{"id":741,"date":"2026-04-09T13:33:54","date_gmt":"2026-04-09T10:33:54","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/?p=741"},"modified":"2026-04-09T13:33:55","modified_gmt":"2026-04-09T10:33:55","slug":"hoitohenkiloston-nakemyksia-iakkaiden-kotihoidon-asiakkaiden-kuntoutustarpeen-tunnistamisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/2026\/04\/09\/hoitohenkiloston-nakemyksia-iakkaiden-kotihoidon-asiakkaiden-kuntoutustarpeen-tunnistamisesta\/","title":{"rendered":"Hoitohenkil\u00f6st\u00f6n n\u00e4kemyksi\u00e4 i\u00e4kk\u00e4iden kotihoidon asiakkaiden kuntoutustarpeen tunnistamisesta"},"content":{"rendered":"\n

Paananen Sanna1<\/sup>, Elo Satu1<\/sup>, Xiong Essi1<\/sup><\/p>\n\n\n\n

1<\/sup> Oulun ammattikorkeakoulu, Hyvinvoinnin ja kulttuurin osaamisala<\/p>\n\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Tausta: Kuntoutustarpeen arviointi ja tarpeen mukainen kuntoutumisen tuki on turvattava ik\u00e4\u00e4ntyneille kaikissa toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Kuntoutustarpeen varhainen tunnistaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta tarjotuilla kuntoutuspalveluilla saavutetaan niille asetettu vaikuttavuuden, merkityksellisyyden ja tuloksellisuuden tavoite. Kuntoutustarpeen tunnistaminen perustuu asiakkaan kokonaisvaltaiseen toimintakykyarvioon. Arviointia toteutetaan haastatellen, havainnoiden, k\u00e4ytt\u00e4en soveltuvia kansallisia ja muita mittareita sek\u00e4 arviointiv\u00e4lineit\u00e4. Henkil\u00f6st\u00f6n osaamisesta kuntoutustarpeen tunnistamisessa tulee huolehtia.<\/p>\n\n\n\n

Tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kotihoidon hoitohenkil\u00f6st\u00f6n n\u00e4kemyksi\u00e4 asiakkaiden kuntoutustarpeen tunnistamisesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tukea s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisten kotihoidon asiakkaiden varhaista ja j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti toteutettua kuntoutumistarpeen tunnistamista. <\/p>\n\n\n\n

Menetelm\u00e4t: Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkija ker\u00e4si aineiston yksil\u00f6llisin\u00e4 puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Tutkimukseen osallistujat olivat Pohjois-Suomalaisessa kotihoidossa ty\u00f6skentelevi\u00e4 l\u00e4hi- ja sairaanhoitajia (n=10). Tutkimusaineisto analysointiin induktiivisella sis\u00e4ll\u00f6nanalyysill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tulokset: Haastateltavat kuvailivat asiakkaan kuntoutumista edist\u00e4viksi tekij\u00f6iksi asiakkaan riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4n fyysinen, psyykkisen ja kognitiivisen toimintakyvyn. He kuvailivat asiakkaan sis\u00e4isen motivaation kuntoutumiseensa olevan merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4, mik\u00e4 sai heid\u00e4t uskomaan asiakkaan toimintakyvyn edistymiseen. Toimintakyky\u00e4 arvioitiin haastateltavien kuvaamana RAI-arviointiv\u00e4lineist\u00f6\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en sek\u00e4 asiakkaan toimintakyky\u00e4 havainnoimalla. Haastateltavat kokivat kaipaavansa asiakkaiden kuntoutumisen mahdollisuuksien tunnistamiseen tukea. Keinoiksi he toivoivat toimintakyvyn arviointiin ja tukemiseen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 koulutuksia. Lis\u00e4ksi he kokivat tarvitsevansa moniammatillisia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asiakastilanteita yhdess\u00e4 fysioterapeutin kanssa, jotta heid\u00e4n kuntoutustarpeen tunnistamisosaamisensa kehittyisi.<\/p>\n\n\n\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: Kuntoutustarvetta arvioidaan monipuolisesti, mutta arviointiosaamiseen kaivattiin lis\u00e4tukea ja opastusta. Vastaajat kokivat tarvitsevansa tukea ja opastusta kuntoutustarpeen tunnistamisosaamiseensa kuntoutuksen ammattilaisilta. Tulokset ovat siirrett\u00e4viss\u00e4 ja esihenkil\u00f6iden hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4 jatkossa hoitohenkil\u00f6st\u00f6n perehdytys- ja koulutussis\u00e4lt\u00f6jen rakentamisessa. Lis\u00e4ksi niit\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kuntoutushenkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6n sek\u00e4 kotihoidon moniammatillisen ty\u00f6skentelyn tukena.<\/p>\n\n\n\n

Avainsanat: kuntoutustarpeen tunnistaminen, toimintakyvyn edistymist\u00e4 ennakoivat tekij\u00e4t, toimintakyvyn arviointi, kotihoito, hoitohenkil\u00f6st\u00f6<\/p>\n\n\n\n

Summary<\/h2>\n\n\n\n

Nursing staff perspectives on the identification of rehabilitation needs among older home care clients<\/h2>\n\n\n\n

Background: Early identification of the need for rehabilitation is important to achieve the goal of effectiveness and relevance set for them by the rehabilitation services provided. The identification of the need for rehabilitation is based on a comprehensive performance assessment of the client. Evaluation is carried out by interviewing, observing, using appropriate national and other indicators and assessment tools. Staff competence in identifying the need for rehabilitation must be taken care of.<\/p>\n\n\n\n

Purpose: The purpose of the study was to describe home care personnels\u00b4 views of identification of clients’ need for rehabilitation The aim of the study was to support the early and systematically identification of rehabilitation needs among regular home care clients.<\/p>\n\n\n\n

Methods: The study was conducted as a qualitative study. The research data was collected by one researcher as individual semi-structured interviews in September 2024. The participants of the study were nurses working in home care in Northern Finland (n=10). Research data for analysis with inductive content analysis.<\/p>\n\n\n\n

Results: Interviewees described sufficient physical, mental and cognitive function as enabling factors for the promotion of the client’s functional capacity. The functional ability was assessed by the using RAI assessment tools and by observing the client’s functional ability. Interviewees felt they needed support in identifying opportunities for client rehabilitation. They hoped for regular trainings to strengthen their competence in functional assessment and support, as well as multi-professional learning from other professionals in practical customer situations, to promote their competence in identifying rehabilitation needs.<\/p>\n\n\n\n

Conclusions: The need for rehabilitation is assessed in a variety of ways, but additional support and guidance was needed for assessment skills. Interviewees needed support and guidance in identifying rehabilitation needs from their colleagues and rehabilitation professionals in practical customer situations. Results can be transferred and superiors can utilize results in orientation and education content for nursing staff. In addition, they can be used to support the work of rehabilitation professionals and the multi-professional work of home care.<\/p>\n\n\n\n

Keywords: identification of need for rehabilitation, factors contributing to rehabilitation, assessment of functional ability, home care, nursing staff<\/p>\n\n\n\n

Johdanto<\/h2>\n\n\n\n

Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 WHO linjaa \u201dRehabilitation 2030\u201d \u2013aloitteessaan kuntoutuksen olevan yksi terveysstrategioiden prioriteeteista ik\u00e4\u00e4ntyvien v\u00e4est\u00f6jen toimintakykyisyyden edist\u00e4misess\u00e4 (WHO, 2024). Toimintakykyisen ja terveen ik\u00e4\u00e4ntymisen turvaaminen ovat t\u00e4rkeimpi\u00e4 varautumistoimia kiihtyv\u00e4ll\u00e4 vauhdilla ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4ss\u00e4 Suomessa (Laatusuosituksessa hyv\u00e4n ik\u00e4\u00e4ntymisen turvaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi 2017\u20132019).<\/p>\n\n\n\n

Pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneiden toimintakyky\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4\u00e4 kuntoutusta j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n Suomen Fysioterapeuttien ammattiliiton (2025) mukaan Suomessa liian v\u00e4h\u00e4n, eik\u00e4 perusterveydenhuollolla ole t\u00e4h\u00e4n riitt\u00e4vi\u00e4 voimavaroja. Sote-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tai vanhuspalvelulaissa ei ole turvattu ik\u00e4\u00e4ntyville subjektiivista oikeutta kuntoutukseen. Kuntoutusta tarvittaisiin usein viimeist\u00e4\u00e4n silloin, kun arjen toiminnoissa on vaikeuksia. (Suomen Fysioterapeutit, 2025.) Edell\u00e4 mainittuihin voisi yksi ratkaisukeino olla kotihoidon hoitohenkil\u00f6st\u00f6n hyv\u00e4 kuntoutustarpeen tunnistamisosaaminen sek\u00e4 moniammatillinen yhteisty\u00f6 yhdess\u00e4 kuntoutuksen ammattilaisten kanssa, joita tulisi ty\u00f6skennell\u00e4 entist\u00e4 enemm\u00e4n kotihoidoissa.<\/p>\n\n\n\n

Kotihoidon asiakkaiden kuntoutustarvetta on keskeist\u00e4 arvioida ja asiakkaan valmiuksien muuttuessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 asiakkaiden nopea p\u00e4\u00e4sy kontaktiin toiminta- ja fysioterapeuttien kanssa. (Rabiee & Glendinning, 2011). Kuntoutustarpeen varhainen tunnistaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta tarjotuilla kuntoutuspalveluilla saavutaan niille asetettu vaikuttavuuden, merkityksellisyyden ja tuloksellisuuden tavoite (Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma vuosille 2020\u20132022). I\u00e4kk\u00e4iden palveluissa henkil\u00f6st\u00f6n osaamisesta kuntoutumisen mahdollisuuksien tunnistamisessa tulee my\u00f6s huolehtia (Laatusuositus hyv\u00e4n ik\u00e4\u00e4ntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020\u20132023, s. 60).<\/p>\n\n\n\n

Moniammatillisissa kuntoutustiimeiss\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4t hoitajat tunnistavat Adhikari et al., (2024) mukaan asiakkaan kuntoutumisen tavoitteita ja niiden saavuttamista. Kotihoidon hoitohenkil\u00f6st\u00f6n osaamista on vahvistettava kuntoutussuunnitelmien tekemisess\u00e4 sek\u00e4 heid\u00e4n tulee ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n tunnistaa kuntoutuksen mahdollisuudet. Kuntoutustarpeen arviointi pit\u00e4isi tehd\u00e4 aina ennen kuin p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n asiakkaan pitk\u00e4aikaisista tukipalveluista. (Kehusmaa et al., 2017).<\/p>\n\n\n\n

Kuntoutus toimii vaikuttavimmin silloin, kun sen tarpeeseen vaikuttavat juurisyyt ja toimintakykyyn vaikuttavat tekij\u00e4t on tunnistettu mahdollisimman hyvin (Autti-R\u00e4m\u00f6, 2021, s. 1370). Kuntoutustarve on hoidon ja kuntoutuksen keskeinen k\u00e4site, mutta tutkimuskohteena kuntoutustarpeen selvitt\u00e4minen ei ole ollut suosittu. Kuntoutuksen mittareista ja arvioinnista on oltu kiinnostuneita, mutta se, miksi ja miten kuntoutukseen p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n, on j\u00e4\u00e4nyt v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle. (Hurri et al., 2014, s. 40.) Kuntoutustarpeeseen viitataan runsaasti katsausartikkeleissa, mutta alkuper\u00e4istutkimusta on tehty v\u00e4h\u00e4n. Kukaan ei p\u00e4\u00e4dy kuntoutukseen, jos kuntoutustarvetta ei tunnisteta. (Hurri et al., 2014, s. 40.) Kuntoutustarpeen tunnistamisen esteen\u00e4 voivat olla ty\u00f6ntekij\u00e4n ja ik\u00e4\u00e4ntyneen asiakkaan poikkeavat k\u00e4sitykset kuntoutustarpeesta. Kuntouttavien palveluiden tarjoaminen tulisi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 asiakkaiden omien tarpeiden ja toiveiden sek\u00e4 paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevien terveydenhuollon ammattilaisten arvioinnin perusteella. (Chang et al., 2011.) Hoitohenkil\u00f6st\u00f6n kuntoutustarpeen tunnistamisosaamista on syyt\u00e4 tutkia lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Asiakkaalla tulee olla tunnistettu tarve hoidolle, tuelle tai riski toimintakyvyn laskulle. (Tuntland 2017, 9; Niskanen, Forma, Salminen & Aho 2021, 20.)\u202fI\u00e4kk\u00e4iden henkil\u00f6iden toimintakyky yleens\u00e4 heikkenee v\u00e4hitellen, jolloin toimintakyvyn muutoksia voi olla vaikeaa havaita (Alastalo, Pulkkinen & Hammar 2023, 132).  Kansainv\u00e4list\u00e4 RAI-j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 (Resident Assesment Instrument) k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 arvioidaan asiakkaiden toimintakyky\u00e4 ja palvelutarpeita yhdenmukaisesti ja monipuolisesti. Sen avulla laaditaan asiakas-, hoito-, ja kuntoutussuunnitelmia. (THL, 2025; InterRAI, 2025.) Hyvinvointialueet ovat velvoitettuja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n i\u00e4kk\u00e4\u00e4n henkil\u00f6n palvelutarpeen ja toimintakyvyn arvioinnissa RAI-arviointiv\u00e4lineist\u00f6\u00e4 (Laki ik\u00e4\u00e4ntyneen v\u00e4est\u00f6n toimintakyvyn tukemisesta sek\u00e4 i\u00e4kk\u00e4iden sosiaali- ja terveyspalveluista 980\/2012, 15 a \u00a7).<\/p>\n\n\n\n

Kuntoutumiseen my\u00f6nteisesti vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 Teo et al., (2022) mukaan ovat kuntoutujan kognitiiviset taidot, kuten toiminnan suunnittelu ja ohjaus sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntilanne, joka ajank\u00e4yt\u00f6llisesti mahdollistaa kuntoutukseen osallistumisen. Lis\u00e4ksi sosiaalinen tuki ja helposti saatavilla olevat sek\u00e4 kohtuuhintaiset kuntoutuspalvelut vaikuttavat my\u00f6nteisesti kuntoutumiseen. Asiakkaan sis\u00e4inen motivaatio ja sitoutuminen kuntoutumiseensa ovat avaintekij\u00f6it\u00e4 (Hjelle et al., 2016; Teo et al., 2022). Kuntoutussuunnitelmasta keskustelu ammattilaisen ja asiakkaan kesken todenn\u00e4k\u00f6isesti edist\u00e4\u00e4 asiakkaan sitoutumista ja kuntoutumisen tuloksia (Teo et al., 2022). Jacobi et al., (2020) mukaan tulee tehd\u00e4 laaja sosiaalisten ja ymp\u00e4rist\u00f6llisten tekij\u00f6iden vaikutusten tarkastelu kotikuntoutusjakson onnistumiseksi yksil\u00f6llisten ja organisatoristen n\u00e4k\u00f6kohtien lis\u00e4ksi. Sosiodemografisen ymp\u00e4rist\u00f6n vaikutus kotikuntoutusjakson tuloksellisuudelle on heid\u00e4n mukaansa aliarvostettua.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksen tavoite ja tarkoitus<\/h2>\n\n\n\n

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kotihoidon hoitohenkil\u00f6st\u00f6n n\u00e4kemyksi\u00e4 asiakkaiden kuntoutustarpeen tunnistamisesta. Tutkimuksen tavoitteena on, ett\u00e4 tulosten kautta voidaan tukea s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisten kotihoidon asiakkaiden varhaista ja j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti toteutettua kuntoutumistarpeen tunnistamista.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuskysymykset<\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Millaiset tekij\u00e4t asiakkaan toimintakyvyss\u00e4 saavat hoitohenkil\u00f6st\u00f6n uskomaan kotihoidon asiakkaan toimintakyvyn edistymiseen?<\/li>\n\n\n\n
  2. Mill\u00e4 tavoin kuntoutustarvetta arvioidaan kotihoidossa?<\/li>\n\n\n\n
  3. Millaista tukea tarvitaan kuntoutumisen mahdollisuuksien tunnistamiseen kotihoidossa?<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

    Menetelm\u00e4t<\/h2>\n\n\n\n

    Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena ja puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Tutkimukseen osallistui 10 l\u00e4hi- ja sairaanhoitajaa Pohjois-Suomalaisesta kotihoidosta. Tutkimusaineisto ker\u00e4ttiin kahdenkeskisill\u00e4 haastatteluilla syyskuussa 2024 yhden haastattelijan toimesta.<\/p>\n\n\n\n

    Kotihoidon hoitohenkil\u00f6st\u00f6lle l\u00e4hetettiin tiedote tutkimuksesta, miss\u00e4 kerrottiin sen tavoitteesta, tarkoituksesta sek\u00e4 pyydettiin vapaaehtoisia haastateltavia ilmoittautumaan haastattelijalle henkil\u00f6kohtaisella yhteydenotolla. Tutkimuksesta my\u00f6s kerrottiin hoitohenkil\u00f6st\u00f6lle kotihoidon tiimipalavereissa. Tutkimuslupa haettiin kohde organisaation ohjeistuksen mukaisesti. Tutkimukseen osallistujien valinnassa k\u00e4ytettiin harkinnanvaraista otantaa. Tutkimuksen osallistujiksi pyydettiin henkil\u00f6it\u00e4, joilla on kokemusta tutkimuksen kohteena olevasta ilmi\u00f6st\u00e4, ja jotka parhaiten voivat tuottaa tietoa t\u00e4st\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4. Tiedonantajien valintakriteerein\u00e4 oli riitt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6kokemus kotihoidosta ja osallistujan oma arvio siit\u00e4, ett\u00e4 he voisivat vapaaehtoisesti osallistua haastatteluun. Kaikki haastatteluihin osallistuneet olivat naisia ja i\u00e4lt\u00e4\u00e4n 27\u201350-vuotiaita. <\/em> Haastattelija sopi kaikkien vapaaehtoisiksi ilmoittautuneiden kanssa haastatteluajankohdat. Hoitohenkil\u00f6st\u00f6 sai osallistua tutkimukseen ty\u00f6ajallaan ja -paikallaan.<\/p>\n\n\n\n

    Teemahaastattelu laadittiin tutkimuskysymysten pohjalta ja ne esitestattiin kolmella hoitohenkil\u00f6st\u00f6\u00f6n kuuluvalla, jotka eiv\u00e4t osallistuneet varsinaiseen tutkimukseen. Haastattelut eteniv\u00e4t keskeisten teemojen ja niihin liittyvien haastattelukysymysten kautta samassa j\u00e4rjestyksess\u00e4 kaikille haastateltaville esitettyin\u00e4. Haastateltavat vastasivat omin sanoin. Haastattelujen teemat olivat kuntoutumista edist\u00e4v\u00e4t toimintakyvyn tekij\u00e4t, kuntoutustarpeen arviointimenetelm\u00e4t ja hoitohenkil\u00f6st\u00f6n koettu tuen tarve kuntoutustarpeen tunnistamiseksi. <\/p>\n\n\n\n

    Haastattelut kestiv\u00e4t keskim\u00e4\u00e4rin 30 minuuttia. Haastattelutilanne aloitettiin l\u00e4pik\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 tutkimuksen tiedote ja haastateltavat allekirjoittivat tiedonantajan suostumuslomakkeen, miss\u00e4 antoivat luvan haastattelun nauhoittamiselle. Tutkimukseen osallistujia tiedotettiin vapaaehtoisuudesta ja siit\u00e4, kuinka nauhoituksia ja litterointitiedostoja k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n sek\u00e4 oikeudesta keskeytt\u00e4\u00e4 tai perua osallistuminen tutkimukseen, milloin vain ilman selityksi\u00e4 ja seuraamuksia.<\/p>\n\n\n\n

    Aineiston analysointi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

    Aineisto analysointiin aineistol\u00e4ht\u00f6isell\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6nanalyysilla, mik\u00e4 soveltuu haastatteluaineistojen analysointiin (Elo et al., 2022, s. 216). Ennen varsinaisen analyysin aloittamista aineisto litteroitiin ja tutkimusaineistoa kertyi 30 sivua. Litteroinnissa k\u00e4ytettiin fonttikokoa 12 ja riviv\u00e4li\u00e4 1. Haastattelija luki aineiston l\u00e4pi useita kertoja siihen syventyen (Elo et al., 2014, s. 109). Analyysiyksikk\u00f6n\u00e4 k\u00e4ytettiin tutkimuskysymyksiin vastaavaa ajatuskokonaisuutta. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tunnistettiin aineistosta tutkimustavoitteeseen liittyv\u00e4t ajatuskokonaisuudet, joista muodostettiin pelkistetyt ilmaukset.<\/p>\n\n\n\n

    Jokaisen tutkimusteht\u00e4v\u00e4n samankaltaiset pelkistykset ryhmiteltiin alaluokiksi, sis\u00e4ll\u00f6llisesti samankaltaiset alaluokat edelleen yl\u00e4luokiksi ja edelleen p\u00e4\u00e4luokiksi (Elo et al., 2022, s. 220\u2013221). Analyysia tarkasteltiin my\u00f6s toisinp\u00e4in sek\u00e4 palattiin alkuper\u00e4iseen aineistoon analyysin etenemisen oikeutuksen tarkastamiseksi (Elo et al., 2022, s. 218\u2013221). Aineiston riitt\u00e4vyyden osalta saturoituminen varmistettiin siten, ett\u00e4 aineiston luokittelu oli mahdollista (Elo et al., 2014, s. 5).<\/p>\n\n\n\n

    ICF:n p\u00e4\u00e4luokkia hy\u00f6dynnettiin luokkien nime\u00e4misen tukena sek\u00e4 toimintakykyk\u00e4sitteist\u00f6n yhten\u00e4ist\u00e4misess\u00e4. Ensimm\u00e4iseen tutkimusteht\u00e4v\u00e4\u00e4n abstrahoinnin my\u00f6t\u00e4 muodostui kaksi p\u00e4\u00e4luokkaa, nelj\u00e4 yl\u00e4luokkaa ja yhdeks\u00e4n alaluokkaa. Luokat sis\u00e4lsiv\u00e4t yhteens\u00e4 68 pelkistetty\u00e4 ilmaisua. Toiseen tutkimusteht\u00e4v\u00e4\u00e4n muodostui kaksi p\u00e4\u00e4luokkaa, kolme yl\u00e4luokkaa ja kahdeksan alaluokkaa. Luokat sis\u00e4lsiv\u00e4t yhteens\u00e4 58 pelkistetty\u00e4 ilmaisua. Kolmanteen tutkimusteht\u00e4v\u00e4\u00e4n muodostui kaksi p\u00e4\u00e4luokkaa, kuusi yl\u00e4luokkaa ja 15 alaluokkaa. Luokat sis\u00e4lsiv\u00e4t yhteens\u00e4 57 pelkistetty\u00e4 ilmaisua. Aineiston analyysin eteneminen on havainnollistettu taulukoissa 1\u20133.<\/p>\n\n\n\n

    Tulokset<\/h2>\n\n\n\n

    Hoitohenkil\u00f6st\u00f6 kuvasi kuntoutumista edist\u00e4viksi tekij\u00f6iksi asiakkaan riitt\u00e4v\u00e4n fyysisen, psyykkisen ja kognitiivisen toimintakyvyn. Kuntoutustarvetta arvioitiin RAI-arviointiv\u00e4lineist\u00f6\u00e4 (Resident Assesment Instrument) k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja havainnoimalla asiakkaan toimintakyky\u00e4. Hoitohenkil\u00f6st\u00f6 koki kaipaavansa asiakkaiden kuntoutumisen mahdollisuuksien tunnistamiseen tukea. Keinoiksi he toivoivat toimintakyvyn arvioinnin ja tukemisen osaamiseensa vahvistavia s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 koulutuksia sek\u00e4 moniammatillista toisilta ammattilaisilta oppimista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asiakastilanteissa.<\/p>\n\n\n\n

    Toimintakyvyn edistymist\u00e4 ennakoivat tekij\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n

    Riitt\u00e4v\u00e4 psyykkinen ja kognitiivinen toimintakyky sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t asiakkaan motivaation kuntoutumiseensa sek\u00e4 asiakkaan kyvyn ottaa ohjeita vastaan ja ilmaista halunsa kuntoutua. Hoitohenkil\u00f6st\u00f6n mukaan asiakkaan motivaatiolla ja halulla kuntoutua on suuri merkitys. Luonteenpiirteen\u00e4 sinnikkyyden uskottiin edist\u00e4v\u00e4n toimintakyky\u00e4. Asiakkaan riitt\u00e4v\u00e4 fyysinen toimintakyky sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kyvyn tuottaa tahdonalaista liikett\u00e4 ja kuntoutumisen mahdollistavan terveydentilan. V\u00e4h\u00e4inenkin asiakkaan kyky liikuttaa itse\u00e4\u00e4n ja pyrkimys suoriutua omatoimisesti n\u00e4htiin potentiaalina toimintakyvyn edistymiselle. Joitain sairauksia n\u00e4htiin esteen\u00e4 toimintakyvyn edistymiselle. Riitt\u00e4v\u00e4t rasituksen sietotoiminnot n\u00e4htiin osana kuntoutumista mahdollistavaa terveydentilaa. Taulukossa 1. on esitetty asiakkaan toimintakyvyn edistymist\u00e4 ennakoivat tekij\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

    “Sinnikkyydell\u00e4<\/em> ja halulla kuntoutua pystyy aika uskomattomiin asioihin, kun vaan haluavat” <\/em>(haastateltava 1).<\/p>\n\n\n\n

    \u201cJos on mink\u00e4\u00e4n n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 liikett\u00e4 kropassa, niin aina on potentiaalia kuntoutua. Ei tarkoita, ett\u00e4 t\u00e4ytyy olla lenkkeilev\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntynyt, joka hoitaa itse asiansa. Kuntoutua voi l\u00e4mmitt\u00e4m\u00e4\u00e4n itselle ruokaa\u201d <\/em>(haastateltava 3).<\/p>\n\n\n\n

    \n
    \n
    \n

    Taulukko 1. Toimintakyvyn edistymist\u00e4 ennakoivat tekij\u00e4t<\/h2>\n
    \n\n