”Kyllä se hymyn vetää naamalle, kun on viisi tuntia tehnyt jotain harjoitustehtävää ja sitten käy katsomassa tulokset ja huomaa, että on saanut siitä parhaat mahdolliset pisteet.” – Konetekniikan opiskelijoiden mietteitä II

opiskelijat1Tapasimme syksyllä 2013 opintonsa aloittaneet, ja tuolloin kyselyymme osallistuneet opiskelijat, toisen kerran lokakuun alussa. Käytimme luentojen välissä puolituntisen keskusteluun, jossa peilattiin syntyneitä kokemuksia niihin mielikuviin, joita heillä oli ennen nykyisten opintojen aloittamista.

Tietoa löytyi kavereilta ja netistä

Aluksi opiskelijat muistelivat etukäteisinfoa ja sitä tietoa, joka oli muokannut mielikuvaa ammattikorkeakouluopinnoista. Tuttujen ja sukulaisten ohella tärkeitä tiedon lähteitä olivat olleet verkkosivut. Melko monen kokemuksena oli se, että ammattikorkeakoulun jakama tieto oli piilossa, mutta kyllä sitä löytyi kun sitä vain osasi etsiä. Koulutussuunnitelmaan tutustuminen auttoi varustautumaan tulevien opintojen aikatauluihin.  Erityisesti edellisten opintojen jälkeen työelämässä olleet olivat hakeneet tietoa netistä tai kyselleet opiskelemassa olevilta kavereiltaan kokemuksia.

Yllätyksiäkin on tullut

Jotkut asiat ovat kuitenkin yllättäneet opintojen käynnistyttyä, kuten esimerkiksi harjoittelun vähyys tai opiskeluun liittyvä itsenäisyys. ”Lukujärjestystä kun katsoo, niin aika täydeltä näyttää, mutta tunneilla ei tarvitse kuitenkaan käydä, se riippuu itsestä”. ”Jos asiat osaa ja tenteistä pääsee läpi, niin tunneilla ei tarvitse käydä, itsellä on vastuu.” Myös harjoitustehtävien runsaus oli yllättänyt.  Hieman hämmennystä oli myös herättänyt se, että monet opiskeluun liittyvät ohjeet ja aikataulut löytyvät Optimasta ja sähköpostista. Oppimisympäristönä Optima tuntui sekavalle. Sekavuuteen oli kuitenkin keksitty ratkaisuksi oman aikataulun tekemistä kynällä ja paperilla. Lisäksi ehdotettiin, että Optimaan olisi hyvä saada kalenteri, jossa näkyisi milloin mitkäkin palautuslaatikot menevät kiinni.  ”Nyt siellä pitää käydä avaamassa jokainen kansio erikseen, jokaisesta aineesta on 15 välilehteä ja niissä 15 välilehteä, jonka takaa löytyy tieto siitä milloin palautuskansio sulkeutuu.”

Positiivisia kokemuksia

Hyvänä kokemuksena pidettiin sitä, ettei holhota liikaa, saa tehdä niin kuin haluaa ja on itse vastuussa lopputuloksesta. ”Ite tietää miten ne hoituu parhaiten.” ”Jo ammattikoulussa tottui siihen, että annetaan perustiedot käteen ja jos haluat tietää siitä enemmän jouduit itse hakemaan tietoa.”

Ovatko opinnot sujuneet, onko tuen tarvetta ilmennyt?

Kysymykseen oli aluksi hiukan vaikea vastata. Pienen kaivelun jälkeen löytyi asioita, jotka tuntuvat vaikeuttavan oppimista. ”Joitakin asioita käydään tosi nopeasti läpi, aikataulu on tiukka.” ”Opettaja ei välttämättä huomaa itsekään, että etenee liian nopeasti”.  ”Ei edesopiskelijat2 kopioida kerkeä, saatikka miettiä asiaa.” Opiskelijat totesivat, että heidän pitäisi kertoa opettajille asiasta. Joku muisteli näin käyneenikin ja asia oli korjaantunut hetkeksi. Opettaja oli kuitenkin innostuttuaan kiihdyttänyt jälleen vauhtia.

Opettajien ammattitaitoakin arveltiin osasyyksi oppimisen vaikeuksiin. ”Osa opettajista on alansa ammattilaisia, mutta eivät opettamisen ammattilaisia.” ”Sen huomaa, etteivät kaikki osaa opettaa.” Pääosin opetusta pidettiin hyvin suunniteltuna ja toteutettuna.

Opiskelupäivät venyivät pitkiksi ja osalle se oli tullut yllätyksenä. ”Jos on koulussa kahdeksan tuntia, niin kotona on tehtävä vielä tehtäviä. Jos on töissä, niin työpäivä päättyy tiettyyn aikaan.” ”Se on tullut shokkina, että on hirvittävästi tehtäviä.” ”Koulussa ei jää vapaa aikaa, töissä oli illat vapaana.” ”Matikassa on ollut vaikeaa.”

Motivaation laskut ja nousut

Kysyttäessä motivaatiotason muutosta ensimmäiseen opiskeluviikkoon verrattuna vastaukset vaihtelivat laskusta samana pysymiseen ja nousuun.

Motivaation laskuun mainittiin syyksi esimerkiksi se, että jos ei osaa jotain, niin se vähän laskee. Työelämästä opiskeluun siirtyminenkään ei välttämättä suju kitkatta. ”Kun on pari vuotta ollut työelämässä, on asennoiduttava uudella tavalla, että motivoituu opiskeluun.” Työelämän pelisäännöt koettiin jämäkämpinä, mikä helpotti niiden noudattamista. ”Onhan työssäkin tehtävät asiat kunnolla, mutta on eri asia kun töistä lentää ulos …, kun taas koulusta jos lentää, niin voi palata tai jatkaa töitä.” ”Koulussa käy vapaaehtoisesti, jos siellä alkaa jokin homma v…. puolenpäivän aikaan, niin voi lähteä kotiin, jos töissä, niin ei auta kuin jatkaa päivän loppuun asti.”

opiskelija selittääKorkeaan motivaatioon liittyi monia tekijöitä. ”Motivaatio on noussut töitä tekemällä.” ”On pitänyt selittää itselle, että näitä asioita on tarpeen opiskella aluksi.” ”Kun rytmi on löytynyt, niin motivaatio on myös noussut.” ”Opiskelu on mukavaa kun tulee kokemus siitä, että oppinut.” ”Kyllä se hymyn vetää naamalle, kun on viisi tuntia tehnyt jotain harjoitustehtävää ja sitten käy katsomassa tulokset ja huomaa, että on saanut siitä parhaat mahdolliset pisteet.”

Motivaation ja opintoihin sitoutumisen nähtiin olevan myös seurausta tietoisista valinnoista ” Ammattikoulussa osa porukkaa oli joutunut alalle, nyt täällä opiskelevat ovat itse hakeutuneet.”

Kaiken kaikkiaan keskustelusta välittyi motivoitunut ja opiskelumyönteinen tunnelma. Opiskeluun oli sisältynyt myös haasteita ja pettymyksiä. Opintojen ohjauksen oikea-aikaisuudella ja matalalla kynnyksellä on iso merkitys opintojen alkuvaiheessa.

Kirjoittajat
Mari Kolu, Jamk
Erja Hiitelä, Jamk