{"id":201,"date":"2023-09-07T08:34:00","date_gmt":"2023-09-07T08:34:00","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/?p=201"},"modified":"2023-12-01T12:53:49","modified_gmt":"2023-12-01T12:53:49","slug":"systemaattinen-kirjallisuuskatsaus-lasten-ja-nuorten-psyykkista-hyvinvointia-edistavista-interventioista-niiden-vaikuttavuus-ja-teoreettiset-viitekehykset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/2023\/09\/07\/systemaattinen-kirjallisuuskatsaus-lasten-ja-nuorten-psyykkista-hyvinvointia-edistavista-interventioista-niiden-vaikuttavuus-ja-teoreettiset-viitekehykset\/","title":{"rendered":"Systemaattinen kirjallisuuskatsaus lasten ja nuorten psyykkist\u00e4 hyvinvointia edist\u00e4vist\u00e4 interventioista, niiden vaikuttavuus ja teoreettiset viitekehykset"},"content":{"rendered":"\n

Hannele Oiva (1)<\/sup>, Tarja Rautio (1)<\/sup>, Marika Tuiskunen (1)<\/sup>, Johanna Luttinen (2)<\/sup>, Heidi Ruotsalainen (1)<\/sup><\/p>\n\n\n\n

1<\/sup> Oulun ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n

2<\/sup> Oulun yliopisto
<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

TIIVISTELM\u00c4:<\/h2>\n\n\n\n

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvailla kouluymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 toteutettuja psyykkisen hyvinvoinnin edist\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4 interventioita ja interventioiden teoreettisia viitekehyksi\u00e4 sek\u00e4 arvioida niiden vaikuttavuutta lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa k\u00e4ytettiin Joanna Briggs Instituutin (JBI) systemaattisen kirjallisuuskatsauksen toteuttamiselle laadittua ohjeistusta. Tiedonhaku toteutettiin kansainv\u00e4lisist\u00e4 Academic Search Premier-, PubMed- ja Cinahl-tietokannoista ennalta m\u00e4\u00e4riteltyjen hakusanojen- ja kriteerien ja tutkimussuunnitelman mukaisesti. Haku tuotti 1028 viitett\u00e4, joista valinta- ja laadunarviointiprosessin j\u00e4lkeen lopulliseen analyysiin valikoitui 9 alkuper\u00e4istutkimusta. Aineisto analysoitiin k\u00e4ytt\u00e4en narratiivista synteesi\u00e4. Katsauksen tulosten mukaan kaksi interventiota edisti lasten ja nuorten psyykkist\u00e4 hyvinvointia, v\u00e4hent\u00e4en ahdistuneisuus- ja masennusoireita sek\u00e4 toinen interventioista my\u00f6s vahvisti itsetuntoa. N\u00e4iden interventioiden teoreettiset viitekehykset pohjautuivat kognitiiviseen k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapiaan ja kokemuksellisen oppimisen teoriaan. T\u00e4m\u00e4n katsauksen tulosten perusteella kognitiivinen k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapia oli yleisin viitekehys interventioiden taustalla, mutta tulokset vaikuttavuudesta vaihtelivat. Katsaus nostaa esille, ett\u00e4 kouluymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 toteutetuilla interventioilla on mahdollista edist\u00e4\u00e4 lasten ja nuorten psyykkist\u00e4 hyvinvointia sek\u00e4 my\u00f6s sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten roolin psyykkisen hyvinvoinnin edist\u00e4misess\u00e4 kouluissa.<\/p>\n\n\n\n

Avainsanat: hyvinvointi, interventio, kouluymp\u00e4rist\u00f6, lapsi, nuori, psyykkinen hyvinvointi, teoreettinen viitekehys<\/p>\n\n\n\n

ABSTRACT:<\/h2>\n\n\n\n

A <\/strong>Systematic review of children and adolescents\u2019 mental well-being interventions, effectiveness, and theoretical backgrounds<\/strong><\/p>\n\n\n\n

The purpose of the systematic review was to describe the interventions promoting the well-being of children and youth implemented in school environments and the theoretical frameworks of interventions, and to assess the effectiveness of the interventions on the mental well-being of children and youth. The systematic review used the guidelines developed by the Joanna Briggs Institute (JBI) for conducting a systematic review. The information was searched from the international Academic Search Premier, PubMed, and Cinahl databases according to pre-defined search terms and criteria and a research plan. The search yielded 1028 references, of which 9 original studies were selected for final analysis after the selection and quality assessment process. The data were analyzed using narrative synthesis. According to the results of the review, two interventions implemented in the school environment had a positive effect on the mental well-being of children and youth. Those interventions reduced anxiety and depressive symptoms and one of those interventions strengthened self-confidence. Effective interventions were based on cognitive-behavioral theory and experimental learning theory. According to this review, the cognitive-behavioral theory was the most common theoretical background, but intervention\u00b4s effectiveness on mental well-being varied. The review highlights that there is potential in school-based well-being interventions promoting children and adolescents\u2019 mental well-being, and the role of social- and healthcare personnel in promoting mental well-being in school settings. <\/p>\n\n\n\n

Keywords: Adolescent, well-being, intervention, school environment, children, mental well-being, theoretical framework<\/p>\n\n\n\n

1. Tutkimuksen l\u00e4ht\u00f6kohdat<\/h2>\n\n\n\n

Kansallinen mielenterveysstrategia (2020\u20132030) korostaa lasten ja nuorten mielenterveyden rakentumista arjessa. Lasten ja nuorten kasvu- ja opiskeluymp\u00e4rist\u00f6n tulisi tukea mielenterveytt\u00e4 ja tarjota mahdollisuuksia psyykkisten voimavarojen positiiviselle kehittymiselle (Vorma, ym. 2020, ss. 24\u201325). Kouluymp\u00e4rist\u00f6 on hyvin soveltuva paikka lasten ja nuorten hyvinvoinnin edist\u00e4miseen, sill\u00e4 lapset ja nuoret viett\u00e4v\u00e4t koulussa ison osan arjestaan. Kouluissa on huomioitu mielenterveyden edist\u00e4minen eri toimenpitein, ja koululla on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli psyykkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden edist\u00e4misess\u00e4 (THL, 2013, s. 12). Mielenterveyden edist\u00e4mist\u00e4 kouluissa on esimerkiksi positiivisen mielenterveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4n kulttuurin rakentaminen, tunnetaitojen harjoittelu tai laajempien ohjelmien toimeenpano (THL, 2013, s. 12), kuten esimerkiksi KiVa-koulu (Itla, Menetelm\u00e4arvio KiVa-koulu).<\/p>\n\n\n\n

Lasten ja nuorten hyvinvointi koostuu fyysisest\u00e4, psyykkisest\u00e4, sosiaalisesta ja materiaalisesta hyvinvoinnista (THL, 2020; WHO, 2020). Psyykkinen hyvinvointi syntyy tunteista, kognitioista, sosiaalisesta toiminnasta ja koherenssin tunteesta. L\u00e4hik\u00e4sitteit\u00e4 ovat mielen hyvinvointi ja positiivinen mielenterveys, jotka kuvaavat mielenterveyden my\u00f6nteist\u00e4 ulottuvuutta (Wahlbeck, ym. 2017, ss. 985\u2013992). Ryffin (1995, s.99; 2014, s.2) mukaan psyykkinen hyvinvointi koostuu kuudesta ulottuvuudesta, joita ovat itsens\u00e4 hyv\u00e4ksyminen, my\u00f6nteiset ihmissuhteet, autonomia, ymp\u00e4rist\u00f6n hallinta, el\u00e4m\u00e4n tarkoituksen kokemus ja henkil\u00f6kohtainen kasvu. Psyykkiseen hyvinvointiin liittyv\u00e4t yksil\u00f6lliset tekij\u00e4t, voimavarat ja kokemukset, sosiaalinen vuorovaikutus, yhteis\u00f6n rakenteet ja sek\u00e4 kulttuuriset arvot. N\u00e4m\u00e4 voivat toimia psyykkist\u00e4 hyvinvointia suojaavina tekij\u00f6in\u00e4 edist\u00e4en positiivista mielenterveytt\u00e4 ja pienent\u00e4en mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6iden riski\u00e4 (THL, 2013).<\/p>\n\n\n\n

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edist\u00e4misen kouluissa pit\u00e4isi aikaisemman tutkimuksen mukaan kohdentua erityisesti fyysisten ja sosiaalisten toimintaymp\u00e4rist\u00f6jen muutoksiin, opetussuunnitelmien, opetus- ja oppimismenetelmien kehitt\u00e4miseen, eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isen oppilaan k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutokseen (Lee, ym. 2019, s. n.d.). Kouluissa tarjotaan harrastustoimintaa ja kerhoja, joilla pyrit\u00e4\u00e4n edist\u00e4m\u00e4\u00e4n lasten ja nuorten hyvinvointia. T\u00e4t\u00e4 toimintaa tukee Suomen hallituksen vuonna 2017 linjaama harrastustakuu. Sen tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edist\u00e4minen, syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isy sek\u00e4 yhdenvertaisuuden lis\u00e4\u00e4minen. Harrastustakuu mahdollistaisi jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisen ja maksuttoman harrastuksen koulup\u00e4iv\u00e4n yhteydess\u00e4 (Haanp\u00e4\u00e4 & Salasuo 2019, s. 8). Toisaalta kouluissa voi olla tarve tukea my\u00f6s erilaisten oppijoiden psyykkist\u00e4 hyvinvointia. Hyvi\u00e4 tuloksia on saatu kouluissa, kun toimintaterapeutti on ohjannut neuropsykiatristen lasten sosiaalisten taitojen vahvistamista sosiaaliskognitiivisen teoriaan pohjautuen. (Cheung ym. 2021, s. 1897\u20131899.)  Suomessa Koulutoimintaterapiainterventiot koululaisten opiskelu- ja toimintakyvyn vahvistamisessa ovat saaneet my\u00f6nteist\u00e4 huomiota (Toimintaterapialiitto 2022). Kouluissa toteutettavien ennaltaehk\u00e4isevien toimien merkitys osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa on merkityksellist\u00e4, jotta v\u00e4ltytt\u00e4isiin raskaammilta korjaavilta toimilta.<\/p>\n\n\n\n

Sektorirajat ylitt\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6, yhteiset investoinnit ja sitoutumiset ovat t\u00e4rkeit\u00e4 kest\u00e4vien hyvinvointia edist\u00e4vien interventioiden kehitt\u00e4misess\u00e4 (GBD 2017, s. 1449). Kouluissa toteutetut hyvinvoinnin edist\u00e4misen interventiot sosiaali- tai terveysalan ammattilaisten toteuttamina ovat esimerkki t\u00e4st\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4t interventiot ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n laajasti koskemaan ohjauksellisia, tiedollisia interventioita tai opetussuunnitelmaperustaisia ohjelmia tai laajoja toimintaohjelmia kouluissa (THL, 2013 s. 13).<\/p>\n\n\n\n

Hyvinvoinnin edist\u00e4misen ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutokseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t interventiot ovat usein my\u00f6s monimuotoisia, ja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t useita eri komponentteja, esimerkiksi ohjausta, tiedonantoa tai niiden yhdistelmi\u00e4 (Skivigtong, ym. 2021, s. 374.) Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 interventioiden taustalla olevat olettamukset niiden vaikutuksista on kuvattuna ja perusteltu teoreettisten viitekehysten kautta (Angeles, ym. 2014, s.100; Skivingtong, ym. 2021, s. 378). Teoreettiset viitekehykset luovat perustan interventioiden sis\u00e4lt\u00f6jen suunnittelulle, auttavat huomioimaan toimiviksi todettuja ja muutosta edist\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 vaikuttamisen keinoja, mik\u00e4 osaltaan tukee intervention onnistumista (Linnansaari & Hankonen, 2019, s.93; Smedegaard, ym. 2016 s. n.d.). Terveytt\u00e4 ja hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4t interventiot, jotka pohjautuvat k\u00e4ytt\u00e4ytymistieteelliseen teoriaan ja tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ovat keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 vaikuttavampia kuin interventiot, joilta puuttuu teoreettinen pohja (Linnansaari & Hankonen, 2019, s.89). Lis\u00e4ksi teorian huolellinen ja perusteltu kuvaaminen intervention taustalla auttaa intervention toteuttajia ja eri sidosryhmi\u00e4 jakamaan ymm\u00e4rryksen intervention vaikutusmekanismeista ja ep\u00e4varmuustekij\u00f6ist\u00e4 (Skivingtong, ym. 2021, s.378).<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa kuvaillaan kouluymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 toteutettuja psyykkist\u00e4 hyvinvointia edist\u00e4vi\u00e4 interventioita, niiden teoreettisia viitekehyksi\u00e4 ja arvioidaan interventioiden vaikuttavuutta lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. Katsauksen tuloksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 lasten ja nuorten hyvinvointia edist\u00e4vien interventioiden kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

2. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoitus, tavoite ja tutkimuskysymykset<\/h2>\n\n\n\n

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvailla kouluymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 toteutettuja psyykkisen hyvinvoinnin edist\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4 interventioita ja interventioiden teoreettisia viitekehyksi\u00e4 sek\u00e4 arvioida niiden vaikuttavuutta lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. Tavoitteena oli tuottaa tiivistetty\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa tietoa lasten ja nuorten hyvinvointia edist\u00e4vien interventioiden kehitt\u00e4miseksi kouluymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuskysymykset:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Millaisia interventioita on toteutettu kouluymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin edist\u00e4miseksi?<\/li>\n\n\n\n
  2. Millaisia teoreettisia viitekehyksi\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 psyykkist\u00e4 hyvinvointia edist\u00e4viss\u00e4 interventioissa on k\u00e4ytetty?<\/li>\n\n\n\n
  3. Miten interventiot ovat vaikuttaneet lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin?<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

    3. Tutkimuksen toteutus<\/h2>\n\n\n\n

    3.1. Alkuper\u00e4istutkimusten haku ja valinta<\/h3>\n\n\n\n

    Alkuper\u00e4istutkimusten haku ja valinta tehtiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ohjeita noudattaen (Aromataris, ym., 2020; Hoitoty\u00f6n tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6, 2019). Tiedonhakua ja tutkimusten valintaa ohjasivat tutkimuskysymykset ja PICOS-strategian mukaiset sis\u00e4\u00e4notto- ja poissulkukriteerit. Sis\u00e4\u00e4nottokriteerit olivat: osallistujat rajattiin 7\u201316-vuotiaisiin (population), kouluymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 toteutettu interventio (ohjauksellinen, tiedollinen, opetussuunnitelmaperustainen ohjelma tai laaja toimintaohjelma kouluissa), jonka teoreettinen viitekehys mainittu tai kuvattu (intervention), kontrolliryhm\u00e4 ilman interventiota tai saanut jonkin muun ohjauksen (comparison), lopputulosmuuttujana arvioitu lasten ja nuorten kokemuksia psyykkisest\u00e4 hyvinvoinnista (outcomes), RCT-tutkimusasetelma (study desing). Muulla ohjauksella tarkoitetaan tavanomaista kouluissa toteutettua oppilaiden ohjausta tai ohjausta, joka ei ensisijaisesti t\u00e4hd\u00e4nnyt psyykkisen hyvinvoinnin edist\u00e4miseen. Tiedonhaku toteutettiin marraskuussa 2020 informaatikon kanssa yhteisty\u00f6ss\u00e4 kansainv\u00e4lisiin Academic Search Premier-, PubMed- ja Cinahl-tietokantoihin. Tiedonhaku rajattiin vuosille 2010\u20132020, englanninkielisiin vertaisarvioituihin tutkimusartikkeleihin. Hakusanat ja -termit m\u00e4\u00e4riteltiin kunkin tietokannan asiasanaston avulla. Tiedonhaku tietokannoittain on kuvattu taulukossa 1.<\/p>\n\n\n\n

    TAULUKKO 1. Tiedonhaku tietokannoittain<\/em><\/p>\n\n\n\n

    Tietokanta<\/strong><\/td>Hakusanat ja rajaukset<\/strong><\/td>Tulokset<\/strong><\/td><\/tr>
    Academic<\/strong> Search<\/strong> Premier<\/strong><\/td>“Psychological well-being+” or “mental health+” (SU Subject Terms) OR “psychological well-being” or “mental health” or “mental well-being” (Select a Field, optional)  AND
    “health promotion+” (SU Subject Terms) OR “health promotion” or intervention* or program* or method* (Select a Field, optional) AND child+ or adolescence+ or “students, elementary+” or “students, middle school+” or “students, high school+” (SU Subject Terms) OR child* or adolescence or youth or teenager* or “school-age*” or pupil* or student* (Select a Field, optional) AND “schools+” (SU Subject Terms) OR school* or “school-based” or “school environment” (Select a Field, optional) AND “randomized controlled trials” (SU Subject Terms) OR “randomized controlled trials” (Select a Field, optional) Boolean\/Phrase, Full Text, Scholarly (Peer Reviewed) Journals, 2010-2021<\/td>    		610<\/td><\/tr>
    PubMed<\/strong><\/td>“health promotion” MeSH Terms OR “health promotion” OR intervention* OR program* OR method* Title\/Abstract AND “health promotion” MeSH Terms OR “health promotion” OR intervention* OR program* OR method* Title\/Abstract AND “mental health” MeSH Terms OR “mental health” OR “mental well-being” OR “mental wellbeing” OR “psychological well-being” OR “psychological wellbeing” Title\/Abstract AND child or adolescent MeSH Terms] OR child* OR adolescen* OR youth OR teenager* OR “school-age* OR pupil* OR student* Title\/Abstract AND schools MeSH Terms OR school* OR “school-based” OR “school environment*” Title\/Abstract Full text, Randomized Controlled Trial, Adolescent: 13-18 years, Child: 6-12, 2010 \u2013 2020<\/td>351<\/td><\/tr>
    Chinahl<\/strong><\/td>“psychological well-being+” or “mental health+” (MH Exact Subject Heading) OR “psychological well-being” or “mental health” or “mental well-being” (Select a Field, optional) AND “health promotion+” (MH Exact Subject Heading) OR “health promotion” or intervention* or program* or method* (Select a Field, optional)  AND child+ or adolescence+ or “students, elementary+” or “students, middle school+” or “students, high school+” (MH Exact Subject Heading) OR child* or adolescen* or youth or teenager* or “school-age*” or pupil* or student* (Select a Field, optional) AND “schools+” (MH Exact Subject Heading) OR school* or “school-based” or “school environment” (Select a Field, Optional) Boolean\/Phrase, Linked Full Text, Research Article, Peer Reviewed, Randomized Controlled Trial, Child: 6-12 years, Adolescent: 13-18 years, 2010-2021<\/td>67<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

    Kohderyhm\u00e4ksi rajattiin 7\u201316-vuotiaat lapset ja nuoret. Rajaus perustui suomalaiseen peruskouluik\u00e4\u00e4n ja interventioiden soveltuvuuteen juuri peruskouluik\u00e4isille lapsille ja nuorille. Poissulkukriteerein\u00e4 olivat my\u00f6s kohderyhm\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4t sosioekonomiset tekij\u00e4t ja ongelmat\/h\u00e4iri\u00f6t\/diagnoosit, jotka rajasivat tutkimuksen ulkopuolelle muun muassa sellaiset tutkimukset, joissa kohderyhm\u00e4n\u00e4 oli ollut matalatasoisten sosioekonomisten alueiden koulut tai otantajoukkona vain riskiryhmiin kuuluvat tai jonkin diagnoosin omaavat lapset ja nuoret. Pois rajattiin interventiot, jotka oli kohdennettu seulotulle tai valikoidulle kohderyhm\u00e4lle, koska haluttiin tarkastella universaaleja, kaikille koululaisille tarkoitettuja, interventioita, huomioiden suomalainen v\u00e4est\u00f6 ja kulttuurikonteksti. Tutkimusasetelmaa koskeva sis\u00e4\u00e4nottokriteeri rajattiin RCT-tutkimuksiin, joissa oli toteutettu alku- ja loppumittaukset sek\u00e4 seurantamittaus v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 12 kuukauden kuluttua intervention p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4 pidemm\u00e4n aikav\u00e4lin vaikutuksien tarkastelemiseksi. Tiedonhaku tuotti 1028 osumaa, joista duplikaattien poiston j\u00e4lkeen j\u00e4i 975. Hakutulokset (n=975) seulottiin ensin otsikon ja tiivistelm\u00e4n, sitten abstraktin ja lopuksi kokotekstin perusteella. Kaksi tutkijaa toteutti itsen\u00e4isesti aineiston valinnan, ensin otsikoiden, tiivistelmien ja lopuksi kokotekstien pohjalta vaiheittain. Jokaisessa vaiheessa yht\u00e4l\u00e4isyyksist\u00e4 ja erimielisyyksist\u00e4 keskusteltiin. Mik\u00e4li oli tarpeen, konsultoitiin kolmatta aiheeseen perehtynytt\u00e4 tutkijaa. Otsikon ja tiivistelm\u00e4n perusteella kokotekstiarvioon valikoitui 45 tutkimusartikkelia. Lopulta laadunarviointiin valikoitui 10 tutkimusartikkelia. Katsauksen aineistonkeruu on raportoitu noudattaen PRISMA:n ohjeistusta (Page, ym. 2020, ss. 1\u20139). (Kuvio 1).<\/p>\n\n\n\n

     <\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/figure>\n\n\n\n

    Kuvio 1. Aineistonkeruun vuokaavio<\/em><\/p>\n\n\n\n

    3.2. Alkuper\u00e4istutkimusten laadunarviointi<\/h2>\n\n\n\n

    Tutkimusten laadunarvioinnissa noudatettiin JBI:n satunnaistetulle kontrolloidulle tutkimukselle (RCT) tarkoitettuja suomennettuja laadunarviointikriteerist\u00f6n ohjeita ja k\u00e4ytettiin kriittisen arvioinnin tarkistuslistaa. Tarkistuslistan avulla arvioitiin tutkimuksen metodologista laatua ja tunnistettiin tutkimustuloksiin liittyv\u00e4\u00e4 harhoja (Hoitoty\u00f6n tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6, 2020). Laadunarvioinnin teki kaksi tutkijaa itsen\u00e4isesti luotettavuuden lis\u00e4\u00e4miseksi. V\u00e4hint\u00e4\u00e4n seitsem\u00e4n pistett\u00e4 saaneet tutkimusartikkelit hyv\u00e4ksyttiin mukaan katsaukseen. Laadunarvioinnin perusteella hyl\u00e4ttiin yksi tutkimusartikkeli, jossa havaittiin valikoitumisharhan riski. Lopulliseen katsaukseen valikoitui yhdeks\u00e4n metodologiselta laadultaan hyv\u00e4ksi arvioitua tutkimusta (Taulukko 2).<\/p>\n\n\n\n

    Taulukko 2. Tutkimukset kouluymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 toteutetuista interventioista ja laadunarviointipisteet<\/em><\/p>\n\n\n\n

    Tutkimus<\/strong> <\/td>Tutkimusasetelma<\/strong> <\/td>Maa & osallistujien n-m\u00e4\u00e4r\u00e4t<\/strong><\/td>Intervention nimi, sis\u00e4ll\u00f6t, toteutusmuodot ja teoreettinen viitekehys <\/strong> <\/td>Kontrolliryhm\u00e4n ohjaus<\/strong><\/td>Laadun-arviointipisteet<\/strong>  (JBI)<\/strong> <\/td><\/tr>
    Ahlen ym. 2018:  Prevention of Anxiety and Depression in Swedish School  Children: a Cluster-Randomised  Effectiveness Study  <\/td>Klusteroitu-RCT <\/td>Ruotsi,  17 koulua,  3. ja 4.luokan oppilaita, joiden i\u00e4n keskiarvo 9,6 vuotta N=695  Interventioryhm\u00e4 n=353 Kontrolliryhm\u00e4 n=342    <\/td>FRIENDS for Life  (n=353)   60 min\/ viikko   10 per\u00e4tt\u00e4isen viikon aikana,  Opettajan ohjaama,  Kognitiivis-k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapian viitekehys <\/td>Tavanomainen   opetus         <\/td>9\/13 <\/td><\/tr>
    Calear ym. 2016:  Cluster randomised controlled trial of the e-couch Anxiety and Worry program in  schools <\/td>Klusteroitu-RCT <\/td>Australia,  30 koulua,  Osallistujien i\u00e4n keskiarvo 14,8 vuotta  n=1767  Interventioryhm\u00e4 A n=427 Interventioryhm\u00e4 B n=562 Kontrolliryhm\u00e4 n=778  <\/td>The e-couch Anxiety and  Worry program   Vuorovaikutteinen itsehoito-ohjelma   x 30\u201340 min\/1xviikossa   Interventio A e-GAD school, opettajan ohjaama  Interventio B e-GAD health service (HS), opettajalla mielenterveyspalveluiden ty\u00f6ntekij\u00e4n ohjaus ja tuki  Psykoedukaatio, kognitiivinen k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapia (CBT)   <\/td>Tavanomainen opetus    <\/td>11\/13 <\/td><\/tr>
    Humphrey ym. 2016:  A cluster  randomized  controlled trial of the Promoting  Alternative  Thinking Strategies (PATHS)  curriculum <\/td>Klusteroitu-RCT   <\/td>Englanti,  45 koulua,  Oppilaat 7\u20139-vuotiaita l\u00e4ht\u00f6tilanteessa  n=4516  Interventioryhm\u00e4 n=2340
    Kontrolliryhm\u00e4 n=2176      <\/td>    		The Promoting  Alternative Thinking Strategies (PATHS)  -opetussuunnitelma Opetussuunnitelma sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin 40 oppituntia, oppitunnit kest\u00e4v\u00e4t 30\u201340 minuuttia ja niit\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n kahdesti viikossa koko lukuvuoden ajan,  Opettajan toteuttama,  Affective-Behavioral-Cognitive-Developmental model Affektiivis-Behavioraalinen-Kognitiivis-Kehityksellinen malli<\/td>Tavanomainen  opetus          <\/td>11\/13 <\/td><\/tr>
    Li ym. 2013:  Effectiveness of an adventure-based training  programme in  promoting the  psychological well-being of primary  schoolchildren <\/td>RCT <\/td>Kiina,  Kaksi koulua,  Oppilaiden i\u00e4n keskiarvo 11,6 N=120  Interventioryhm\u00e4 n=56 Kontrolliryhm\u00e4 n=64    <\/td>Adventure-based training  programme    5 x 75 minuutin koulutustilaisuutta lukuvuoden aikana ja seikkailupohjainen harjoitusleiri lukukauden lopussa,  terveydenhuollon ammattilaisten, koulujohtajien, seikkailupohjaisten kouluttajien ja sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n toteuttama  The theory of  experiential learning   Kokemuksellisen oppimisen teoria <\/td>Kontrolliryhm\u00e4n ohjelma j\u00e4ljitteli interventioryhm\u00e4n ohjelmaa 5 x 75 minuutin vapaa-ajan aktiviteetti yhden lukuvuoden aikana yhteis\u00f6keskuk- sessa<\/td>11\/13 <\/td><\/tr>
    Melnyk ym. 2015:  Twelve-month effects of the COPE Helathy  Lifestyles TEEN Program on Overweight and Depressive  Symptoms in high  school adolescents <\/td>Klusteroitu RCT   <\/td>Yhdysvallat,  11 koulua,  Osallistujien i\u00e4n keskiarvo 14,7 vuotta,  N=779  Interventioryhm\u00e4 n=358 Kontrolliryhm\u00e4 n=421  <\/td>The COPE (Creating  Opportunities for Personal Empowerment)   Healthy Lifestyles  TEEN (Thinking, Emotions, Exercise, Nutrition) -ohjelma  (n=358)   1 x viikossa 15 viikon ajan    Opettajan ohjaama,  Kognitiivinen teoria  Cognitive Theory (CT) <\/td>Healthy Teens -ohjelma   Opettajan ohjaama   <\/td>9\/13 <\/td><\/tr>
    Sawyer ym. 2010: School-Based Prevention of Depression: A 2-Year Follow-up of Randomized  Controlled Trial of the Beyond Blue Schools Research  Initiative         <\/td>RCT    <\/td>Australia, 50 koulua,  Osallistujien i\u00e4n keskiarvo 13,1 vuotta, N=5633  Interventioryhm\u00e4 n=1785 Kontrolliryhm\u00e4 n=1727<\/td>Beyond Blue   n=1785 nuorta, jotka pysyiv\u00e4t ilmoittautuneina interventioon kouluissa kolmen vuoden ajan ja suoritti v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhden intervention j\u00e4lkeisen arvioinnin.  10 x 40\u201345 minuutin oppituntia lukuvuoden aikana kolmen interventiovuoden ajan  Opettajien, ohjaajien toteuttama  Kognitiivinen k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapia<\/td>Kontrolliryhm\u00e4n ohjelmaa ei kuvailtu tarkemmin  <\/td>10\/13 <\/td><\/tr>
    Sharpe ym. 2017:  Use, acceptability  and impact of  booklets designed tosupport mental  health self-management and help seeking in  schools: results of  large randomised  controlled trial in England <\/td>Klusteroitu-RCT<\/td>Englanti,  846 koulua,  N=14690, joista Interventioryhm\u00e4 A n=5266 Interventioryhm\u00e4 B n=2234 Interventioryhm\u00e4 C n=4959   Kontrolliryhm\u00e4t n=2231<\/td>Interventio A: Hallituksen tukema mielenterveysohjelma kouluissa Targeted Mental Health in Schools (TaMHS) & Booklets -vihko, joka on suunniteltu lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n oppilaiden mielenterveystietoisuutta, itsehallinnan\/selviytymiskeinojen l\u00e4hestymistapoja, sek\u00e4 tarjoamaan tietoa tuen saamisesta. Booklets -vihkon taustalla itsehallintakeinojen sis\u00e4ll\u00f6ss\u00e4 vaikuttavat kognitiivinen k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapia ja positiivisen psykologian interventiot. Tutkijoilla ei seurantaa miten esitteet jaettiin koulussa, tai miss\u00e4 kontekstissa esitteit\u00e4 k\u00e4ytettiin.   Interventio B: Booklets -vihko C. TaMHS    <\/td>Ei kuvailtu kontrolliryhm\u00e4n ohjelmaa -tavanomainen opetus<\/td>11\/13 <\/td><\/tr>
    Singh ym. 2019:  Impact of a Secondary  School Depression Prevention Curriculum on Adolescent Social-Emotional Skills: Evaluation of the Resilient  Families Program <\/td>RCT <\/td>Australia,  24 koulua,  Osallistujien i\u00e4n keskiarvo 12,3 vuotta  N=1826  Interventioryhm\u00e4 A n=747 Interventioryhm\u00e4 B n=118 Kontrolliryhm\u00e4 n=961    <\/td>Resilient Families (RF) \u2013ohjelma A. RF-ohjelma, jossa vanhemmat eiv\u00e4t mukana interventiossa B. RF-ohjelma, jossa vanhemmat mukana interventiossa    Opettajajohtoinen oppilaan opinto-ohjelma: 10×45-50min 1xvko sek\u00e4  vanhempien 2 h ja 8x2h ryhm\u00e4t,  Opettajan ohjaama, muu ohjaaja kuten nuorisoasiantuntija.  Koulupohjainen ohjelma, jossa multisysteeminen l\u00e4hestymistapa ja yhteisty\u00f6 oppilaiden ja heid\u00e4n perheidens\u00e4 kanssa. <\/td>Ei kuvattu,<\/td>10\/13 <\/td><\/tr>
    Skryabina ym. 2016:  Effect of universal  anxiety prevention  programme (FRIENDS) on children`s  academic  performance: results from a  randomised  controlled trial <\/td>RCT <\/td>Englanti,   41 koulua,  N= 1362   Osallistujat 9\u201310-vuotiaita  Interventioryhm\u00e4 A n=509 Interventioryhm\u00e4 B n=497 Kontrolliryhm\u00e4 n=442      <\/td>FRIENDS-ohjelma
    Interventio A: Health-led FRIENDS -ohjelma Koulun ulkopuolinen terveydenhuollon henkil\u00f6 kuten psykologi, kouluterveydenhoitaja Interventio B: School-led FRIENDS -ohjelma Koulutettu koulun henkil\u00f6 kuten opettajat, koulunk\u00e4ynnin ohjaaja   9x 60min\/1xvko   Kognitiivis-behavioraalinen terapia <\/td>    		Terveystiedon tunnit koulun henkil\u00f6kunnan toteuttamana <\/td>8\/13 <\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

    3.3. Aineiston analyysi<\/h3>\n\n\n\n

    Alkuper\u00e4isartikkeleista ker\u00e4ttiin tiedot tutkimuksen nimest\u00e4 ja kirjoittajista, tutkimusasetelmasta, ymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 ja osallistujista, k\u00e4ytetyist\u00e4 interventioista sek\u00e4 teoreettisista viitekehyksist\u00e4, vertailuryhmist\u00e4, lopputulosmuuttujista, mittausv\u00e4leist\u00e4 ja mittareista sek\u00e4 keskeisist\u00e4 tuloksista ja laadunarviointipisteist\u00e4. Tietojen ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 koskevat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset perustuivat katsauksen tutkimuskysymyksiin. Ker\u00e4tyt tiedot taulukoitiin (Taulukko 2) ja aineisto analysoitiin k\u00e4ytt\u00e4en narratiivista synteesi\u00e4.  Synteesiss\u00e4 kuvataan interventiot ja niiden teoreettiset viitekehykset ja tarkastellaan interventioiden tilastollista merkitsevyytt\u00e4 lasten ja nuorten psyykkist\u00e4 hyvinvointia mittaaviin lopputulosmuuttujiin (Taulukko 3). Synteesin tekemisess\u00e4 k\u00e4ytettiin Centre for Reviews and Dissemination (CRD) yleist\u00e4 viitekehyst\u00e4 ja siin\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 ty\u00f6kaluja (CRD, 2009, ss. 169\u2013170). Alkuper\u00e4isartikkeleista tarkasteltiin vaikuttavuutta niiden lopputulosmuuttujien osalta, jotka vastasivat lasten ja nuorten omaa kokemusta psyykkisest\u00e4 hyvinvoinnistaan, kuten ahdistuneisuudesta tai masentuneisuudesta. Taulukoinnin avulla aineistoa vertailtiin, etsittiin yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 ja j\u00e4rjesteltiin luokkiin, jotka nimettiin sis\u00e4ll\u00f6n mukaisesti. Tarkoituksena oli j\u00e4sent\u00e4\u00e4 aineistoa synteesin tekemiseksi (CRD, 2009, ss. 169\u2013170).<\/p>\n\n\n\n

    4. Tulokset  <\/h2>\n\n\n\n

    Katsaukseen valikoituneista yhdeks\u00e4st\u00e4 kouluymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 toteutetuista RCT-tutkimuksesta kolme oli tehty Englannissa, kolme Australiassa ja yksi Ruotsissa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Otoskoko vaihteli 120:sta 14690 osallistujaan. Interventio- ja kontrolliryhmiin osallistui yhteens\u00e4 23248 koululaista, jotka olivat i\u00e4lt\u00e4\u00e4n 7\u201315-vuotiaita.<\/p>\n\n\n\n

    4.1. Kouluymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 toteutetut hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4t interventiot ja niiden toteutustavat<\/h3>\n\n\n\n

    Katsaukseen valikoituneiden interventioiden tarkemmat tiedot, kuten interventioiden nimet, toteutustavat, teoreettinen viitekehys, tutkimusasetelmat sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6 ja osallistujat ovat n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 taulukossa 2. (Taulukko 2).<\/p>\n\n\n\n

    Interventioiden toteutus ja toteuttajat vaihtelivat eri tutkimuksissa. Niit\u00e4 toteutettiin opetustuntien aikana, verkossa, esitteiden keinoin tai erilaisina yhdistelmin\u00e4. Intervention toteuttajana toimivat opettajat (Sawyer, ym. 2010, Melnyk, ym. 2015, Calear, ym. 2016, Humphrey, ym. 2016, Skryabina, ym. 2016, Ahlen, ym. 2018, Singh, ym. 2019) ja terveydenhuollon ammattilaiset kuten psykologi, kouluterveydenhoitaja, sosiaality\u00f6ntekij\u00e4, nuorisoasiantuntija ja intervention koulutetut ohjaajat (Sawyer, ym. 2010, Li, ym. 2013, Skryabina, ym. 2016, Singh, ym. 2019). Osassa interventioissa opettajat ja muut interventioiden toteuttajat saivat 1\u20132 p\u00e4iv\u00e4n koulutuksen interventiosta. Koulutusta annettiin ohjaajille intervention toteuttamiseksi viidess\u00e4 interventiotutkimuksessa, ennen intervention toteuttamista (Sawyer, ym. 2010, Melnyk, ym. 2015, Humphrey, ym. 2016, Skryabina, ym. 2016, Ahlen, ym. 2018) ja nelj\u00e4ss\u00e4 interventiotutkimuksessa toteuttajat saivat ohjausta ja neuvontaa my\u00f6s intervention toteutuksen aikana (Sawyer, ym. 2010, Humphrey, ym. 2016, Skryabina, ym. 2016, Ahlen, ym. 2018). Kahdessa interventiotutkimuksessa ei mainittu menetelm\u00e4koulutusta tai annettua ohjausta (Li, ym. 2013, Singh, ym. 2019). Lis\u00e4ksi yhdess\u00e4 interventiotutkimuksessa ohjaus koski informaatiota sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n vihkon (Booklets<\/em>) k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 (Sharpe, ym. 2017). Kolmessa interventiossa jaettiin toteuttajille manuaali intervention toteuttamiseksi (Calear, ym. 2016, Humphrey, ym. 2016, Ahlen, ym. 2018).<\/p>\n\n\n\n

    Eroja oli interventioiden toteutuskertojen kestossa, m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 interventiojakson pituudessa. Interventioiden toteutuskerrat vaihtelivat kestoltaan 30\u201375 minuuttiin, m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n 5\u201315 kertaan ja pituudeltaan yhdest\u00e4 lukukaudesta kolmeen lukuvuoteen. Informaatiota sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 vihko (Booklets<\/em>) jaettiin kouluymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 kuten kirjastossa, luokassa, lis\u00e4ksi siit\u00e4 tarjottiin elektroninen versio luokissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi (Sharpe, ym. 2017). (Taulukko 2).  <\/p>\n\n\n\n

    4.2. Psyykkist\u00e4 hyvinvointia edist\u00e4vien interventioiden tavoitteet, sis\u00e4ll\u00f6t ja toteutustavat<\/h3>\n\n\n\n

    Interventioiden tavoitteena oli ehk\u00e4ist\u00e4 ahdistuneisuuden ja masennush\u00e4iri\u00f6iden kehittymist\u00e4 lapsilla (Calear, ym. 2016, Skryabina, ym. 2016, Ahlen, ym. 2018), tukea emotionaalista hyvinvointia ja terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 (Melnyk, ym. 2015) sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 sosioemotionaalista osaamista (Humphrey, ym. 2016, Singh, ym. 2019). Interventioiden taustateoriasta riippumatta useissa interventioissa opetettiin k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutokseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4 kognitiivisia strategioita (Sawyer, ym. 2010, Li, ym. 2013, Melnyk, ym. 2015, Calear, ym. 2016, Humphrey, ym. 2016, Sharpe, ym. 2017, Skryabina, ym. 2016, Ahlen, ym. 2018).<\/p>\n\n\n\n

    Interventioissa oppilaille kohdennettiin harjoituksia ja kotiteht\u00e4vi\u00e4, jotka sis\u00e4lsiv\u00e4t rentoutumiskeinoja (Calear, ym. 2016, Sharpe, ym. 2017, Skryabina, ym. 2016, Ahlen, ym. 2018) sek\u00e4 fyysisi\u00e4 aktiviteetteja (Li, ym. 2013, Melnyk, ym. 2015, Calear, ym. 2016). Interventioissa harjoiteltiin yleisimmin tunne- ja ongelmanratkaisutaitoja. Tunnetaitoharjoittelussa korostettiin, ett\u00e4 lapset oppivat tunnistamaan ja jakamaan tunteita, tunnistamaan kehon viestej\u00e4 eri tunteista sek\u00e4 ajattelun ja tunteiden suoraa yhteytt\u00e4 (Li, ym. 2013, Melnyk, ym. 2015, Humphrey, ym. 2016, Skryabina, ym. 2016, Ahlen, ym. 2018). Ongelmanratkaisutaitoja pyrittiin kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kohtaamalla ja selviytym\u00e4ll\u00e4 pienin askelin haastavista tilanteista uusia ongelmanratkaisutaitoja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 (Li, ym. 2013, Skryabina, ym. 2016, Ahlen, ym. 2018). Lis\u00e4ksi interventioissa korostui sosiaalisen osaamisen edist\u00e4minen (Sawyer, ym. 2010, Humphrey, ym. 2016, Ahlen, ym. 2018, Singh, ym. 2019). Lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin pyrittiin vaikuttamaan my\u00f6s mielenterveystietoisuutta edist\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Lapset ja nuoret saivat tietoa ahdistusoireista, riskitekij\u00f6ist\u00e4, seurauksista ja hoitokeinoista (Sawyer, ym. 2010, Calear, ym. 2016, Sharpe, ym. 2017).<\/p>\n\n\n\n

    Oppilaille kohdennettu ja jaettu interventiomateriaali mainittiin nelj\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa. K\u00e4ytettyin\u00e4 materiaaleina olivat teht\u00e4v\u00e4kirja (Ahlen, ym. 2018), manuaali (Melnyk, ym. 2015), verkkomateriaali (Calear, ym. 2016) tai informaatiota sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 vihko (Sharpe, ym. 2017).<\/p>\n\n\n\n

    Lapsille ja nuorille kohdennetuista interventioista kolmessa otettiin mukaan my\u00f6s vanhemmat (Sawyer, ym. 2010, Humphrey, ym. 2016, Singh, ym. 2019). Yksi interventio sis\u00e4lsi suunnitellun toiminnan oppilaiden ja heid\u00e4n perheidens\u00e4 sek\u00e4 koulujen v\u00e4lill\u00e4 (Singh, ym. 2019), yhdess\u00e4 interventiossa tarjottiin yhteis\u00f6foorumeita nuorille ja heid\u00e4n perheillens\u00e4 (Sawyer, ym. 2010) sek\u00e4 yhdess\u00e4 interventiossa vanhemmat saivat oman materiaalin, josta ei ollut tarkempaa kuvausta (Humphrey, ym. 2016).<\/p>\n\n\n\n

    4.3. Hyvinvointia edist\u00e4vien interventioiden teoreettiset viitekehykset<\/h3>\n\n\n\n

    Katsaukseen valikoituneissa alkuper\u00e4istutkimuksissa lasten ja nuorten psyykkist\u00e4 hyvinvointia edist\u00e4viss\u00e4 interventioissa yleisin taustateoreettinen viitekehys oli kognitiivinen k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapiaan pohjautuva viitekehys (Sawyer, ym. 2010, Calear, ym. 2016, Sharpe, ym. 2017, Skryabina, ym. 2016, Ahlen, ym. 2018). Kognitiiviseen k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapiaan pohjautuvissa interventioissa keskeist\u00e4 on ajattelun, tunteiden, kehon tarpeiden ja toiminnan vuorovaikutus. Kognitiiviseen k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapiaan pohjautuvissa interventioissa tavoitteet liittyiv\u00e4t huolen tunnistamiseen, mielenterveystietoisuuteen, selviytymiskeinojen ja tuen tunnistamiseen. (Calear, ym. 2016, Skryabina, ym. 2016, Ahlen, ym. 2018). Lis\u00e4ksi tavoitteena oli tunnistaa kognitiivisia strategioita, kuten selviytym\u00e4\u00e4n ahdistustunteista rentoutumistekniikoilla ja kohtaamaan haasteita k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ongelmanratkaisutaitoja (Sawyer, ym. 2010, Calear, ym. 2016, Sharpe, ym. 2017, Skryabina, ym. 2016, Ahlen, ym. 2018) ja vahvistamalla resilienssiajattelua (Sawyer, ym. 2010).<\/p>\n\n\n\n

    Psykoedukaation (ts. mielenterveystietojen ja -taitojen koulutuksen) keinoja k\u00e4ytettiin verkkopohjaisessa harjoitusohjelmassa kognitiivisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapian rinnalla (Calear, ym. 2016). Intervention, jossa oppilaille jaettiin informaatiota sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 vihko (Booklets<\/em>) taustalla vaikuttivat my\u00f6s useammat taustateoriat, joista tutkimuksessa mainittiin kognitiivisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapian lis\u00e4ksi positiiviseen psykologiaan perustuvat interventiot (Sharpe, ym. 2017). Kognitiivinen teoria vaikutti COPE-ohjelman taustalla (Melnyk, ym. 2015). Adventure based training -ohjelman taustateoriana oli kokemuksellisen oppimisen teoria, jonka tavoitteena oli muuttaa kognitiivista ajattelua ja k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 konkreettisen kokemuksen, reflektiivisen havainnoinnin, abstraktin k\u00e4sitteellist\u00e4misen ja aktiivisen kokeilemisen vaiheiden kautta (Li, ym. 2013). Resilient families-ohjelman taustalla k\u00e4ytettiin multisysteemist\u00e4 l\u00e4hestymistapaa. Ohjelmassa ty\u00f6skenneltiin oppilaiden, heid\u00e4n vanhempiensa ja koulun yhteisty\u00f6n parantamiseksi, oppilaiden sosiaalisen ja emotionaalisen hyvinvoinnin edist\u00e4miseksi (Singh, ym. 2019). PATHS-opinto-ohjelma perustui kehityksen affektiivis-behavioraaliseen-kognitiivis-kehitykselliseen malliin, mik\u00e4 korostaa kiintymyksen, tunnekielen, k\u00e4ytt\u00e4ytymisen ja kognitiivisen ymm\u00e4rryksen kehityksellist\u00e4 integraatiota (Humphrey, ym. 2016). (Taulukko 2).<\/p>\n\n\n\n

    4.4. Kouluymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 toteutettujen interventioiden vaikuttavuus lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin<\/h3>\n\n\n\n

    T\u00e4ss\u00e4 katsauksessa tarkasteltiin interventioiden vaikuttavuutta niiden lopputulosmuuttujien osalta, jotka vastasivat lasten ja nuorten omaa kokemusta psyykkisest\u00e4 hyvinvoinnistaan, kuten ahdistuneisuudesta tai masentuneisuudesta. Vaikuttavuutta arvioitiin p\u00e4\u00e4osin kansainv\u00e4lisesti validoiduilla mittareilla. Tutkimuksissa oli toteutettu alku- ja loppumittaukset eri ajankohtina sek\u00e4 seurantamittaus v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 12 kuukautta intervention p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4. Interventioiden vaikuttavuutta lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin oli arvioitu toissijaisesti my\u00f6s opettajien ja vanhempien arvioimina. Taulukossa 3. kuvataan interventioiden keskeiset tulokset jokaisen katsaukseen valikoituneen tutkimuksen osalta (Taulukko 3).<\/p>\n\n\n\n

    Kouluymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 toteutetuista interventioista kaksi saivat aikaan positiivisia muutoksia lasten ja nuorten psyykkisess\u00e4 hyvinvoinnissa (Li, ym. 2013, Skryabina, ym. 2016). Seitsem\u00e4n interventiota eiv\u00e4t edist\u00e4neet lasten ja nuorten psyykkist\u00e4 hyvinvointia (Sawyer, ym. 2010, Melnyk, ym. 2015, Calear, ym. 2016, Humphrey, ym. 2016, Sharpe, ym. 2017, Ahlen, ym. 2018, Singh, ym. 2019).<\/p>\n\n\n\n

    FRIENDS-ohjelma, jonka taustalla oli kognitiivinen k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapia (Skryabina, ym. 2016) v\u00e4hensi lasten ja nuorten ahdistuneisuutta interventio-ohjelmassa verrattuna kontrolliryhm\u00e4\u00e4n. Se toteutettiin terveysalan ammattilaisten toimesta. My\u00f6s Adventure based training-ohjelma (Li, ym.2013) v\u00e4hensi lasten ja nuorten masennusoireita ja ahdistuneisuuden tasoa verrattuna kontrolliryhm\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi kyseinen ohjelma kohotti itsetuntoa. Eroja interventio- ja kontrolliryhm\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 ei havaittu lasten ja nuorten kokemassa el\u00e4m\u00e4nlaadussa. T\u00e4m\u00e4n intervention taustateoriana oli kokemuksellisen oppimisen teoria.<\/p>\n\n\n\n

    Taulukko 3. Interventiotutkimuksien lopputulosmuuttujat, mittarit, mittausv\u00e4lit ja keskeiset tulokset<\/em><\/p>\n\n\n\n

    Tutkimus<\/strong> <\/td>Interventio &  <\/strong>  Teoreettinen viitekehys<\/strong> <\/td>Lopputulosmuuttujat, mittarit &<\/strong> mittausv\u00e4lit<\/strong> <\/td>Keskeiset tulokset<\/strong>, keskiarvo (SD), p-arvot<\/strong><\/td><\/tr>
    Ahlen ym. 2018<\/td>FRIENDS for Life    Kognitiivisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapian viitekehys <\/td>Ahdistusoireet  The Spence Children\u00b4s Anxiety Scale (SCAS)  Masennusoireet The Children`s Depression Inventory-Short Version (CDI-S) Mittausv\u00e4lit  L\u00e4ht\u00f6taso (viikko ennen intervention alkamista) Intervention j\u00e4lkeen (viikko intervention p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4) Seuranta (12 kk intervention p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4) <\/td>Ei eroja interventio- ja kontrolliryhmien v\u00e4lill\u00e4 Ahdistusoireet<\/strong>  (SCAS)    Interventioryhm\u00e4: 20,49 (13,50)    Kontrolliryhm\u00e4: 20,76 (13,54)   Masennusoireet<\/strong> (CDI-S)   Interventioryhm\u00e4 1,55 (2,49)   Kontrolliryhm\u00e4: 1,63 (2,54)  <\/td><\/tr>
    Calear ym. 2016<\/td>The e-couch Anxiety and  Worry program     Psykoedukaatio, kognitiivinen k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapia terapia (CBT) <\/td>Ahdistuneisuus  Spence Children`s Anxiety Scale (SCAS)  Anxiety scale (CAD-7) Generalised Anxiety Disorder  Sosiaalinen ahdistuneisuus  Social Anxiety Scale for Adolescents (SAS-A)  Ahdistusherkkyys  The Childhood Anxiety Sensitivity Index (CASI) Masennusoireet  Centre for Epidemiological Studies Depression Scale (CES-D)  Positiivinen mielenterveys Warwick-Edinburgh Mental Wellbeing Scale (WEMWBS)   Mittausv\u00e4lit  L\u00e4ht\u00f6taso Intervention j\u00e4lkeen Seuranta (6kk & 12kk)  <\/td>Interventio- ja kontrolliryhm\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 eroja havaittiin positiivisessa mielenterveydess\u00e4 (WEMWBS) p= 0.001   Ahdistuneisuus<\/strong>
    (GAD-7) Interventioryhm\u00e4 A: 5.81 (0.47)   Interventioryhm\u00e4 B: 5.28 (0.35)    Kontrolliryhm\u00e4: 5.24 (0.41)   (SCAS-GAD)  Interventioryhm\u00e4 A: 5.94 (0.43)  Interventioryhm\u00e4 B: 4.82 (0.33)    Kontrolliryhm\u00e4: 5.18 (0.37)   Sosiaalinen ahdistuneisuus<\/strong> (SAS-A)   Interventioryhm\u00e4 A: 35.20 (1.77)   Interventioryhm\u00e4 B: 34.03 (1.32)    Kontrolliryhm\u00e4: 35.66 (1.50) <\/td>    		 <\/strong>  <\/strong>  <\/strong>  <\/strong> Ahdistusherkkyys<\/strong> (CASI)  Interventioryhm\u00e4 A: 29.20 (0.81)   Interventioryhm\u00e4 B: 27.69 (0.61)    Kontrolliryhm\u00e4: 27.08 (0.69)    Masennusoireet<\/strong> (CES-D)  Interventioryhm\u00e4 A: 19.06 (1.03)   Interventioryhm\u00e4 B: 17.81 (0.76)   Kontrolliryhm\u00e4: 17.91 (0.88)   Positiivinen mielenterveys<\/strong> (WEMWBS)   Interventioryhm\u00e4 A: 45.57 (0.90)   Interventioryhm\u00e4 B: 45.52 (0.66)    Kontrolliryhm\u00e4: 46.91 (0.80) <\/td><\/tr>
    Humphrey ym. 2016<\/td>The Promoting  Alternative Thinking Strategies (PATHS)  curriculum,   Affective-Behavioral-Cognitive-Developmental modelAffektiivis-Behavioraalinen-Kognitiivis-kehityksellinen malli<\/td>Sosioemotionaaliset taidot  Social Skills Improvement System subscales (SSIS)   Mittausv\u00e4lit  L\u00e4ht\u00f6taso Seuranta (24kk)     <\/td>Ei eroja interventio- ja kontrolliryhmien v\u00e4lill\u00e4 Sosioemotionaaliset taidot<\/strong>   (SSIS)   Interventioryhm\u00e4:103,75 (19,39)   Kontrolliryhm\u00e4: 102,00 (20,03) <\/td><\/tr>
    Li ym. 2013<\/td>Adventure-based training  programme, The theory of  experiential learning   Kokemuksellisen oppimisen teoria <\/td>Masennusoireet  The Center for Epidemiologic Studies Depression Scale for Children  (CES-DC)  Ahdistuneisuuden taso  The Chinese version of the State Anxiety Scale for Children (CSAS-C)  Itsetunto  RSES Chinese version  El\u00e4m\u00e4nlaatu  The Pediatric Quality of Life Inventory (PedsQL)   Mittausv\u00e4lit  L\u00e4ht\u00f6taso Intervention j\u00e4lkeen Seuranta (12kk)  <\/td>Interventio vaikutti positiivisesti interventioryhm\u00e4n masennusoireisiin (p=0,03), ahdistuneisuuden tasoon (p=0.04) ja itsetuntoon (p=0.04).  Ei eroja interventio- ja kontrolliryhmien v\u00e4lill\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaadussa.    Masennusoireet<\/strong>  (CES-DC)  Interventioryhm\u00e4: 9.77 (5.82)   Kontrolliryhm\u00e4: 12.92 (6.44)  Ahdistuneisuuden taso<\/strong> (CSAS-C)  Interventioryhm\u00e4: 13.6 (4.4)  Kontrolliryhm\u00e4: 15.7 (5.0)<\/td>Itsetunto<\/strong>  (RSES)  Interventioryhm\u00e4: 30.59 (6.82)   Kontrolliryhm\u00e4: 28.08 (6.33)  El\u00e4m\u00e4nlaatu<\/strong>  (PedsQL)  Interventioryhm\u00e4: 73.96 (14.96)   Kontrolliryhm\u00e4: 71.15 (13.92)  p=0.81 <\/td><\/tr>
    Melnyk ym. 2015  <\/td>The COPE (Creating Opportunities for Personal Empowerment)  Healthy Lifestyles TEEN (Thinking, Emotions, Exercise, Nutrition) -ohjelma  Kognitiivinen teoria  Cognitive Theory(CT)<\/td>Masennusoireet  Beck Youth Inventory (BYI-II)   Mittausv\u00e4lit  L\u00e4ht\u00f6taso Intervention j\u00e4lkeen Seuranta (6kk & 12kk)     <\/td>Ei eroja interventio- ja kontrolliryhmien v\u00e4lill\u00e4.      <\/td><\/tr>
    Sawyer ym. 2010<\/td>Beyond Blue   Kognitiivinen k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapia<\/td>Masennusoireet  Center for Epidemiological Studies Depression Scale  (CES-D)   Mittausv\u00e4lit  L\u00e4ht\u00f6taso (2003)  Intervention aikana (2003, 2004, 2005)  Seuranta 24 kk (2006, 2007)  <\/td>Ei eroja interventio- ja kontrolliryhmien v\u00e4lill\u00e4 Masennusoireet<\/strong> (CES-D)   Interventioryhm\u00e4: 13,8 (11,2)   Kontrolliryhm\u00e4: 13,8 (11,0)<\/td><\/tr>
    Sharpe ym. 2017<\/td>Booklets-vihko, mm. kognitiivinen k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapia ja positiivisen psykologian interventiot <\/td>Mielenterveys  Me and My School Questionnaire (MMSQ):  emotional difficulties subscale and behavioural difficulties  subscale  El\u00e4m\u00e4nlaatu  KIDSCREEN-10   Mittausv\u00e4lit  L\u00e4ht\u00f6taso Seuranta (12kk)    Mittaukset ja interventio toteutettiin erikseen ala- ja yl\u00e4koululaisille<\/td>Ei eroja interventio- ja kontrolliryhmien v\u00e4lill\u00e4 Mielenterveys<\/strong>  Alakoululaiset (MMSQ-emotional) Interventioryhm\u00e4 A: 6.90 (3.47)
    Interventioryhm\u00e4 B: 6.73 (3.38)
    Interventioryhm\u00e4 C: 6.87 (3.52)   Kontrolliryhm\u00e4:6.84 (3.52)   (MMSQ-behavioral)  Interventioryhm\u00e4 A: 3.10 (2.50) Interventioryhm\u00e4 B: 3.18 (2.56)
    Interventiorhm\u00e4 C: 3.20 (2.62)   Kontrolliryhm\u00e4: 3.09 (2.50)   Yl\u00e4koululaiset (MMSQ-emotional) Interventioryhm\u00e4 A: 5.67 (3.34)
    Interventioryhm\u00e4 B: 5.79 (3.43)
    Interventioryhm\u00e4 C: 5.37 (3.22)   Kontrolliryhm\u00e4: 5.65 (3.48)   (MMSQ-behavioral) Interventioryhm\u00e4: A: 3.26 (2.43)
    Interventioryhm\u00e4 B: 3.29 (3.40)
    Interventioryhm\u00e4: C.3.15 (2.40)   Kontrolliryhm\u00e4: 3.32 (2.52)  <\/td>    		El\u00e4m\u00e4nlaatu<\/strong>  (KIDSCREEN-10) Alakoululaiset Interventioryhm\u00e4 A: 31.17 (4.77)
    Interventioryhm\u00e4 B.31.06 (4.92) Interventioryhm\u00e4 C.31.04 (4.85)   Kontrolliryhm\u00e4: 3.96 (4.79)   Yl\u00e4koululaiset Interventioryhm\u00e4 A:29.9 (4.17)
    Interventioryhm\u00e4 B:29.5 (4.33)  Interventioryhm\u00e4 C:29.9 (4.15)   Kontrolliryhm\u00e4: 29.9 (4.30)<\/td><\/tr>
    Singh ym. 2019  <\/td>Resilient Families \u2013program   Multisysteeminen l\u00e4hestymistapa Multisystems  approach<\/td>Masennusoireet  The Centre for Epidemiological Studies-Depression Scale (CES-D)   Sosioemotionaaliset taidot  The social-emotional skills scale; Teen Version of Social Questionnaire, Social Self-Efficacy Questionnaire for Children, Emotional Control  Scale, Beyondblue Social ProblemSolving Inventory,  SelfReport Coping Scale   Mittausv\u00e4lit  Aalto 1 (7.luokka) Aalto 2 (8.luokka)  Aalto 3 (9.luokka) <\/td>Ei eroja interventio- ja kontrolliryhmien v\u00e4lill\u00e4  <\/td><\/tr>
    Skryabina ym. 2016<\/td>FRIENDS-ohjelma  kognitiivinen k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapia terapia <\/td>Ahdistuneisuus ja masennusoireet  Revised Child Anxiety and Depression Scale (RCADS)  Huolestuneisuus   The Penn State Worry Questionnaire for Children   Itsetunto ja hyv\u00e4ksyminen  Rosenberg Self-Esteem Scale   El\u00e4m\u00e4ntyytyv\u00e4isyys  Subjective well-being   Mittausv\u00e4lit  L\u00e4ht\u00f6taso Seuranta (12kk) <\/td>Terveydenhuollon ammattilaisen toteuttamassa FRIENDS -ohjelmaan osallistuneilla ahdistuneisuus ja masennusoireet v\u00e4heniv\u00e4t verrattuna opettajajohtoisen ohjelman toteutukseen tai kontrolliin (p=0.009) Ahdistuneisuus- ja masennusoireet<\/strong>  (RCADS)  Interventioryhm\u00e4 A: 19.84 (14.85)
    Interventioryhm\u00e4 B. 22.66 (15.05)  Kontrolliryhm\u00e4: 22.51 (15.83)   Huolestuneisuus<\/strong>  (PennWorryScale) Interventioryhm\u00e4 A: 8.19 (7.94)
    Interventioryhm\u00e4 B.9.57 (8.22)   Kontrolliryhm\u00e4: 9.02 (8.53)<\/td>    		Itsetunto<\/strong>  (Rosenberg Self-Esteem Scale)  Interventioryhm\u00e4 A: 20.89 (6.22)
    Interventioryhm\u00e4 B. 20.79 (5.82)   Kontrolliryhm\u00e4: 20.87 (5.96)   El\u00e4m\u00e4ntyytyv\u00e4isyys<\/strong>  Subjective well-being:   Interventioryhm\u00e4 A: 7.48 (6.16)
    Interventioryhm\u00e4 B. 7.66 (6.29)  Kontrolliryhm\u00e4: 8.06 (6.62)  <\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

    5. Pohdinta<\/h2>\n\n\n\n

    5.1. Tulosten tarkastelua<\/h3>\n\n\n\n

    T\u00e4m\u00e4n systemaattisen kirjallisuuskatsauksen perusteella kouluymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 toteutettujen lasten ja nuorten psyykkist\u00e4 hyvinvointia edist\u00e4vien interventioiden yleisin teoreettinen viitekehys oli kognitiivinen k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapia. Tieto interventioiden vaikuttavuudesta lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin vaihteli.<\/p>\n\n\n\n

    Interventiot pyrkiv\u00e4t edist\u00e4m\u00e4\u00e4n lasten ja nuorten psyykkist\u00e4 hyvinvointia eri keinoin ja niiden sis\u00e4ll\u00f6t ja toteutustavat oli kuvattu vaihtelevasti. Ne sis\u00e4lsiv\u00e4t erilaisia toimintoja ja aktiviteetteja, kuten seikkailuja, interaktiivisia ty\u00f6pajoja, pelej\u00e4, leikkej\u00e4 ja pienryhmiss\u00e4 toteutettuja aktiviteetteja (Li, ym. 2013). T\u00e4ss\u00e4 katsauksessa interventioiden sis\u00e4lt\u00f6jen luokittelu perustuu artikkeleissa raportoituun tietoon ja interventioiden jakelutavat ja toteuttajat vaihtelivat.<\/p>\n\n\n\n

    Terveysalan ammattilaisen toteuttama FRIENDS-ohjelma edisti lasten ja nuorten psyykkist\u00e4 hyvinvointia enemm\u00e4n kuin kontrolliryhm\u00e4n opettajan tai koulunk\u00e4ynnin ohjaajan toteuttama interventio (Skryabina, ym. 2016). Psyykkisen hyvinvoinnin edist\u00e4misen parissa ty\u00f6skentelevill\u00e4 ammattilaisilla riitt\u00e4v\u00e4t resurssit, kuten osaaminen, ty\u00f6aika ja materiaalit, ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Ammattilaisten ohjauksen laatuun vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 ovat muun muassa riitt\u00e4v\u00e4t resurssit, kuten osaaminen (K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen, 2007). Mahdollisesti opetusty\u00f6n ohella laajamittaiseen hyvinvoinnin edist\u00e4miseen ei opetushenkil\u00f6st\u00f6ll\u00e4 ole riitt\u00e4v\u00e4sti mahdollisuuksia. T\u00e4m\u00e4 katsaus kuitenkin nostaa esille koulun sek\u00e4 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisty\u00f6n (Li, ym. 2013) sek\u00e4 koulutuksen merkityksen lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin edist\u00e4misess\u00e4 (Sawyer, ym. 2010, Melnyk, ym. 2015, Humphrey, ym. 2016, Ahlen, ym. 2018). Toisaalta Calear ym. (2016) tutkimuksessa todettiin, ett\u00e4 mielenterveysty\u00f6ntekij\u00e4n tuki luokan opettajille ohjelman toteuttamisen aikana ei saanut aikaan muutosta nuorten ahdistuneisuudessa.<\/p>\n\n\n\n

    Monialaisen yhteisty\u00f6n lis\u00e4ksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hyvinvoinnin edist\u00e4mist\u00e4 toteutetaan yhteisty\u00f6ss\u00e4 lasten, nuorten ja perheiden kanssa. T\u00e4ss\u00e4 katsauksessa nousi esille my\u00f6s vanhempien osallistumisen merkitys ja se n\u00e4ytti vaikuttavan pidemm\u00e4ll\u00e4 aikaj\u00e4nteell\u00e4 lasten masennusoireisiin. T\u00e4m\u00e4 korostaa perheiden ja yhteis\u00f6n osallistumisen merkityst\u00e4 suojaavina tekij\u00f6in\u00e4 lasten ja nuorten sosioemotionaalisessa kehityksess\u00e4 ja masennuksen ehk\u00e4isyohjelmissa. Viime vuosina Suomessa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edist\u00e4miseksi onkin tehty runsaasti kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 ja esimerkiksi systeemiajattelu n\u00e4hd\u00e4\u00e4n merkityksellisen\u00e4 ja voi toimia hyv\u00e4n\u00e4 taustateoriana interventioiden toteuttamiseksi. Siin\u00e4 huomioidaan koko yhteis\u00f6, joka vaikuttaa lapsen ja nuorten hyvinvointiin (Niemel\u00e4 ym. 2019).<\/p>\n\n\n\n

    Useimmiten interventioiden teoreettinen viitekehys oli kognitiivinen k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapia (Sawyer, ym. 2010, Calear, ym. 2016, Sharpe, ym. 2017, Ahlen, ym. 2018) ja interventioiden tavoitteena oli kehitt\u00e4\u00e4 lasten ja nuorten ahdistuksen torjuntaan liittyvi\u00e4 kognitiivisia, emotionaalisia ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen liittyvi\u00e4 taitoja. Lis\u00e4ksi interventioiden tavoitteena oli auttaa lapsia ja nuoria kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n emotionaalista tietoisuutta ja emotionaalisia s\u00e4\u00e4telytaitoja opettelemalla vaihtamaan ahdistusta tuottavat ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ajatukset niihin, jotka auttavat v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n ahdistusta. Lapsia ja nuoria my\u00f6s opetettiin selviytym\u00e4\u00e4n ahdistustunteista rentoutumistekniikoilla ja kohtaamaan haasteita k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 uusia ongelmanratkaisutaitoja. Kognitiivista k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapiaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n muun muassa k\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6iden hoidossa (Armelius, ym. 2007) ja K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksen mukaisesti terapian k\u00e4ytt\u00f6 voisi olla vaikuttava kouluik\u00e4isten k\u00e4yt\u00f6soireiluun (K\u00e4yp\u00e4 hoito -suositus, 2018). Kuitenkin t\u00e4m\u00e4n katsauksen mukaan vaikuttaisi silt\u00e4, ett\u00e4 elementtej\u00e4 siit\u00e4 voisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kouluissa toteutettavissa hyvinvointia edist\u00e4viss\u00e4 interventioissa. On huomioitava, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n katsauksen kohderyhm\u00e4n\u00e4 olivat universaalit interventiot, eiv\u00e4tk\u00e4 ne korvaa hoitoa tai kuntoutusta, jota mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6n riskiss\u00e4 oleva lapsi tai nuori tarvitsee. <\/p>\n\n\n\n

    Muut katsaukseen valittujen interventiotutkimusten taustateoriat olivat muun muassa affektiivis-behavioraalinen-kognitiivis-kehityksellinen malli (Humphrey, ym. 2016), multisysteeminen l\u00e4hestymistapa (Singh, ym. 2019) ja kognitiivinen teoria (Melnyk, ym. 2015). Teoreettisiin viitekehyksiin perustuvien interventioiden sis\u00e4ll\u00f6n kuvauksissa k\u00e4ytettiin kyseiseen teoriaan liittyvi\u00e4 avaink\u00e4sitteit\u00e4 ja n\u00e4k\u00f6kulmia. Sit\u00e4, miten teoreettinen viitekehys vaikutti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ohjaukseen ja toteutukseen ei tutkimuksissa kuvailtu tai arvioitu. Monimuotoisten interventioiden kehitt\u00e4miseksi kuitenkin vahvasti ohjeistetaan, ett\u00e4 interventio ja sen taustalla vaikuttava teoria on kuvattu selke\u00e4sti ja l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4sti (Skivingtong, ym. 2021, s. 378). T\u00e4m\u00e4n katsauksen perusteella ei voida tehd\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 siit\u00e4, millaiseen teoreettiseen viitekehykseen pohjautuva hyvinvointi-interventio olisi vaikuttavin edist\u00e4m\u00e4\u00e4n lasten ja nuorten psyykkist\u00e4 hyvinvointia.<\/p>\n\n\n\n

    Mik\u00e4li interventioissa oli my\u00f6s niit\u00e4 lapsia tai nuoria, joilla oli havaittu masennusoireita, vaikuttivat interventiot positiivisesti masennusoireiden kokemuksiin (Ahlen, ym. 2018; Melnyk, ym. 2015; Humphrey, ym. 2016). Vaikuttaisi silt\u00e4, ett\u00e4 interventiot voisivat saada herkemmin muutosta aikaan osallistujilla, joilla jo on masennusoireita. Esimerkiksi PATHS-ohjelma (Humphrey ym. 2016) vaikutti masennusoireisten lasten osalta emotionaalisten oireiden v\u00e4henemiseen ja sosiaalisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen ja sitoutumisen parantumiseen. Aiemmassa katsauksessa havaittiin masennusriskiss\u00e4 oleviin lapsiin kohdennetun kognitiivisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapeuttisen intervention v\u00e4hent\u00e4neen masennus- ja ahdistuneisuusoireita (Dray, ym. 2016, s. 818). Koulukonteksti voi olla lis\u00e4ksi sopiva matalankynnyksen ymp\u00e4rist\u00f6, jossa tuetaan mielenterveyden haasteita kokeneita tai sen riskiss\u00e4 olevia lapsia ja nuoria.<\/p>\n\n\n\n

    T\u00e4m\u00e4n katsauksen tuloksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kouluissa toteutettavien hyvinvointia edist\u00e4vien toimintamallien kehitt\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 teoreettisten perustelujen valinnassa. Katsaus voi viritt\u00e4\u00e4 keskustelua siit\u00e4, antaisiko teoreettisen viitekehyksen tarkempi kuvaaminen ty\u00f6kaluja intervention toteuttamiseksi tai keinoja valmennusta toteuttaville ammattilaisille ja monialaisille ty\u00f6ryhmille. Olennaista on, ett\u00e4 kaikilla interventioiden suunnittelijoilla, kouluttajilla sek\u00e4 toteuttajilla olisi samanlainen k\u00e4sitys siit\u00e4, mink\u00e4 viitekehyksen tai l\u00e4hestymistavan mukaan ohjausta toteutetaan.<\/p>\n\n\n\n

    5.2. Tutkimuksen eettisyyteen ja luotettavuuteen vaikuttavat tekij\u00e4t<\/h3>\n\n\n\n

    Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tehtiin hyv\u00e4n tieteellisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaisesti. Tutkimusprosessi suoritettiin yleist\u00e4 tarkkuutta ja huolellisuutta noudattaen, siten ett\u00e4 kirjallisuushaku on mahdollista toistaa. Raportoinnissa on hy\u00f6dynnetty PRISMA-ohjeistusta. Aikaisempaan tutkimustietoon suhtauduttiin kunnioittaen ja niihin liittyv\u00e4t l\u00e4hdemerkinn\u00e4t tehtiin asianmukaisesti (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012). Kirjallisuuskatsauksen luotettavuus ja l\u00e4pin\u00e4kyvyys varmistettiin toteuttamalla se noudattaen JBI:n ohjeistuksia (Aromataris ym. 2020).<\/p>\n\n\n\n

    Katsauksen luotettavuutta lis\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 sen toteutti kaksi aiheeseen perehtynytt\u00e4 tutkijaa ja aineiston valinnassa ja tulkinnassa oli my\u00f6s mahdollista konsultoida tutkimusryhm\u00e4\u00e4. Katsauksen menetelm\u00e4llist\u00e4 laatua lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s se, ett\u00e4 alkuper\u00e4istutkimuksille toteutettiin kriittinen laadunarviointi ohjeiden mukaisesti (Aromataris ym. 2020). Tutkimuksiin osallistui yhteens\u00e4 23 248 lasta tai nuorta, ja tutkimukset olivat toteutettu maantieteellisesti laajalla alueella, kuten Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa. T\u00e4m\u00e4n perusteella voi my\u00f6s arvioida, ett\u00e4 katsauksen tulokset ovat kohtalaisen yleistett\u00e4viss\u00e4. Toisaalta on huomioitava, ett\u00e4 psyykkist\u00e4 hyvinvointia edist\u00e4vi\u00e4 interventioita jouduttiin sulkemaan pois t\u00e4st\u00e4 katsauksesta, sill\u00e4 niist\u00e4 puuttui teoreettisen viitekehyksen kuvaus.<\/p>\n\n\n\n

    Katsauksen luotettavuutta saattaa heikent\u00e4\u00e4 rajaus julkaisukielen suhteen. Koska alkuper\u00e4isartikkelit olivat kansainv\u00e4lisi\u00e4, tulee tulosten siirrett\u00e4vyyteen kiinnitt\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 huomiota olosuhteiden, ihmisten ja sosiokulttuuristen tekij\u00f6iden osalta. Lis\u00e4ksi tulosten tarkastelussa tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota alkuper\u00e4isartikkeleista ker\u00e4ttyyn aineistoon niiden lopputulosmuuttujien osalta, jotka vastasivat lasten ja nuorten omaa kokemusta psyykkisest\u00e4 hyvinvoinnistaan, koska itsearviointimittareilla ker\u00e4tyss\u00e4 aineistossa lopputulokseen voi vaikuttaa tilannetekij\u00e4t tai ennakkoasenteet (Calear, 2016). Toisaalta kyseess\u00e4 oli kuitenkin RCT-tutkimus ja otoskoko varsin suuri. Analyysivaiheessa tutkimusten monimuotoisuus ja erilaisuus haastoivat synteesin tekemist\u00e4. Kuvailevan synteesin luotettavuuden lis\u00e4\u00e4miseksi k\u00e4ytettiin CRD:n mukaista yleist\u00e4 viitekehyst\u00e4 ja siin\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 ty\u00f6kaluja (CRD, 2009, ss. 169\u2013170).<\/p>\n\n\n\n

    6. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h2>\n\n\n\n

    Kouluymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 toteutetut interventiot k\u00e4yttiv\u00e4t useita erilaisia menetelmi\u00e4 sek\u00e4 toteuttamistapoja lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin edist\u00e4miseksi. Kouluymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 on mahdollista toteuttaa psyykkist\u00e4 hyvinvointia edist\u00e4vi\u00e4 interventioita, mutta niiden vaikutukset j\u00e4iv\u00e4t v\u00e4h\u00e4iseksi t\u00e4m\u00e4n katsauksen mukaan. Interventioiden teoreettiset viitekehykset oli kuvattu vaihtelevasti, ja useimmiten niiss\u00e4 oli hy\u00f6dynnetty kognitiivista k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapiaa. T\u00e4m\u00e4n katsauksen perusteella ei voida osoittaa mink\u00e4\u00e4n tiettyyn teoreettiseen viitekehykseen perustuvan intervention olevan vaikuttavampaa kuin jonkin toisen. T\u00e4m\u00e4 katsaus nostaa esiin interventioiden teoreettiseen viitekehyksen merkityksen ja sen kuvaamisen interventioiden tavoitteiden ja toteuttamisen kuvaamiseksi. Kun intervention teoreettinen perusta ja tavoitteet ovat riitt\u00e4v\u00e4n selke\u00e4t, on mahdollista valita vaikuttavuuden osoittamiseksi soveltuvat mittarit, jolloin my\u00f6s mahdollinen muutos voidaan havaita.<\/p>\n\n\n\n

    Yhteyshenkil\u00f6:<\/p>\n\n\n\n

    Tarja Rautio, toimintaterapeutti YAMK (Kuntoutuksen erityisasiantuntija), projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6,<\/p>\n\n\n\n

    Oulun ammattikorkeakoulu, TKI-yksikk\u00f6, Digitaaliset ratkaisut painoala,<\/p>\n\n\n\n

    Yliopistokatu 9<\/p>\n\n\n\n

    90570 OULU<\/p>\n\n\n\n

    etunimi.sukunimi@oamk.fi<\/p>\n\n\n\n

    L\u00e4hteet   <\/strong><\/h2>\n\n\n\n

    Kirjallisuuskatsauksen aineistona k\u00e4ytetyt l\u00e4hteet<\/p>\n\n\n\n

    Ahlen, J., Hursti, T., Tanner, L., Tokay, Z. & Ghaderi, A. (2018). Prevention of Anxiety and Depression in Swedish School Children: a Cluster-Randomized Effectiveness Study. Prevention science: the official journal of the Society for Prevention Research, 19(2), 147-158.<\/p>\n\n\n\n

    Calear, A. L., Batterham, P. J., Poyser, C. T., Mackinnon, A. J., Griffiths, K. M. & Christensen, H. (2016). Cluster randomised controlled trial of the e-couch Anxiety and Worry program in schools. Journal of affective disorders, 196210-217.<\/p>\n\n\n\n

    Humphrey, N., Barlow, A., Wigelsworth, M., Lendrum, A., Pert, K., Joyce, C., Stephens, E., Wo, L., Squires, G., Woods, K., Calam, R. & Turner, A. (2016). A cluster randomized controlled trial of the Promoting Alternative Thinking Strategies (PATHS) curriculum. Journal of School Psychology, 5873-89.<\/p>\n\n\n\n

    Li, W. H., Chung, J. O. & Ho, E. K. (2013). Effectiveness of an adventure-based training programme in promoting the psychological well-being of primary schoolchildren. Journal of health psychology, 18(11),1478-1492.<\/p>\n\n\n\n

    Melnyk, B. M., Jacobson, D., Kelly, S. A. Belyea, M. J., Shaibi, G. Q., Small, L., O’Haver, J. A. & Marsiglia, F. F. (2015). Twelve-Month Effects of the COPE Healthy Lifestyles TEEN Program on Overweight and Depressive Symptoms in High School Adolescents. The Journal of school health, 85(12), 861-870.<\/p>\n\n\n\n

    Sawyer, M. G., Harchak, T. F., Spence, S. H., Bond, L., Graetz, B., Kay, D., Patton, G. & Sheffield, J. (2010). School-based prevention of depression: a 2-year follow-up of a randomized controlled trial of the beyondblue schools research initiative. The Journal of adolescent health: official publication of the Society for Adolescent Medicine, 47(3), 297-304.<\/p>\n\n\n\n

    Sharpe, H., Patalay, P., Vostanis, P., Belsky, J. & Humphrey, N. & Wolpert, M. (2017). Use, acceptability and impact of booklets designed to support mental health self-management and help seeking in schools: results of a large randomised controlled trial in England. European child & adolescent psychiatry, 26(3), 315-324. https:\/\/search.ebscohost.com\/login.aspx?direct=true&db=aph&AN=121412745&site=ehost-live<\/p>\n\n\n\n

    Singh, N., Minaie, M. G., Skvarc, D. R. & Toumbourou, J. W. (2019). Impact of a Secondary School Depression Prevention Curriculum on Adolescent Social-Emotional Skills: Evaluation of the Resilient Families Program. Journal of youth and adolescence, 48(6), 1100-1115.<\/p>\n\n\n\n

    Skryabina, E., Taylor, G. & Stallard, P. (2016). Effect of a universal anxiety prevention programme (FRIENDS) on children’s academic performance: results from a randomised controlled trial. Journal of child psychology and psychiatry, and allied disciplines, 57(11), 1297-1307.<\/p>\n\n\n\n

    Muut l\u00e4hteet<\/p>\n\n\n\n

    Angeles, R., Dolovich, L., Kaczorowski, J. & Thabane, L. (2014) Developing a Theoretical Frameworks for Complex Community-Based Interventions. Health Promotion, 15(1): 100-108.<\/p>\n\n\n\n

    Appelqvist-Schmidlechner, K., Tuisku, K., Tamminen, N., Nordling, E. & Solin, P. (2016). Mit\u00e4 on positiivinen mielenterveys ja kuinka sit\u00e4 mitataan? Suomen L\u00e4\u00e4k\u00e4rilehti, 71(24) 1759-1764. https:\/\/www.laakarilehti.fi\/pdf\/2016\/SLL242016-1759.pdf <\/p>\n\n\n\n

    Armelius, B. & Andreassen, T. (2007). Cognitive-behavioral treatment for antisocial behavior in youth residental treatment. Cochrane Database syst rev. 4.d oi: 10.1002\/14651858.CD005650.pub2<\/p>\n\n\n\n

    Aromataris E, Munn Z (Editors). JBI Manual for Evidence Synthesis. JBI, 2020. Available from https:\/\/synthesismanual.jbi.global.  https:\/\/doi.org\/10.46658\/JBIMES-20-01<\/p>\n\n\n\n

    Centre for Reviews and Dissemination (CRD) (2009). Systematic Reviews. CRD\u2019s guidance for undertaking reviews in health care. University of York.  https:\/\/www.york.ac.uk\/media\/crd\/Systematic_Reviews.pdf<\/p>\n\n\n\n

    Cheung, P. P., Brown, T., Yu, M. L., & Siu, A. M. (2021). The effectiveness of a school-based social cognitive intervention on the social participation of Chinese children with autism. Journal of Autism and Developmental Disorders, 51(6), 1894-1908<\/p>\n\n\n\n

    Dray, J., Bowman, J., Campbell, E., Freund, M., Wolfenden, L., Hodder R., McElwaine, K., Tremain, D., Bartlemn, K., Bailey, J., Small, T., Palazzo, K., Oldmeadow, C., & Wiggers, J. (2016). Systematic Review of Universal Resilience-Focused Interventions Targeting Child and Adolescent Mental Health in the School Setting. Journal of th American Academy of Child & Adolescent Psychiatry, 56(19):813-824.<\/p>\n\n\n\n

    GBD. (2017) Measuring progress and projecting attainment on the basis of past trends of the health-related Sustainable Development Goals in 188 countries: an analysis from the Global Burden of Disease Study 2016. Lancet, 390:1423-1459.<\/p>\n\n\n\n

    Haanp\u00e4\u00e4, L. & Salasuo, M. (2019) Alkusanat: Harrastustakuu -selvitys nuoriso Nuorisotutkimusverkoston osaamiskeskuksen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4. Teoksessa (toim.) Haanp\u00e4\u00e4, L. Harrastustakuu yhdenvertaisuuden asialla. Nuorisotutkimusverkosto. https:\/\/www.nuorisotutkimusseura.fi\/images\/harrastustakuu_digi_final.pdf<\/p>\n\n\n\n

    Hoitoty\u00f6n tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6 (Hotus) (2020a). Tutkimustiedon hakeminen. https:\/\/www.hotus.fi\/tutkimustiedon-hakeminen\/<\/p>\n\n\n\n

    Hoitoty\u00f6n tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6 (Hotus) (2019b). JBI kriteerit ja selosteosa satunnaistetulle kontrolloidulle tutkimukselle https:\/\/www.hotus.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/jbi-kriteerit-ja-selosteosa-jarjestelmallinen-katsaus-final.pdf<\/p>\n\n\n\n

    Hoitoty\u00f6n tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6 (Hotus) (2019c). JBI kriteerit satunnaistetulle kontrolloidulle tutkimukselle https:\/\/www.hotus.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/jbi-kriteerit-satunnaistettu-kontrolloitu-tutkimus.pdf<\/p>\n\n\n\n

    Huurre, T., Santalahti, P., Anttila N. & Bj\u00f6rklund K. (2015). Mielenterveyden ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen edist\u00e4misen menetelm\u00e4t ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t peruskouluissa. https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/125821\/URN_ISBN_978-952-302-038-2.pdf<\/p>\n\n\n\n

    K\u00e4yp\u00e4 hoito \u2013suositus (2018). K\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6t (lapset ja nuoret).  Suomalaisen L\u00e4\u00e4k\u00e4riseuran Duodecimin, Suomen lastenpsykiatriyhdistyksen, Suomen nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistyksen Nuorisopsykiatrian jaoksen asettama ty\u00f6ryhm\u00e4. Helsinki: Suomalainen L\u00e4\u00e4k\u00e4riseura Duodecim<\/p>\n\n\n\n

    K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen, M. 2007. Potilasohjauksen laatu: hypoteettisen mallin kehitt\u00e4minen. Oulun yliopisto. Acta Universitatis Ouluensis D, Medica 937.<\/p>\n\n\n\n

    Lee, A., Lo, A., Keung, M., Kwong, C. & Wong, K. (2019) Effective health promotion school for better health of children and adolescents: indicators for success. BMC Public Health, (19)1088.<\/p>\n\n\n\n

    Linnansaari, A. & Hankonen, N. (2019). Miten terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen voidaan vaikuttaa? Interventioiden suunnittelun ja arvioinnin p\u00e4\u00e4piirteit\u00e4. Teoksessa Terveyden psykologia (toim. Sanna Sinikallio). https:\/\/www2.helsinki.fi\/sites\/default\/files\/atoms\/files\/miten_terveyskayttaytymiseen_voidaan_vaikuttaa.pdf<\/p>\n\n\n\n

    Nieminen, M., Kallunki, H., Jokinen, J., R\u00e4s\u00e4nen, S., Ala-Aho, B., Hakko, H., Ristikari, T. & Solantaus, T. Collective Impact on Prevention: Let\u00b4s Talk About Children Service Model and Decrease in Referrals to Child Protection Services. Front. Psychiatry. 18(10). https:\/\/doi.org\/10.3389\/fpsyt.2019.00064<\/p>\n\n\n\n

    Page, M., McKenzie, J., Bossuyt, P., Boutron, I., Hoffmann, T., Mulrow, C. ym. (2021) The PRISMA 2020 statement: an updated guideline for reporting systematic reviews BMJ. doi:10.1136\/bmj.n71<\/p>\n\n\n\n

    Ryff, C. (2014). Psychological Well-Being Revisited: Advances in Science and Practice. Psychother Psychosom., 83(1): 10\u201328. doi:10.1159\/000353263. https:\/\/www-ncbi-nlm-nih-gov.ezp.oamk.fi:2047\/pmc\/articles\/PMC4241300\/pdf\/nihms641708.pdf  <\/p>\n\n\n\n

    Ryff, C. (1995). Psychological Well-Being in Adult Life. Current Directions in Psychological Science. 95(4) 4: 99-104.  https:\/\/web-a-ebscohost-com.ezp.oamk.fi:2047\/ehost\/pdfviewer\/pdfviewer?vid=1&sid=55fa554e-62ec-4095-a2fd-a050f69ee6ca%40sessionmgr4007<\/p>\n\n\n\n

    Skivington, K., Matthews, L., Simpson, S., Craig, P., Baird, J., Blazeby, J., Boyd, K., Craig, N., French, D., McIntosh, E., Petticrew, M., Rycroft-Malone, J., White & Moore, L. (2021) A new framework for developoing and evaluating complex interventions: update of Medical Research Counsil guidance. BMJ, (374)2061.<\/p>\n\n\n\n

    Smedegaard S., Christiansen L.B., Lund-Cramer P., Bredahl T. & Skovgaard T. (2016). Improving the well-being of children and youths: a randomized multicomponent, school-based, physical acti-vity intervention. BMC Public Health, 16:1127. DOI 10.1186\/s12889-016-3794-2.<\/p>\n\n\n\n

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) (2017 & 2019). Kouluterveyskyselyn tulokset. https:\/\/thl.fi\/fi\/tutkimus-ja-kehit-taminen\/tutkimukset-ja-hankkeet\/kouluterveyskysely?redirect=%2Ffi%2Fweb%2Flapset-nuoret-ja-perheet<\/p>\n\n\n\n

    Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) (2020). Sek\u00e4 koulukiusaajat ett\u00e4 kiusatut kokevat muita v\u00e4hemm\u00e4n osallisuutta. https:\/\/thl.fi\/fi\/-\/seka-koulukiusaajat-etta-kiusatut-kokevat-muita-vahemman-osallisuutta<\/p>\n\n\n\n

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) (2013). Mielenterveyden edist\u00e4minen kouluissa. Ty\u00f6paperi 24\/2013 https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/110540\/URN_ISBN_978-952-245-949-7.pdf?sequence=1<\/p>\n\n\n\n

    Toimintaterapia liitto (2022). Koulutoimintaterapia. https:\/\/www.toimintaterapeuttiliitto.fi\/koulutoimintaterapia\/<\/p>\n\n\n\n

    Vorma, H., Rotko, T., Larivaara, M. & Koslof, A. (2020). Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehk\u00e4isyohjelma vuosille 2020\u20132030. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n julkaisuja 6.  https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/162053\/STM_2020_6.pdf?sequence=4&isAllowed=y<\/p>\n\n\n\n

    Wahlbeck, K., Hannukkala, M., Parkkonen, J., Valkonen, J. & Solantaus, T. (2017). Mielenterveyden edist\u00e4minen kansanterveysty\u00f6n ytimess\u00e4. L\u00e4\u00e4ketieteen Aikakausikirja Duodecim.  https:\/\/www.duodecimlehti.fi\/duo13731<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Hannele Oiva (1), Tarja Rautio (1), Marika Tuiskunen (1), Johanna Luttinen (2), Heidi Ruotsalainen (1) 1 Oulun ammattikorkeakoulu 2 Oulun yliopisto TIIVISTELM\u00c4: Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvailla kouluymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 toteutettuja psyykkisen hyvinvoinnin edist\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4 interventioita ja interventioiden teoreettisia viitekehyksi\u00e4 sek\u00e4 arvioida niiden vaikuttavuutta lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa k\u00e4ytettiin Joanna Briggs Instituutin (JBI) systemaattisen […]<\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"109,204,36,181,207,140","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-201","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-article"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/201","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=201"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/201\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":391,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/201\/revisions\/391"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=201"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=201"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=201"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}