{"id":530,"date":"2024-04-15T15:22:11","date_gmt":"2024-04-15T12:22:11","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/?p=530"},"modified":"2024-06-11T15:30:02","modified_gmt":"2024-06-11T12:30:02","slug":"suosikkisanat-f-words-lasten-kuntoutuskaytannoissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/2024\/04\/15\/suosikkisanat-f-words-lasten-kuntoutuskaytannoissa\/","title":{"rendered":"Suosikkisanat (F-Words) lasten kuntoutusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Anu Kinnunen(1)<\/sup>, Ira Jeglinsky-Kankainen(2)<\/sup><\/p>\n\n\n\n

(1)<\/sup> Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n

(2) <\/sup>Arcada ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n

Ingressi<\/h2>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuvataan kanadalaisen CanChild:in kehitt\u00e4mi\u00e4 Suosikkisanoja (F-words), niiden tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksia erityist\u00e4 tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kanssa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kuntoutusty\u00f6ss\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa erityist\u00e4 tukea tarvitsevilla lapsilla tarkoitetaan henkil\u00f6it\u00e4, jotka saavat palveluita toimintakyvyn tueksi ja arjen suoriutumiseen.   <\/em><\/p>\n\n\n\n

Johdanto<\/h2>\n\n\n\n

Erityist\u00e4 tukea tarvitsevan lapsen ja h\u00e4nen koko perheens\u00e4 mahdollisuudet hyv\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n, hyvinvointiin ja ihmisoikeuksien toteutumiseen riippuvat pitk\u00e4lti palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n toimivuudesta.  <\/em>N\u00e4m\u00e4 lapset ja heid\u00e4n perheens\u00e4 kuuluvat paljon palveluja tarvitsevien henkil\u00f6iden ryhm\u00e4\u00e4n. (Koivikko & Sipari, 2021.) Kansallisessa lapsistrategiassa todetaan, ett\u00e4 lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelujen p\u00e4\u00e4tavoite on lasten hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4, jota toimiva palveluj\u00e4rjestelm\u00e4 osaltaan tukee. Strategiassa painotetaan lasten ja nuorten osallisuutta sek\u00e4 oikeutta tulla kuulluksi. (Valtioneuvosto, 2021). Lasten oikeuksien sopimus korostaa lasta oikeuksien haltijana ja aktiivisena toimijana ja siin\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n yksinomaan lapsille tarkoitettuja ihmisoikeuksia. N\u00e4it\u00e4 ovat esimerkiksi lapsen edun ensisijaisuus, lapsen n\u00e4kemysten kunnioittaminen ja oikeus leikkiin. (UN 2016) N\u00e4m\u00e4 t\u00e4rke\u00e4t l\u00e4ht\u00f6kohdat tulee ottaa huomioon suunniteltaessa ja toteutettaessa lasten ja lapsiperheiden palveluita. Opetusministeri\u00f6n selvityksen mukaan t\u00e4ss\u00e4 on viel\u00e4 kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4. (OM, 2020)<\/p>\n\n\n\n

S\u00e4rkilahden (2020) tutkimuksessa todettiin, ett\u00e4 erill\u00e4\u00e4n toimivat palvelut ja n\u00e4iden palveluiden erilaiset toimintamallit edellytt\u00e4v\u00e4t perheilt\u00e4 monimuotoisen palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n tuntemusta sek\u00e4 tiedon jakeluun ja ajanhallintaan liittyv\u00e4\u00e4 toimintaa.  Palveluntuottajal\u00e4ht\u00f6iset toimintamallit ja aikataulut pirstaloivat perheiden arkea ja saattavat aiheuttaa paineita heikent\u00e4en n\u00e4in arjen sujuvuuden kokemusta. Tarvitaankin lapsi- ja perhel\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 toimintakulttuuria ja palveluiden kehitt\u00e4mist\u00e4 (Hasrup, 2019; Jeglinsky, 2012). Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llisen kuntoutuksen ohjautumisen perusteiden mukaan lapselle merkityksellinen toiminta, tarpeet ja tavoitteet ovat kuntoutuksen suunnittelun t\u00e4rkeit\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtia.  Lapsen rooli oman kuntoutumisen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon. Kuntoutus toteutuu aina lapsen kehitysymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 (perhe, varhaiskasvatus, harrastus, esi- ja perusopetus) ja n\u00e4in ollen nivoutuu osaksi lapsen arjen toimintaa. (STM, 2022; Koivikko & Sipari, 2021.) T\u00e4m\u00e4 vaatii ammattilaisilta uudenlaista toimintakulttuuria ja ty\u00f6v\u00e4lineiden k\u00e4yt\u00f6n omaksumista, joka mahdollistaa aidosti lapsen ja perheen vaikuttamisen palveluiden toteuttamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Kuntoutuksen tarkoitus on antaa lapselle mahdollisuuksia k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja harjoittaa taitojaan sek\u00e4 ohjata h\u00e4nt\u00e4 niiss\u00e4 asioissa, jotka ovat h\u00e4nelle merkityksellisi\u00e4 (Koivikko & Sipari, 2021; Anaby ym., 2017). Kuntoutuminen rakentuu yksil\u00f6- ja ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6iden vuorovaikutuksessa h\u00e4nen osallistuessaan arjen toimintoihin (Koivikko & Sipari, 2021).  Kuntoutuksen uudistamiskomitea totesi toimintasuunnitelmassaan (2020), ett\u00e4 lapsen omaa roolia tulee vahvistaa kuntoutuksessa ja sen tulee toteutua osana arkea kaikissa lapsen arjen toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, kuten esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja koulussa (STM, 2020).<\/p>\n\n\n\n

Kuntoutuksen toimintatavoilla t\u00e4hd\u00e4t\u00e4\u00e4n lasten ja heid\u00e4n perheidens\u00e4 toiminnan ja osallistumisen edist\u00e4miseen yhteiskunnassa ja sit\u00e4 kautta my\u00f6nteisiin vaikutuksiin el\u00e4m\u00e4nlaadussa. Kuntoutukseen liittyv\u00e4ss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 korostuu tiedon vaihto ja osaamisen jakaminen lapsen ja perheen hyv\u00e4ksi, jossa lapsen ja perheen oman asiantuntijuuden arvostaminen on olennaista. (Kim ym., 2021.) Tutkimukset korostavat aikuisten yhteistoiminnan merkityst\u00e4 osallistumisen mahdollistumisessa kuntoutuksessa. Lapsen oma aktiivinen rooli lapsen arkiel\u00e4m\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6ihin liittyv\u00e4ss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. (Kinnunen ym., 2021, Kinnunen ym., 2023)<\/p>\n\n\n\n

\u2018F-words\u2019, eli \u2018Suosikkisanat\u2019<\/h2>\n\n\n\n

Vuonna 2012 CanChild:n tutkijat julkaisivat artikkelin\u201d The \u2019F-words\u2019 in childhood disability: I swear this is how we should think\u201d. Artikkelissa he argumentoivat biopsykososiaalisen mallin puolesta, jossa hoidossa ja kuntoutuksessa keskityt\u00e4\u00e4n siihen mihin lapsi pystyy (lapsi osaa), mieluummin kuin ongelmien etsimiseen ja \u2019fiksaamisteen\u2019 (Rosenbaum & Gorter, 2012). N\u00e4m\u00e4 sanat perustuvat maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6n (WHO) kansainv\u00e4liseen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitukseen (International Classification of Functioning, Disability and Health – ICF) (WHO 2001), johon my\u00f6s Suomessa Hyv\u00e4n kuntoutusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kuntoutus pohjautuu (Paltamaa ym., 2011). Sanojen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s suomeksi on suosikkisanat.<\/p>\n\n\n\n

Suosikkisanoissa ICF-luokituksen osa-alueet on k\u00e4\u00e4nnetty lasten ja perheiden n\u00e4k\u00f6kulmaa kunnioittaen antaen kustakin osa-alueesta esimerkin (Kuvio 1). Rosenbaumin & Gorterin (2012) tavoitteena oli kohdentaa ICF-malli kattamaan jokaisen lapsen el\u00e4m\u00e4n osa-alueet. <\/em>Jokainen suosikkisana perustuu my\u00f6s tutkittuun tietoon lapsen toiminnasta ja kehityksest\u00e4 (Gorter, 2019; Rosenbaum, 2022). Ruumiin ja kehon toiminnoista Kunto <\/strong>(Fitness) kuvaa lapsen fyysist\u00e4 sek\u00e4 psyykkist\u00e4 hyvinvointia. <\/em>Erityistarpeita tarvitsevat lapset eiv\u00e4t ole yht\u00e4 hyv\u00e4kuntoisia kuin muut lapset. Pelkk\u00e4 kehon toimintojen tasolla tapahtuva harjoittelu ei riit\u00e4 muuttamaan lasten liikuntak\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, vaan my\u00f6s yksil\u00f6- ja ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t olisi otettava huomioon. <\/em>Lapsen suorituksia kuvaava Toiminta<\/strong> (Function), liittyy siihen, mit\u00e4 lapsi pystyy tekem\u00e4\u00e4n, ei niink\u00e4\u00e4n siihen miten h\u00e4n sen tekee. Lapset, joilla on toimintavaikeuksia eiv\u00e4t aina pysty spontaanisti oppimaan ja hankkimaan kokemuksia, mik\u00e4 johtuu osittain ymp\u00e4rist\u00f6n asettamista esteist\u00e4. Lasten kuntoutuksessa tulisi siis keskitty\u00e4 toimintaan ja osallistumiseen ja ottamalla mahdollisuuksien n\u00e4k\u00f6kulmasta huomioon se, mik\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 lapselle ja perheelle. <\/em>Yst\u00e4v\u00e4t<\/strong> (Friends) osa-alue kuvaa lapsen osallistumista erilaisiin sosiaalisiin suhteisiin. Yst\u00e4v\u00e4t edustavat muiden lasten kanssa solmittuja yst\u00e4vyyssuhteita. Vertaiskontaktit ja yst\u00e4vyyssuhteet ovat ratkaisevan t\u00e4rkeit\u00e4 lasten kehitykselle. On siis p\u00e4\u00e4asiassa kyse yst\u00e4vyyden laadusta, ei yst\u00e4vien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Yst\u00e4vyyssuhteista saatujen my\u00f6nteisten kokemusten ja lapsen psykososiaalisen kehityksen merkityksen tulisi olla keskeisell\u00e4 sijalla lasten kuntoutuksessa.<\/em> Perhe<\/strong> (Family) kuvaa ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6it\u00e4 ja kaikkia lasten ja nuorten arjen toimintaymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Perhe on kaikkien lasten t\u00e4rkein ymp\u00e4rist\u00f6. Siksi on loogista keskitty\u00e4 sek\u00e4 lapseen ett\u00e4 perheeseen. Perhekeskeinen palvelu perustuu periaatteeseen, jonka mukaan perhe tuntee lapsen parhaiten. Kuuntelemalla heid\u00e4n tarpeitaan ja kunnioittamalla heid\u00e4n toiveitaan voidaan saavuttaa paljon. <\/em>Hauskuus<\/strong> (Fun) sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 asioita, joista lapset pit\u00e4v\u00e4t. <\/em>My\u00f6s vammaisten lasten lapsuus on hauskanpitoa ja leikkimist\u00e4. N\u00e4in lapset oppivat ja kehittyv\u00e4t. Hauskuus edustaa suosikkisanoissa yksil\u00f6tekij\u00f6it\u00e4 (mit\u00e4 lapsi haluaa tehd\u00e4) mutta my\u00f6s osallistumista (osallistuminen mielekk\u00e4\u00e4seen toimintaan kotona, koulussa ja yhteis\u00f6ss\u00e4). On kuitenkin osoitettu, ett\u00e4 vammaiset lapset ja nuoret osallistuvat yleens\u00e4 ottaen v\u00e4hemm\u00e4n. Suosikkisanoihin on lis\u00e4tty my\u00f6s kuudes osa-alue, Tulevaisuus<\/strong> (Future), sill\u00e4 lapset kasvavat ja kehittyv\u00e4t jatkuvasti. Elinkaarin\u00e4k\u00f6kulma on t\u00e4rke\u00e4 omaksua, <\/em>koska tulevaisuus edustaa lapsen osallistumista ja kasvamista yhteis\u00f6n t\u00e4ysm\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi j\u00e4seneksi. On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 valmistella siirtymist\u00e4 aikuiskuntoutukseen hyviss\u00e4 ajoin.  Suosikkisanat keskittyv\u00e4t erityisesti n\u00e4ihin kuuteen lapsen kehityksen avainalueeseen, jotka tulisi huomioida lasten kasvatuksessa, opetuksessa, hoidossa ja kuntoutuksessa. (Rosenbaum & Gorter, 2012.)<\/p>\n\n\n\n

\"IFC-luokitus<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 1. ICF-luokitus ja Suosikkisanat (Rosenbaum & Gorter 2012, suomennettu Kinnunen ym., 2022.)<\/p>\n\n\n\n

Suosikkisanojen tavoitteena on vahvistaa lapsen ja perheiden asiantuntijuutta sek\u00e4 yhdenvertaisuutta palveluiden ja tukien suunnittelussa (Cross ym., 2015). Ne tarkastelevat lapsen ja perheen el\u00e4m\u00e4\u00e4 vahvuuksien ja mahdollisuuksien kautta. Se, mit\u00e4 lapsi pystyy tekem\u00e4\u00e4n, on olennaista, ei se miten h\u00e4n sen tekee. Suosikkisanat korostavat my\u00f6s toiminnan hauskuutta ja mielekkyytt\u00e4; sellaisia tekij\u00f6it\u00e4, jotka ovat lapsesta mielekk\u00e4it\u00e4 asioita tavoitella ja rakentavat positiivista tulevaisuutta. Suosikkisanat mahdollistavat tulevaisuuteen suuntautuneen kokonaisvaltaisen n\u00e4kemyksen lapsesta ja h\u00e4nen perheest\u00e4\u00e4n. (Rosenbaum ym., 2022.) Ensimm\u00e4isen suosikkisanoihin liittyv\u00e4n artikkelin julkaisemisen j\u00e4lkeen sit\u00e4 on siteerattu yli 360 kertaa ja ladattu yli 45000 kertaa. \u2019F-words\u2019 materiaaleista on tehty yli 30 k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4. (Rosenbaum, 2022.)  Suomeksi Suosikkisanat k\u00e4\u00e4nnettiin vuonna 2022. K\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen toteutti nelj\u00e4st\u00e4 ammattikorkeakoulusta (Lapin ammattikorkeakoulu, Savonia, SAMK ja Turun AMK) koostuva ty\u00f6ryhm\u00e4. K\u00e4\u00e4nn\u00f6sprosessi tehtiin CanChild:n lupa- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6sprotokollan mukaisesti. K\u00e4\u00e4nn\u00f6sprosessissa suomennettiin my\u00f6s nelj\u00e4 v\u00e4linett\u00e4: 1)tavoitelomake, 2) suosikkisanaprofiili 3)-kollaasi ja 4) yhteisty\u00f6sopimus) (F-Words Translations | CanChild<\/a>).<\/p>\n\n\n\n

Suosikkisanav\u00e4lineet<\/h2>\n\n\n\n

K\u00e4\u00e4nn\u00f6sprosessissa k\u00e4\u00e4nnetyt nelj\u00e4 v\u00e4linett\u00e4 olivat: tavoitelomake, profiili, kollaasi ja yhteisty\u00f6sopimus. Tavoitelomakkeen<\/strong> tarkoitus on auttaa lapsia ja perheit\u00e4 osallistumaan tavoitteiden asettamisprosessiin. Lomakkeen avulla voidaan yhdess\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 millaiset asiat ovat merkityksellisi\u00e4 sek\u00e4 lapselle ett\u00e4 perheelle ja millaisiin asioihin he itse haluavat sitoutua kuntoutumisessaan. Tavoitteen voi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 mille tahansa suosikkisanalle ja perustella miksi t\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 tavoite. Suosikkisanaprofiili <\/strong>on asiakirja, jonka tavoitteena on lis\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, mik\u00e4 kunkin sanan merkitys on lapselle ja perheelle. Profiilia voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi ensimm\u00e4isiss\u00e4 tapaamisissa uusien ihmisten kanssa, ja sen kautta esimerkiksi ammattilaiset oppivat lis\u00e4\u00e4 lapsen siit\u00e4, mist\u00e4 lapsi pit\u00e4\u00e4 sek\u00e4 lapsen ja perheen yleisist\u00e4 tulevaisuuden toiveista ja tavoitteista. Suosikkisanakollaasi <\/strong>toimii suosikkisanojen visuaalisena esityksen\u00e4. Kuvien kautta asioiden esitt\u00e4minen voi olla lapsille mielekk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja helpompaa. Se on lapsille luontaisempi, hauska ja helppo tapa puhua itselle t\u00e4rkeist\u00e4 asioista. Suosikkisanasopimuksen <\/strong>tarkoitus on toimia sopimuksena lasten, perheiden ja ammattilaisten v\u00e4lill\u00e4. Sen tarkoitus on tuoda esille lapselle ja perheelle t\u00e4rkeit\u00e4 asioita. Sopimus edustaa ep\u00e4virallista, mutta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sopimusta lapsen ja toimijoiden v\u00e4lill\u00e4, joiden kanssa lapsi ty\u00f6skentelee ja toimii. Sopimus my\u00f6s \u2019el\u00e4\u00e4 ja kehittyy\u2019 lapsen arjessa tilanteiden mukaan. Suomennetut suosikkisanav\u00e4lineet l\u00f6ytyv\u00e4t CanChild:n sivuilta (F-Words Translations | CanChild<\/a>) ja ne voi ladata vapaasti omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksia suosikkisanoista<\/h2>\n\n\n\n

Alun perin \u2019Suosikkisanoja\u2019 k\u00e4ytettiin kuvaamaan lapsuuden keskeisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 vammaisten lasten kohdalla (\u2019F-words in Childhood Disability\u2019), mutta nyky\u00e4\u00e4n niit\u00e4 sovelletaan laajemmin kuvamaan kaikkien lasten kehityst\u00e4 (\u2019F-words for Child Development\u2019). CanChild:ssa muodostettiin vuonna 2014 vanhempien ja terveydenhuollon tutkijoista koostuva tutkimusryhm\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n ja tutkimaan j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti suosikkisanojen levitt\u00e4mist\u00e4, implementaatiota ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. Vaikkakin alkuper\u00e4ist\u00e4 artikkelia on ladattu paljon, on varsinaisia suosikkisanoista tehtyj\u00e4 tutkimuksia v\u00e4h\u00e4n. T\u00e4h\u00e4n katsaukseen tehtiin tiedonhaku kahdesta tietokannasta (PubMed ja CINAHL), joista l\u00f6ytyi 11 suosikkisanoja koskevaa artikkelia. N\u00e4ist\u00e4 seitsem\u00e4n oli tutkimusartikkelia, kolme editorial- artikkelia ja yksi alkuper\u00e4isartikkeli (Rosebaum & Gorter, 2012). Hakusanoina k\u00e4ytettiin F-words AND pediatr* AND rehablit*, F-words AND child*, F-words AND adolescen* AND rehabilitation. Haut rajattiin vuosille 2012-2023. Samanlaiset tulokset saivat my\u00f6s Bagatini ym. (2021) katsausartikkelissaan.<\/p>\n\n\n\n

Soper ym. (2020) analysoivat tutkimuksessaan, kuinka monessa julkaisussa alkuper\u00e4ist\u00e4 artikkelia oli siteerattu. Tulokset osoittivat, ett\u00e4 alkuper\u00e4isartikkeliin viitattiin 157 artikkelissa 26 maasta. Suurin osa n\u00e4ist\u00e4 julkaisusta oli kanadalaisten tutkijoiden kirjoittamia. Kohderyhmin\u00e4 tutkimuksissa olivat erityistarpeiset lapset, palveluntuottajat, tutkijat, perheet ja kolmannen sektorin j\u00e4rjest\u00f6t.  Tutkimuksen tuloksena raportoitiin viisi teemaa; 1) kokonaisvaltaisen l\u00e4hestymistavan tukeminen, 2) suosikkisanojen yhdist\u00e4minen liikuntaan ja kuntoutukseen sek\u00e4 hauskanpidon merkitys lasten motivaation edist\u00e4misess\u00e4, 3) el\u00e4m\u00e4nlaadun mittaaminen ja tulosten soveltaminen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, 4) tutkimusryhm\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4t asiakirjat, sek\u00e4 5) ns. muut tekij\u00e4t (esimerkiksi kuvatakseen ICF – luokituksen osa-alueita ja oppaassa). Useimmissa julkaisuissa esiteltiin suosikkisanat sovelluksena ICF-luokituksesta.<\/p>\n\n\n\n

Soper ym. (2021) tutkimuksessa selvitettiin eri maiden palveluntarjoajien k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksia ja sovelluksia suosikkisanojen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4. Tulokset osoittivat, ett\u00e4 suurin osa (66 %, 60\/91) oli k\u00e4ytt\u00e4nyt suosikkisanoja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja 76 % (69\/91) oli jakanut suosikkisanat ja niiden idean kollegoiden, yst\u00e4vien ja asiakkaiden kanssa. Tutkimuksessa havaitut t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon haasteet liittyiv\u00e4t kliinisten l\u00e4hestymistapojen erilaisuuteen (kuten ammattilaisten ja perheiden l\u00e4\u00e4ketieteellinen l\u00e4hestymistapa), resursseihin ja aikaan. Suosikkisanoja oli tutkimuksen mukaan implementoitu k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n perheiden ohjausty\u00f6ss\u00e4, jossa suosikkisanojen kautta edistettiin my\u00f6nteist\u00e4 ja vahvuusperustaista l\u00e4hestymistapaa ongelmal\u00e4ht\u00f6isyyden sijaan. Samankaltaisia tuloksia oli saatu Wright ym., (2021) tutkimuksessa, jossa tutkittiin skootterin k\u00e4yt\u00f6n mahdollisuuksia CP-vammaisten lasten kuntoutuksessa. Suosikkisanat olivat mahdollistaneet johdonmukaisen ja kokonaisvaltaisen ymm\u00e4rt\u00e4misen toimintakyvyst\u00e4 kaikilla ICF-luokituksen osa-alueilla. Lis\u00e4ksi suosikkisanojen k\u00e4ytt\u00f6 mahdollisti vammaisten lasten potentiaalin tunnistamisen, ja sit\u00e4 kautta voitiin vaikuttaa lasten hyvinvointiin ja toissijaisten vammojen ehk\u00e4isyyn. Suosikkisanoja on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n my\u00f6s hoito-ohjelmissa, dokumentointij\u00e4rjestelmiss\u00e4 tai tavoitteiden asettamisessa sek\u00e4 hy\u00f6dynnetty opetuksessa, sek\u00e4 erilaisissa terveydenhuollon koulutusohjelmissa ett\u00e4 vanhemmille suunnatuilla kursseilla (Soper ym., 2020). Pizzighello ym. (2022) tutkimuksessa selvitettiin Covid-19 pandemian vaikutuksia CP-lasten toimintakykyyn ICF-luokituksen osa-alueilla. Covid-19 pandemian todettiin vaikuttavan kaikille toimintakyvyn osa-alueille. Suosikkisanojen todettiin mahdollistavan my\u00f6s vaikutusten havaitsemisen lis\u00e4ksi resurssien tunnistamisen.<\/p>\n\n\n\n

Kerem-G\u00fcnelin ym. (2023) tutkimuksessa selvitettiin millaiset ik\u00e4kohtaiset tekij\u00e4t vaikuttavat CP-lasten osallistumiseen. Tutkimuksen tuloksissa havaittiin nelj\u00e4n kuudesta F-sanasta “toimiminen”, “kunto”, “perhe” ja “yst\u00e4v\u00e4t” olevan t\u00e4rkeit\u00e4 lasten osallisuuden edist\u00e4misess\u00e4. Longon ym. (2023) tutkimuksessa julkaistiin kartoittavan kirjallisuuskatsauksen (scoping review) protokolla, jossa pohdittiin miten tutkimusartikkeleista voisi identifioida interventioita niille CP-lapsille, jotka ovat suuressa riskiss\u00e4 olla oppimatta k\u00e4velem\u00e4\u00e4n. Tutkimuksessa esitettiin, miten suosikkisanojen avulla voi julkaisuista identifioida suoraan mitattavia asioita sek\u00e4 ei-suoraan mitattavia asioita. Esimerkiksi lapsen suorituksia kuvaavasta Toiminnasta (Function) mainittiin suoraan mitattavina asioina arviointimittareita, jotka mittaavat toimintaa, kuten PEDI-CAT, WeeFIM, GMFM-66 ja -88, Box and Block Test, Modified Functional Feeding Assessment. Vastaavasti ei suoranaisesti mitattavia asioita olivat esimerkiksi tavoitteellinen, teht\u00e4v\u00e4keskeinen harjoittelu, oma-aloitteinen liikkuminen\/puhe ja ongelman ratkaisu.<\/p>\n\n\n\n

Kokemuksia suosikkisanojen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 Suomen kuntoutusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Pohjois-Savon hyvinvointialueen lastenneurologisen yksik\u00f6n sek\u00e4 Valteri-koulun kuntoutushenkil\u00f6st\u00f6n n\u00e4kemysten mukaan Suosikkisanojen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 on hy\u00f6ty\u00e4 monialaisessa ty\u00f6ss\u00e4. Heid\u00e4n kokemustensa mukaan suosikkisanoja hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n konkreettisena apukeinona ja viitekehyksen\u00e4 lapsil\u00e4ht\u00f6iselle, vahvuusperustaiselle monitoimijaiselle ty\u00f6skentelylle. Sanojen avulla voidaan suunnata tekeminen niihin painopistealueisiin, jotka ovat kuntoutumisen kannalta merkityksellisi\u00e4. Ne ohjaavat aitoon asiakasl\u00e4ht\u00f6iseen ty\u00f6skentelyyn my\u00f6s kuntoutussuunnitelmaprosessissa ja ovat t\u00e4rke\u00e4 pohja lapsen, huoltajien ja muiden lapselle t\u00e4rkeiden ihmisten kanssa teht\u00e4v\u00e4lle kuntoutussuunnitelmalle.  Suosikkisanat ohjaavat my\u00f6s pois diagnoosil\u00e4ht\u00f6isest\u00e4 ajattelusta kohti lapselle ja perheelle merkityksellisten asioiden tunnistamista ja mahdollistavat lapsen ja perheen oman \u00e4\u00e4nen kuulumisen.<\/p>\n\n\n\n

\u201cVanhempien ja lasten kanssa keskustellessa tuon sanojen kautta n\u00e4k\u00f6kulmia lapsen tilanteeseen ja kuntoutukseen. Joskus vanhemmat ja erityisty\u00f6ntekij\u00e4t keskittyv\u00e4t kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa asioihin, joita ei voida kuntoutuksella korjata<\/em> ja toisaalta joskus huomio kiinnittyy taitoihin, joilla ei ole arjen toimintakyvyn kannalta (eik\u00e4 tulevaisuuden kannalta) merkityst\u00e4. Sanat tuovat hyv\u00e4n pohjan<\/em> tavoitteiden asettamiselle ja keskustelulle.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Suosikkisanojen avulla ammattilaiset kertoivat voivansa keskitty\u00e4 kuntoutumisen kannalta merkityksellisiin asioihin, kuten liikkeen toistojen sijaan laatuun ja itse toiminnan ja tekemisen tasoon. Sanat mahdollistavat my\u00f6s mielekk\u00e4iden vapaa-ajan tekemisten pohdinnan sek\u00e4 keskittymisen sosiaalisiin asioihin ja kaveritaitoihin. Sanat auttavat ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kuinka suuri merkitys perheell\u00e4 on sille, millaista kuntoutusta lapselle suunnitellaan. Sanojen k\u00e4ytt\u00f6 voi vaatia kokeneelta ty\u00f6ntekij\u00e4lt\u00e4 poisoppimista vanhoista ajattelutavoista. Esimerkiksi \u2018Kunto\u2019 sanan hy\u00f6ty on ollut silmi\u00e4 avaava, kun sen kautta on voinut perustella liikkumisen t\u00e4rkeyden esimerkiksi opettajille.<\/p>\n\n\n\n

“Tavallisissa kouluissa on edelleen mahdollista, ett\u00e4 liikuntaa eniten tarvitseva lapsi vapautetaan kokonaan liikuntatunneilta, ja joissakin tilanteissa huoltajat, jos lapsella on niin paljon terapioita koulun j\u00e4lkeen, (…) ett\u00e4 h\u00e4n ei ehdi harrastaa tai liikkua yhdess\u00e4 perheen kanssa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Ammattilaiset eiv\u00e4t tuoneet suosikkisanojen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 esille varsinaisia haasteita. He olivat kehitt\u00e4neet ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4\u00e4n konkreettisia esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, miten sanoja voidaan soveltaa omassa kontekstissaan. He kokivat my\u00f6s, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6ist\u00e4 voi helposti tulla este, kuten siit\u00e4, ett\u00e4 liikuntaryhmi\u00e4 ei ole helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4 erityistarpeita omaaville lapsille tai ett\u00e4 yst\u00e4vyyssuhteiden solmiminen ei aina ole helppoa.<\/p>\n\n\n\n

Suosikkisanojen k\u00e4ytt\u00f6 on todettu hy\u00f6dylliseksi ammattilaisten yhteisiss\u00e4 keskusteluissa. Kuitenkin konkreettisuus ja yhteinen ymm\u00e4rrys ICF-luokituksesta ja suosikkisanoista ja niiden merkityksest\u00e4 ovat olennaisia. Suosikkisanojen k\u00e4ytt\u00f6 auttaa ammattilaista pohtimaan lapsen ja nuoren toimintakyvyn kokonaisuutta arjen tilanteissa.<\/p>\n\n\n\n

\u201cOlemme siis hy\u00f6dynt\u00e4neet Suosikkisanoja oman oppimista tukevan kuntoutuksen sis\u00e4ll\u00f6llisiss\u00e4 linjauksissa, koulutuksissa ja monimuotoisesti pyrkimyksiss\u00e4mme <\/em>             vaikuttaa ihmisten ajatteluun.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Suosikkisanojen on todettu olevan tutkimusten ja kokemusten mukaan hy\u00f6dyllisi\u00e4 kuntoutusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4. (Kuvio 2.) Suosikkisanojen k\u00e4ytt\u00f6 on mahdollistanut kokonaisvaltaisen sek\u00e4 johdonmukaisen ymm\u00e4rryksen luomisen lapsen toimintakyvyst\u00e4 ja vahvuuksien tunnistamisesta. T\u00e4m\u00e4 auttaa my\u00f6s osaltaan kuntoutuksen yksil\u00f6imisess\u00e4. Lis\u00e4ksi lapsen ja h\u00e4nen l\u00e4heistens\u00e4 \u00e4\u00e4net on saatu kuuluviin, joka on auttanut konkreettisesti kuntoutuksen suunnittelussa. Kuntoutuksen suunnittelussa on my\u00f6s voitu keskitty\u00e4 lapselle ja perheelle merkityksellisiin asioihin, ja t\u00e4m\u00e4 on helpottanut motivaatiotekij\u00f6iden tunnistamista. Suosikkisanat ovat auttaneet yhteisen ymm\u00e4rryksen rakentamisessa ammattilaisten ja lapsen sek\u00e4 h\u00e4nen l\u00e4heistens\u00e4 kanssa. Huomion arvioista on my\u00f6s, ett\u00e4 suosikkisanat sopivat kaiken ik\u00e4isille ihmisille. <\/p>\n\n\n\n



<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 2. Suosikkisanojen hy\u00f6dyt kuntoutusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 tutkimusten ja kokemusten valossa<\/p>\n\n\n\n

Suosikkisanat ja niihin liittyv\u00e4t v\u00e4lineet ovat helppok\u00e4ytt\u00f6isi\u00e4 luoden hyv\u00e4n pohjan tavoite- ja kuntoutuskeskusteluun lapsen\/nuoren ja heid\u00e4n vanhempiensa kanssa. Suosittelemme ottamaan suosikkisanat ja suomennetut v\u00e4lineet k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n omaan ty\u00f6h\u00f6n, jotta kaikki lapselle merkitykselliset asiat tulisivat huomioiduksi.<\/p>\n\n\n\n

Yhteyshenkil\u00f6:<\/h2>\n\n\n\n

Anu Kinnunen, KT, yliopettaja<\/p>\n\n\n\n

Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n

PL 6, 70201 Kuopio<\/p>\n\n\n\n

etunimi.sukunimi@savonia.fi<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/h2>\n\n\n\n

Anaby, D., Korner-Bitensky, N., Steven, E., Tremblay, S., Snider, L., Avery, L., & Law. M. (2017). Current Rehabilitation Practices for Children with Cerebral Palsy: Focus and Gaps, Physical & Occupational Therapy in Pediatrics, 37:1, 1-15, https:\/\/doi.org\/10.3109\/01942638.2015.1126880<\/a><\/p>\n\n\n\n

Bagatini, B., Rezende, V. C., & Martinez, C. M. S. (2022). Scientific productions on the FWords<\/p>\n\n\n\n

in the field of child rehabilitation: an integrative review. Cadernos Brasileiros de Terapia Ocupacional, 30, e3231. https:\/\/doi.org\/10.1590\/2526-8910.ctoAR247132312<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Cross, A., Rosenbaum, P., Grahovac, D., Kay, D., & Gorter, J. W. (2015). Knowledge mobilization to spread awareness of the \u2018F\u2010words\u2019 in childhood disability: Lessons from a family\u2013researcher partnership. Child: Care, Health and Development, 41(6), 947\u2013953. https:\/\/doi.org\/10.1111\/cch.12249<\/a><\/p>\n\n\n\n

Gorter, JW. (2019). Zes favoriete woorden (\u2018F-Words\u2019) in de kinderrevalidatie. Nederlands Tijdschrift Voor Revalidatiegeneeskunde 39(475), 3-6.<\/p>\n\n\n\n

Hasrup, A. (2019). Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma \u2013 k\u00e4rkihankkeeseen liittyv\u00e4t teht\u00e4v\u00e4t. THL Ty\u00f6paperi 44\/2019.<\/p>\n\n\n\n

Jeglinsky, I. (2012). Family-centredness in services and rehabilitation planning for children and youth with cerebral palsy in Finland. V\u00e4it\u00f6skirja. Karolinska Institutet.<\/p>\n\n\n\n

Kerem-G\u00fcnel, M., Arslan, UE., Seyhan-B\u0131y\u0131k, K., \u00d6zal, C., Numano\u011flu-Akba\u015f, A., \u00dcne\u015f S., Tun\u00e7demir, M., \u00c7ankaya, \u00d6., \u00d6zcebe, H. & Green, D. (2023). Evaluation of daily and social participation of children with Cerebral Palsy across different age groups with a focus on the ‘F’-words: Function, family, fitness, fun, friends and future. Res Dev Disabil. 140:104588. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.ridd.2023.104588<\/a>. Epub 2023 Aug 9. PMID: 37562097.<\/p>\n\n\n\n

Kim, M., Parka, C., Jeonb, H., Choib, J. and Sung, J. & You, S. (2021).  Comparative effects of community-based family-child-centered care and conventional pediatric rehabilitation for cerebral palsy. NeuroRehabilitation 49 (2021) 533\u2013546. DOI:10.3233\/NRE-210219<\/p>\n\n\n\n

Kinnunen, A., Jeglinsky, I., V\u00e4nsk\u00e4, N., Lehtonen, K. & Sipari, S. (2021) The Importance of Collaboration in Pediatric Rehabilitation for the Construction of Participation: The Views of Parents and Professionals. Disabilities 2021, 1, 459\u2013470. https:\/\/doi.org\/10.3390\/disabilities10402021<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Kinnunen, A., Katajapuu, N., Suvinen, A. & T\u00f6rne, M. (2022). Suosikkisanat ja ICF-luokitus viitekehys. https:\/\/canchild.ca\/system\/tenon\/assets\/attachments\/000\/004\/279\/original\/F-Words_Translation_PackageF-Words_frameworkENG-FIN-April01-2023-ACCESS.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kinnunen, A., Vesterinen, A., Kippola-P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen, A. & Karhula, M. (2023) Partnership Working among Families, Therapists and Educationalists to Enhance Collaboration Enabling Participation of Children with Intellectual Disabilities. Disabilities 2023, 3, 396\u2013409. https:\/\/doi.org\/10.3390\/disabilities3030026<\/a><\/p>\n\n\n\n

Koivikko, M. & Sipari, S. (2021). Lapsen ja nuoren hyv\u00e4 kuntoutus. Valtakunnallinen lasten ja nuorten kuntoutus ry. <\/p>\n\n\n\n

Longo, E., Monteiro R., Hidalgo-Robles, \u00c1., Paleg, G., Shrader, C. & De Campos, AC. (2023). Assigning F-words as ingredients of interventions for children with cerebral palsy functioning at GMFCS IV and V: A scoping review protocol. Front. Rehabil. Sci. 4:1110552. https:\/\/doi.org\/10.3389\/fresc.2023.1110552<\/a><\/p>\n\n\n\n

Oikeusministeri\u00f6. (2020). Lasten osallistumisoikeudet Suomessa Tiivistelm\u00e4 tilannekuvasta ja keskeiset kehitt\u00e4mistarpeet. bfa23bde-fc7b-d9ca-6202-965a97af0570 (oikeusministerio.fi)<\/a><\/p>\n\n\n\n

Pizzighello, S., Uliana, M., Martinuzzi, M. et al. (2023) The perceived impact of Covid-19 pandemic on the children with cerebral palsy: the parents\u2019 perspective explored within the \u201c6-F words\u201d framework. Child Adolesc Psychiatry Ment Health 17. https:\/\/doi.org\/10.1186\/s13034-023-00569-z<\/a><\/p>\n\n\n\n

Paltamaa, J., Karhula, M., Suomela-Markkanen, T., Autti-R\u00e4m\u00f6, I. (toim.) (2011). Hyv\u00e4n kuntoutusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n perusta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ja tutkimustiedon analyysist\u00e4 suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehitt\u00e4mishankkeessa. Kelan tutkimusosasto, Helsinki 2011.<\/p>\n\n\n\n

Rosenbaum, P. (2022). The F-words for child development: functioning, family, fitness, fun, friends, and future. Developmental Medicine & Child Neurology 2022 (64): 141\u2013142.<\/p>\n\n\n\n

Rosenbaum, A. Cross, A.K. Soper, V. Tomas, D. Grahovac, R. Teplicky, M. & Wright. (2022). The F-words for Child Development: Lessons Learned.<\/p>\n\n\n\n

Rosenbaum P, Gorter JW. The ‘F-words’ in childhood disability: I swear this is how we should think! Child Care Health Dev.2012 Jul;38(4):457-63.https:\/\/doi.org\/10.1111\/j.1365-2214.2011.01338.x. Epub 2011 Nov 1. PMID: 22040377.<\/p>\n\n\n\n

Soper, A.K., Cross, A., Rosenbaum. P. & Gorter, J. (2021). Knowledge translation strategies to support service providers\u2019 implementation of the \u201cF-words in Childhood Disability\u201d, Disability and Rehabilitation, 43:22, 3168-3174, https:\/\/doi.org\/10.1080\/01942638.2020.1726551<\/a><\/p>\n\n\n\n

Soper, A.K., Cross, A., Rosenbaum, P. & Gorter, J. (2020). Service Providers\u2019 Perspectives on Using the \u2018F-Words in Childhood Disability\u2019: An International Survey, Physical & Occupational Therapy In Pediatrics, 40:5, 534-545, https:\/\/doi.org\/10.1080\/01942638.2020.1726551<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6. (2020). Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma 2020-2022.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaali -ja terveysministeri\u00f6. (2022). L\u00e4\u00e4kinn\u00e4llisen kuntoutuksen ohjautumisen perusteet. Opas terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille ja kuntoutuksen parissa ty\u00f6skenteleville. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n julkaisuja 2022:17. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6, Helsinki.<\/p>\n\n\n\n

S\u00e4rkilahti, U. (2020). Sosiali- ja terveyspalveluiden k\u00e4ytt\u00f6 erityisperheen arjessa \u2013toiminnan ja ajank\u00e4yt\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulma. V\u00e4it\u00f6skirja. Helsingin yliopisto. <\/p>\n\n\n\n

UN. (2016). UN Committee on the Rights of the Child (CRC). General Comment No. 20 (2016) on the Implementation of the Rights of the Child during Adolescence, 6 December 2016, CRC\/C\/GC\/20. Available online: https:\/\/www.refworld.org\/docid\/589dad3d4.html.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Valtioneuvosto. (2021). Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma. Valtioneuvoston periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6s. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:8. Valtioneuvosto, Helsinki.<\/p>\n\n\n\n

World Health Organisation. (2001). The International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF). Geneva, WHO.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Wright, M., Twose, D. & Gorter, JW. (2021). Scootering for Children and Youth Is More Than Fun: Exploration of a Feasible Approach to Improve Function and Fitness. Pediatr Phys Ther. 1;33(4):218-225. https:\/\/doi.org\/10.1097\/PEP.0000000000000829<\/a>. PMID: 34432761.<\/p>\n\n\n\n

Julkaisun pysyv\u00e4 osoite:<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Anu Kinnunen(1), Ira Jeglinsky-Kankainen(2) (1) Savonia-ammattikorkeakoulu (2) Arcada ammattikorkeakoulu Ingressi T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuvataan kanadalaisen CanChild:in kehitt\u00e4mi\u00e4 Suosikkisanoja (F-words), niiden tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksia erityist\u00e4 tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kanssa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kuntoutusty\u00f6ss\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa erityist\u00e4 tukea tarvitsevilla lapsilla tarkoitetaan henkil\u00f6it\u00e4, jotka saavat palveluita toimintakyvyn tueksi ja arjen suoriutumiseen.    Johdanto Erityist\u00e4 tukea tarvitsevan lapsen ja h\u00e4nen […]<\/p>\n","protected":false},"author":88,"featured_media":536,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"201,204,181,36,207,481","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-530","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-article"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/530","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/users\/88"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=530"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/530\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":565,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/530\/revisions\/565"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/media\/536"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=530"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=530"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=530"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}