{"id":437,"date":"2017-08-16T10:51:32","date_gmt":"2017-08-16T07:51:32","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/?p=437"},"modified":"2017-08-23T15:47:16","modified_gmt":"2017-08-23T12:47:16","slug":"ammattiinopiskelijoiden","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/2017\/08\/16\/ammattiinopiskelijoiden\/","title":{"rendered":"Nuorten ammattiinopiskelijoiden jatko-opintokelpoisuus ammatillisen koulutuksen reformin j\u00e4lkeen"},"content":{"rendered":"

Kirjoittaja: <\/strong>Maarit Virolainen, Tutkijatohtori, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, maarit.ha.virolainen@jyu.fi<\/p>\n

Eduskunta hyv\u00e4ksyi uuden ammatillisen koulutuksen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n 30.6.2017 (Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 2017). Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n my\u00f6t\u00e4 toteutettavan ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on vahvistaa nuorten mahdollisuuksia henkil\u00f6kohtaisten opintopolkujen muodostamiseen. Lis\u00e4ksi reformilla pyrit\u00e4\u00e4n lujittamaan opetussuunnitelmien osaamisperustaisuutta ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteisty\u00f6t\u00e4, sek\u00e4 monipuolistamaan oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 (K\u00e4rki 2014). Ty\u00f6ss\u00e4oppiminen korvautuu koulutussopimuksella. Uusi laki tulee voimaan vuoden 2018 alusta. Ennen lain hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 yksi laajalti keskustelua her\u00e4tt\u00e4nyt teema oli, miten nuorten jatko-opintokelpoisuuden k\u00e4y ammatillisen koulutuksen reformin my\u00f6t\u00e4. Jatko-opintokelpoisuuden kohtalo reformissa on kiinnostanut sek\u00e4 opettajia ett\u00e4 ammatillisen koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4ji\u00e4. Ammattiin opiskelevat nuoret ovat tuoneet esille, kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 koulutukseen hakeutuessa on ollut se, ettei valinta sulje portteja jatko-opinnoilta tulevaisuudessa.<\/p>\n

Reformissa on painotettu opintojen yksil\u00f6llist\u00e4 etenemist\u00e4 ja osaamisperustaisuutta, jotka edellytt\u00e4v\u00e4t henkil\u00f6kohtaisten oppimissuunnitelmien laatimista. Henkil\u00f6kohtaisia oppimissuunnitelmia laadittaessa keskeiseen asemaan nousevat opinto-ohjaus, ohjaajien ammattitaito, opettajien t\u00e4ydennyskoulutus ja opiskelijoiden kypsyys elinik\u00e4isen oppimisen valmiuksia rakentavien valintojen tekij\u00f6in\u00e4. Ohjauksen tulisi ohjata nuoria valitsemaan jatko-opintoihin valmiudet antavia opintoja ja oppilaitosten tulisi tarjota niit\u00e4. Lis\u00e4ksi opiskelijan tulisi itse ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 niiden merkitys tulevaisuuden kannalta.<\/p>\n

Ammatillisesta koulutuksesta on p\u00e4\u00e4asiassa hakeuduttu jatko-opintoihin ammattikorkeakouluihin. Esimerkiksi vuosina 2011-2013 ammattikorkeakoulujen opiskelijoista 27-30% oli ammatillisella perustutkinnolla opiskelemaan hakeneita (Hintsanen et al. 2016). Lis\u00e4ksi 4%:lla ensisijaisista hakijoista oli sek\u00e4 ylioppilastutkinto ett\u00e4 ammatillinen perustutkinto (Hintsanen et al. 2016). Osa ammattikorkeakouluista on viime vuosina alkanut j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 soveltuvuuskokeita ammattiinopiskelijoille ja valita opiskelijoita niiden avulla. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleihin on omaksuttu opintojen etenemist\u00e4 ja tutkintojen valmistumista luotaavat kriteerit, joten ne pyrkiv\u00e4t valitsemaan opiskelijansa huolellisesti.<\/p>\n

Ammattikorkeakouluopintojen pitkittymisen ja keskeytt\u00e4misen tavanomaisia syit\u00e4 ovat olleet poissaolot, ansioty\u00f6, tyytym\u00e4tt\u00f6myys opetukseen sek\u00e4 vaikeudet opinnoissa ja opiskeluyhteis\u00f6\u00f6n sopeutumisessa (Kalima 2011). Ammattikorkeakouluopinnot keskeytt\u00e4neiss\u00e4 on ollut jonkin verran enemm\u00e4n ammatillisella koulutustaustalla opiskelemaan tulleita (Virolainen & Valkonen 2012). Keskeytt\u00e4minen vaihtelee kuitenkin huomattavasti koulutusaloittain ja tutkinnoittain (Virolainen & Valkonen 2012, ks. s. 141, 150). Useat opintonsa keskeytt\u00e4neet tekniikan ja liikenteen alan opiskelijat ovat kertoneet keskeytt\u00e4misens\u00e4 syyksi vaikeudet matemaattisten aineiden opiskelussa. Opiskelijat ovat maininneet matematiikan opiskelun ongelmina esimerkiksi vaikeudet ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 aineiden merkityst\u00e4 ty\u00f6n kannalta, liian nopean etenemisen oppitunnilla, aineiden yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n vaikeuden helppojen p\u00e4\u00e4sykokeiden j\u00e4lkeen ja h\u00e4pe\u00e4n opiskeluvaikeuksissa. Lis\u00e4ksi opettajan ei usein koettu tunnistavan oppimisvaikeuksia (Kalima 2011).<\/p>\n

Jatko-opintokelpoisuuden kannalta ammatillisen koulutuksen reformissa on olennaista se, ett\u00e4 jatko-opintokelpoisuus on edelleen mahdollista saada henkil\u00f6kohtaisten oppimissuunnitelmien avulla. Opiskelijoiden tulisi kuitenkin saavuttaa riitt\u00e4v\u00e4t valmiudet sek\u00e4 selviyty\u00e4 ammattikorkeakoulujen p\u00e4\u00e4sykokeista ett\u00e4 saattaa korkea-asteen opinnot p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Reformi on nostanut huolta t\u00e4h\u00e4n liittyen. Ammatillisen koulutuksen reformiin liittyv\u00e4ss\u00e4 julkisessa keskustelussa todettiin, ett\u00e4 esimerkiksi \u00e4idinkielen opetustarjonnassa on ollut ammatillisissa oppilaitoksissa huomattavaa vaihtelua samoista, kansallisista tutkintojen perusteista huolimatta (Leiding & Pietil\u00e4 2017). \u00c4idinkielen opettajat ovat olleet huolissaan ammattiinopiskelleiden p\u00e4rj\u00e4\u00e4misest\u00e4 ammattikorkeakoulujen p\u00e4\u00e4sykokeissa. Kun yleisaineiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kaiken kaikkiaan 1990-luvulta suhteellisesti v\u00e4hentynyt 2010-luvulle tultaessa kansallisissa tutkintojen perusteissa, paikallisen koulutustarjonnan ja opinto-ohjauksen merkitys n\u00e4iden aineiden valitsemisessa henkil\u00f6kohtaisiin oppimissuunnitelmiin korostuu (Nylund & Virolainen 2017). Ne ovat edellytys jatko-opintovalmiuksille. Jatkossa muodollisen<\/em> jatko-opintokelpoisuuden ohessa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisten, todellisten<\/em> jatko-opintovalmiuksien merkitys korostuu, jotta nuoret valmistuvat jatko-opinnoistaan.<\/p>\n

Jatko-opintokelpoisuuden saavuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 nuorilta urasuunnittelutaitoja (ks. Vuorinen & Virolainen 2017). Se on yksi tulevaisuudessa tarvittaviksi arvioiduista taidoista – kriittisen ajattelun, ongelmanratkaisun, viestint\u00e4taitojen, yhteisty\u00f6n, luovuuden, aloitteellisuuden ja medialukutaitojen ohessa (Trilling & Fadel 2009). N\u00e4it\u00e4 taitoja voi omaksua, ohjata ja opettaa ty\u00f6ss\u00e4oppimisessa, erilaisissa oppimisymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 sek\u00e4 yhteisiin aineisiin upotettuina. Ty\u00f6nkuvien monialaistuminen edellytt\u00e4\u00e4 nuorilta tulevaisuudessa my\u00f6s elinik\u00e4isen oppimisen valmiuksia. N\u00e4it\u00e4 taitoja on tavanomaisesti pidetty ns. yhteisiss\u00e4 opinnoissa omaksuttavina taitoina (viestint\u00e4- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, yhteiskunnassa ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittava sek\u00e4 sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen). Kapeiden teknisten taitojen lis\u00e4ksi tarvitaan yleisemp\u00e4\u00e4 taito- ja tietopohjaa, sivistyst\u00e4 ja historiallista ymm\u00e4rryst\u00e4, joka tukee uuden oppimista ja elinik\u00e4ist\u00e4 kasvua, sill\u00e4 teknologian muutosten my\u00f6t\u00e4 suppeat tekniset taidot vanhenevat nopeasti.<\/p>\n

Kuinka hyvin ammatilliset oppilaitokset ovat onnistuneet opinto-ohjauksessa, pedagogisessa uudistamisessa ja jatko-opintovalmiudet antavien opintojen tarjoamisessa, n\u00e4kyy vasta muutamien vuosien kuluttua 2020-luvulla ensimm\u00e4isten reformin aikana ja sen j\u00e4lkeen opiskelleiden nuorten valmistuttua. Sen kertovat ammatillisella perustutkinnolla ammattikorkeakouluihin opiskelemaan tulleiden ja sielt\u00e4 valmistuneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4t.<\/p>\n

L\u00e4hteet: <\/strong><\/p>\n

Hintsanen, V., Juntunen, K., Kukkonen, A., Lamppu, V.-M., Lempinen, P., Niinist\u00f6-Sivuranta, S., Nordlund-Spiby, R., Paloniemi, J., Rode, J.-P., Goman, J., Hietala, R., Pirinen, T. & Sepp\u00e4l\u00e4, H. (2016). Liikett\u00e4 niveliin \u2013 Ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun johtavien opintopolkujen ja koulutusasteiden yhteisty\u00f6n toimivuus. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.<\/p>\n

Kalima, R. (2011). Opintojen pitkittyminen ja keskeytt\u00e4minen ammattikorkeakouluissa. Tutkimus Helsingin ammattikorkeakoulun opintojen pitkittymisen ja keskeytt\u00e4misen syist\u00e4 vuosina 2002\u20132007 ja niihin vaikuttamisen keinoista. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikk\u00f6. Helsinki: Suomalaiset oikeusjulkaisut SOJ.<\/p>\n

K\u00e4rki, S.-L. (2014). L\u00e4ht\u00f6kohdat, kansallinen tahtotila ja osaamisperusteisuuden tuomat muutokset. Teoksessa Osaamisperusteisuus todeksi \u2013 askelmerkkej\u00e4 koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jille Helsinki, Finland: OPH.<\/p>\n

Leiding, S. & Pietil\u00e4, P. (2017). Ammatillisen koulutuksen uudistus perustuu ep\u00e4realistiseen k\u00e4sitykseen ty\u00f6markkinoista ja opiskelijoista. Helsingin Sanomat, Mielipide 20.3.2017.<\/p>\n

Nylund, M. & Virolainen, M. (2017). The role of general subjects in Swedish and Finnish VET-curriculum 1990-2016. Konferenssiesitys NERA conference, 23-24 maaliskuu, K\u00f6\u00f6penhamina.<\/p>\n

Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6. (2017). Ammatillisen koulutuksen reformi uudistaa koulutuksen vastaamaan opiskelijoiden ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeita. Ks.<\/p>\n

http:\/\/minedu.fi\/artikkeli\/-\/asset_publisher\/ammatillisen-koulutuksen-reformi-uudistaa-koulutuksen-vastaamaan-opiskelijoiden-ja-tyoelaman-tarpeita<\/p>\n

Trilling, B. & Fadel, C. (2009). 21st century skills: learning for life in our times. San Fransisco: Jossey Bass.<\/p>\n

Virolainen, M. & Valkonen, S. (2012). Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintourat. Teoksessa: M.-L. Stenstr\u00f6m, M. Virolainen, P. Vuorinen-Lampila, & S. Valkonen (toim.) Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen opintourat (ss.109\u2013190). Jyv\u00e4skyl\u00e4: Koulutuksen tutkimuslaitos. https:\/\/jyx.jyu.fi\/dspace\/bitstream\/handle\/123456789\/39908\/978-951-39-4850-4.pdf?sequence=1<\/p>\n

Vuorinen, R. & Virolainen, M. (2017). Opinto- ja HOPS-ohjauksesta urasuunnittelutaitojen vahvistamiseen ja ohjauspalveluiden laadun arviointiin. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 19 (2), 4\u201319.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittaja: Maarit Virolainen, Tutkijatohtori, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, maarit.ha.virolainen@jyu.fi Eduskunta hyv\u00e4ksyi uuden ammatillisen koulutuksen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n 30.6.2017 (Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 2017). Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n my\u00f6t\u00e4 toteutettavan ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on vahvistaa nuorten mahdollisuuksia henkil\u00f6kohtaisten opintopolkujen muodostamiseen. Lis\u00e4ksi reformilla pyrit\u00e4\u00e4n lujittamaan opetussuunnitelmien osaamisperustaisuutta ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteisty\u00f6t\u00e4, sek\u00e4 monipuolistamaan oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 (K\u00e4rki 2014). Ty\u00f6ss\u00e4oppiminen korvautuu koulutussopimuksella. Uusi laki tulee voimaan vuoden […]<\/p>\n","protected":false},"author":62,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[13,1],"tags":[39,40,41,6],"class_list":["post-437","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ohjaus","category-yleinen","tag-ammatillisen-koulutuksen-reformi","tag-ammattiinopiskelija","tag-jatko-opintokelpoisuus","tag-ohjaus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/437","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/users\/62"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=437"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/437\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":440,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/437\/revisions\/440"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=437"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=437"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=437"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}