Tilastokeskus on uteliaalle ihmiselle l\u00e4hes korvaamaton organisaatio. Tarkasti ja v\u00e4sym\u00e4tt\u00e4 meist\u00e4 ker\u00e4t\u00e4\u00e4n kaikenlaista tietoa hallintovaltion hell\u00e4ss\u00e4 tarkkailuhengess\u00e4. Tilasto on aina sellainen, millaiseksi se luetaan, joten luen koulutuksen l\u00e4p\u00e4isytilastoja seuraavaksi omavaltaisesti omalle polulle eksyv\u00e4ss\u00e4 hengess\u00e4. T\u00e4st\u00e4 henkiseen ryteikk\u00f6\u00f6n raivatulta liki huomaamattomalta ajatuspolulta katsottuna sukupuolen mukaan eriteltyj\u00e4 l\u00e4p\u00e4isytilastoja viime vuosien ajalta voi lukea yhdell\u00e4 varsin tylyll\u00e4 tavalla: pojista polvi pahenee. L\u00e4p\u00e4isyn kannalta katsottuna lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa pojat p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t jotenkuten tyt\u00f6ille. Tosin tyt\u00f6t l\u00e4p\u00e4isev\u00e4t koulutuksen eli saavat aloittamansa tutkinnon valmiiksi poikia paremmin viime vuosien tarkasteluajanjaksoilla, mutta erot ovat viel\u00e4 pieni\u00e4. Nelj\u00e4 vuotta lukiokoulutuksen aloittamisen j\u00e4lkeen on tyt\u00f6ist\u00e4 lukion l\u00e4p\u00e4issyt l\u00e4hes 90 % ja pojista noin 85 %. Ammatillisessa koulutuksessa nelj\u00e4 vuotta aloittamisen j\u00e4lkeen tyt\u00f6ist\u00e4 koulutuksen l\u00e4p\u00e4isseit\u00e4 on liki 70 % poikien prosenttien liikkuessa noin 65 tienoilla.<\/p>\n
Korkeakoulutuksessa erot repe\u00e4v\u00e4t. Kuusi vuotta koulutuksen aloittamisesta on ammattikorkeakoulussa miehist\u00e4 koulutuksen l\u00e4p\u00e4isseit\u00e4 hieman reilut puolet, kun naisten vastaava luku on yleens\u00e4 yli 75 %. Yliopistokoulutuksessa miehist\u00e4 kuudessa vuodessa koulutuksen l\u00e4p\u00e4isee noin kolmannes, kun taas naisista yli puolet kykenee vastaavaan urotekoon.<\/p>\n
Unohdetaan hallintavaltion yhteiskunnallinen todellisuus ja pelkistet\u00e4\u00e4n l\u00e4p\u00e4isykysymys yksil\u00f6- ja sukupuolipsykologiaan \u2013 ei mitenk\u00e4\u00e4n tieteellisesti, ihan vain argumentin ja keskustelun vuoksi. Mit\u00e4 silloin sukupuolten v\u00e4liset erot kertovat miesten ja naisten pitk\u00e4j\u00e4nteisyydest\u00e4, tavoitteellisuudesta tai kyvyst\u00e4 kantaa vastuuta? Ehk\u00e4 eiv\u00e4t mit\u00e4\u00e4n \u2013 mutta jos kertovat, spekulointi on syyhytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Koulutuksen keskeytt\u00e4minen tai vaihtaminen voi toki olla hyvinkin j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 ja kertoa tavoitteellisesta ja dynaamisesta toiminnasta. Jos siis yhden koulutuksen lopettaminen johtaa toiseen siirtymiseen, siit\u00e4 valmistumiseen ja\/tai ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n menestyksellisesti siirtymiseen. Silti arkip\u00e4iv\u00e4inen, mutta kiusallinen kysymys j\u00e4\u00e4: Antavatko miehet naisia helpommin periksi? Sellaisiksiko miehet ovat kasvaneet tai kasvatettu? Ovatko miehet naisia helpommin niit\u00e4, jotka mets\u00e4st\u00e4v\u00e4t vain parhaita saaliita ja siksi hyppiv\u00e4t koulutuksesta toiseen etsien parempaa ja j\u00e4tt\u00e4en huonommat koulutukset j\u00e4lkeens\u00e4? Vai eik\u00e4 vain nappaa? Mik\u00e4 n\u00e4it\u00e4 poikia ja nuoria miehi\u00e4 vaivaa? Liiallinen istuminen pelikonsolin \u00e4\u00e4rell\u00e4? Vanhan totuuden mukaan miehet kuitenkin p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t perinteisin sosioekonomisin mittarein mitattuna el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 naisia paremmin. Miehet ovat korkeammissa asemissa ja saavat parempaa palkkaa. Siis n\u00e4m\u00e4 miehet, joista iso osa ei saa edes aloittamaansa koulutusta loppuun. Miehet, jotka kuolevat naisia nuorempina, usein erilaisissa onnettomuuksissa tai oman k\u00e4den kautta tai muuten v\u00e4kivaltaisesti ja silloin yleens\u00e4 toisen miehen toimesta. T\u00e4m\u00e4 kai tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kun keskiarvona saadaan kuva miehist\u00e4 naisia paremmin p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 sukupuolena, niin karkeasti toinen puoli miehist\u00e4 menestyy ja toinen puoli ei.<\/p>\n
Tilastot ovat per\u00e4peiliin katsomista, jos kohta niist\u00e4 voi yritt\u00e4\u00e4 lukea tulevaisuuden trendej\u00e4. Silloin alkaa ihmetell\u00e4 miss\u00e4 ovat tulevaisuudessa menestyv\u00e4t miehet? Tytt\u00f6jen ja naisten kova kiri koulutuksessa ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 mit\u00e4 oletettavimmin ajaa heid\u00e4t poikien ja miesten ohi monin tavoin \u2013 ellei ole jo ajanut. Vaikka eip\u00e4 siin\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 mit\u00e4\u00e4n vikaa tai v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ole.<\/p>\n
Tietenkin on viel\u00e4 vanhastaan betonoituneita varallisuus- ja valtablokkeja, jotka ovat miesten hallinnassa ja naisen euro on yh\u00e4 ohuempi kuin miehen, mutta kun joskus ohjauksessa on kyselty sukupuolisensitiivisyyden per\u00e4\u00e4n, niin tilausta n\u00e4ytt\u00e4isi olevan. Nimitt\u00e4in sellaiselle ohjaukselle, kasvatukselle eli ohjaavalle kasvatukselle, joka saisi poikaparat ja miesrukat jotenkin isommassa mitassa kiinnittym\u00e4\u00e4n pitk\u00e4j\u00e4nteiseen ja vastuulliseen aikuisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, johon kuuluu koulu ja ty\u00f6. Se ett\u00e4 puolet miehist\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4, ei isossa kuvassa ole ehk\u00e4 kuitenkaan ihan riitt\u00e4v\u00e4sti, vai onko?<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Tilastokeskus on uteliaalle ihmiselle l\u00e4hes korvaamaton organisaatio. Tarkasti ja v\u00e4sym\u00e4tt\u00e4 meist\u00e4 ker\u00e4t\u00e4\u00e4n kaikenlaista tietoa hallintovaltion hell\u00e4ss\u00e4 tarkkailuhengess\u00e4. Tilasto on aina sellainen, millaiseksi se luetaan, joten luen koulutuksen l\u00e4p\u00e4isytilastoja seuraavaksi omavaltaisesti omalle polulle eksyv\u00e4ss\u00e4 hengess\u00e4. T\u00e4st\u00e4 henkiseen ryteikk\u00f6\u00f6n raivatulta liki huomaamattomalta ajatuspolulta katsottuna sukupuolen mukaan eriteltyj\u00e4 l\u00e4p\u00e4isytilastoja viime vuosien ajalta voi lukea yhdell\u00e4 varsin tylyll\u00e4 tavalla: […]<\/p>\n","protected":false},"author":67,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-96","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/96","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/users\/67"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=96"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/96\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":104,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/96\/revisions\/104"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=96"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=96"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=96"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}