{"id":109,"date":"2022-11-09T11:41:54","date_gmt":"2022-11-09T11:41:54","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/?p=109"},"modified":"2022-12-22T10:03:29","modified_gmt":"2022-12-22T10:03:29","slug":"ammattikorkeakoulujen-yritysyhteistyo-kuntoutuksen-tutkimus-kehittamis-ja-innovaatiotoiminnassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/2022\/11\/09\/ammattikorkeakoulujen-yritysyhteistyo-kuntoutuksen-tutkimus-kehittamis-ja-innovaatiotoiminnassa\/","title":{"rendered":"Ammattikorkeakoulujen yritysyhteisty\u00f6 kuntoutuksen tutkimus-, kehitt\u00e4mis- ja innovaatiotoiminnassa"},"content":{"rendered":"\n

\u00c4ij\u00f6\u202fMarja,1<\/sup> K\u00e4rki\u202fAnne2<\/sup>, Ruotsalainen Heidi3<\/sup>, Sihvonen Sanna4<\/sup><\/h2>\n

1<\/sup> Savonia-ammattikorkeakoulu, 2<\/sup> Satakunnan ammattikorkeakoulu, 3<\/sup> Oulun ammattikorkeakoulu, 4<\/sup> Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/h2>\n

Tiivistelm\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Tausta: Kuntoutuksen uudistuminen vaatii kuntoutusalan toimijoiden yhteisty\u00f6t\u00e4 ja tutkimus-, kehitt\u00e4mis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) kehitt\u00e4mist\u00e4 siten, ett\u00e4 tulevaisuudessa toimivat kuntoutuspalvelut ovat osa hyvinvointipalvelukokonaisuutta. Ammattikorkeakouluilla on halu toimia verkostomaisen TKI-toiminnan kokoajina ja vahvistaa yhteisty\u00f6t\u00e4 yritysten kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Tarkoitus: T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa ammattikorkeakoulujen yritysyhteisty\u00f6st\u00e4 kuntoutusalalla. Tavoitteena oli kuvailla yritysyhteisty\u00f6n toteutumista ja nostaa esiin yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4miseen liittyvi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Menetelm\u00e4t: Tutkimusaineisto ker\u00e4ttiin s\u00e4hk\u00f6isell\u00e4 kyselyll\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021, joka l\u00e4hetettiin kaikille kuntoutusalan koulutusta tarjoaville ammattikorkeakouluille (N=14). Kustakin ammattikorkeakoulusta pyydettiin yksi kuvaileva vastaus, joka on yhteenveto ammattikorkeakoulun kuntoutuksen koulutuksen ja TKI-toimintaa tuntevilta henkil\u00f6ilt\u00e4. Vastauksia saatiin 13 ammattikorkeakoulusta. Tutkimuksen tarkoituksen mukaisesti varsinainen tutkimusaineisto ker\u00e4ttiin avoimilla kysymyksill\u00e4 kohdentuen yritysyhteisty\u00f6h\u00f6n ja sen kehitt\u00e4miseen. Laadullinen tutkimusaineisto analysoitiin aineistol\u00e4ht\u00f6isell\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6n analyysill\u00e4 tutkimusteht\u00e4vien mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n

Tulokset: Ammattikorkeakouluista vastaukset tuotettiin ryhmiss\u00e4, joissa vastaajia oli keskim\u00e4\u00e4rin 4 (vaihtelu 2\u20139) kuntoutusalan opetus- tai TKI-henkil\u00f6st\u00f6\u00f6n kuuluvaa ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4. Ammattikorkeakouluissa kuntoutusalan opetus- tai TKI-henkil\u00f6st\u00f6\u00f6n kuuluvia henkil\u00f6it\u00e4 vastaajien mukaan oli keskim\u00e4\u00e4rin 19 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 (vaihtelu 8\u201331). Tutkimukseen osallistuneissa ammattikorkeakouluissa oli keskim\u00e4\u00e4rin seitsem\u00e4n rahoitettua kuntoutusalan toimintaa kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4 hanketta. Kuntoutusalan ammattikorkeakoulujen yritysyhteisty\u00f6n kuvattiin olevan vahvistuva TKIO  -kumppanuus kuntoutusalalla. K\u00e4site sis\u00e4lsi nelj\u00e4 yl\u00e4kategoriaa ja niiden alle muodostui 13 alakategoriaa. Yl\u00e4kategoriat olivat seuraavat: 1) vastavuoroinen ammattikorkeakoulujen ja yritysten toiminnan kehitt\u00e4minen kuntoutusalalla, 2) laaja-alainen ammattikorkeakoulutuksen ja opiskelijoiden osaamisen kehitt\u00e4minen, 3) yritysl\u00e4ht\u00f6inen osaamisen kehitt\u00e4minen ja kasvumahdollisuuksien tukeminen sek\u00e4 4) yritysyhteisty\u00f6ll\u00e4 vastataan palvelujen kehitt\u00e4misen tarpeisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Yritysyhteisty\u00f6n kehitt\u00e4miseen liittyviss\u00e4 vastauksissa nousi esille kolme yl\u00e4kategoriaa, jotka olivat 1) yrityksi\u00e4 palveleva kehitt\u00e4minen, 2) ammattikorkeakoulul\u00e4ht\u00f6inen kehitt\u00e4minen ja 3) yritysyhteisty\u00f6n suunnitelmallinen kehitt\u00e4minen. Vastaajat kuvailivat kehitt\u00e4mistarpeiksi yrityksi\u00e4 palvelevassa kehitt\u00e4misess\u00e4 luottamuksellisen suhteen ja systemaattisen kehitt\u00e4misen. Ammattikorkeakoulujen n\u00e4k\u00f6kulmasta kehitt\u00e4mistarpeina tunnistettiin omien prosessien ja palvelujen kehitt\u00e4minen. Yritysyhteisty\u00f6n suunnitelmallinen kehitt\u00e4minen vastaajien mukaan edellytt\u00e4\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ja strategista ty\u00f6skentely\u00e4. Yhteisty\u00f6n n\u00e4htiin tukevan koulutuksen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4relevanssia ja opiskelijoiden osaamista, mutta my\u00f6s lis\u00e4\u00e4v\u00e4n opiskelijoille urakehitysmahdollisuuksia ja innovaatio- ja yritt\u00e4jyysosaamista. Yritysl\u00e4ht\u00f6isess\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 ammattikorkeakoulut n\u00e4ytt\u00e4ytyiv\u00e4t osaamisen kehitt\u00e4misen ja kasvumahdollisuuksien tukemisen roolissa. Vastauksissa pidettiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 tuottaa palveluita ja osaamista yritysten tarpeisiin. Yritysyhteisty\u00f6t\u00e4 kuvattiin my\u00f6s pyrkimyksen\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 alueellista elinvoimaa uutta liiketoimintaa luomalla, kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 palveluita sek\u00e4 ratkaisemalla yhteiskunnallisia haasteita.<\/p>\n\n\n\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: Tutkimustuloksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ammattikorkeakoulujen vaikuttavuuden lis\u00e4\u00e4misess\u00e4 pohdittaessa, miten korkeakoulujen TKI-toiminnassa ja koulutuksessa tulee kuntoutusalan yritysyhteisty\u00f6t\u00e4 laajentaa ja kehitt\u00e4\u00e4 vastaamaan paremmin yhteiskunnan tarpeisiin. Yritysyhteisty\u00f6t\u00e4 kuntoutusalalla tehd\u00e4\u00e4n sek\u00e4 ammattikorkeakoulujen ett\u00e4 yritysten toiminnan kehitt\u00e4miseksi. TKI-toiminnan kehitt\u00e4mist\u00e4 yritysyhteisty\u00f6ss\u00e4 pidettiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 mahdollisuutena uudistaa kuntoutusta.   Uuden liiketoiminnan ja palvelujen kehitt\u00e4miseksi tarvitaan ekosysteemej\u00e4 ja innovaatioiden yhteiskehitt\u00e4misen mahdollisuuksia, jotka tukevat my\u00f6s yritysten tuotteiden ja palvelujen kehitt\u00e4mist\u00e4 ja innovaatiota. Yrityksi\u00e4 palvelevan kehitt\u00e4misotteen vahvistaminen, ammattikorkeakoulujen omien prosessien ja toimintatapojen kehitt\u00e4minen ja yritysyhteisty\u00f6n pitk\u00e4j\u00e4nteinen ja suunnitelmallinen edist\u00e4minen tunnistettiin t\u00e4rkein\u00e4 tulevaisuuden kehityskohteina.<\/p>\n\n\n\n

Avainsanat: ammattikorkeakoulu, kehitt\u00e4minen, kuntoutus, yhteisty\u00f6, tutkimus, yritykset<\/p>\n\n\n\n

Johdanto<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Kuntoutuksen merkitys v\u00e4est\u00f6n hyvinvoinnin sek\u00e4 ty\u00f6- ja toimintakyvyn edist\u00e4misess\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 (Cieza, ym. 2020, ss. n.d.; Stucki, ym. 2018, ss. 312-315). V\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen, sairastavuus ja yhteiskunnan vaatimukset esimerkiksi ty\u00f6urien pident\u00e4miseksi haastavat kuntoutusalan ammattilaisia toteuttamaan vaikuttavaa kuntoutusta monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 eri toimijoiden kanssa (Howard-Wilsher, ym. 2016, ss. 13-21; Stucki, ym. 2018, ss. 312-315; \u00c4ij\u00f6, ym. 2018, ss. 1800-1801; Shemeikka, ym. 2017, ss. 20-36). Valtakunnallisesti parhaillaan valmistellaan Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta (STM, 2020a, ss. 11-34; Valtioneuvosto, n.d.). Osana t\u00e4t\u00e4 muutos- ja kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 my\u00f6s kuntoutus uudistuu ja projektimainen kehitt\u00e4minen on kuntoutuksen uudistamisen ty\u00f6v\u00e4line (Hodgson, ym. 2019, ss. 14-18). Euroopan Unioni rahoittaa merkitt\u00e4v\u00e4sti sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvi\u00e4 projekteja (B\u00fcttner, 2019, ss. 169-188).<\/p>\n\n\n\n

Kuntoutuksen uudistusta valmistellaan yhteisty\u00f6ss\u00e4 kuntoutuksen asiantuntijoiden sek\u00e4 kuntoutujia edustavien j\u00e4rjest\u00f6jen kanssa kuntoutuksen toimintasuunnitelman mukaisesti. Uudistamisessa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 kuntoutus on osa hyvinvointipalvelukokonaisuutta. Tavoitteena ovat saumattomat hoito- ja kuntoutusj\u00e4rjestelm\u00e4t ja ihmisten ty\u00f6- ja toimintakyvyn edist\u00e4minen. Kuntoutuksen uudistamisen tarpeisiin kuuluvat muun muassa yhten\u00e4isten hyvien kuntoutusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen vahvistaminen, kuntoutuksen integroiminen sote-palveluihin, asiakasohjauksen ja henkil\u00f6st\u00f6n kuntoutuksellisen ty\u00f6otteen kehitt\u00e4minen sek\u00e4 kuntoutuksesta ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4n tiedon kehitt\u00e4minen. (STM, 2020b, ss. 13-16.)<\/p>\n\n\n\n

Kuntoutuksen uudistamisen kannalta keskeist\u00e4 on my\u00f6s kuntoutusosaamisen ja koulutuksen kehitt\u00e4minen sek\u00e4 kuntoutusta koskevan tutkimus- ja kehitt\u00e4misty\u00f6n edist\u00e4minen (OKM, 2017, ss. 11-17). Kuntoutuksen koulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut ovat toimineet kuntoutusalan osaamiskeskittym\u00e4verkostona (OsKu) vuodesta 2017 l\u00e4htien. Toiminnan keski\u00f6ss\u00e4 on ollut kuntoutusosaamisen uudistaminen, jatkuvan oppimisen kehitt\u00e4minen ja TKI-toiminnan edist\u00e4minen yhteisty\u00f6ss\u00e4 muiden toimijoiden kanssa. Vuonna 2021 perustettiin opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n sek\u00e4 sosiaali- ja terveysministeri\u00f6iden toimesta Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehitt\u00e4misfoorumi (KunFo), jonka tavoitteena on tuottaa kansallinen kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehitt\u00e4missuunnitelma vuosille 2024\u22122030. KunFo ennakoi ja kuvaa kuntoutuksen osaamistarpeita sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lis\u00e4ksi sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on edist\u00e4\u00e4 alan koulutuksen ja tutkimuksen yhteisty\u00f6t\u00e4, selkeytt\u00e4\u00e4 rooleja ja arvioida osaamistarpeita. (OKM, 2021, n.d.) KunFon julkaisemassa kuntoutuksen tulevaisuuden osaamis- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tarpeita koskevassa raportissa (OKM & STM 2022, ss. 8-11) painotetaan yhteisty\u00f6t\u00e4 ja osaamisen jakamista julkisen ja yksityisen sektorin v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa on laaja kentt\u00e4 kuntoutuspalveluita tuottavia yrityksi\u00e4, jotka ovat merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa kuntoutuspalveluiden ja alaan liittyvien tuotteiden ja ratkaisujen tuottamisessa. T\u00e4m\u00e4n palveluntuottajajoukon perustana toimivat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti Kelan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 kuntoutus, vakuutusyhti\u00f6iden tilaama kuntoutus, kuntien kilpailuttamat palvelut sek\u00e4 palvelusetelipalvelut. On oletettavaa, ett\u00e4 tulevaisuudessakin kuntoutusalan yksityinen sektori tulee t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n hyvinvointialueiden tuottamia julkisen sektorin palveluja. Merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kysynt\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s itsemaksavien asiakkaiden markkinat. (Kuntoutusyritt\u00e4jien lausunto sote-uudistuksesta 2020 on annettu, 2020, n.d.)<\/p>\n\n\n\n

Kuntoutusalalla vaikuttavat monet terveys-, kuntoutus- ja hyvinvointiteknologiaa kehitt\u00e4v\u00e4t, valmistavat ja myyv\u00e4t yritykset. Useat n\u00e4ist\u00e4 kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 tekevist\u00e4 yrityksist\u00e4 ovat pieni\u00e4 tai keskisuuria yrityksi\u00e4. Et\u00e4kuntoutuspalveluja ja et\u00e4teknologiaa kehitt\u00e4vien ja tuottavien yritysten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on covid-19 pandemian aikana lis\u00e4\u00e4ntynyt (VTT, 2021; Healthtech Finland, 2021). Geronteknologia on jo useamman vuoden ollut Suomessa kehitt\u00e4misen kohteena ik\u00e4\u00e4ntyvien m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja kotona asumisen tukemisen lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4, joten kuntoutualalla on varsin suuri rooli my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n teknologian kehitt\u00e4misess\u00e4 esteett\u00f6m\u00e4ksi ja kuntoutujal\u00e4ht\u00f6iseksi. Kotona asumisen teknologiat ik\u00e4ihmisille (KATI) -ohjelma (2021-22) ohjaa niin teknologioiden pilotointeja ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoymp\u00e4rist\u00f6jen kehitt\u00e4mist\u00e4 (THL 2021). T\u00e4ss\u00e4kin kehitt\u00e4misess\u00e4 yhteisty\u00f6 ammattikorkeakoulujen kuntoutusalan asiantuntijoiden kanssa on merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa uuden kuntoutusteknologian tutkimuksessa ja kehitt\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notossa. Terveysteknologia- ja sote-palvelualan startup-yritykset voivat tarjota ty\u00f6mahdollisuuksia ja erilaisia urapolkuja sek\u00e4 sote-alan ammattilaisille ett\u00e4 muille asiantuntijoille (Tevameri, 2021, s.2).<\/p>\n\n\n\n

Ammattikorkeakoulujen yhteisty\u00f6 yritysten kanssa on ollut perinteik\u00e4st\u00e4. Yhteisty\u00f6muodot ovat olleet koulutukseen liittyvi\u00e4, kuten harjoittelua, opinn\u00e4ytet\u00f6it\u00e4 ja vierailuja yrityksiin (EK, 2012, s. 5-6). Uudemman Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliiton (2017, n.d.) kyselyn mukaan 56% yrityksist\u00e4 arvioi ammattikorkeakoulujen vastaavan oman yrityksen tarpeisiin hyvin tai melko hyvin. Tuolloin EK esitti yritysyhteisty\u00f6n kolmea tulosmittaria ammattikorkeakouluille: opiskelijoiden k\u00e4ynnist\u00e4mien yritysten arvo, yritysyhteisty\u00f6st\u00e4 kertyneet opintopisteet ja yrityksilt\u00e4 saatu rahoitus. (EK, 2017, n.d.) Ammattikorkeakoulut ovat vahvistaneet rooliaan TKI:n hankeyhteisty\u00f6ss\u00e4 viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa (Laakso, ym. 2020: ss. 34-39). Huolestuttavaa on yritysyhteisty\u00f6t\u00e4 edellytt\u00e4vien TKI-rahoitusmuotojen osuuksien v\u00e4hentyminen viime vuosina ammattikorkeakoulujen TKI-rahoituksessa (Vuolteenaho, 2021: s. 10), vaikka ulkoisen TKI-rahoituksen kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 ammattikorkeakouluissa on kasvanut vuodesta 2015 l\u00e4htien (Vaikuttava ammattikorkeakoulu 2021: ss. 6-10). Yritykset ovat kokeneet hy\u00f6tyneens\u00e4 hankeyhteisty\u00f6st\u00e4 ammattikorkeakoulujen kanssa (Laitinen-V\u00e4\u00e4n\u00e4nen ym. 2013, n.d.) ja hanketoiminnan mahdollisuuksia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n jatkuvan oppimisen tarjoamisen v\u00e4yl\u00e4ksi on l\u00e4hdetty entist\u00e4 vahvemmin tarkastelemaan (Riihimaa, ym. 2021: n.d.).<\/p>\n\n\n\n

Kuntoutuksen kehitt\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmasta tarvitaan uudenlaisia ja kest\u00e4vi\u00e4 yhteisty\u00f6muotoja erityisesti TKI-toiminnan alueelle. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kuntoutusalan valtakunnallisessa kehitt\u00e4misess\u00e4 edet\u00e4\u00e4n julkisen sektorin ehdoilla, jolloin yksityisen sektorin varsin merkitt\u00e4v\u00e4 rooli kuntoutuspalvelujen tuottamisessa saattaa unohtua. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 mahdollistaa hyvinvointialueilla monituottajuuden, joka tulee muotoutumaan vuoden 2023 alussa eri alueilla. Lis\u00e4ksi kuntoutuksen rahoituksen pirstaloituminen usealle eri taholle, voi helposti h\u00e4ivytt\u00e4\u00e4 palvelutuottajan. Arenen toteuttamassa AMK barometriss\u00e4 (2020, ss. 17-18) l\u00e4hes kaikki ammattikorkeakoulut uskoivat TKI-toiminnan laajenevan ja sen vaikuttavuuden lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n. Toiminnan kasvun my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s yrityskumppanuuksien odotettiin lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n (Arene, 2020, ss. 17-18). Barometriss\u00e4 esitettyjen arvioiden mukaan my\u00f6s kuntoutusalan yritysyhteisty\u00f6n voidaan olettaa laajenevan.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ammattikorkeakoulujen kuntoutusalan yritysyhteisty\u00f6t\u00e4 tutkimus- kehitt\u00e4mis- ja innovaatiotoiminnassa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kuntoutusalan kansallisesta yritysyhteisty\u00f6st\u00e4 ammattikorkeakouluissa yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4miseksi sek\u00e4 eri toimijoiden (korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset) verkostoyhteisty\u00f6n vahvistamiseksi vaikuttavamman TKI-toiminnan toteuttamiseksi sek\u00e4 kansallisesti ett\u00e4 kansainv\u00e4lisesti. <\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin<\/p>\n\n\n\n

Millaista yhteisty\u00f6t\u00e4 ammattikorkeakoulujen kuntoutusalalla tehd\u00e4\u00e4n yritysten kanssa?<\/p>\n\n\n\n

Miten ammattikorkeakoulujen yritysyhteisty\u00f6t\u00e4 kuntoutusalalla voidaan kehitt\u00e4\u00e4 tulevaisuudessa?<\/p>\n\n\n\n

Menetelm\u00e4t<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Tutkimus toteutettiin laadullisena kuvailevana tutkimuksena (Kylm\u00e4 & Juvakka, 2007, ss. 22-32; Merriam & Grenier, 2019, n.d.). Tutkimuksessa oli tarkoituksena saada rikas kuvaileva aineisto kunkin ammattikorkeakoulun yritysyhteisty\u00f6n nykytilasta, jolloin laadullinen tutkimusmenetelm\u00e4 mahdollisti vastaajille oman tilanteen avoimen kuvailun yksityiskohtaisesti haluamallaan tavalla. Tutkimukseen kutsuttiin osallistumaan kaikki Suomen 14 ammattikorkeakoulua, joissa toteutetaan kuntoutusalan koulutusta. Kustakin ammattikorkeakoulusta pyydettiin yksi kuvaileva vastaus, joka on yhteenveto ammattikorkeakoulun kuntoutuksen koulutuksen ja TKI-toimintaa tuntevilta henkil\u00f6ilt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Aineiston keruu<\/h3>\n\n\n\n

Tutkimusaineisto ker\u00e4ttiin s\u00e4hk\u00f6isen\u00e4 kyselyn\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021. Tutkimuskyselyyn vastaamislinkki l\u00e4hetettiin vastaajille s\u00e4hk\u00f6postilla, joka sis\u00e4lsi tiedotteen tutkimuksesta ja tietosuojailmoituksen. Kyselyss\u00e4 kysyttiin vastaajien ja vastaajaorganisaatioiden taustatiedot suljetuilla ja avoimilla kysymyksill\u00e4. Seuraavat taustatiedot ker\u00e4ttiin ammattikorkeakouluittain: kuntoutusalan TKI- ja opetustoiminnan henkil\u00f6st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4, kuntoutusalan tutkintoon johtava koulutusten m\u00e4\u00e4r\u00e4, vastaajan nimike sek\u00e4 kysymys oliko vastaus tuotettu yksin vai ryhm\u00e4ss\u00e4. Lis\u00e4ksi kysyttiin kuntoutusalan hankkeiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 ja hankkeiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4, joissa toteutuu yritysyhteisty\u00f6 ammattikorkeakouluittain.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksen tarkoituksen mukaisesti varsinainen tutkimusaineisto ker\u00e4ttiin avoimilla kysymyksill\u00e4 kohdentuen yritysyhteisty\u00f6h\u00f6n ja sen kehitt\u00e4miseen. Avoimia kysymyksi\u00e4 oli viisi. Aineistoa kertyi 11 sivua (koko 12, riviv\u00e4li 1) kolmestatoista eri ammattikorkeakoulusta. Vastaajia pyydettiin kuvailemaan omin sanoin nykytilannettaan yritysyhteisty\u00f6st\u00e4. Avoimet kysymykset k\u00e4sitteliv\u00e4t seuraavia teemoja: 1) ammattikorkeakoulujen tavoitteet yritysyhteisty\u00f6lle, 2) yleinen kuvaus yritysyhteisty\u00f6st\u00e4 ja sen toteutumisesta, 3) kuntoutusalaa ja kuntoutusalan koulutusta kehitt\u00e4v\u00e4 yritysyhteisty\u00f6, 4) kehitt\u00e4mistarpeet yritysyhteisty\u00f6lle, sek\u00e4 5) listaus yrityksist\u00e4, joiden kanssa yhteisty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n. Teemojen 1, 2, 3 ja 5 avulla vastattiin tutkimuskysymykseen 1 ja teeman 4 avulla vastattiin tutkimuskysymykseen 2.<\/p>\n\n\n\n

Aineiston analysointi<\/h3>\n\n\n\n

Taustatiedot ja hankkeiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4t analysointiin m\u00e4\u00e4r\u00e4llisin kuvailevin menetelmin hy\u00f6dynt\u00e4en Webropol \u2013professional statistics ohjelmaa. Hankkeiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4t luokiteltiin kolmeen luokkaan 1) 1-4 hanketta, 2) 5-7 hanketta ja 3) yli 8 hanketta. M\u00e4\u00e4r\u00e4llinen aineisto perustui vastaajien listaamiin yhteisty\u00f6yrityksiin, yritykset ryhmiteltiin: v\u00e4lin- ja teknologiavalmistajiin tai j\u00e4lleenmyyjiin, kuntoutusalan yrityksiin, hoiva- ja terveyspalveluyrityksiin. M\u00e4\u00e4r\u00e4llisess\u00e4 analyysiss\u00e4 koottiin yhteen my\u00f6s samojen yritysten kanssa yhteisty\u00f6t\u00e4 tekevien m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Laadullinen tutkimusaineisto analysoitiin aineistol\u00e4ht\u00f6isell\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6n analyysill\u00e4 tutkimusteht\u00e4vien mukaisesti (Tuomi & Saraj\u00e4rvi, 2018, ss. 103-146; Elo & Kyng\u00e4s, 2008, ss. 107-115). Kaikki tutkijat lukivat aineiston useita kertoja l\u00e4pi kokonaisuuden hahmottamiseksi. Aluksi aineisto pelkistettiin ja pelkistettyj\u00e4 ilmauksia vertailtiin ja ryhmiteltiin sis\u00e4ll\u00f6n samanlaisuuden ja erilaisuuden perusteella alakategorioihin. Esimerkiksi koulutuksen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4relevanssin vahvistaminen alakategoriaan liitettiin yritysyhteisty\u00f6st\u00e4 kuvaukset \u201dTy\u00f6el\u00e4m\u00e4tarpeiden tunnistaminen<\/em>\u201d, \u201dOpitaan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 taitoja monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/em>\u201d, \u201dTy\u00f6el\u00e4m\u00e4osaamisen vahvistaminen<\/em>\u201d, \u201dOpintoihin yhdistet\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n konteksti<\/em>\u201d ja \u201dOpiskelijoiden osaamisen kehittyminen yrityksiss\u00e4<\/em>\u201d ilmaisut. Seuraavassa vaiheessa tarkasteltiin alakategorioita ja luotiin sis\u00e4ll\u00f6llisesti niit\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4t yl\u00e4kategoriat. Koulutuksen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4relevanssin vahvistaminen alakategoria liitettiin laaja-alainen ammattikorkeakoulutuksen ja opiskelijoiden osaamisen kehitt\u00e4minen yl\u00e4kategoriaan. Aineiston analyysi eteni yksitt\u00e4isten tutkijoiden tekem\u00e4st\u00e4 yksitt\u00e4isest\u00e4 analyysist\u00e4 tutkimusryhm\u00e4n yhteisesti tekem\u00e4\u00e4n analyysiin aineistosta. Analyysiss\u00e4 edettiin edestakaisin alakategorioista yl\u00e4kategorioihin kriittisesti tarkastellen lopullisen synteesin saavuttamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksen eettisyys<\/h3>\n\n\n\n

Tutkimuksessa noudatettiin yleisi\u00e4 tutkimuseettisi\u00e4 periaatteita (Kuula, 2011, ss. 134-168, ss. 200-230; TENK, 2019). Tutkimuslupa saatiin kaikista tutkimukseen osallistuneista ammattikorkeakouluista ennen tutkimuksen aloittamista. Tutkimusluvan hakemisen yhteydess\u00e4 samalla selvitettiin yhteyshenkil\u00f6, jolle kysely voitiin l\u00e4hett\u00e4\u00e4. Tutkimukseen osallistuminen oli t\u00e4ysin vapaaehtoista ja osallistumisen sai perua milloin vain syyt\u00e4 ilmoittamatta. Tutkimuksessa ker\u00e4tty\u00e4 tietoa ja tutkimustuloksia k\u00e4siteltiin luottamuksellisesti tietosuojalain ja – asetuksen edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla. Tutkimusaineiston analysointi toteutettiin ilman tunnistetietoja.  Tietoja ei anneta, eik\u00e4 niihin ole p\u00e4\u00e4sy\u00e4 tutkimuksen ulkopuolisilla henkil\u00f6ill\u00e4. Aineistosta on mahdollista tunnistaa tietoja yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ammattikorkeakouluja, mutta ei yksitt\u00e4isi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tulokset<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Ammattikorkeakoulujen yritysyhteisty\u00f6 lukuina<\/h3>\n\n\n\n

Vastauksia saatiin 13 ammattikorkeakoulusta. Ammattikorkeakouluista vastaukset tuotettiin ryhmiss\u00e4, joissa vastaajia oli keskim\u00e4\u00e4rin 4 (vaihtelu 2\u20139) kuntoutusalan opetus- tai tki-henkil\u00f6st\u00f6\u00f6n kuuluvaa ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4. Ammattikorkeakouluissa kuntoutusalan opetus- tai tki-henkil\u00f6st\u00f6\u00f6n kuuluvia henkil\u00f6it\u00e4 vastaajien mukaan oli keskim\u00e4\u00e4rin 19 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 (vaihtelu 8\u201331). <\/p>\n\n\n\n

Tutkimukseen osallistuneissa ammattikorkeakouluissa oli keskim\u00e4\u00e4rin seitsem\u00e4n rahoitettua kuntoutusalan toimintaa kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4 hanketta. Hankem\u00e4\u00e4r\u00e4t vaihtelivat kuitenkin korkeakouluittain. Enimmill\u00e4\u00e4n kuntoutusalan hankkeita oli ilmoitettu olevan meneill\u00e4\u00e4n yli kymmenen (n=4) ja v\u00e4himmill\u00e4\u00e4n 3 (n=3). Kuntoutusalan hankkeita, joissa toteutui yritysyhteisty\u00f6, oli keskim\u00e4\u00e4rin 5,8. Ammattikorkeakouluissa hankkeiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4t vaihtelivat yhdest\u00e4 (n=2), yli kymmeneen kuntoutusalan yritysyhteisty\u00f6hankkeeseen (n=2).  (Kuvio 1.)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n


Kuvio 1. Ammattikorkeakoulujen ilmoittamat kuntoutusalan hankkeet vuonna 2021<\/p>\n\n\n\n

Vastanneista ammattikorkeakouluista vain nelj\u00e4 nimesi yrityksi\u00e4, joiden kanssa he tekev\u00e4t kuntoutusalalla yhteisty\u00f6t\u00e4. Kaikki vastaajat eiv\u00e4t nimenneet yhteisty\u00f6yrityksi\u00e4. Nimettyj\u00e4 yrityksi\u00e4 oli yhteens\u00e4 110, joista Nelj\u00e4 vastanneista ammattikorkeakouluista listasi yhteens\u00e4 110 yrityst\u00e4. Samat seitsem\u00e4n yrityst\u00e4 mainittiin nimettyn\u00e4 kahdesti ammattikorkeakoulujen yhteisty\u00f6kumppaneina. Mainitut seitsem\u00e4n yrityst\u00e4 olivat Fysioline Oy, Fysios Oy, HUR Oy JoyHaptics Oy, Medeka Oy, Respecta ja Suomen Terveystalo Oy.  Yhteisty\u00f6yrityksi\u00e4 kysytt\u00e4ess\u00e4 kolmessa vastauksessa tuotiin esiin esimerkein muutamia yrityksi\u00e4, ja seitsem\u00e4n ammattikorkeakoulua ei listannut yhteisty\u00f6yrityksi\u00e4.  Joissakin vastauksissa viitattiin hankkeiden tai vastaajan edustaman organisaation verkkosivuihin.<\/p>\n\n\n\n

Noin puolet nimetyist\u00e4 yrityksist\u00e4 oli v\u00e4line- tai teknologiavalmistajia tai j\u00e4lleenmyyji\u00e4. Yhteisty\u00f6tahoina mainittiin seitsem\u00e4n kuntoutusalan yrityst\u00e4. Lis\u00e4ksi useita hoiva- ja terveyspalveluja tuottavia yrityksi\u00e4 mainittiin vastauksissa.<\/p>\n\n\n\n

Ammattikorkeakoulujen kuntoutusalan yritysyhteisty\u00f6<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kuntoutusalan ammattikorkeakoulujen yritysyhteisty\u00f6n kuvatiin olevan vahvistuva TKIO- kumppanuus kuntoutusalalla. Vahvistuva TKIO-kumppanuus sis\u00e4lsi nelj\u00e4 yl\u00e4kategoriaa, joita ovat vastavuoroisen ammattikorkeakoulujen ja yritysten toiminnan kehitt\u00e4misen, laaja-alaisen ammattikorkeakoulutuksen ja opiskelijoiden osaamisen kehitt\u00e4misen, yritysl\u00e4ht\u00f6isen osaamisen kehitt\u00e4misen ja kasvumahdollisuuksien tukemisen sek\u00e4 palvelujen kehitt\u00e4misen tarpeisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
\n

Taulukko 1. Vahvistuva TKIO*-kumppanuus – ammattikorkeakoulujen kuntoutusalan kuvaamana – sis\u00e4ll\u00f6nanalyysin tulos. <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

Alakategoria<\/strong><\/p>\n<\/td>\n

\n

Yl\u00e4kategoria<\/strong><\/p>\n<\/td>\n

\n

P\u00e4\u00e4kategoria<\/strong><\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

ammattikorkeakoulujen alueellinen ja strateginen kehitt\u00e4minen<\/p>\n<\/td>\n

\n

Vastavuoroinen ammattikorkeakoulujen ja yritysten toiminnan kehitt\u00e4minen kuntoutusalalla<\/p>\n<\/td>\n

\n

Vahvistuva TKIO kumppanuus kuntoutusalalla\u202f <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

tavoitteellinen yhteisty\u00f6n lis\u00e4\u00e4minen\u202f <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

TKI**-toiminnan kehitt\u00e4minen kuntoutuksen uudistamiseksi<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

verkostot ja kumppanuudet\u202f <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

koulutuksen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4relevanssin vahvistaminen\u202f <\/p>\n<\/td>\n

\n

Laaja-alainen amk koulutuksen ja opiskelijoiden osaamisen kehitt\u00e4minen\u202f <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

innovaatio ja yritt\u00e4jyysosaamisen tukeminen\u202f <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

koulutuksen uudistaminen\u202f<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

opiskelijoiden ty\u00f6llistyminen ja urakehitys<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

osaamisen ja palveluiden kehitt\u00e4minen yritysten tarpeisiin\u202f <\/p>\n<\/td>\n

\n

Yritysl\u00e4ht\u00f6inen \u202f 
osaamisen kehitt\u00e4minen ja kasvumahdollisuuksien tukeminen<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

yritysten liiketoiminnan ja kasvun tukeminen<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

sote \u2013 ja kuntoutuspalvelujen kehitt\u00e4minen\u202f<\/p>\n<\/td>\n

\n

Yritysyhteisty\u00f6ll\u00e4 vastataan palvelujen kehitt\u00e4misen tarpeisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

alueen elinvoiman lis\u00e4\u00e4minen uutta liiketoimintaa luomalla\u202f <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen\u202f<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

* TKIO eli Tutkimus- kehitt\u00e4mis-, innovaatio- ja opetustoiminta
**TKI eli Tutkimus- kehitt\u00e4mis- ja innovaatiotoiminta<\/p>\n

Vastavuoroinen ammattikorkeakoulujen ja yritysten toiminnan kehitt\u00e4minen<\/strong> nousi vastauksista esille yl\u00e4kategoriana. <\/a>Vastavuoroisuudella tarkoitetaan yritysyhteisty\u00f6n olevan sek\u00e4 yrityksi\u00e4 ett\u00e4 ammattikorkeakouluja kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Yritysn\u00e4k\u00f6kulmassa korostettiin uuden tiedon tuottamista ja osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4. Korkeakoulun n\u00e4k\u00f6kulmassa tuotiin esille ammattikorkeakoulun oman kuntoutusalan toiminnan vahvistuminen yritysyhteisty\u00f6ss\u00e4. Yritysyhteisty\u00f6t\u00e4 pidettiin TKI-toiminnan ytimen\u00e4 ja sit\u00e4 my\u00f6s haluttiin lis\u00e4t\u00e4 sek\u00e4 tiivist\u00e4\u00e4.  Vastavuoroisen kehitt\u00e4misen edellytyksin\u00e4 ammattikorkeakoulut kuvasivat yritysyhteisty\u00f6n olevan ammattikorkeakoulujen alueellista ja strategista kehitt\u00e4mist\u00e4, tavoitteellista yhteisty\u00f6n lis\u00e4\u00e4mist\u00e4, kuntoutusalan TKI-toiminnan kehitt\u00e4mist\u00e4 kuntoutuksen uudistamiseksi sek\u00e4 verkostojen ja kumppanuuksien muodostamista.<\/p><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Yritysyhteisty\u00f6 vahvistaa laaja-alaista <\/strong>ammattikorkeakoulutuksen ja opiskelijoiden osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/strong>  Yhteisty\u00f6 koettiin vahvistavan koulutuksen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4relevanssia, jolloin yhteisty\u00f6n kautta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tarpeita tunnistetaan ja opintoihin pystyt\u00e4\u00e4n vahvemmin yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n konteksti. Yritysyhteisty\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osaaminen vahvistuu, kun monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 sovelletaan tietoja ja opitaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n taitoja. Vastaajat kuvasivat yritysyhteisty\u00f6n laajentavan harjoittelumahdollisuuksia opiskelijoille ja kehitt\u00e4v\u00e4n opiskelijoiden osaamista. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tarpeiden tunnistamisen ja yhteisty\u00f6n kautta vastaajat kokivat pystyv\u00e4ns\u00e4 uudistamaan korkeakoulussa syntyv\u00e4\u00e4 osaamista. Yhteisty\u00f6 koettiin innovatiiviseksi ja yritt\u00e4jyysosaamista tukevaksi. Yritysyhteisty\u00f6ss\u00e4 vastaajat kuvasivat sit\u00e4, miten opiskelijat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t projekteissa mukaan yritysten tuotekehitysprosesseihin innovoimaan uutta teknologiaa ja vahvistamaan tuotekehitysosaamistaan. Projektity\u00f6skentelyn kautta opiskelijat sek\u00e4 saavat uutta teknologiaosaamista ett\u00e4 oppivat hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 vahvistaen yritt\u00e4jyysosaamista. Yritysyhteisty\u00f6n kautta koulutus uudistuu. Vastaajat kuvasivat yritysyhteisty\u00f6n antavan uusia n\u00e4k\u00f6kulmia koulutukseen, joita hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 koulutusten, opetussuunnitelmien ett\u00e4 opintojaksojen uudistamisessa. Yhteisty\u00f6n kuvattiin ajantasaistavan koulutusta tuomalla esille koulutustarpeita ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4n koulutuksen laatua. Vastaajat kokivat, ett\u00e4 yhteisty\u00f6 yritysten kanssa edisti opiskelijoiden ty\u00f6llistymist\u00e4 ja integroitumista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 vahvisti urakehityst\u00e4. Yhteisty\u00f6 n\u00e4htiin koulutuksessa yritt\u00e4jyyteen valmentamisena, jossa opiskelijoiden osaamista hy\u00f6dynnettiin yritysten tarpeiden mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n

Yl\u00e4kategoriassa yritysl\u00e4ht\u00f6inen osaamisen kehitt\u00e4minen ja kasvumahdollisuuksien tukeminen<\/strong> nostettiin esiin yritysten tarpeista l\u00e4htev\u00e4 osaamisen ja palveluiden kehitt\u00e4minen sek\u00e4 yritysten liiketoiminnan ja kasvun tukeminen. Vastavuoroisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 vastaajat korostivat yritysten osaamiseen liittyvien kehitt\u00e4mistarpeiden tunnistamista ja niihin vastaamista. Yritysyhteisty\u00f6 piti sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n yritysten ja yritt\u00e4jien osaamisen kehitt\u00e4misen tarjoamalla yrityksille ja niiden ty\u00f6ntekij\u00f6ille asiantuntijapalveluja ja koulutusta. My\u00f6s yhteiskehitt\u00e4minen ja palvelumuotoilu mainittiin menetelmin\u00e4 yritysl\u00e4ht\u00f6isess\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4. Vastaajat kuvasivat yritysl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4 my\u00f6s yritysten mahdollisuutena hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ajantasaista tutkimustietoa ja saada tukea sen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n viemisess\u00e4. Lis\u00e4ksi vastaajat mainitsivat tarpeen tukea yritysten ty\u00f6ntekij\u00f6iden hyvinvointia ja toimintakykyisyytt\u00e4, mink\u00e4 koettiin osaltaan tukevan yritysten tuottavuutta ja kasvumahdollisuuksia. Yritysten liiketoiminnan kehitt\u00e4miseen liittyen vastaajat kuvasivat yhteisty\u00f6n muotoina rohkeat kokeilut, uusien konseptien ja tuotteiden kehitt\u00e4misen, testauksen ja konseptoinnin, joiden avulla yritysten koettiin saavan tukea kasvuun. My\u00f6s tuki yritysten kansainv\u00e4lisen toiminnan vahvistamiseen nousi vastauksissa esiin. Yhteenvetona voidaan todeta, ett\u00e4 vastaajat pitiv\u00e4t t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 aktiivisten yritysyhteisty\u00f6suhteiden yll\u00e4pitoa ja toimimista oman alueensa yritystoiminnan ja yritt\u00e4jyyden edist\u00e4jin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vastaajat kuvailivat, ett\u00e4 yritysyhteisty\u00f6ll\u00e4 vastataan palvelujen kehitt\u00e4misen tarpeisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin. <\/strong>T\u00e4m\u00e4piti sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n sote- ja kuntoutuspalvelujen kehitt\u00e4misen, alueen elinvoiman lis\u00e4\u00e4misen uutta liiketoimintaa kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, sek\u00e4 yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisen. Ammattikorkeakoulut kuvailivat yritysyhteisty\u00f6toimintansa olevan asiakasl\u00e4ht\u00f6isten sote- ja kuntoutuspalvelujen kehitt\u00e4mist\u00e4 alueellisesti ja valtakunnallisesti. Palvelujen kehitt\u00e4minen toteutui esimerkiksi konseptoinnin ja testauksen kautta. Alueen elinvoiman lis\u00e4\u00e4minen uutta liiketoimintaa kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyi vastauksissa yritysyhteisty\u00f6n tuotoksena. Lis\u00e4ksi yritysyhteisty\u00f6ss\u00e4 kehitettyjen uudet tuote- tai palveluratkaisut mahdollistavat uutta liiketoimintaa alueilla, ja n\u00e4in ollen lis\u00e4\u00e4 alueellista elinvoimaa. Korkeakouluissa syntyv\u00e4 uusi osaaminen mahdollistaa yhteiskunnallisten haasteiden ja ongelmien ratkaisemisen, jossa my\u00f6s hy\u00f6dynnettiin yritysyhteisty\u00f6t\u00e4. T\u00e4h\u00e4n liittyi halu etsi\u00e4 ajankohtaisia haasteita ratkaistavaksi monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ammattikorkeakoulujen ajatuksia yritysyhteisty\u00f6n kehitt\u00e4misest\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Tuloksissa tunnistettiin yritysyhteisty\u00f6n kehitt\u00e4miseen liittyen kolme p\u00e4\u00e4kategoriaa. N\u00e4m\u00e4 olivat yrityksi\u00e4 palveleva kehitt\u00e4minen, ammattikorkeakoulul\u00e4ht\u00f6inen kehitt\u00e4minen ja yritysyhteisty\u00f6n suunnitelmallinen kehitt\u00e4minen. <\/strong>Yrityksi\u00e4 palvelevan yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4misen perustana pidettiin luottamuksellisten yhteisty\u00f6suhteiden rakentamista ja avoimuutta, jota kuvattiin selkeiden, suorien ja helppojen yhteydenottokanavien kehitt\u00e4misell\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi yritysten arveltiin hy\u00f6tyv\u00e4n yhteistoiminnan systemaattisuuden lis\u00e4\u00e4misest\u00e4. Vastaajat kuvailivat, ett\u00e4 yritysyhteisty\u00f6ss\u00e4 voitaisiin entist\u00e4 enemm\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 palvelumuotoilua ja vahvistaa yritysten varhaista osallistumista tuote- ja palvelukehitt\u00e4miseen liittyviin prosesseihin.<\/p>\n\n\n\n

Ammattikorkeakoulul\u00e4ht\u00f6isess\u00e4 yritysyhteisty\u00f6n kehitt\u00e4misess\u00e4 keski\u00f6ss\u00e4 ovat<\/strong> liittyviss\u00e4 ammattikorkeakoulujen omien prosessien ja palveluiden kehitt\u00e4minen. Vastaajien mukaan ammattikorkeakoulujen tulisi panostaa tietoisuuden lis\u00e4\u00e4miseen niiden tarjoamista palveluista ja asiantuntijuudesta markkinoimalla n\u00e4it\u00e4 aktiivisemmin. Esille nostettiin my\u00f6s ammattikorkeakoulujen monialaisen kehitt\u00e4misotteen parempi hy\u00f6dynt\u00e4minen ja sis\u00e4isen yhteisty\u00f6n parantaminen yritysyhteisty\u00f6h\u00f6n liittyen. Esimerkkin\u00e4 mainittiin hanketoimijoiden ja kuntoutusalan opettajien ja opiskelijoiden v\u00e4lisen yhteisty\u00f6n tiivist\u00e4minen. Yrityksille suunnatun t\u00e4ydennyskoulutuksen tarjonnan lis\u00e4\u00e4minen n\u00e4htiin my\u00f6s keinona yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4miseen. Lis\u00e4ksi vastaajat kokivat tarvetta vahvistaa eri koulutusorganisaatioiden kuten yliopistojen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa yhdess\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 yritysyhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yritysyhteisty\u00f6n suunnitelmallista kehitt\u00e4mist\u00e4<\/strong> kuvattiin tarpeella edist\u00e4\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ja strategista yhteisty\u00f6t\u00e4. Erityisesti kehitt\u00e4misen jatkuvuuden turvaaminen n\u00e4htiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, jolloin my\u00f6s vaikuttavuuden lis\u00e4\u00e4minen olisi mahdollista. Vastauksissa korostui s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen ja systemaattinen yhteisty\u00f6, jota voitaisiin vastaajien mielest\u00e4 vahvistaa kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yhteisty\u00f6n rakenteita. Yhteisty\u00f6mallien julkaiseminen ja jalkauttaminen, yhteisten tapahtumien ja tilaisuuksien j\u00e4rjest\u00e4minen sek\u00e4 verkostoitumisen edist\u00e4miseen liittyv\u00e4 ty\u00f6skentely mainittiin keinoina kehitt\u00e4\u00e4 yritysyhteisty\u00f6t\u00e4. Rahoituksen pirstaleisuuden v\u00e4hent\u00e4minen ja rahoitushakuihin liittyvien ehtojen ja teemojen yhteensovittaminen yritysten tarpeiden kanssa vaatisivat vastausten mukaan jatkokehitt\u00e4mist\u00e4. Aluekehitt\u00e4minen ja alueellisten erityispiirteiden huomioon ottaminen koettiin my\u00f6s tulevaisuudessa t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 yritysyhteisty\u00f6n kehitt\u00e4misess\u00e4. Samoin vastaajat toivoivat tutkimusperustaisuuden vahvistamista kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4. T\u00e4t\u00e4 kuvailtiin tutkimuksen lis\u00e4\u00e4misen\u00e4, hyvien tieteellisten ja tutkimuseettisten k\u00e4yt\u00e4nteiden edist\u00e4misen\u00e4 ja yhteisty\u00f6sopimusten tekemisen\u00e4 liittyen tutkimustulosten omistajuuteen ja hy\u00f6dynt\u00e4miseen.<\/p>\n

 <\/p><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
\n

Taulukko 2.  Ajatuksia yritysyhteisty\u00f6n kehitt\u00e4misest\u00e4 ammattikorkeakoulujen kuvaamana <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

Alakategoria <\/strong> <\/strong><\/p>\n<\/td>\n

\n

Yl\u00e4kategoria<\/strong> <\/strong><\/p>\n<\/td>\n

\n

P\u00e4\u00e4kategoria<\/strong> <\/strong><\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

yhteisty\u00f6 palvelumuotoiluprosessin kautta\u202f <\/p>\n<\/td>\n

\n

Palvelumuotoilun ja palvelukehitt\u00e4misen hy\u00f6dynt\u00e4minen yritysyhteisty\u00f6ss\u00e4<\/p>\n<\/td>\n

\n

Yrityksi\u00e4 palveleva kehitt\u00e4misote <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

yritykset varhain mukaan tuote- ja palvelukehitt\u00e4miseen\u202f <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

luottamus yritysyhteisty\u00f6ss\u00e4\u202f <\/p>\n

 <\/p>\n<\/td>\n

\n

Luottamukseen ja avoimuuteen perustuva yrityksille hy\u00f6dyllinen ammattikorkeakouluyhteisty\u00f6 <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

systemaattinen yhteistoiminta <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

avoimet kanavat yrityksest\u00e4 ammattikorkeakouluihin\u202f <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

tietoisuus ammattikorkeakoulujen osaamisista ja palveluista\u202f <\/p>\n

 <\/p>\n<\/td>\n

\n

Ammattikorkeakoulujen omien prosessien ja palvelujen kehitt\u00e4minen <\/p>\n<\/td>\n

\n

 <\/p>\n

Ammattikorkeakoulul\u00e4ht\u00f6inen kehitt\u00e4minen <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

ammattikorkeakoulujen palvelujen markkinointi\u202f <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

t\u00e4ydennyskoulutustarjonta <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

monialaisuus <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

yhteisty\u00f6 ammattikorkeakoulujen sis\u00e4ll\u00e4 <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

ammattikorkeakoulujen sis\u00e4inen ja ammattikorkeakoulujen v\u00e4linen kehitt\u00e4minen\u202f <\/p>\n<\/td>\n

\n

Koulutusorganisaatioiden kehitt\u00e4minen <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

rahoitukseen liittyv\u00e4n yhteisty\u00f6n systemaattisuus ja pirstaleisuuden v\u00e4hent\u00e4minen <\/p>\n<\/td>\n

\n

Rahoituksen haasteiden tunnistaminen <\/p>\n<\/td>\n

\n

Yritysyhteisty\u00f6n suunnitelmallinen kehitt\u00e4minen <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

yhteisty\u00f6mallien julkaiseminen ja jalkauttaminen <\/p>\n<\/td>\n

\n

Yhteisty\u00f6rakenteiden kehitt\u00e4minen <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

yhteiset tapahtumat ja tilaisuudet <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

verkostoitumisen edist\u00e4minen <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

pitk\u00e4j\u00e4nteinen toiminta\u202f <\/p>\n<\/td>\n

\n

Pitk\u00e4j\u00e4nteinen ja strateginen kehitt\u00e4minen <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

yhteisty\u00f6n pitk\u00e4j\u00e4nteisyys, strategisuus\u202f <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

kehitt\u00e4misen jatkuvuus <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

vaikuttavuuden lis\u00e4\u00e4minen <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

aluekehitt\u00e4misen huomiointi <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

tutkimusperustainen yhteisty\u00f6 <\/p>\n<\/td>\n

\n

Tutkimusperustaisuuden kehitt\u00e4minen <\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

 <\/p><\/p>\n\n\n\n

Pohdinta<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Kuntoutusalaa kehitt\u00e4vi\u00e4 hankkeita oli kaikilla vastaajilla vaikka m\u00e4\u00e4r\u00e4t vaihtelivat huomattavasti. Jos verrataan saatuja vastauksia hankem\u00e4\u00e4rist\u00e4 Tiedejatutkimus.fi portaalissa l\u00f6ytyviin 2020-2022 rahoitettuihin hankkeisiin (N=9) hakusanalla \u201dkuntoutus\u201d on ammattikorkeakoulujen ilmoittama kuntoutusalan hankkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 huomattavan suuri (OKM 2022). Voimme olettaa vastaajina olleiden kuntoutusalan edustajien ilmoittaneen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvi\u00e4 TKI-hankkeita sek\u00e4 kuntoutusalan koulutusta kehitt\u00e4vi\u00e4 hankkeita, joissa kuntoutusala on jollain tavalla mukana. T\u00e4ss\u00e4 kyselyst\u00e4 saadut vastaukset nostavat esille samanlaiset kuntoutuksen tutkimuksen aseman vahvistamisen tarpeet kuin REcoRDI hankkeen Kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen strategisessa tiekartassa (Sipari & Paltamaa, 2021, s. 41) esitettiin. Kuntoutus tulee tunnistaa tieteenalana ja kuntoutuksen tutkimuksen rahoitukseen tulee ohjata rahoitusta suoraan ja koordinoidusti.<\/p>\n\n\n\n

Kattavaa kansallista tietoa ammattikorkeakoulujen kuntoutusalan yritysyhteisty\u00f6kumppaneista ei saatu t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa ker\u00e4tty\u00e4. Kuvaus antaa jonkinlaisen k\u00e4sityksen, ett\u00e4 kaikki vastanneet tekev\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4 ja nelj\u00e4n ammattikorkeakoulun listaus kuvaa hyvin yritysyhteisty\u00f6n suuntautumista teknologiaan t\u00e4ss\u00e4 ajassa. V\u00e4h\u00e4isen\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyy listattujen yritysten joukossa yksityinen kuntoutusala, vaikkakin yhteisty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n isojen hoiva- ja terveysalan ketjujen kanssa. Koska hoiva- ja terveyspalveluja tuottavia yrityksi\u00e4 oli mainittuna yhteisty\u00f6tahoina useita, voidaan olettaa yhteisty\u00f6t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n my\u00f6s kuntoutusalan toimijoiden kanssa n\u00e4iss\u00e4 yrityksiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ammattikorkeakoulujen yritysyhteisty\u00f6t\u00e4 tutkimus-, kehitt\u00e4mis- ja innovaatioty\u00f6ss\u00e4 voidaan kuvata t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tulosten perusteella k\u00e4sitteell\u00e4 vahvistuva TKIO-kumppanuus kuntoutusalalla. Tutkimuksessa tunnistettiin lis\u00e4ksi yritysyhteisty\u00f6n tulevaisuuden kehitt\u00e4misen kannalta kolme keskeist\u00e4 kehityssuuntaa; yrityksi\u00e4 palvelevan kehitt\u00e4misotteen vahvistaminen, ammattikorkeakoulujen omien prosessien ja toimintatapojen kehitt\u00e4minen ja yritysyhteisty\u00f6n pitk\u00e4j\u00e4nteinen ja suunnitelmallinen edist\u00e4minen. Taru M\u00e4en (2021) v\u00e4it\u00f6skirjassa samat tarpeet korostuivat. Huomiota tulisi M\u00e4en mukaan kiinnitt\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6n jatkamiseen yhdess\u00e4 saavutettujen tulosten, mallien ja toimintatapojen hy\u00f6dynt\u00e4miseen pk-yrityksess\u00e4 tai hy\u00f6dynt\u00e4mis- ja kaupallistamisprosessin tukeen. Korkeakoulujen tulisi M\u00e4en mukaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 osaajia t\u00e4h\u00e4n toimintaan.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksemme mukaan yritysyhteisty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n sek\u00e4 ammattikorkeakoulujen ett\u00e4 yritysten toiminnan kehitt\u00e4miseksi kuntoutusalalla. T\u00e4m\u00e4n kategorian vastaukset kuvastavat ammattikorkeakoulujen strategisia tavoitteita ja ammattikorkeakoulujen yhteiskunnallista vastuuta. Tulos on linjassa Arenen (2020, ss. 17-18) selvityksen kanssa, jonka mukaan TKIO-toiminnan ulkopuolisista kumppaneista hieman yli puolet ovat yrityksi\u00e4 ja yrityskumppanuuksien uskotaan kasvavan (Arene, 2020, ss. 17-18). Ulkopuolisen TKI-rahoituksen saaminen tuo my\u00f6s kasvumahdollisuuksia ammattikorkeakouluille (Arene, 2020, s. 2), ja yritysyhteisty\u00f6 on usein edellytyksen\u00e4 rahoituksen saamiseksi. Kategoriassa my\u00f6s kuvattiin TKI-toiminnan kehitt\u00e4misen yritysyhteisty\u00f6ss\u00e4 olevan mahdollisuus uudistaa kuntoutusta. Kuntoutuksen uudistamisen toimeenpanosuunnitelmassa ei tosin yritysten roolia tuoda esille kuntoutuksen TKI-toimintaa k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 osiossa (STM, 2020b, ss. 80-90). Yksityisten kuntoutuspalveluita tuottavien yritysten rooli on kuitenkin merkitt\u00e4v\u00e4 palveluiden tarjoamisessa ja toimialan liikevaihto kasvaa edelleen (NHG, 2019, s. 13). <\/p>\n\n\n\n

Yritysyhteisty\u00f6t\u00e4 kuvattiin my\u00f6s ammattikorkeakoulutuksen kehitt\u00e4misen ja opiskelijoiden osaamisen kehitt\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmista. Yhteisty\u00f6 mahdollistaa koulutuksen paremman ty\u00f6el\u00e4m\u00e4relevanssin ja tukee opiskelijoiden osaamista, mutta my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 opiskelijoille urakehitysmahdollisuuksia ja innovaatio- ja yritt\u00e4jyysosaamista. Kyselyn tulokset tukevat hyvin esitettyj\u00e4 kuntoutuksen tulevaisuuden osaamistarpeita, esimerkiksi teknologiaosaaminen (Holvikivi, ym. 2020, s. 11), jota on mahdollista vahvistaa yritysyhteisty\u00f6ss\u00e4. Fysioterapeuttien ydinosaamiseen kuuluu yritt\u00e4jyysosaaminen (Sj\u00f6gren ym. 2016, ss. 26-28), joka nousi my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tuloksissa esille innovaatio- ja yritt\u00e4jyysosaamisen alakategoriassa. Yritysyhteisty\u00f6n merkitys, esimerkiksi opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksien osalta, voi my\u00f6s korostua aloilla, joilla on alueellista pulaa palveluntuottajista tai kuntoutuspalvelut j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4osin yksityisten palveluntuottajien toimesta.<\/p>\n\n\n\n

Koulutuksen kehitt\u00e4misen ja opiskelijoiden osaamisen lis\u00e4ksi, yritysyhteisty\u00f6 on yritysl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4 ja kasvumahdollisuuksien tukemista. Ammattikorkeakoulujen rooli kuntoutusalan koulutuksen kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja osaamisen varmistajana n\u00e4ytt\u00e4ytyi vastauksissa. Niiden perusteella t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 pidettiin tuottaa palveluita ja osaamista yritysten tarpeisiin. Onkin tarpeellista tuottaa esimerkiksi joustavia jatkuvan oppimisen palveluja yrityksille. Arenen (2020, ss. 4-6) mukaan jatkuvan oppimisen kehitt\u00e4misen l\u00e4ht\u00f6kohtana on, ett\u00e4 ammattikorkeakouluilla on tietoa alueen yritysten osaamistarpeista ja kyky\u00e4 arvioida niiden henkil\u00f6st\u00f6n nykyist\u00e4 osaamista. Asiantuntemuksen perusteella koulutuksia voidaan tuotteistaa ja r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4 ty\u00f6paikkojen ja niiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden tarpeisiin. (Arene 2020, ss. 4-6.) Kuntoutuksen uudistamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta yrityksill\u00e4 voi olla monenlaisia osaamisen kehitt\u00e4misen tarpeita, ja useilla ammattikorkeakouluilla onkin yritystoiminnan kehitt\u00e4miseksi tarjolla erilaista toimintaa (esim. Lab-toiminnot, yrityskiihdytt\u00e4m\u00f6t ja yrityshautomot). Ammattikorkeakoulujen organisoiman toiminnan tavoitteena on tukea yritysten kasvua koti- ja ulkomaanmarkkinoilla ja uudistaa toimintaa tukemalla investointeja, kehitt\u00e4mishankkeita ja parantamalla liiketoimintaymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. N\u00e4m\u00e4 tavoitteita linjataan my\u00f6s EU:n alue- ja rakennepoliittisessa ohjelmassa (TEM, 2021 s. 37).<\/p>\n\n\n\n

Yritysyhteisty\u00f6n tulevaisuuden kehitt\u00e4misen kannalta n\u00e4htiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 yritysten tunteminen ja niiden kehitt\u00e4mistarpeiden selvitt\u00e4minen sek\u00e4 avoimien vuorovaikutussuhteiden rakentaminen. N\u00e4m\u00e4 luovat pohjan yhteiselle molempia osapuolia palvelevalle toiminnalle. Yhteistoiminnallisen kehitt\u00e4misen ja dialogisuuden lis\u00e4\u00e4misen arvioitiin vahvistavan kumppanuustyyppist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, josta molemmat hy\u00f6tyv\u00e4t. T\u00e4t\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 tukevat my\u00f6s aiemmat laajemmin ammattikorkeakoulujen ja yritysten v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 kuvanneet raportit, joissa yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4misen on n\u00e4hty vaativan pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 sitoutumista ja entist\u00e4 monimuotoisempia yhteisty\u00f6n tapoja (Laitinen-V\u00e4\u00e4n\u00e4nen ym. 2013, n.d.). EK:n (2017, n.d.) selvityksess\u00e4 onnistuneen yhteisty\u00f6n edellytyksen\u00e4 oli yritysten mukaan ammattikorkeakoulun perehtyminen ja aito kiinnostus yritysten arkeen, haasteisiin ja kehityssuuntiin. Lis\u00e4ksi toivottiin panostusta tiedonsaantiin ja yhteydenpitoon, jotta yritykset saisivat tietoa ammattikorkeakoulujen yhteisty\u00f6mahdollisuuksista.  (EK 2017, n.d.) T\u00e4m\u00e4n kyselyn tulosten mukaan my\u00f6s kuntoutusalalla tunnistettiin tarve viesti\u00e4 yrityksille aktiivisemmin tarjolla olevista palveluista ja asiantuntijuuksista. Tulokset tukevat my\u00f6s aikaisempaa selvityst\u00e4, jossa yhteisty\u00f6n pienten ja keskisuurten yritysten kanssa on todettu vaativan panostuksia, oma-aloitteista palveluasennetta, selke\u00e4mpi\u00e4, helposti tavoitettavia palvelukanavia sek\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4 (Arene 2018, s. 2).<\/p>\n\n\n\n

Ammattikorkeakoulujen vastauksissa nousi my\u00f6s esille palvelujen kehitt\u00e4misen tarpeet ja yhteiskunnalliset haasteet. Yritysyhteisty\u00f6t\u00e4 kuvattiin tavoitteena lis\u00e4t\u00e4 alueellista elinvoimaa uutta liiketoimintaa luomalla, kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 palveluita sek\u00e4 my\u00f6s ratkaista yhteiskunnallisia haasteita. Uuden liiketoiminnan ja palvelujen kehitt\u00e4miseksi tarvitaan ekosysteemej\u00e4 ja innovaatioiden yhteiskehitt\u00e4misen mahdollisuuksia, jotka tukevat my\u00f6s yritysten tuotteiden ja palvelujen kehitt\u00e4mist\u00e4 ja innovaatiota. Ammattikorkeakoulujen eri alueilla onkin eri toimijoista koostuvia ekosysteemej\u00e4 ja innovaatiokeskittymi\u00e4, ja yhteisty\u00f6 korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vahvistavan pk-yritystoimintaa (TEM, 2021, s. 37). Ammattikorkeakoulut kuvaavat yritysyhteisty\u00f6n vastaavan n\u00e4ihin tarpeisin.  Yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen uudistamalla kuntoutuspalveluita on eritt\u00e4in ajankohtainen, kun hyvinvointialueet kehitt\u00e4v\u00e4t kuntoutukseen liittyvi\u00e4 palveluita ja toimenpiteit\u00e4 osana palveluketjuja. Yritysten mukaanotto palvelujen kehitt\u00e4misess\u00e4 on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ja ammattikorkeakoulut voivat olla mahdollistamassa ja tukemassa t\u00e4t\u00e4 yhteiskehitt\u00e4mist\u00e4 hyvinvointialueilla.<\/p>\n\n\n\n

Kuntoutusalan kehitt\u00e4miseksi TKI-ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ammattikorkeakouluissa ja toimintaa ohjataan esimerkiksi maakuntaohjelmilla sek\u00e4 eri rahoittajien toimesta. Uusien hankerahoituksien saamiseksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jo suunnitelmavaiheessa on mukana yhteisty\u00f6yrityksi\u00e4. N\u00e4in ollen my\u00f6s hankety\u00f6n kautta ammattikorkeakoulut pyrkiv\u00e4t tukemaan alueen yrityksi\u00e4 ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4. Kuitenkin TKI-rahoituksen pirstaleisuus ja rahoitusohjelmien vaatimusten yhteensopivuus yritysten kehitt\u00e4mistarpeiden kanssa koettiin haasteellisena. Vaikka ammattikorkeakoulujen merkitys ty\u00f6el\u00e4m\u00e4nl\u00e4heisess\u00e4 TKI-ty\u00f6ss\u00e4 tunnistetaan, painottuu tutkimusrahoituksia kohdennettaessa kuitenkin usein vain akateeminen ja teoreettinen perustutkimus (Sar\u00e9n, 2022, n.d.).  Ammattikorkeakoulut ovat kuitenkin kasvattaneet kilpailtua TKI-rahoitusta merkitt\u00e4v\u00e4sti viime vuosina ja niiden rooli toimia verkostomaisen TKI-toiminnan kokoajana on vahvistunut. TKI-rahoitusta tulisikin suunnata ohjaamaan korkeakoulut ja yritykset yhteisty\u00f6h\u00f6n ja n\u00e4in vivuttaa yksityisi\u00e4 tutkimus- ja kehitt\u00e4misinvestointeja. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset sek\u00e4 sote-sektori tarvitsevat ammattikorkeakouluja TKI-ty\u00f6ns\u00e4 tueksi. (Arene 2022, n.d.)<\/p>\n\n\n\n

Jatkossa ammattikorkeakoulujen ja yritysten v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 kuntoutuksen teemasta tulee tutkiayritysten n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4ksi tutkimuksen avulla on mahdollista arvioida, kuinka moni opiskelija perustaa kuntoutusalan yrityksen koulutuksen aikana tai heti valmistumisen j\u00e4lkeen. My\u00f6s opiskelijoiden yritt\u00e4jyysosaamisen ja sen hy\u00f6dynt\u00e4mismahdollisuuksien tarkastelu olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta voidaan edelleen kehitt\u00e4\u00e4 opiskelijoiden yritys- ja yritysyhteisty\u00f6osaamista.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksen luotettavuus<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Tutkimuksen luotettavuutta tarkasteltiin uskottavuuden, vahvistettavuuden ja refleksiivisyyden k\u00e4sitteiden kautta (Kylm\u00e4 & Juvakka, 2007, ss. 127-136; Tuomi & Saraj\u00e4rvi, 2018, ss. 158-172). Tutkijaryhm\u00e4\u00e4n kuului kokeneita kuntoutuksen ja kuntoutuskoulutuksen asiantuntijoita, joilla oli kokemusta ammattikorkeakoulujen TKIO-toiminnasta sek\u00e4 yritysyhteisty\u00f6st\u00e4. T\u00e4m\u00e4 helpotti tutkittavan ilmi\u00f6n syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. Toisaalta on mahdollista, ett\u00e4 tutkijoiden omat ennakkok\u00e4sitykset voivat heijastua tutkimusaineiston analyysiin. Tutkimuksen aineistoon perehdyttiin huolellisesti ja aineiston analyysist\u00e4 ja tuloksista k\u00e4ytiin kriittist\u00e4 keskustelua tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4, mik\u00e4 edellytti my\u00f6s omien k\u00e4sitysten kertomista tutkimusryhm\u00e4lle. Aineiston analyysin luotettavuutta lis\u00e4si se, ett\u00e4 jokainen tukija analysoi erikseen aineiston ja lopullinen aineiston luokittelu syntyi yhteisen kriittisen keskustelun perusteella, jolloin aineisto tiivistyi (Tuomi & Saraj\u00e4rvi, 2018, ss. 166-172). T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tulokset voidaan yleist\u00e4\u00e4 kuvaamaan ammattikorkeakoulujen tekem\u00e4\u00e4 yritysyhteisty\u00f6t\u00e4 kuntoutuksen alueella Suomessa. Tutkimuskyselyyn vastasi 13 ammattikorkeakoulua, joten voidaan olettaa, ett\u00e4 kysely kattaa kokonaisuudessa kaikki kuntoutusalan koulutusta tuottavat ammattikorkeakoulut (n=14). Tutkimukseen vastaajat olivat kuntoutusalan TKI- ja opetushenkil\u00f6st\u00e4, joten vastaukset kuvastavat yritysyhteisty\u00f6t\u00e4 erityisesti ammattikorkeakoulujen toiminnan n\u00e4k\u00f6kulmasta ja lis\u00e4ksi niiss\u00e4 korostuu koulutuksen ja opetuksen n\u00e4k\u00f6kulma, TKI-toiminnan lis\u00e4ksi. Tutkimuksen tuloksien vertailu aiempiin tutkimustuloksiin oli vaikeaa, koska aiempaa tutkimustietoa aiheesta on niukasti. T\u00e4m\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 tutkimustulosten vahvistettavuutta. Tutkimukseen pyrittiin samaan mukaan kaikki Suomen ammattikorkeakoulut, joilla on kuntoutusalan koulutusta, jotta saadaan laaja ja syv\u00e4llinen kuva tutkimuksen ilmi\u00f6st\u00e4. Tutkimusaineiston reflektiivisyytt\u00e4 lis\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 useiden ammattikorkeakoulujen vastaukset oli muodostettu vastaajaryhmien yhteistuotoksena ja vastaajat olivat TKI asiantuntijoita, jotka tunsivat aihepiirin.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksessa k\u00e4ytetyn kyselylomakkeen osalta vahvuutena oli kysymysten asettelut. Ne antoivat vastaajille mahdollisuuden kuvailla yritysyhteisty\u00f6t\u00e4 rikkaasti, oman valinnan ja aikataulun mukaisesti. Toisaalta havaitsimme, joidenkin ammattikorkeakoulujen vastausten j\u00e4\u00e4neen yleiselle toteavalle tasolle, koskien TKI-toimintaa kuntoutuksen osalta. T\u00e4m\u00e4 kuitenkin liittyy kyselytutkimuksen aineiston keruumenetelm\u00e4n\u00e4 ja jatkossa syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 tietoa olisi mahdollista ker\u00e4t\u00e4 haastatteluin.<\/p>\n\n\n\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Ammattikorkeakoulujen ja yritysten yhteisess\u00e4 TKI-toiminnassa on jatkossa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 varmistaa mahdollisuudet molemminpuoliseen kehitt\u00e4miseen. Yhteisty\u00f6ss\u00e4 tarvitaan yritysten tuntemista, yritysten kehitt\u00e4mistarpeiden selvitt\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 avointen vuorovaikutussuhteiden pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 rakentamista.<\/p>\n\n\n\n

Kuntoutuksen uudistamiseksi tarvitaan strategista yritysyhteisty\u00f6t\u00e4 vastaamaan osaamisen ja kuntoutuspalvelujen kehitt\u00e4misen tarpeisiin. Ammattikorkeakoulut voivat osaltaan tukea yritysten osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4 joustavien jatkuvan oppimisen palvelujen tuottajana. Kuntoutusalan yritysten osaamisen kehitt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 yritysten tarpeiden selvityst\u00e4 ja koulutuksien muotoilua niin yritystoimintaa kuin kuntoutusalaa palvelevaksi.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tulosten vertailu Tiedejatutkimus.fi portaaliin osoitti, ett\u00e4 kuntoutusalaan kohdistuva tutkimus ja kehitt\u00e4minen voi osittain j\u00e4\u00e4d\u00e4 laajempien terveyden ja hyvinvoinnin teemoja koskevan tutkimus- ja kehitt\u00e4misty\u00f6n alle, jolloin sen tunnistaminen ja merkityksen esiin nostaminen voi olla heikkoa. Yritysyhteisty\u00f6n lis\u00e4\u00e4miseksi ammattikorkeakoulussa toteutetun tutkimus- ja kehitt\u00e4misty\u00f6n m\u00e4\u00e4rittely edellytt\u00e4\u00e4kin k\u00e4sitteist\u00f6n yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ja tutkimus- ja kehitt\u00e4mishankkeiden identifioitumista kuntoutusalaan.   <\/p>\n\n\n\n

Ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli yhteiskunnallisena kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Kehitt\u00e4mist\u00e4 ohjaavien rahoitusmahdollisuuksien pirstaleisuus sek\u00e4 rahoitusohjelmien vaatimusten yhteensopivuus yritysten kehitt\u00e4mistarpeiden kanssa haastavat yhteisty\u00f6t\u00e4 kuntoutusalalla ammattikorkeakoulujen ja yritysten v\u00e4lill\u00e4. Kuntoutusalalla on n\u00e4kyviss\u00e4 yritysten lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 kansainv\u00e4listyminen, joka luo edellytyksi\u00e4 yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteiselle kansainv\u00e4liselle hanketoiminnalle.<\/p>\n

Yhteyshenkil\u00f6: <\/strong>
<\/span><\/p>\n

Marja \u00c4ij\u00f6, TtT yliopettaja: gerontologia ja kuntoutus<\/span> <\/span><\/p>\n

Savonia-ammattikorkeakoulu<\/span> <\/span><\/p>\n

Terveysala, Kuopio<\/span> <\/span><\/p>\n

PL 6, (Microkatu 1), 70201 Kuopio<\/span> <\/span><\/p>\n

etunimi.sukunimi@savonia.fi<\/span><\/a> <\/span> <\/span><\/p>\n

https:\/\/orcid.org\/0000-0002-9325-6966<\/p><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Arene. (2018). Selvitys: PK-yritysten n\u00e4kemyksi\u00e4 korkeakouluyhteisty\u00f6st\u00e4 ja sen vaikuttavuudesta. Viitattu 10.2. 2022. Saatavissa: https:\/\/www.arene.fi\/wpcontent\/uploads\/PDF\/2018\/Pk_selvityksen_yhteenveto_verkko.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Arene. (2020). Ammattikorkeakoulubarometri 2020. Viitattu 23.1.2022. Saatavissa: https:\/\/www.arene.fi\/wp-content\/uploads\/Raportit\/2020\/AMK%20barometri_2020.pdf?_t=1583848191<\/a><\/p>\n\n\n\n

Arene. (2022). Ammattikorkeakouluilla valmius hankkia kaivattua yksityist\u00e4 TKI-rahoitusta. Arene ajankohtaista. Viitattu 10.2. 2022. Saatavissa: https:\/\/www.arene.fi\/ajankohtaista\/ammattikorkeakouluilla-valmius-hankkia-kaivattua-yksityista-tki-rahoitusta\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

B\u00fcttner, S.M. (2019). The European dimension of projectification. Implications of the Project Approach in EU Funding Policy. Teoksessa (toim.) Hodgson, S., Fred, M., Bailey, S. & Hall, P. The Projectification of the Public sector. (s. 169-188.) Routledge.<\/p>\n\n\n\n

Cieza, A., Causey, K., Kamenov, K., Hanson, S.W., Chatterji, S. & Vos, T. (2020). Global estimates of the need for rehabilitation based on the Global Burden of Disease study 2019: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2019. Lancet, 19;396(10267):2006-2017. https:\/\/doi.org\/10.1016\/S0140-6736(20)32340-0<\/a><\/p>\n\n\n\n

Elo, S., & Kyng\u00e4s, H. (2008). The qualitative content analysis process Journal of advanced nursing. 62(1): 107-115.<\/p>\n\n\n\n

Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliitto (EK). (2012). Sijoitus tulevaan, yritys-oppilaistoyhteisty\u00f6 osaamisen kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. EK:n henkil\u00f6st\u00f6- ja koulutustiedustelu. Viitattu: 20.2.2021. Saatavissa: https:\/\/ek.fi\/wp-content\/uploads\/Henko2011_Sijoitus_tulevaan.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliitto (EK). (2017). EK:n yrityskysely: Yritykset hakevat yh\u00e4 tiiviimp\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ammattikorkeakoulujen kanssa. Viitattu 23.1.2022. Saatavissa: https:\/\/ek.fi\/ajankohtaista\/tiedotteet\/ekn-yrityskysely-yritykset-hakevat-yha-tiiviimpaa-yhteistyota-ammattikorkeakoulujen-kanssa\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Healthtech Finland. (2021). Terveysalan mahdollisuudet saattavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 – jos startupien rahoitus ei j\u00e4rjesty. Viitattu 20.2.2022. Saatavissa: https:\/\/healthtech.teknologiateollisuus.fi\/fi\/ajankohtaista\/terveysalan-mahdollisuudet-saattavat-jaada-kayttamatta-jos-startupien-rahoitus-ei<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Hodgson, D., Fred, M., Bailey, S. & Hall, P. (2019). Introduction. Teoksessa (toim.) Hodgson, S., Fred, M., Bailey, S. & Hall, P. The Projectification of the Public sector. (s. 14-18) Routledge.<\/p>\n\n\n\n

Holvikivi, J., Huovinen, J., Katajapuu, N., Kinnunen, A., Kiviaho-Tiippana, A., Kuisma, R., K\u00e4rkk\u00e4inen, R., Leskel\u00e4, J., L\u00e4hteenm\u00e4ki, M-L. & L\u00e4ll\u00e4, K. (2020). Kuntoutuksen osaamisen uudistumisen tulevaisuuden n\u00e4kymi\u00e4. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 71. Helsinki: Metropolia. Saatavissa: https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/353423\/2020%20TAITO%2071%20Kuntoutuksen%20osaamisen%20uudistumisen%20tulevaisuuden%20na%CC%88kymia%CC%88.pdf?sequence=2&isAllowed=y<\/a><\/p>\n\n\n\n

Howard-Wilsher, S., Irvine, L., Fan, H., Shakespeare, T., Suhrcke, M., Horton, S., Poland, F., Hooper, L. & Song, F. (2016). Systematic overview of economic evaluations of health-related rehabilitation. Disabil Health J, 9: 11-25.  https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.dhjo.2015.08.009<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kuntoutusyritt\u00e4jien lausunto sote-uudistuksesta 2020 on annettu. (2020). P\u00e4ivitetty 22.9.2020. Viitattu: 20.1.2021. Saatavissa: https:\/\/kuntoutusyrittajat.fi\/kuntoutusyrittajien-lausunto-sote-uudistuksesta-2020-on-annettu\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kuula, A. (2011). Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, k\u00e4ytt\u00f6 ja s\u00e4ilytys. Vastapaino.<\/p>\n\n\n\n

Kylm\u00e4, J. & Juvakka, T. (2007). Laadullinen terveystutkimus. Edita.<\/p>\n\n\n\n

Laakso, A., Stormi, I. & Mikkonen, A. (2020). Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta Suomen kilpailukyvyn edist\u00e4j\u00e4n\u00e4. Tieteess\u00e4 Tapahtuu 5: 34-39.<\/p>\n\n\n\n

Laitinen-V\u00e4\u00e4n\u00e4nen, S., Vanhanen-Nuutinen, L., Ahmaniemi, R. & Lamppu, V-M. (2013). Ammattikorkeakoulujen ja yritysten v\u00e4linen yhteisty\u00f6 ja alueellinen vaikuttavuus. AMK-lehti, Journal of Finnish Universities of Applied Sciences (2). Saatavissa: https:\/\/uasjournal.fi\/tutkimus-innovaatiot\/ammattikorkeakoulujen-ja-yritysten-valinen-yhteistyo-ja-alueellinen-vaikuttavuus\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Merriam, S.B. & Grenier, R.S. (2019). Qualitative research in practice: examples for discussion and analysis. San Francisco, California: Jossey-Bass 2019. e-kirja.<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4ki, T. (2021) Ammattikorkeakoulujen ja pk-yritysten v\u00e4lisen tiedon jakamisen vaikuttavuus. ACTA WASAENSIA 465. Saatavissa: https:\/\/osuva.uwasa.fi\/bitstream\/handle\/10024\/13119\/978-952-476-967-9.pdf?sequence=2&isAllowed=y<\/p>\n\n\n\n

Nordic Healthcare Group (NHG). (2019). Kuntoutuksen toimiala- ja tulevaisuusselvitys. Loppuraportti \u2013 m\u00e4\u00e4r\u00e4llinen osio. 28.3.2019. Luettu 2.2.2022. Saatavissa: https:\/\/www.hyvinvointiala.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/2019-03-28-kuntoutuksen-toimiala-ja-tulevaisuusselvitys-nhg-loppuraportti.pdf<\/p>\n\n\n\n

Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 (OKM). (2017). Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle Taustamuistio korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 visioty\u00f6lle. Viitattu 25.1. 2021. Saatavissa: https:\/\/minedu.fi\/documents\/1410845\/4177242\/visio2030-taustamuistio.pdf\/b370e5ec-66d3-44cb-acb9-7ac4318c49c7\/visio2030-taustamuistio.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 (OKM). (2021). Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehitt\u00e4misfoorumi. Viitattu: 17.12.2021. Saatavissa: https:\/\/okm.fi\/kunfo<\/a><\/p>\n\n\n\n

Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 (OKM). (2022). Tiedejatutkimus.fi Viitattu 10.2.2022. Saatavissa: https:\/\/www.tiedejatutkimus.fi\/fi\/results\/fundings\/kuntoutus?target=&page=1<\/a><\/p>\n\n\n\n

Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6, Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6. Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehitt\u00e4misfoorumi. (OKM & STM). (2022). Kuntoutuksen osaamis- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tarpeet. Viitattu 15.2. 2022. Saatavissa: https:\/\/api.hankeikkuna.fi\/asiakirjat\/90d774f1-6f16-4b5f-881b-709dac418d75\/29698060-f6bf-4041-b776-6d446fb27446\/RAPORTTI_20220119114212.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Riihimaa, J., P\u00e4\u00e4llysaho, S. & P\u00f6yt\u00e4laakso, A. (2021). Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta v\u00e4yl\u00e4n\u00e4 jatkuvaan oppimiseen. eSIGNALS RESEARCH. Viitattu: 25.1.2022. Saatavissa: http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi-fe2021101450994<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sar\u00e9n, M. (2022). Tulevaisuuskuulutus hyvinvointialueille: Antakaa valta teknologiaa ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4lle k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n osaajalle. Arene ajankohtaista blogi. Viitattu 10.1.2022. Saatavissa: https:\/\/www.arene.fi\/blogi\/tulevaisuuskuulutus-hyvinvointialueille-antakaa-valta-teknologiaa-ymmartavalle-kaytannon-osaajalle\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Shemeikka, R., Aho, S., Jokinen, E., J\u00e4rnefelt, N., Kaakinen, M., Kivim\u00e4ki, R., Korkeam\u00e4ki, J., Mertala, S., M\u00e4kiaho, A., Parkkinen, M., Pitk\u00e4nen, S., Ter\u00e4v\u00e4, K. & Vuorento, M. (2017). Ty\u00f6urien jatkaminen vaatii yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja yhteistoiminnallisuutta. Ty\u00f6uria pident\u00e4v\u00e4t yhteistoiminnalliset keinot (TYPYKE) -tutkimushankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja. 38\/2017. Viitattu: 8.12.2021. Saatavissa:  https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/79799\/38_TYPYKE_27042017.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sipari, S. & Paltamaa, J. (2021). 3 N\u00e4kym\u00e4 kuntoutuksen tutkimuksen tulevaisuuteen. Teoksessa Rantakokko, M., Siperi, S. (toim.) Kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen strateginen tiekartta. (s. 41). Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun julkaisuja 306. https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-830-636-1<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sj\u00f6gren, T., von Hedenberg, L., Parikka, E., Valkeinen, H., Heikkinen, A. & Piirainen A. (2016). The core competences of Finnish physiotherapists in the light of research data. Physiotherapy 102(1):e28-e29. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.physio.2016.10.040<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 (STM). (2020a).  Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020\u20132022. Ohjelma ja hankeopas. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n julkaisuja 2020: 3. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6. Viitattu: 17.12.2021. Satavissa: https:\/\/soteuudistus.fi\/documents\/16650278\/20529791\/Tulevaisuudensote-hakuopas.pdf\/3ef1557c-feab-845b-799f-092e123fd67f\/Tulevaisuudensote-hakuopas.pdf?t=1579515407000<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 (STM) (2020b).  Kuntoutuksen uudistaminen. Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma vuosille 2020-2022. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n julkaisuja 2020: 39. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6. Viitattu: 9.1.2021. Saatavissa: https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/162622\/STM_2020_39.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n\n\n\n

Stucki, G., Bickenbach, J., Gutenbrunner, C. & Melvin, J. (2018). Rehabilitation: The health strategy of the 21st century. J Rehabil Med. 2018 Apr 18;50(4):309-316. https:\/\/doi.org\/10.2340\/16501977-2200<\/a><\/p>\n\n\n\n

TEM. (2021). Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027. EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma. Ohjelma-asiakirja Viitattu 26.2.2022 Saatavissa: https:\/\/www.pohjois-pohjanmaa.fi\/rahoitus\/eun-alue-ja-rakennepolitiikan-ohjelmakauden-2021-2027-valmistelu\/<\/p>\n\n\n\n

TENK. (2019). Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen en-nakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Viitattu 4.12.2020. Saatavissa: https:\/\/www.tenk.fi\/sites\/tenk.fi\/files\/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2019.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (2021). Kotona asumisen teknologiat ik\u00e4ihmisille -ohjelma (KATI). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.1.2021. P\u00e4ivitetty 30.8.2021. Saatavissa: https:\/\/thl.fi\/fi\/tutkimus-ja-kehittaminen\/tutkimukset-ja-hankkeet\/kotona-asumisen-teknologiat-ikaihmisille-ohjelma-kati-<\/p>\n\n\n\n

Tevameri, T. (2021). Katsaus sote-alan ty\u00f6voimaan. Toimintaymp\u00e4rist\u00f6n ajankohtaisten muutosten ja pidemm\u00e4n aikav\u00e4lin tarkastelua. Raportit TEM, Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6. Helsinki 2021. Saatavissa: https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/handle\/10024\/162852<\/a><\/p>\n\n\n\n

Tuomi, J. & Saraj\u00e4rvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sis\u00e4ll\u00f6nanalyysi. Tammi.<\/p>\n\n\n\n

Vaikuttava ammattikorkeakoulu. TKI-toiminta ammattikorkeakouluissa. (2021). Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Luettu 26.1.2022. Saatavissa: https:\/\/www.arene.fi\/wp-content\/uploads\/Raportit\/2021\/Vaikuttava%20ammattikorkeakoulu%20-%20TKI-toiminta%20ammattikorkeakouluissa%202020.pdf?_t=1623303453<\/a><\/p>\n\n\n\n

Valtioneuvosto. (n.d.). Sote-uudistus. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus. Luettu 20.2.2021. Saatavissa: https:\/\/soteuudistus.fi\/etusivu<\/a><\/p>\n\n\n\n

VTT. (2021). Uusia terveysteknologia auttaa pandemian hallinnassa ja helpottaa koronan j\u00e4lkeist\u00e4 arkea. Luettu 15.12.2021. Saatavissa: https:\/\/www.vttresearch.com\/fi\/uutiset-ja-tarinat\/uusi-terveysteknologia-auttaa-pandemian-hallinnassa-ja-helpottaa-koronan<\/a><\/p>\n\n\n\n

Vuolteenaho, M. (2021). Tutkimus-, kehitt\u00e4mis-, ja innovaatiotoiminta ammattikorkeakouluissa. Akava Wokrs 7. Luettu 25.1.2022. Saatavissa: https:\/\/akavaworks.fi\/wp-content\/blogs.dir\/2\/files\/2021\/05\/Tutkimus-kehittap.10mis-ja-innovaatiotoiminta-ammattikorkeakouluissa-Artikkeli-7_2021-05052021.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

\u00c4ij\u00f6, M., Tikkanen, P. & L\u00f6nnroos, E. (2018). I\u00e4kk\u00e4iden kuntoutus ei toteudu. Suomen L\u00e4\u00e4k\u00e4rilehti 34, 73: 1800 \u2013 1801.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u00c4ij\u00f6\u202fMarja,1 K\u00e4rki\u202fAnne2, Ruotsalainen Heidi3, Sihvonen Sanna4 1 Savonia-ammattikorkeakoulu, 2 Satakunnan ammattikorkeakoulu, 3 Oulun ammattikorkeakoulu, 4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu Tiivistelm\u00e4 Tausta: Kuntoutuksen uudistuminen vaatii kuntoutusalan toimijoiden yhteisty\u00f6t\u00e4 ja tutkimus-, kehitt\u00e4mis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) kehitt\u00e4mist\u00e4 siten, ett\u00e4 tulevaisuudessa toimivat kuntoutuspalvelut ovat osa hyvinvointipalvelukokonaisuutta. Ammattikorkeakouluilla on halu toimia verkostomaisen TKI-toiminnan kokoajina ja vahvistaa yhteisty\u00f6t\u00e4 yritysten kanssa. Tarkoitus: T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen […]<\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-109","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-article"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=109"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":178,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109\/revisions\/178"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=109"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=109"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/nordicjournalofrehabilitation\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=109"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}