Kone- ja tuotantotekniikan, paperikoneteknologian sekä hyvinvointitekniikan opiskelijoiden opiskelu oli kestänyt n. 3 kuukautta, kun he kertoivat tuntemuksiaan opintojen haasteista, tuen tarpeista, motivaatiosta, insinöörin työnkuvan tarkentumisesta ja mahdollisesta työssäkäynnistä opiskelujen ohessa. Opiskelijoilta kerättiin ajatuksia kyselylomakkeella, johon vastasi 24 opiskelijaa.
Ovatko opiskelijat varmoja koulutusohjelmavalinnastaan?
Koulutusohjelmavalinnastaan varmoja oli 14 opiskelijaa. Perusteluissa tuli esille kiinnostavat aihealueet opinnoissa ja tulevat työtehtävät. 
”Asiat tuntuvat kiinnostavilta ja on tullut tunne kehittymisestä.” ”Opinnoissa on riittävästi haasteita, mutta ei mitään ylitsepääsemätöntä.” ”Koulutusohjelma on vastannut odotuksia.” ”Asiat kiinnostavat päivä päivältä enemmän.” ”Valmistumisen jälkeiset työtehtävät vaikuttavat mielenkiintoisilta.”
Epävarmoja valinnastaan oli 10 opiskelijaa. Melko monen perusteluna oli kiinnostus jotain toista alaa kohtaan tai vähäinen nykyisen alan tuntemus. Huolimatta epävarmuudestaan useat kirjoittivat, että myös konetekniikan opinnot ovat kiinnostavia. Kokemuksena oli myös, etteivät nämä opinnot mene hukkaan, koska on mahdollisuus oppia uusia asioita ja he pitivät konetekniikan opintoja kiinnostavina. Päinvastaisiakin kokemuksia oli, sillä joitakin yksittäisiä oppiaineita mainittiin lähtötasoltaan liian vaikeiksi.
Edellisessä, opintojen alussa tehdyssä kyselyssä opiskelijoista hiukan yli puolet oli varmoja tai melko varmoja koulutusohjelmavalinnastaan. Epävarmoja oli neljä ja loput olivat kuvanneet asiaa termillä hieman epävarma.
Miten opinnot ovat sujuneet ammattikorkeakoulussa?
Opiskelutahti on nopea, mutta siitä selviytyy:
”Opiskelu on rivakkaa ja suunnattu aikuisille. Asioiden tekemisestä tai tekemättä jättämisestä vastaat itse. Opiskelijan pitää paneutua kunnolla, jotta pysyy tahdissa.” ”Nopeahko, mutta olemalla paikalla ja keskittymällä opiskeluun pysyy kärryillä.” 
”Sopivan nopea, ei jäädä laahaamaan asioissa, mutta mielestäni ei hirveästi varaa kiristääkään tahtia.” ”Melko nopea, koska monta ainetta kerralla, mutta silti sopiva, tasaisen kiireinen.” ”Opiskelutahti alkaa kiihtyä, lähemmäksi kun joulua mennään.”, ”Liikaa mielestäni tuputetaan kaikenlaisia projektitöitä, jotka voisivat olla toisena ajankohtana.”
”Melko tiivis paketti kokonaisuudessaan, mutta ei paha.”, ”Jos kaiken tekisi hyvin, niin joka päivälle olisi paljon tehtävää.” ”Nopea, mutta perusteellinen” ”Nopea, mutta ihan mukana pysyttävää”
Opiskelutahti on liian kova:
”liikaa projekteja” ”liikaa raportteja yms. laajoja töitä päällekkäin” ”aika kova, tuntuu että on liikaa tehtäviä. Ja vapaa-aikaa on liian vähän.” ”aika kova, vähän voisi hidastaa”
Opiskelutahti on sopiva:
”Joissain aineissa todella hyvä” ”Opinnot ovat alkaneet sopivan kevyesti. Ei ole pelkoa, että seinä nousisi vastaan tahdin/työmäärän takia.” ”aikasen hyvä”
Aikaa on riittämiin:
”riittää, mutta vaatii omaa motivaatiota aikatauluttaa hommansa.”, ”Välillä on aikaa enemmän ja välillä vähemmän, pieni kiire taustalla kuitenkin”, ”Aikaa on riittävästi” ”Riittää hyvin, itsellä ei ongelmia kun tekee aikataulutusta. Jää hyvin vapaa aikaa.”, ”Koulu vie paljon aikaa, mutta riittää.”
Aika ei meinaa riittää:
”Tiukkaa tekee, jos käy töissä samalla” ”Aika ei meinaa riittää kouluhommiin, ellei uhraa jokaisen minuutin vapaa-ajastakin” ”Aika tuntuu olevan tiukilla. Meillä on paljon tunteja ja niiden päälle vielä paljon kotitehtäviä (raportteja, projekti, …)” ”Kun tekee kotitehtävät + kaikki mahdolliset projektit + kokeisiin valmistautuminen + työt, on aika tiukilla, eikä tahdo riittää 100% suoritukseen” ”… liian paljon aineita” ”Koulussa on pitkiä päiviä, varsinkin jos on valinnut tukikursseja.” ”Välillä kerrallaan isoja kokonaisuuksia, (ei meinaa jäädä vapaa-aikaa)”
Asiat ovat vaikeita:
”Asiat ovat vaikeita, mutta onneksi on paljon käytännön labroja, mitkä auttavat ymmärtämään.”, ”Hirveästi uutta asiaa ja muistettavaa kerralla, joka ei juuri omaan alaan liity” ”matematiikka hankalaa”, ”fysiikassa ylitsepääsemätön ongelma”, ”uusi asia vaatii extra-paneutumista”, ”Moni opettaja puhuu niin viisaita, ettei ymmärrä”, ”Ope on mukava, mutta opetusmenetelmät hieman huonot”
Oppiminen vaatii paneutumista:
”Olen ymmärtänyt hyvin opetettavat asiat, jotkut uudet asiat hieman vaikeammin ymmärrettäviä.”, ”Jotta ymmärtää asiat syvällisesti on tutkittava materiaalia aineissa huolella.”, ”Olen ymmärtänyt suurimman osan asioista kun on keskittynyt kunnolla.”, ”Uutta asiaa tulee todella paljon, jolloin ihan kaikkea ei heti ymmärrä. Välillä saatan luottaa liikaa siihen ajatukseen, että ”oppii tämän myöhemminkin”, ”Pääasiassa asiat ymmärtää, kun tarkemmin tutkii.”, ”Ymmärtää kun paneutuu asiaan (tosin vie aikaa, joten olisi kiva jos sitä suotaisiin enemmän, varsinkin 1. vuoden syksyllä)”
Oppimista voi helpottaa:
”Itselläni paras vaihtoehto on olla esim. matematiikka-tunneilla paikalla ja tehdä tehtäviä siellä.”, ”ryhmätöitä, mikä on jees”, ”Vieläkin enemmän saisi olla opetusta käytännön kautta. Luennot eivät tue kovin hyvin omaa oppimista.”, ”Tarpeeksi muutakin kuin puuduttavia ja pitkiä luentoja”, ”Luennointia ja hieman käytäntöä (labrat on hyvä tapa). Joudut vastaamaan tekemisistäsi itse.”, ”Aika riittää kun sitä suunnittelee.”, ”Ilman asioiden järjestämistä ei voisi pärjätä.”
Onko opiskelussa ollut tuen tarvetta ja onko sitä löytynyt tarvittaessa?
Vastausten mukaan opiskelijoilla on ollut tuen tarvetta matematiikassa, fysiikassa, englannin kielessä ja tietotekniikassa. 12 opiskelijaa ei ole kaivannut lisätukea opiskeluunsa. Haastateltujen opiskelijoiden matematiikan ja fysiikan tuntimäärä on kuitenkin suurempi kuin niillä, joiden lähtötaso näissä aineissa on parempi.
Lisätukea on saatu matematiikan opettajalta, kun joitakin kaavoja ei ole ymmärtänyt tai on ollut muuten vaikea ymmärtää annettuja tehtäviä. Myös luokkakaverien apu on mainittu useassa vastauksessa.
Muiden kommenttien mukaan tunneilla käynti riittää asioiden oppimiseen, apua tarvittiin sairastumisen takia ja yhdelle opiskelijalle oli jäänyt epäselväksi mistä voi saada tukea fysiikan opiskeluun. Yhden opiskelijan saama tuen tarpeen huomioiminen lukihäiriön osalta, on auttanut tuen saamiseen.
Lisätukea opintoihin on järjestetty siten, että haastatellulla ryhmällä on syyslukukauden aikana ollut viikossa 8 h matematiikkaa sekä 2 tuntia ylimääräisiä laskuharjoituksia. Vastaavasti aloitustestissä eniten pisteitä saaneella ryhmällä on yhteensä 5 tuntia matematiikkaa viikossa.
Fysiikkaa kaikilla ryhmillä on sama tuntimäärä eli 5 tuntia viikossa, mutta tämän lisäksi haastatellulla ryhmällä on viikoittain kaksi lisätuntia fysiikan opetusta.
Miten opiskelijat kuvaavat motivoituneisuuttaan opintoihin?
Opiskelijoita pyydettiin kuvaamaan motivaatiotaan asteikolla yhdestä kymmeneen. Seitsemän opiskelijaa kuvasi motivaationsa olevan tasolla 10-9, yhdeksällä opiskelijalla sitä kuvasi parhaiten numero kahdeksan, seitsemällä numero kuusi, kahdella oli nelonen tai sen alle.
Motivaatio näyttäisi laskeneen verrattuna ensimmäiseen opiskeluviikkoon. Jolloin yhteensä viisitoista opiskelijaa oli kuvannut sitä numeroilla kymmenen tai yhdeksän. Yksitoista opiskelijaa kuvasi sitä numerolla kahdeksan. Kolmen motivaatiota kuvasivat parhaiten seitsemän tai kuusi.
Opiskelijat olivat käyttäneet omissa asteikoissaan vaihteluvälejä, joten ne näkyvät myös taulukossa. Taulukkoon on koottu sekä ensimmäisen viikon että lukukauden lopun kuvaukset motivaatiosta.
| asteikko | 10 | 9 | 9-10 | 7-10 | 8-9 | 8 | 7 | 6 | 5 | 4 | 1-3 |
| ensimmäisellä viikolla | 6 | 9 | 2 | 2 | 9 | 2 | 1 | ||||
| kolmen kuukauden kuluttua | 1 | 4 | 1 | 1 | 9 | 6 | 1 | 1 |
Taulukko 1. Opiskelijoiden kuvaus omasta motivaatiostaan asteikolla 1-10.
Motivaation tasoon vaikuttavat monet seikat
Korkeaksi (9-10) motivaatiotaan arvioineet opiskelijat kertoivat, että siihen vaikuttaa kiinnostus alaan ja opetettuihin asioihin. ”Kaikki mitä nyt opitaan, heijastuu tuleviin työtehtäviin.” Motivaatioon on vaikuttanut myös opintomenestys ” miten on pärjännyt tähän mennessä”. ”Olen huomannut, että töitä tekemällä täällä pärjää. Vähän vaikuttaa alentavasti se, että on todella paljon hommia ja siksi jää vähän aikaa muuhun. Se tosin on mielessä, hyvä että osaa jakaa päivän paremmin.” ”Motivaatio alkaa hieman laskea kun kaikennäköistä pitää ehtiä tehdä.” ”Työ tehdään itseä varten, ei vain sen takia, että pääsee läpi.”
Numerolla kahdeksan motivaatiotaan kuvanneet kertoivat monien hyvinkin erilaisten asioiden vaikuttavan. Monet perustelut liittyivät opintojen haastavuuteen: päälle painavat deadlinet, tulevat isot kokeet, hommien kasaantuminen loppuvuoteen vaikuttaa hieman laskevasti, paljon lukemista ja teoriaa, ajan käyttö, opiskelun haastavuus, työelämästä siirtyminen opiskeluun on vaikeaa aluksi.
Myös opiskeltavat sisällöt tulivat esille perusteluissa: jotkut asiat ovat liian syvälle vietyjä enkä näe niitä tarpeellisena työelämässä, välillä heikentää motivaatiota moni ”vähäpätöinen” tehtävä. Muita, ei kovin suoranaisesti opiskeluun liittyviä mainintoja olivat: pimeä syksy, maanantai, muu elämä, kiire ja ulkopuoliset tekijät.
Motivaatioon vaikuttavat myös omat tavoitteet: ”Onnistumisen halu. Halu näyttää muille, että pystyy onnistumaan. Halu jatkaa eteenpäin, ettei joudu jäämään kotiin makoilemaan.”
Numerolla seitsemän motivaatiotaan kuvanneet perustelivat sitä:” ympätään liikaa turhia tunteja joka väliin”, ”ajan riittäminen”, ”monta työtä yhtä aikaa tehtävänä, vaikuttaa alentavasti”, ”tällä hetkellä pimeä vuodenaika ja paljon tehtävää viikkotuntien lisäksi, ovat vaikuttaneet motivaatiooni laskevasti”, ”mieliala, stressi”, ”fysiikka: halu oppia on, mutta tarvitsen tukiopetusta”, ”positiivisena on vaikuttanut se, että olen jo käyttänyt työelämässä apuna tänä syksynä opiskeltuja asioita”.
Motivaatiotaan nelosella, tai alle sen, kuvanneet perustelivat: ”ajan puute ja asioiden vaikeus”, ”ajan riittämättömyys, kiinnostuksen puute”, ”turhat osaajana kehittyminen, pitkät ja laajat projektit, kun muutakin keskeneräistä hommaa on”, ”kotitehtävien määrä”, ” välillä tulee mietittyä, että onko tämä varmasti minun ala”
Onko arvio insinöörin tehtävistä tarkentunut ja missä yhteyksissä tämä on tapahtunut?
Opiskelijoista yhdeksällä insinöörin tehtävät olivat tarkentuneet ensimmäisen lukukauden aikana. Kuusi kertoi, ettei mitään uutta tietoa ollut tullut ja loppujen eli yhdeksän mielestä tarkennusta oli tullut jonkin verran.
Tietoa oli saatu esim. Tutustuminen toimialaan projektista, jossa perehdytään omaan toimialaan ja siinä toimivaan yritykseen. Projektissa tutkitaan myös alan avoimia työpaikkoja ja jotkut ovat päässeet haastattelemaan yrityksessä toimivaa insinööriä.
Muiksi tiedonlähteiksi mainittiin Yrittäjyys ja innovaatio opintojakso, opettajien kertomat omat kokemukset insinöörin tehtävistä, opiskelukaverit sekä Osaajana kehittyminen opintojakson tehtävät.
Muutaman opiskelijan mielestä konkreettista tietoa olisi hyvä saada enemmän.
Ne, jotka olivat olleet töissä muutaman vuoden ennen opiskeluja, oli muodostunut tuona aikana jonkinlainen kuva insinöörin työtehtävistä, eivätkä siksi saaneet uutta tietoa.
Käyvätkö opiskelijat opintojen ohessa töissä?
Opiskelijoista seitsemän kävi töissä ja heistä vain yksi teki tekniikkaan liittyviä työtehtäviä. Hän kävi hitsaamassa muutaman päivänä kuukaudessa. Muut tekivät töitä alle 24 h viikossa ja yleisesti tuntimäärä oli 10 h/vko.
Vastanneista 17 ei tehnyt töitä opiskelujen ohessa. Lukukauden alussa kuusi aikoi keskittyä vain opiskelemaan ja muut olivat halukkaita tekemän töitä, jos löytävät sopivan paikan. Näin ei kuitenkaan kyselyn mukaan ole tapahtunut.
Mitä opittiin konetekniikan opiskelijoiden mietteitä selvittämällä?
Syksyllä alkaneista opiskelijoista 29 opiskelijasta 24 osallistui marraskuun lopulla tehtyyn haastatteluun. Ryhmästä on syksyn aikana eronnut yksi opiskelija, koska hän ei kokenut alaa omakseen. Opettajilta on tullut viestejä, että opiskelijat ovat ryhmäytyneet erittäin hyvin ja heistä aistii tekemisen meiningin.
Ryhmältä on saatu haastattelujen avulla tietoa, jota voidaan käyttää ohjauksen kehittämiseen tulevaisuudessa. Vastausten mukaan tukea on ollut saatavilla tarpeen mukaan, mutta tiedottamista olisi vielä tarkennettava, jottei kenellekään jää epäselväksi mistä tukea on saatavilla.
Insinöörin työkuva alkaa olla selkeä useimmille ryhmän opiskelijoista, mutta tältäkin osin olisi mietittävä, mitä väyliä vielä voisi käyttää insinöörin tehtäväkuvien selkeyttämisessä.
Haastatteluista saatua tietoa hyödynnetään myös ohjaustapaamisissa, jotka pidetään kevätlukukaudella opettajatutorin kanssa. Opiskelijat, joilla on alhainen motivaatio ja epävarmuutta alan suhteen, pyydetään tapaamiseen opintojen ohjaajan kanssa.
Rakentavan palautteen, kehitysideoiden ja hyvän ryhmäytymisen vuoksi jatkossa opiskelijahaastattelut tulisi tehdä kaikille konetekniikan ryhmille.
Kirjoittajat Mari Kolu Erja Hiitelä