AHOT korkeakouluissa – OSKU-hankkeen tavoitteet ja tulokset

Kielten ja viestinnän osaamiskuvaus -hankkeen eli OSKU-hankkeen päätösseminaari pidettiin Tampereella 12.12.2013. Mukana oli edustajia 14 ammattikorkeakoulusta. Koko OSKU-hankkeeseen osallistui vuosina 2011–2013 yhteensä 60 kielten ja viestinnän opettajaa 25 korkeakoulusta. Myös yliopisto oli mukana hankkeessa ammattikorkeakoulujen rinnalla, tosin vain niistä vain kaksi: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja Oulun yliopiston kielikeskus. OSKU oli jatkohanke aikaisemmalle Turun yliopiston ESR-rahoitteiselle AHOT korkeakouluissa -hankkeelle.

Kohti osaamisperustaisia tavoitekuvauksia

OSKU-hankkeen tavoitteina oli tunnistaa muuttuneen työelämän yleiset ammatilliset pätevyysvaatimukset ja kielitaitotarpeet, uudistaa kielten ja viestinnän opettajia ammatillisesti ja päivittää heidän opintojaksojensa tavoitteet ja sisällöt sekä saada aikaan konkreettiset ala- ja kielikohtaiset työelämälähtöiset osaamisperusteiset tavoitekuvaukset tekniikkaan, liiketalouteen, sosiaali- ja terveysalalle ja kulttuurialalle englannissa, toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi ja finska) sekä suomen kielessä ja viestinnässä.

Hankkeessa pidettiin kahdeksan koulutus- ja työpajapäivää, joitten aikana kuunneltiin asiantuntijaluentoja ja tehtiin kuvauksia alakohtaisissa työpajoissa. Itse osallistuin suurimpaan työpajaan, tekniikan englannin ryhmään, jossa pohdittiin insinöörin keskeisiä ammatillisia työtilanteita ja osaamista, jota häneltä eri tilanteissa vaaditaan. Tämän jälkeen työstimme osaamiskuvauksia, joita vuoden 2012–2013 aikana syntyi 12:ssa eri työryhmässä eri aloille.

Innovointia asiantuntijuutta jakamalla

Hankkeessa ei ollut päätavoitteena opettajien kouluttaminen, vaan lähtökohtana oli ennen kaikkea ajan ja tilan antaminen asiantuntijuuden jakamiseen ja kehittämiseen, työskentelymuotoina osallistava pedagogiikka. Osaamisen kuvaamiseen ei annettu valmista mallia, vaan asiantuntijuuden jakamisen seurauksena syntyi enemmän kuin yksi malli, ja osallistujat saivat käyttää luovuuttaan parhaan mahdollisen tavan löytämiseksi kuvata osaamista. Ryhmissä syntyi aitoa kollegiaalista dialogia työelämän nykyisistä ja tulevista kieli- ja viestintätaitotarpeista. Wiki-työskentely Moodle-oppimisympäristössä tarjosi mahdollisuuden jatkaa keskustelua työpajapäivän jälkeen.

Osaamiskuvaukset kertovat, mitä työelämä odottaa tulevilta ammattilaisiltaan, opiskelijoiltamme. Osaamiskuvausten ”aukikirjoittamisen” jälkeen niitä verrattiin eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoihin.

Mihin osaamiskuvauksia voi käyttää, mitä hyötyä niistä on?

Ensijainen hyöty tulee jokaiselle opettajalle: niitä voi käyttää omassa opetussuunnitelmatyössä tukena, koska opettaja saa tietoa oman alansa työelämän tilanteista ja näitten pohjalta voidaan suunnitella autenttisia oppimisympäristöjä tukemaan opiskelijan ammatti-identiteetin kehittymistä ja kielten ja viestinnän käyttöä ja kehittämistä niissä oikeissa yhteisöissä, joissa hän työskentelee valmistumisensa jälkeen. Työharjoittelu nähdään oivana tilaisuutena harjoitella näitä taitoja käsillä olevassa tilanteessa, ei vain luokassa. Osaamiskuvaukset helpottavat arvioinnin läpinäkyvyyttä opiskelijalle ja myös yhtenäistävät sitä.

Erittäin tärkeä hyöty nähdään osaamiskuvauksien apuna selkeyttämässä hyväksilukuja, kun opiskelija siirtyy korkeakoulusta toiseen ja alalta toiselle. Jos hän siirtyy toiselle alalle, alakohtaisista osaamiskuvauksista on hyötyä päätettäessä, mikä on opiskelijan täydennettävä osuus, kun kyse on formaalisesti hankitusta osaamisesta. Kun kyse on informaalisesta osaamisesta, osaamiskuvaukset auttavat suunnittelemaan mahdollisen näytön ja ne myös yhtenäistävät arviointia. Näin opiskelijan oikeusturva paranee, kun hänen osaamisensa tunnistetaan ja tunnustetaan riippumatta siitä, miten hän on sen hankkinut ja mikä ammattikorkeakoulu tai yliopisto hänen osaamisensa arvioi.

Opiskelija hyötyy osaamiskuvauksista koko opintojensa ajan: opintojen alussa hänelle muodostuu kokonaiskäsitys tavoiteltavasta kielitaidosta ja hän pystyy tunnistamaan oman osaamisensa ja puutteensa, ja sen pohjalta hän voi suunnitella omia kieli- ja viestintäopintojaan. Näin oppija ottaa paremmin vastuuta omasta oppimisestaan ja opintojen päättyessä hän voi arvioida saavuttamansa kielitaidon ja kertoa omasta osaamisestaan esimerkiksi työhaastattelutilanteessa.

Myös työnantaja hyötyy osaamiskuvauksista: hän saa hyvän kuvan työnhakijan osaamisesta ja voi päättää, millaisiin tehtäviin esimerkiksi vastavalmistunut insinööri soveltuu kieli- ja viestintätaitojensa osalta ja missä osaamista vielä pitää päivittää yrityksen omalla kielikoulutuksella.

Punaisena lankana työelämälähtöisyys

OSKU-hankkeen päätösseminaarissa julkaistiin AHOT korkeakouluissa -teos, joka kuvaa ammatillista viestintää eri aloilla ja eri kielillä. Artikkeleissa punaisena lankana on työelämälähtöisyys kielten ja viestinnän opetuksessa, oppimisessa ja arvioinnissa. Kieli- ja viestintätaito nähdään tärkeänä osana tulevan ammattilaisen viestintäkompetenssia, joka määräytyy sen mukaan, millä toimialalla, millaisissa työyhteisöissä tai tehtävissä ja tilanteissa tullaan toimimaan.

Teos tarjoaa kielten ja viestinnän opetuksen ja arvioinnin tueksi osaamiskuvaukset englantiin, ruotsiin, viestintään ja finskaan tekniikan, kaupan ja kulttuurin alalle sekä sosiaali- ja terveysalalle. Nämä kuvaukset auttavat opiskelijaa ja opettajaa oppijan osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa riippumatta siitä, onko osaaminen hankittu formaalisti vai informaalisti.

JAMKista OSKU-hankkeeseen osallistuivat viestinnän lehtori Tarja Ahopelto, ruotsin lehtori Maria Tuunanen ja englannin lehtori Tuula Kotikoski. Olimme mukana omissa työryhmissämme, ja siten meillä oli tilaisuus tavata muita opettajia kollegiaalisessa dialogissa. Saimme olla mukana kehittymässä ja kehittämässä omaa työtämme. Erityisesti meitä kiinnosti Kiihdytyskaista-hankkeen tavoitteiden mukaisesti käyttää osaamiskuvauksia ahotoinnissa ja arvioinnissa työkalunamme.

Lisää OSKU-hankkeesta voi lukea OSKUn blogista osoitteessa http://osku-hanke.blogspot.com ja hankkeen julkaisusta, joka tullaan laittamaan hankkeen blogiin PDF-tiedostona vuonna 2014:
Mällinen, S. & Piirainen, E. 2013. Toim.  AHOT korkeakouluissa. Kielet ja viestintä. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja.

Tuula Kotikoski, englannin ja saksan lehtori, JAMK, Kielikeskus