Korkeakouluissa opiskelevien valmistumisajoista k\u00e4yd\u00e4\u00e4n ja on aina k\u00e4yty keskustelua. Yleisesti voidaan sanoa, ett\u00e4 koskaan opiskelijat eiv\u00e4t ole keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti valmistuneet toivotulla nopeudella eik\u00e4 t\u00f6ihin ole osattu menn\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n nuorena ja notkeana. Lis\u00e4ksi opintoja on aina keskeytetty, on vaihdettu koulutusalaa, menty t\u00f6ihin ilman tutkintoa tai opiskeltu ty\u00f6n ohessa. Viime vuosina korkeakouluopiskelijat ovat tulleet ik\u00e4rakenteeltaan entist\u00e4 heterogeenisimmiksi, mink\u00e4 vuoksi valmistumisaikojen ja keskeytt\u00e4misen kysymykset asettuvat yh\u00e4 monimutkaisempaan kokonaisuuteen. Kun Omalle polulle korkeakouluun \u2013hankkeessa tavoitellaan tietoisia, sujuvia ja ripeit\u00e4 siirtymi\u00e4 toiselta asteelta korkea-asteelle, muutama ajatus siit\u00e4 miten t\u00e4m\u00e4 liittyy korkeakoulutuksen kokonaisuuteen.<\/p>\n
Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4rakenteen muutos, el\u00e4k\u00f6ityminen ja huoltosuhteen heikkeneminen ja toisaalta oletus osaavan ty\u00f6voiman saatavuusongelmasta ovat olleet taustana Suomessa viime vuosina korkeakoulutuspolitiikan yhden t\u00e4rkeimm\u00e4n tavoitteen eli nopean valmistumisen tavoittelussa. Suomi on kansainv\u00e4lisesti vertailtuna maa, jossa siirryt\u00e4\u00e4n verraten vanhoina korkeakoulutukseen, jolloin sielt\u00e4 valmistutaan my\u00f6s v\u00e4h\u00e4n i\u00e4kk\u00e4\u00e4mpin\u00e4 \u2013 vaikka itse tutkinto teht\u00e4isiinkin ajallisten standardien mukaan. Korkeakoulutukseen siirryt\u00e4\u00e4n keskim\u00e4\u00e4rin hieman muita vanhempina erityisesti siksi, ett\u00e4 meill\u00e4 kouluty\u00f6h\u00f6n tyrk\u00e4t\u00e4\u00e4n vasta 7-vuotiaita lapsia, kun joissain verrokkimaissa saman mahdollisuuden oman elinik\u00e4isen opinpolun raivaamiseen saa jo viisivuotiaana. Legot syrj\u00e4\u00e4n ja kyn\u00e4 k\u00e4teen, hopi, hopi!<\/p>\n
Suomessa korkeakouluista valmistuneet ovat noin 26 \u2013 28 -vuotiaita, mik\u00e4 on jopa useita vuosia enemm\u00e4n kuin monissa muissa korkean elintason maissa. Ammattikorkeakouluista valmistutaan yleens\u00e4 mainittua keskiarvoa nuorempina ja yliopistoista vanhempina, mik\u00e4 johtuu luonnollisesti tutkintoaikojen eroista. Keskiarvo on tunnuslukuna huono osoitin. Eri aloilla on huomattavia eroja ja opiskelijat eiv\u00e4t muodosta selke\u00e4\u00e4 samanik\u00e4isten ja samassa el\u00e4m\u00e4nvaiheessa olevien ryhm\u00e4\u00e4. Toisen asteen opinnoista korkeakoulutukseen tulevat nuoret aikuiset ovat toki edelleen enemmist\u00f6n\u00e4, mutta aikuisten monipuolistuvat opintopolut ja lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 elinik\u00e4inen oppiminen ovat tehneet korkeakoulujen kampuksista koko ajan kirjavampia \u2013 ja nostavat osaltaan valmistuneiden keski-ik\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Toiselta asteelta on hakeuduttu korkeakoulutukseen yleens\u00e4 aikaisintaan 19-vuotiaina. Meille on syntynyt tapoja ja rakenteita, jotka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 lykk\u00e4\u00e4v\u00e4t monen toiselta asteelta valmistuneen hakeutumista korkea-asteelle. V\u00e4livuoden tai \u2013vuosien pit\u00e4minen on suosittua ja pojat ovat usein l\u00f6yt\u00e4neet itsens\u00e4 v\u00e4livuoden vietosta puolustusvoimien hell\u00e4ss\u00e4 huomassa. V\u00e4livuosien pit\u00e4miseen liittyy usein moralistisia n\u00e4kemyksi\u00e4. Voiko olla oikein, ett\u00e4 lorvitaan vanhempien rahoilla tekem\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n? Mik\u00e4 se on, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 nuoren ihmisen kauas matkustaa, ett\u00e4 voisi itsens\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja suunnan el\u00e4m\u00e4lleen? Muutaman vuoden takaisen Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) raportin mukaan v\u00e4livuosia pit\u00e4neet kuitenkin kokevat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti saavansa niiden my\u00f6t\u00e4 parempia valmiuksia korkeakouluopiskeluun kuin heill\u00e4 on ollut heti toisen asteen j\u00e4lkeen (Hautam\u00e4ki ym. 2012). Asia ei siis ole ihan yksiselitteinen.<\/p>\n
Ep\u00e4varmuus ja pelko, ei-rationaaliset seikat, vaikuttavat opintoihin hakeutumisen lykk\u00e4\u00e4miseen ja opintojen venymiseen. Jos ei tied\u00e4 mist\u00e4 t\u00f6it\u00e4 voisi saada tai ei tied\u00e4 mit\u00e4 t\u00f6it\u00e4 omalla tutkinnolla edes voi hakea, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon lykk\u00e4\u00e4minen siirt\u00e4\u00e4 vaikeiden asioiden kohtaamista. Ylioppilaan on nykyisin melko vaikeaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 paikkaa ty\u00f6markkinoilta ilman muuta tutkintoa tai erityisosaamista, mutta korkeakoulutuksesta ty\u00f6h\u00f6n siirtyminen ilman valmista tutkintoa on mahdollista joillakin aloilla. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy korkeakouluissa tahroina tilastoissa, vaikka monesti asiallisesti ottaen opiskelija on opintonsa tehnyt ja l\u00f6yt\u00e4nyt t\u00f6it\u00e4. IT-ala on ollut vuosia klassinen esimerkki.<\/p>\n
Usein opintoaikainen ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti on nostettu t\u00e4rke\u00e4ksi opintoaikoja venytt\u00e4v\u00e4ksi tekij\u00e4ksi. Korkeakoulujen tavoitteena on entist\u00e4 selke\u00e4mmin opintojen j\u00e4rjest\u00e4minen siten, ett\u00e4 valmistumien on mahdollista ihanneajassa. Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 valmistumisaikoja on siten pyritty lyhent\u00e4m\u00e4\u00e4n. Eik\u00f6 silloin ole selv\u00e4\u00e4, ettei opintojen aikana voi k\u00e4yd\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 ilman opintojen venymist\u00e4? Suomessa t\u00e4t\u00e4 on selvitetty useissa tutkimuksissa. Esimerkiksi Eero Kurrin (2006) tutkimus ei tue t\u00e4t\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4. Kurri tarkasteli yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimus 2004- aineistosta opintojen etenemisen hidastumiseen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4. H\u00e4n sai aineistosta tukea hypoteesilleen, ett\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti ja toimeentulo-ongelmat eiv\u00e4t ole merkitt\u00e4vi\u00e4 opintojen sujumattomuuden syit\u00e4 seitsem\u00e4n ensimm\u00e4isen opintovuoden aikana. Opiskeluaikainen ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti ei ollut yhteydess\u00e4 opintojen sujumattomuuteen. Sen sijaan opintojen ohjauksen ja opiskelutaidollisten valmiuksien merkitys korostuivat. Opiskelijoilla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnist\u00e4 huolimatta riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa opiskeluun, mutta esteiksi muodostuvat opiskelutaidot ja opiskelun ohjauksellinen tuki.<\/p>\n