Kun valmennamme nuoria ottamaan askelia eteenp\u00e4in opintourallaan, luotsaamme heit\u00e4 sen hetken ja oletetun l\u00e4hitulevaisuuden maailmaan. Korkeakoulutus on Suomessa pysynyt kohtuullisen vakaana viimeisten vuosikymmenten aikana, joten meill\u00e4 on mieless\u00e4 selke\u00e4 k\u00e4sitys siit\u00e4, mihin ainakin noin karkeasti ottaen ohjaamme nuoria ohjatessamme heit\u00e4 korkeakoulutukseen. Mutta ent\u00e4 jos korkeakoulutusta ravisteltaisiin ihan toden teolla? Ent\u00e4 jos puheet valmistumisen jouduttamisesta otettaisiin viimeisen p\u00e4\u00e4lle tosissaan? Mit\u00e4 siit\u00e4 seuraisi? Huippututkija Howy Jacobsin artikkeli Acatiimi-lehdess\u00e4 muutaman vuoden takaa her\u00e4tt\u00e4\u00e4 katsomaan suomalaisen korkeakoulutuksen toimintatapoja uudesta n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n
Kuka on maihinnousukengiss\u00e4, t-paidassa, irokeesissa ja punk-festivaaleilla viihtyv\u00e4 professori Jacobs? Lontoossa syntynyt ja Glasgow\u00b4n yliopistossa v\u00e4itellyt Howy Jacobs johtaa Helsingin yliopiston Biotekniikan instituuttia. Sit\u00e4 ennen h\u00e4n toimi Tampereen yliopiston molekyylibiologian professorina.\u00a0 Jacobsin erityisalaa on solujen mitokondrioiden toiminta. Professoriliitto valitsi Jacobsin vuoden professoriksi vuonna 2009 ja sit\u00e4 ennen h\u00e4nelle on my\u00f6nnetty EU:n Decartes-palkinto vuonna 2004.<\/p>\n
Jacobs pit\u00e4\u00e4 suomalaisten yliopistojen tenttien arviointij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ep\u00e4ammattimaisena. On hyv\u00e4, ett\u00e4 arvioinnissa on v\u00e4h\u00e4n byrokratiaa, mutta ongelmallista on arvioinnin sattumanvaraisuus ja subjektiivisuus. Se osaltaan est\u00e4\u00e4 h\u00e4nen mukaansa meik\u00e4l\u00e4isen tieteen nousun kansainv\u00e4liselle huipputasolle. J\u00e4rjestelm\u00e4mme mahdollistaa laiskuuden, ymp\u00e4ripy\u00f6reyden ja ep\u00e4-\u00e4lyllisyyden. \u00a0Meill\u00e4 on korkeakoulutus, jossa n\u00e4enn\u00e4inen, satunnainen ja tavoitteeton opiskelu ja sit\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4 opettamis- ja arviointikulttuuri ehk\u00e4isee syv\u00e4llisen osaamisen ja huipputulosten tavoittelun, v\u00e4itti Jacobs vuonna 2010. Liek\u00f6 h\u00e4n edelleen samaa mielt\u00e4, mutta ainakin tieteen rahoituksen osalta h\u00e4nen n\u00e4kemyksens\u00e4 vaikuttavat varsin samansuuntaisilta: niille pit\u00e4\u00e4 antaa rahaa, joilla on rohkeita uusia ajatuksia ja n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 osaamisestaan (HS 21.8.2015).\u00a0 Samoin h\u00e4n on vastaik\u00e4\u00e4n per\u00e4\u00e4nkuuluttanut tiukempia kansainv\u00e4lisi\u00e4 standardeja tohtorikoulutukseen (Jacobs 2014).<\/p>\n
Jacobsin resepti suomalaisen korkeakoulutuksen parantamiseksi on yksinkertainen. Opintojen suorittamiseen k\u00e4ytetty aika tulisi tiukasti rajata. Kandidaatintutkinnon tekemiseen olisi aikaa tasan kolme akateemista lukuvuotta \u2013 eik\u00e4 yht\u00e4\u00e4n enemp\u00e4\u00e4. Jokaisena lukuvuotena tulisi l\u00e4p\u00e4ist\u00e4 tietyt tentit ja niit\u00e4 saisi yritt\u00e4\u00e4 kahdesti. Jos ei onnistuisi, koko vuoden saisi uusia sill\u00e4 ehdolla, ett\u00e4 itse maksaa siit\u00e4. Maisteritutkintoon saisi my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain tasan kaksi vuotta. Radikaalein ehdotus on, ett\u00e4 ennen maisterinopintoja opiskelijan tulisi allekirjoittaa sopimus, joka tarkoittaisi sit\u00e4, ett\u00e4 opinnoissa reputtanut ei saisi mit\u00e4\u00e4n opintoja hyv\u00e4kseen luetuksi. Lis\u00e4ksi opiskelija joutuisi maksamaan opinnoista aiheutuneet kustannukset korkeakoululle.<\/p>\n
Mit\u00e4 hulluutta t\u00e4m\u00e4 on? Me hyvinvointivaltion summerhillil\u00e4iset kasvatit kysymme heti miss\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on yksil\u00f6llisyys, omatahtisuus, joustavuus ja inhimillisyys? Jacobs kuitenkin n\u00e4kee ehdotuksilleen j\u00e4rkeenk\u00e4yv\u00e4t perusteet. Ensiksi rajaamalla ankarasti opiskeluaikaa, yliopistojen toiminta keskittyisi oleelliseen ja resursseja ei kuluisi hitaiden, haluttomien ja huonojen mukana vet\u00e4miseen. Toiseksi opintoja nopeuttamalla nuoret ihmiset tulisivat nopeammin ty\u00f6markkinoille veronmaksajiksi. T\u00e4m\u00e4 olisi oikeudenmukaista vanhempia sukupolvia kohtaan. Lis\u00e4ksi uudistus lis\u00e4isi my\u00f6s sukupuolten v\u00e4list\u00e4 tasa-arvoa, koska nopean valmistumisen j\u00e4lkeen olisi yksinkertaisempaa perustaa perhe tarvitsematta mietti\u00e4 viel\u00e4 kolmikymppisin\u00e4 kuinka sovittaa yhteen opinnot, osa-aika- tai p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6 sek\u00e4 perhe.<\/p>\n
Omalle polulle \u2013hankkeen n\u00e4k\u00f6kulmasta Jacobsin seuraava ehdotus on mielenkiintoinen. H\u00e4n nimitt\u00e4in luopuisi yliopistojen p\u00e4\u00e4sykokeista t\u00e4ydellisen\u00e4 ajanhukkana lukuun ottamatta ulkomaalaisia opiskelijoita. Miksi? Koska meill\u00e4 kuulemma on maailman huippuluokkaa oleva lukiokoulutus, joka tarjoaa riitt\u00e4v\u00e4n pohjan korkeakoulutuksen valinnoille.<\/p>\n
Voiko punk-tutkijan n\u00e4kemyksi\u00e4\u00a0 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 saati hyv\u00e4ksy\u00e4? Meill\u00e4 on totuttu ajattelemaan, ett\u00e4 opiskelijan tulee itse kasvaa vastuullisuuteen. Pakkoja tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n ja hyvin harkitusti. Perustelemme t\u00e4t\u00e4 pohjoismaisella ajatteluperinteell\u00e4 ja my\u00f6t\u00e4karvaisilla kasvatusihanteilla, sivistyksen itseisarvoisuudella sek\u00e4 yksil\u00f6n omaehtoisuudella \u2013 sill\u00e4 oman polun l\u00f6yt\u00e4misell\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s silt\u00e4, ett\u00e4 pid\u00e4mme 25-vuotiaita ep\u00e4kypsin\u00e4 ja vastuuttomina tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n viel\u00e4 kasvussaan vaillinaisina, joten heilt\u00e4 ei voi vaatia aikuista vastuunottoa ja pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4.<\/p>\n
Howy Jacobs v\u00e4itteli tohtoriksi molekyylibiologiasta 25-vuotiaana \u2013 mutta h\u00e4n onkin onkin punkkari. Punk-ideologiaan kuuluu haastaa vakiintuneet totuudet. Totuuksia ne silti ovat \u2013 vai ovatko? Ent\u00e4 jos me olemme v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4? Ent\u00e4 jos professori Jacobs on oikeassa? Olisiko mahdollista vaatia viel\u00e4 nykyist\u00e4 tiukemmin opiskelua tavoiteajassa? Olisiko mahdollista organisoida opetustarjonta siten, ett\u00e4 tavoiteajassa valmistuminen ja laadukas oppiminen olisivat mahdollisia? Onko pakko pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n pahaksi? Ent\u00e4 seurannaisvaikutukset esimerkiksi ty\u00f6markkinoilla: kun korkeakouluopiskelijat j\u00e4isiv\u00e4t pois osa-aikaty\u00f6markkinoilta, niin v\u00e4henisik\u00f6 rakenteellinen ty\u00f6tt\u00f6myys ik\u00e4\u00e4ntyneiden, v\u00e4hemm\u00e4n koulutettujen, v\u00e4hemm\u00e4n kauniiden ja v\u00e4hemm\u00e4n notkeampien ty\u00f6llistyess\u00e4 t\u00f6ihin, joita nyt tekev\u00e4t puolip\u00e4iv\u00e4isesti korkeakouluissa opiskelevat nuoret?<\/p>\n
Mik\u00e4li minulta kysyt\u00e4\u00e4n \u2013 mit\u00e4 valitettavan harvoin tapahtuu \u2013 olisin valmis v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kokeilemaan professori Jacobsin ehdotuksia. \u00a0Niit\u00e4 pit\u00e4isi hieman hioa ja samalla varmistaa opintojen toteutuksen henkil\u00f6resurssit sek\u00e4 korkeakouluopettamisen pedagoginen tuki. Kun puhutaan elinik\u00e4isest\u00e4 oppimisesta, ei sit\u00e4 toteuteta korkeakoulun perustutkintoa opiskelemalla. Korkeakouluun tullaan oppimaan, kerrytt\u00e4m\u00e4\u00e4n perusosaamista ja valmistumaan. Korkeakoulutus tarjoaa perustan my\u00f6hemm\u00e4lle oppimiselle ja osaamisen syvent\u00e4miselle, ja niit\u00e4 voi toteuttaa el\u00e4m\u00e4npolun varrella osapuilleen kuudenkymmenen vuoden ajan valmistumisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Ent\u00e4 toinen aste? Mit\u00e4 siell\u00e4 tarkoittaisi Jacobsin teesien toteuttaminen korkea-asteella? Monen mielest\u00e4 varmaan katastrofia ja kadotusta. Voinee lohduttautua sill\u00e4, ett\u00e4 tuskin punk-uudistusta koskaan tulee, mutta olisihan se ihan eri tulevaisuusn\u00e4kym\u00e4, jos korkeakoulupaikkaan pit\u00e4isi ihan aikuisten oikeasti suhtautua vakavasti eik\u00e4 yhten\u00e4 mahdollisuutena muiden joukossa. En\u00e4\u00e4 ei vaihtamalla paranisi, sitoutumalla pit\u00e4isi tulla kerralla hyv\u00e4. Pelottavaa? Ainakin jotain ihan muuta. V\u00e4h\u00e4n kuin aikanaan Monty Pythonin Flying Circus.<\/p>\n
L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n Jacobs, H. 2010. Pure humbug from beginning to end. Acatiimi 9\/2010, 20 \u2013 21<\/p>\n Jacobs, H. 2014. \u00a0I\u00b4m a teenage lobotomy. EMBO Reports 15 (6), 619. DOI:\u00a010.15252\/embr.201438926<\/p>\n Mielonen, M. 2015. 60-vuotias ikipunkkari Howy Jacobs on Biotekniikan instituutin uusi johtaja \u2013 pian h\u00e4n juontaa my\u00f6s tv-ohjelmaa. Helsingin Sanomat 21.8.2015.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kun valmennamme nuoria ottamaan askelia eteenp\u00e4in opintourallaan, luotsaamme heit\u00e4 sen hetken ja oletetun l\u00e4hitulevaisuuden maailmaan. Korkeakoulutus on Suomessa pysynyt kohtuullisen vakaana viimeisten vuosikymmenten aikana, joten meill\u00e4 on mieless\u00e4 selke\u00e4 k\u00e4sitys siit\u00e4, mihin ainakin noin karkeasti ottaen ohjaamme nuoria ohjatessamme heit\u00e4 korkeakoulutukseen. Mutta ent\u00e4 jos korkeakoulutusta ravisteltaisiin ihan toden teolla? Ent\u00e4 jos puheet valmistumisen jouduttamisesta otettaisiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":67,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-134","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/134","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/users\/67"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=134"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/134\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":135,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/134\/revisions\/135"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=134"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=134"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/omapolku\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=134"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}