis epäilystäkään, että työhyvinvointi vaikuttaa terveyteen merkittävästi, mutta mitä ovat ne asiat työpaikalla, jotka eniten aiheuttavat stressiä ja uupumusta? Kuormitustekijöitä työpaikalla voi olla useampiakin. Itse työhön ja sen sisältöön liittyviä kuormitustekijöitä nimetään psyykkisiksi kuormitustekijöiksi, joita voivat olla esimerkiksi jatkuva kiire ja liian suuri työmäärä, arvostuksen ja palautteen puute, epäselvät työtavoitteet, aikataulujen joustamattomuus sekä epävarmuus työssä tai sen jatkumisesta. Sosiaaliset kuormitustekijät taas pitävät sisällään työyhteisön ja työnjohdon toimivuuden, tiedonkulun työpaikalla sekä oppilassuhteet. (Stressi ja työuupumus. n.d.)
Musiikkiopistoissa tilanteeseen vaikuttaa täten sekä opetustyö itsessään sekä yhteistyö kollegoiden ja rehtorin kanssa. Myös taloudellinen tilanne ja oppilaiden riittävyys voivat aiheuttaa stressiä. Fyysiset työtilat vaikuttavat nekin oleellisesti hyvinvointiin. Sisäilmaongelmista on tullut jo valtakunnallinen ongelma, ja jotkut musiikkiopistoistakin ovat saaneet osansa niistä. Myös äänieristyksellä sekä luokkien varustelulla on vaikutusta opettajan työskentelymukavuuteen.
Työhyvinvoinnin haasteisiin voidaan edellä mainituista seikoista koota kolme oleellista taustatekijää: musiikkiopiston taloudellinen tilanne, työnjohdon toimivuus sekä työntekijöiden välinen vuorovaikutus. Rahalla voi parhaassa tilanteessa ostaa työhyvinvointia, mutta entä jos opistolla tai kunnalla on talous huonossa kunnossa? Kuinka helposti silloin musiikkiopiston työntekijät saavat luokkiinsa äänieristeet taikka muuten puutteellisten tilojen tilalle uudet? Kuinka paljon työssäjaksamista tukevaa toimintaa työpaikan osalta voidaan pienillä resursseilla järjestää? Toki myös työnjohdon ja talouden hallinnoijan asenteet työhyvinvointia kohtaan vaikuttavat.
Mitä työpaikka voi tehdä työhyvinvoinnin edistämiseksi?
Työpaikan rooli ja asenne työhyvinvointia kohtaan vaikuttaa merkittävästi yksilöiden jaksamiseen työpaikallaan. Työpaikka voi edesauttaa työssäjaksamista esimerkiksi järjestämällä kehityskeskusteluita henkilöstölle ja perehdyttää uudet työntekijät huolella työtehtäviinsä ja työpaikkaan. Myös palveleva johtaminen, jossa esimies keskittyy huolehtimaan oman porukkansa menestymisestä, kuuntelemisesta sekä kunnioittamisesta, on hyväksi työympäristölle. (Työhyvinvointi – Miten voit edistää omaa hyvinvointiasi? 2017.)
Nettikyselyn mukaan suurin osa vastaajista oli melko tyytyväisiä työnjohtoon, tosin vastaajista melko tyytymättömiä oli lähes 25 prosenttia. Työpaikalla vallitsevaa ilmapiiriä pidettiin yleisesti hyvänä. Tärkeäksi työpaikassa koettiin työntekijöiden tasapuolinen palkkaus sekä kohtelu. Lisäksi työntekijät kaipaisivat lisää kontakteja työkollegoihinsa sekä resursseja täsmäkoulutukseen. Ratkaisuksi vastaajat ehdottivat esimerkiksi henkilökunnalle suunnattuja työhyvinvointipäiviä erilaisine teemoineen. Nettikyselyn mukaan työpaikoilla keskustellaan työhyvinvoinnista ja sen kehittämisestä kuitenkin paljon. Myös työpaikan avoimeen keskustelevaan ilmapiiriin pitäisi panostaa enemmän. Työn hajaantuessa useaan eri paikkaan, kontakteja muihin työntekijöihin voitaisiin pitää yllä esimerkiksi etäyhteyden avulla. Näin väärinkäsityksiltä voidaan välttyä, kun asiat kuullaan suoraan asianomaisilta.
Miten työntekijä voi auttaa omaa jaksamistaan työssä?
Työhyvinvointia ei luonnollisesti voi kokonaan ulkoistaa työpaikan harteille, vaan työntekijän on itse myös pidettävä huoli omasta jaksamisestaan. On hyvä tiedostaa oma suhtautumisensa työympäristön vaatimuksiin ja kiinnittää huomiota myös työtovereihin. Työyhteisössä reiluus, kohteliaisuus, osallistuminen, muiden auttaminen ja muiden työstä kiinnostuminen parantaa työilmapiiriä. Omalla kohdallaan kannattaa pitää huolta riittävistä tauoista työn lomassa sekä työstä palautumisesta. Sosiaalinen kanssakäyminen sekä ulkoilu vapaa-ajalla auttavat työkyvyn ylläpitämiseen. (Työhyvinvointi – Miten voit edistää omaa hyvinvointiasi? 2017.)
Nettikyselyssä esiin nousi työntekijän oma positiivinen asenne, joka pyrkii kehittämään kaikkien työskentelyä tsemppaavaan ja jaksavaan suuntaan. Oleelliseksi koettiin pienet yksinkertaiset asiat, kuten työkavereiden tervehtiminen, toisten työrauhan kunnioittaminen sekä yhteistyön tekeminen avoimin mielin. Tärkeäksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikkipedagogit kokivat muun muassa työasioiden ja vapaa-ajan erottamisen. Töissä olisi tärkeää keskittyä työhön ja kotona kotiasioihin. Työssä tärkeäksi koettiin rutiini ja ammattitaidon ylläpitäminen, sekä työn mielekkyys. Voimavarana koettiin mukavat, motivoituneet opiskelijat sekä töiden ulkopuolella perhesuhteet, liikunta, uni sekä elämän hyvä suunnittelu.
Kirjoittajat: Hanna Katainen ja Pinja Kouvonen 2018, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Aarnio, P. 2010. Musiikkiopisto työpaikkana. Reksin blogi. Vuodatus.net. Viitattu 19.11.2017. https://reksin.vuodatus.net/lue/2010/09/musiikkiopisto-tyopaikkana
Manka, M.-L. & Manka, M. 2016. Työhyvinvointi. Verkkokirja. Viitattu 1.11.2017. https://verkkokirjahylly.almatalent.fi/teos/BAXBBXAUGGBJXAB#kohta:TY((d6)HYVINVOINTI((20)
Musiikkiopistot. Musiikinopetus Suomessa. Viitattu 19.11.2017. http://www.musiikinopetus.fi/fi/opiskelu/musiikkiopistot
Stressi ja työuupumus. Työterveyslaitos. Viitattu 4.11.2017. https://www.ttl.fi/tyontekija/tyostressi-ja-uupumus/
Suomen musiikkioppilaitosten liitto. Viitattu 19.11.2017. http://www.musicedu.fi/
Talvio Anna-maria. 2013. Tutkimus: Kova työstressi estää rentoutumisen – unessakin. Yle uutiset artikkeli. Päivitetty 14.10.2013. https://yle.fi/uutiset/3-6880005
Työhyvinvointi. Työterveyslaitos. Verkkojulkaisu. Viitattu 1.11.2017. https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/
Työhyvinvointi – Miten voit edistää omaa hyvinvointiasi?. Mielenterveysseura. Viitattu 1.11.2017. https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/ty%C3%B6hyvinvointi-miten-voit-edist%C3%A4%C3%A4-omaa-hyvinvointiasi
Työhyvinvointi. Työelämä. Sosiaali- ja terveysministeriö. viitattu 1.11.2017. http://stm.fi/tyohyvinvointi