Työhyvinvointia kuorolaulusta

Olen laulanut yläkouluikäisestä saakka kuoroissa ja vuodesta 2009 toiminut itse kuorojen johtajana. Olen huomannut, että vaikka menisin väsyneenä harjoituksiin, olen pirteämpi ja energisempi kotiin palatessa. Kun muutin opiskelujen perässä uuteen kaupunkiin, auttoi paikalliseen kuoroon liittyminen merkitsevästi kotiutumisessa ja jaksamisessa elämäntilanteiden muuttuessa.

Yhdessä laulaminen yhdistää ja voimaannuttaa. Onko tämä vain oma kokemukseni vai onko yhdessä laulamisella todella tällaisia vaikutuksia? Tein johtamilleni työpaikkakuoroille kyselyn lauluharrastukseen ja hyvinvointiin liittyen. Tarkastelen tässä artikkelissa kuorolaulua erityisesti työhyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden näkökulmasta sekä johtajan roolia virkistystoiminnaksi tarkoitetussa kuorossa.

Työhyvinvoinnin merkitys

Hyvinvointi on kokonaisvaltainen osiensa summa, joka sisältää sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen puolen. Hyvinvoiva työntekijä on motivoitunut, innostunut, vastuuntuntoinen ja kokee kuuluvansa yhteisöön. Työhyvinvoinnilla on tutkitusti selvä yhteys yritysten tulosmittareihin, kuten tuottavuuteen, työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen sekä sairauspoissaoloihin. (Työterveyslaitos, n.d.)

Hyvinvoivassa työyhteisössä ollaan yhteistyökykyisiä, luotetaan, annetaan myönteistä palautetta, kannustetaan ja uskalletaan puhua avoimesti ongelmistakin. Organisaation työhyvinvointiin satsaaminen voi maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. (Työterveyslaitos, n.d.)

Organisaatioiden kulttuuri- ja hyvinvointihankkeiden on todettu tukevan hyvinvointia, luovaa ajattelua sekä tuottavuuden kasvua. Myös viitteitä innovaatiokyvyn ja tuottavuuden kasvuun on ollut havaittavissa. Taidelähtöinen ja luova osaaminen nähdään yhtenä tulevaisuuden menestystekijöistä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2015, 19–20.)

Musisointi ja (työ)hyvinvointi

 Hyvinvointia voidaan edistää monin eri tavoin. Yhteismusisointi on siihen oiva väline. Taiteen avulla voi unohtaa vaivansa hetkeksi, päästä toteuttamaan itseään ja saada uusia merkityksiä elämään. Itseilmaisu on avain henkiseen hyvinvointiin. (Von Brandenburg 2002, 48–49.) Mielestäni nämä asiat toteutuvat ihanalla, yhteisöllisellä tavalla kuorolaulussa.

Arkeologian professori Steven Mithenin (2005) mukaan yhdessä musisoiminen ja tanssiminen voivat tavallaan hämärtää minuuden rajoja, jolloin syntyy todella voimakas tunne yhteenkuuluvuudesta. Tällaiset yhteisölliset kokemukset luonnollisesti lisäävät yhteistyöhalukkuutta. (Erkkilä, Huotilainen, Lonka & Numminen 2009, 10.)

Harrastus, joka tuottaa iloa ja virkistystä, on voimavara, josta voi ammentaa arjessa. Harrastaminen liitetään hyvinvointiin, ja se on vapaa-ajan toimintaa, josta puuttuu tuloshakuisuus. (Jahkola 2016, 13.) Täsmälleen samansisältöisiä ja näitä ajatuksia tukevia vastauksia löytyi paljon omasta kyselystäni. Lauluharrastuksen koetaan olevan hyvänmielen lähde ja lievittävän stressiä.

Kysely työpaikkakuoroille

 Johdan kahta työpaikkakuoroa. Toinen on sairaanhoitopiirin työntekijöiden kuoro ja toinen perinteisemmän yrityksen lauluryhmä. Teetin kuorolaisillani keväällä 2017 anonyymin nettikyselyn, johon vastasi 27 osallistujaa. Kartoitin heidän motiivejaan laulaa kuorossa, kokevatko he kuoroharrastuksen vaikuttavan yleiseen ja työhyvinvointiinsa, liittyykö työkavereiden kanssa laulamiseen etuja tai haittoja, mitkä ovat olleet huippuhetkiä tai ikäviä kokemuksia kuorossa, mikä kuorolaulussa heidän mielestään on tärkeintä sekä mikä vaikutus kuoronjohtajalla on kuorossa viihtymiseen.

Kuva 1: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työntekijöiden Rytmihäiriö-kuoro harjoittelee Kaisa Halmemiehen ohjauksessa. Kuva: Petteri Kivimäki

Kaikki 27 kyselyyni osallistunutta vastasivat kokevansa kuorolaulun vaikuttavan yleiseen hyvinvointiin. Lisäksi 85,19% vastasi yhdistävänsä kuoroharrastuksen nimenomaan työhyvinvointiin ja/tai viihtyvyyteen työpaikalla. Virkistymisen ja työstä palautumisen ohella kuorossa tutustuu paremmin työkavereihin ja luo uusia kontakteja. Kuorosta voi jutella työpaikalla ja lauluharjoitukset rikkovat työviikon rutiineja. Moni mainitsi, että kuoro lisää yhteenkuuluvuudentunnetta yli osastorajojen. Kuoron esiintymiset tuottavat iloa myös muille kuin laulajille ja työpaikan omasta kuorosta voi kokea ylpeyttä.

Miksi kuorossa lauletaan ja viihdytään?

 Suomessa on vahva ja elinvoimainen kuorokulttuuri. Musiikki ja yhteislaulu kuuluvat perinteisesti olennaisena osana juhlaviin ja yhteisöllisiin hetkiin. Kuorossa kertyy sosiaalista pääomaa ja se onkin loistava esimerkki yhteishengen kehittymisestä (Salmenkangas 2010, 13). Jukka Louhivuoren ja Veli-Matti Salmisen (2005) tutkimuksen valossa suomalaisille kuorolaulun harrastajille tärkeää on erityisesti laulutaidon kehittäminen, sosiaalisuus sekä yhteisöön kuuluminen. Sen sijaan esiintymishalu ei ole kovinkaan merkittävässä roolissa. Laulaessa koetaan vahvoja tunteita, mutta myös sisäistä rauhaa. (Hyppönen 2009, 15.)

Kuorolaulu on lisäksi erittäin edullinen musiikkiharrastus, sillä se on ryhmäopetusta eikä laulajien tarvitse sijoittaa kalliisiin instrumentteihin. Laulamisen voi myös aloittaa vanhemmalla iällä ilman aiempaa musiikkitaustaa. (Johnson, Louhivuori, Luoma & Siljander 2012, 446.)

Kuva 2: Ja nauru raikaa. Kuva: Petteri Kivimäki

Omien kuorolaisteni vastauksissa korostui voimakas halu laulaa, laulamisen mielekkyys sekä halu kehittyä. Myös se, että työnantaja tukee harrastusta ja mukaan pääsee ilman pääsyvaatimuksia, koetaan hyvänä motivaattorina. Yhteishenki ja sosiaalisuus ovat tärkeitä. Työpaikkakuorossa laulamisen etuna pidetään laulajien samanhenkisyyttä ja että tuntee ihmisiä jo etukäteen. Toisaalta taas pääsee tutustumaan myös eri osastoilla työskenteleviin työkavereihin ja näin ollen arvostus toisten työtä ja työpaikkaa kohtaan kasvavat.

Haasteiksi mainittiin työroolista irtautuminen ja harjoituksiin pääseminen työkiireiden keskellä. Ikäväksi asioiksi koetaan toisinaan ”soraäänet” kuorossa, laulut, joista ei pidä sekä joidenkin kuorolaisten sitoutumattomuus tai omat kiireet, jotka haittaavat osallistumista.

25/27 kuorolaisista vastasivat lauluharrastuksen huippuhetkiksi erilaiset esiintymiset ja niissä onnistuminen sekä itsensä voittaminen. Lisäksi mainittiin vaikeiden kappaleiden oppiminen, laulamaan uskaltautuminen, tunne, että omat ideat on otettu huomioon, hyvä olo harjoitusten jälkeen, nauraminen yhdessä harjoituksissa, hyvässä akustiikassa laulaminen sekä äänten harmonia.

Kuoronjohtajan rooli

Vaikka musiikillinen ammattitaito on tärkeää, näen kuoronjohtajan myös tietyllä tapaa viihdyttäjän ja hengenluojan roolissa. Työpaikkakuorojen kanssa työskentelyssä painottuu se, että kyseessä on nimenomaan työyhteisön yhteinen harrastus, jossa keskiössä on yhdessä tekeminen ja musisoinnista nauttiminen.

Oma ääni on herkkä ja henkilökohtainen instrumentti. Jos keskitytään virheiden välttämiseen, onnistumisesta tulee mahdottomuus. Omaan lauluinstrumenttiin on hankala tutustua, jos on koko ajan varottava väärin laulamista. (Erkkilä, Huotilainen, Lonka &

Numminen 2009, 14.) Kuorolaisten tulee saada positiivista palautetta ja onnistumisen kokemuksia, jotta voivat vapautua laulamaan rohkeammin omalla äänellään.

Avainasemassa on hyväksyvä ja kannustava ilmapiiri. Kuoronjohtajan tulee olla sensitiivinen, sillä ikävät kommentit voivat jäädä vaivaamaan pitkään (Hyppönen 2009, 15). Moni hakeutuu kuoroon ilman minkäänlaista laulutaustaa, mutta mukana on myös haastetta kaipaavia aktiivisempia musiikin harrastajia. Olennaista on mielestäni se, että asetetaan mielekkäitä tavoitteita, joita kohti ponnistellaan pilke silmäkulmassa. Kun johtaja tulee paikalle hyvällä mielellä ja on innostunut, niin se kantaa jo pitkälle.

Leikki on mieluisaa, vapauttavaa toimintaa, johon voi uppoutua koko olemuksellaan. Sen ohessa voi myös oppia asioita. Vaikka draamaleikit ovat hauskoja, ne kehittävät ajattelua, luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. (Nousiainen 2011, 23–24.) Olen opiskellut viime vuosina musiikin ohella draamakasvatusta ja tuonut siitä elementtejä myös kuorojen ohjaukseen. Teatterileikit ovat mielestäni erittäin toimivia työkaluja kuoronjohtajalle ja ne edistävät itseilmaisua sekä vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja.

Kaikki kuorokyselyyni vastanneista olivat sitä mieltä, että johtajan rooli kuorossa viihtymiselle on merkittävä. Tässä muutama ote vastauksista, joissa mielestäni kiteytyy olennaisin.

”Hyvän ilmapiirin ja ryhmädynamiikan muodostumiseksi kuoronjohtaja on tärkeimmässä roolissa kuorossa eli johtajan vaikutus on suuri. Kuoron johtaja innostaa ja kannustaa sekä osaa valita meille sopivat, tarpeeksi haastavat biisit.”

”Yhteen hiileen puhaltaminen on tärkeää kuorossa, jos johtaja ei ole tällä tasolla, hommasta ei tule mitään. Hyvän johtajan ote näkyy kaikessa mitä kuoro tekee. Harjoituksiin on kiva tulla.

Esiintymisissä luotto kuoronjohtajaan auttaa kuorolaisia parhaisiin suorituksiin. Jännittääkin vähemmän.”

”Kannustava ja sopivan vaativa johtaja auttaa oppimaan ja jaksamaan. Tekemisessä pitää säilyä myös huumori ja on oltava tilaa myös virheille.”

”Kuoronjohtaja pitää narut käsissään, vie kuoroa eteenpäin kohti tavoitetta ja luo kuoron ilmapiirin ihan samoin kuin toimitusjohtaja yrityksessä. Onhan sillä iso merkitys!”

Toivottavasti tulevaisuudessa työpaikkakuoroja ja -bändejä nähdään kasvavassa määrin, sillä kiireinen ja tuloshakuinen työkulttuuri kaipaa yhteisöllisyyttä ja virkistystä. Ainakin oman kokemukseni valossa suosittelen lämpimästi.

Kirjoittaja: Kaisa Halmemies 2017, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Lähteet:

Erkkilä, J., Huotilainen, M., Lonka, K. & Numminen, A. 2009. Musiikki hyvinvoinnin evoluutiossa: Aivot, mieli ja yhteisö. Tieteessä tapahtuu -lehden artikkeli. 6/2009.

Hyppönen, M-L. 2009. Kultainen ääni ja kultaiset opit – kokemuksia Jyväskylän musiikkiluokkien kuorosta. Musiikkikasvatuksen pro gradu -tutkielma. Musiikin laitos. Jyväskylän yliopisto.

Jahkola, E. 2016. Laulaen työtäis tee!: Kokonaisvaltaista hyvinvointia laulusta harrastajille. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Musiikin koulutusohjelma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060712296

Johnson J., Louhivuori J., Luoma M-L. & Siljander E. 2012. Seniorikuorolaulajien sosioekonominen tausta, koettu hyvinvointi ja terveys suhteessa muihin samanikäisiin suomalaisiin, Yhteiskuntapolitiikka, 77 (2012):4.

Nousiainen, M. 2011. Työhyvinvointia taiteesta & teatteri-ilmaisusta: Tutkimus ja eräs ratkaisukokeilu hoiva-alan työhyvinvoinnin tukemisen puolesta. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2011110811641

Salmenkangas, J. 2010. Kuoro hyvinvoinnin rakentajana – tapaustutkimus Jyväskylän Musica-kuorosta. Pro gradu. Jyväskylän yliopisto, musiikkikasvatus. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201007092291

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2015. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Toimintaohjelman 2010–2014 loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:17. Helsinki. Viitattu 15.9.2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3578-5

Työterveyslaitos. N.d. Viitattu: 15.1.2017. https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/

Von Brandenburg, C. 2002. Taiteen merkityksestä hyvinvoinnin edistämisessä. Saatavissa: http://arted.uiah.fi/synnyt/2_2009/cecilia_von_brandenburg.pdf

Kuvat: Petteri Kivimäki