ONNEKSI OLKOON, SINUT ON VALITTU!

Ennakkovalmistautuminen ja kiinnostus ammattikorkeakouluopintoihin

Ammattikorkeakouluopintojaan aloittava opiskelija kohtaa monia uusia asioita; käsitteitä, termejä ja koodeja, jotka hän voi ottaa haltuun jo ennen opintojen alkua.  Tässä artikkelissa kerrotaan Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK) vuonna 2013 laaditusta ja käyttöönotetusta ennakkotehtävästä, jossa opiskelemaan valittu perehtyy alustavasti kolmeen keskeiseen opintojen suunnitteluun ja etenemiseen liittyvään aiheeseen ja käsitteeseen, opetussuunnitelmaan (OPS) henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS) sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen (AHOT). Lisäksi analysoidaan ennakkotehtävän vastauksista saatuja tuloksia ja niiden antamaa tietoa opetussuunnitelman edelleen kehittämiseksi.

Ennakkotehtävä liittyy Jyväskylän ammattikorkeakoulun Ohjaus 2013 -käsikirjan mukaisesti opintojen ohjauksen hakeutumis- ja aloitusvaiheeseen. Sen tarkoituksena on valmistaa uutta opiskelijaa oman ammatillisen uran rakentamiseen ja aiemman osaamisen tunnistamiseen suhteessa koulutusohjelman opetussuunnitelman tavoitteisiin ja sen tuottamiin pätevyyksiin.

OPS               Tehtävän ensimmäisessä osassa opiskelemaan valittu tutustuu oman koulutusohjelman opetussuunnitelmaan eli OPSiin, sen tavoitteisiin, opetuksen sisältöihin ja suoritustapoihin. Tehtävänä on pohtia opetussuunnitelman perusteella minkälaista osaamista opiskelija voi koulutusohjelman opinnoissa saavuttaa ja minkälaisissa työtehtävissä hän voi valmistuttuaan toimia. Tehtävän tekoa varten hänelle annetaan linkkejä koulutusohjelman opetussuunnitelmaan sekä TE-palveluihin, joiden kautta opiskelija voi etsiä tietoa työllistymisvaihtoehdoista.

HOPS                 Ennakkotehtävän toisen osan aiheena on HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman ennakkopohdinnassa on hyvä huomioida omat ura- ja työtehtävähaaveet koulutusohjelman mahdollistaman valinnaisuuden ja vaihtoehtoisuuden rajoissa.  Suunnittelun alusta asti on syytä tutkia myös koulutusohjelman kansainväliset tavoitteet sekä yrittäjyysmahdollisuudet. Ennakkotehtävässä opiskelija tutustuu vähintään yhteen pakollisten perusopintojen (P), pakollisten ammattiopintojen (S) ja vaihtoehtoisten ammattiopintojen (W) opintojaksoon. Hän perustelee valintaansa ja tarkastelee opintojakson tavoitteita ja sisältöjä oman kiinnostuksensa näkökulmasta. Opiskelija voi halutessaan luonnostella koko ensimmäisen lukuvuoden opintonsa.

AHOT                 Tehtävän kolmas osa avaa hyväksilukua ja tarkemmin AHOT-käsitettä. Opiskelemaan valittu, jolla on aikaisempia opintoja, työkokemusta tai muuten, esimerkiksi harrastuksissa ja järjestötoiminnassa, hankittua osaamista, laatii tehtävässä vapaamuotoisen kuvauksen tämän hetken osaamisestaan.  Kuvaus tarkentuu opettajatutorin kanssa käytävän keskustelun jälkeen AHOT-hakemukseksi, jonka kautta aiemmin hankittu osaaminen voidaan tunnustaa osaksi tutkintoa. 

Ennakkotehtävä tulee tehdä opintojen aloitusviikolle mennessä ja se pohjustaa opettajatutorin kanssa käytävää myöhempää HOPS -keskustelua. Ennakkotehtävien kautta otetaan käyttöön se innostus, jonka opiskelupaikan saaminen ja opintojen alun odottaminen saa aikaan. 

Artikkeli_ennakkotehtava_kuva

Kuvio 1. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa aloittavan opiskelijan ennakkotehtävä 2013.  Halme, Eva, Hartikainen, Tiina, Lundahl, Raija.

KIINNOSTAVAT OPINNOT      Opiskelijoiden ennakkotehtävävastauksista analysoitiin (Kuvio 1, kohta HOPS=henkilökohtainen opintosuunnitelma) JAMK:n yhteisten pakollisten perusopintojen (P) ja vaihtoehtoisten ammattiopintojen (W) kiinnostavuutta Hyvinvointiyksikön viiden koulutusohjelman, fysioterapia, hoitotyö, kuntoutusohjaus ja -suunnittelu, sosiaaliala ja toimintaterapia, osalta. Vastaajien kokonaismäärä (N=123) ja jakautuminen koulutusohjelmittain ja opintojaksoittain on esitetty Taulukossa 1.

Taulukko 1. Opintojaksojen kiinnostavuus, JAMK hyvinvointiyksikkö.

Dia1Pakollisista perusopintojaksoista lähes neljännestä (n=32) kiinnosti Työelämän englanti sekä Yrittäjyys ja innovaatiot -opintojakso (n=29). Osaajana kehittyminen -opintojakso keräsi kolmanneksi eniten mainintoja (n=24). Reilu kymmenesosa vastaajista mainitsi Tutkimisen ja kehittämisen sekä Työelämän viestinnän. Vähiten opiskelijoita kiinnostivat Työelämän ruotsi (n=8) ja ICT-valmiudet (n=5). Kiinnostuksen perusteluissa yrittäjyys mainittiin mielenkiintoisen sisältönsä ja toteutustapansa vuoksi. Opintojakso nähtiin tärkeäksi yhteiskunnan kannalta ja oman yrityksen perustamisen näkökulmasta. Työelämän englanti koettiin merkitykselliseksi kansainvälisyyden lisääntymisen, kansainvälisen vaihdon sekä oman alan ammattisanaston näkökulmasta. Ruotsin kieltä haluttiin kerrata ja verestää uudelleen.  

Vaihtoehtoisten ammattiopintojen (W) osalta vastaajia oli kaikkiaan 142 (Taulukot 1 ja 2). Sosiaalialan opetussuunnitelmassa on ammattiopinnoissa kaksi vaihtoehtoista opintopolkua, kasvatustyö ja sosiaaliohjaus, joten myös W-opintoja on enemmän kuin muilla opiskelijoilla. He olivat tehneet valintansa näistä ammattispesifeistä opintojaksoista eikä kaikille tarjolla olevista englanninkielisistä opinnoista, kuten muut. Sosiaalialan 23 opiskelijan mielenkiinto jakautui melko tasaisesti kaikkiin opintojaksoihin lukuunottamatta Supporting Human Growth, Development and Learning -opintojaksoa, jota ei mainittu. 

Koulutusohjelmia on kehitetty lisäämällä pakollisten ammattiopintojen (S) englanninkielistä tarjontaa. Tavoitteena on, että jokainen opiskelija suorittaa koulutuksen aikana 20 opintopistettä englanninkielisiä opintoja. Useat opiskelijat pitivät sitä erinomaisena mahdollisuutena kartuttaa ammattisanastoa ja lisätä valmiutta kansainvälistymiseen. Vaihtoehtoisista englanninkielisistä opintojaksoista (Taulukko 1) kiinnosti eniten Guiding and Counselling Work for the Young People (n=30). Perusteluina mainittiin usein aikaisempi kokemus nuorten parissa työskentelystä sekä suuntautuminen tulevaisuudessa lasten ja nuorten pariin. Empowering Creativity mainittiin lähes yhtä usein (n=29), perusteluina luovuuden mahdollisuudet ja kokemus luovuuden riittämättömästä käytöstä työelämässä. Perhekeskeisyys on yksi JAMK:n painoaloista ja siihen liittyvät opinnot näyttivät kiinnostavan kaikkien koulutusohjelmien joitakin opiskelijoita (n=20) kuten Seksuaaliterveyden edistäminenkin (n=23).  Multiprofessional Cooperation-opintojakso on pakollinen kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun opiskelijoille, joten luonnollisesti he eivät ole sitä maininneet vaihtoehtoisena (W) opintona. Sekä fysioterapeutit että sairaanhoitajat olivat kiinnostuneita kyseisestä opintojaksosta ja korostivat yhteistyön ja moniammatillisuuden merkitystä sosiaali- ja terveysalalla.  Pakollisista ammattiopinnoista (S) mainittiin enemmän oman koulutusohjelman ammatillisia opintoja kuin ensimmäisen vuoden yhteisiä sosiaali- ja terveysalan opintojaksoja.

Taulukko 2.  Vaihtoehtoisten ammattiopintojen kiinnostavuus (sosiaalialan opiskelijat)

 

Dia2itajien osaamiskuvauksista                  Opiskelijoita pyydettiin kuvamaan aiemmissa työtehtävissä, opinnoissa, harrastuksissa tai esimerkiksi järjestötoiminnassa saavuttamaansa osaamista ja taitoja (Kuvio 1, kohta AHOT). Tässä yhteydessä oltiin kiinnostuneita opiskelemaan valittujen lähihoitajien osaamisen kuvauksista, koska tavoitteena on nopeuttaa lähihoitajien etenemistä opinnoissaan ja vähentää opintojen päällekkäisyyttä. Tarkoituksena on kehittää AHOT -käytänteitä ja osaamisen osoittamista HYVI:n uudistetun opetussuunnitelman ensimmäisen vuoden yhteisten ammattiopintojen osaamistavoitteisiin; sosiaali- ja terveysalan asiakkuus, toimintaympäristö sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja työelämälähtöinen oppiminen (yhteensä 42 op).

Syksyllä 2013 aloitti nuorten koulutuksessa kaikkiaan 15 lähihoitajaa, joista ennakkotehtävään vastasi 12 opiskelijaa.  Annetulla ohjeistuksella useimmat vastaajat tuottivat listoja siitä mitä ovat tehneet, millaisia työpaikkoja on ollut ja mitä kukin on harrastanut. Joukossa oli muutamia hyvinkin yksityiskohtaisesta pohdintoja hankitusta osaamisesta ja sen reflektiivistä arviointia. Pohdinnat kuvastavat hyvin erilaisia ja vaihtelevia henkilökohtaisia osaamisia, jotka ovat osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen lähtökohtana. Kuitenkin koulutusten ja tutkintojen vertailut ovat tärkeitä yhteisten linjausten luomisessa AHOT -käytänteisiin (Helminen, Lähteinen 2013). Lähihoitajien osaamisen tunnistamisessa on tärkeää arvostaa lähihoitajatutkinnon jälkeistä työkokemuksesta ja työkokemuksen sisältöä suhteessa tavoiteltavan AMK-tutkinnon pätevyyksiin. Ammattikorkeakoulutasoisen osaamisen näyttäminen edellyttää erilaisia menettelyjä, joilla saadaan näkyväksi näkymätöntä kuten teoreettista ajattelua, sen kehittymistä ja oman osaamisen tarkastelua. (Helminen, Lähteinen 2013.) Opiskelijoiden kirjoittamat kuvaukset ovat osaltaan avanneet näkemään osaamisen tunnistamisen haasteet ja huomaaman sen, että opiskelijat ovat oleellinen ja tärkeä osa AHOT-käytäntöjen kehittämistä. 

Ennakkotehtävä näytti palvelevan opiskelijoita tutustumisessa opetussuunnitelmaan ja siinä käytettävään terminologiaan.  Kyselyn vastauksia ja tuloksia voidaan hyödyntää ura- ja opintojen ohjauksessa, opintojaksojen erilaisten toteutustapojen sekä osaamisen näyttöjen suunnittelussa.  Opiskelijoiden vastaukset ovat tuottaneet myös tärkeää koulutusohjelmakohtaista tietoa opiskelijoiden kiinnostuksen kohteista ja aiemmasta osaamisesta opetussuunnitelmatyön jatkoa varten. Ennakkovalmistautumisen, onnistuneen ohjauksen ja opiskelun aloituksen tuloksena opiskelijan halutaan jatkossakin olevan aktiivinen ja motivoitunut toimija, joka osaa tehdä itselleen soveltuvia yksilöllisiä valintoja sekä edetä opinnoissaan suunnitelmiensa mukaan. 

Kirjoittajat
Raija Lundahl
Pirkko Perttinä

 

Lähteet

Helminen, Jari & Lähteinen, Sanna (toim.) 2013: Yhteisellä tiellä. Sosiaalialan ja sosiaalityön korkeakoulut aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) kehittäjinä. SOSNET Julkaisuja 6. Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet. Rovaniemi. Saatavilla verkkoversiona. www.sosnet.fi. Helminen_Lahteinen_2013.pdf