Amk-opintojen tarjoaminen lähihoitajakoulutuksen aikana vakiintuu – Kokemuksia opinnoista lukuvuonna 2012–2013

Jyväskylän ammattiopiston lähihoitajaopiskelijoilla oli jälleen lukuvuonna 2012–2013 mahdollisuus suorittaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan tutkinto-opintoja osana omaa tutkintoaan. Ensimmäisen kerran näiden opintojen suorittaminen oli mahdollista lukuvuoden 2011–2012 aikana. Näiden ns. erillisopintojen avulla haluttiin konkreettisesti tukea opiskelijoiden yksilöllisiä opinpolkuja ja mahdollisuuksien mukaan nopeuttaa jatko-opinnoista valmistumista.

Opinnot oli suunnattu viimeisen vuoden lähihoitajaopiskelijoille; opinnot ovat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ammatillisia valinnaisia opintoja (15 op = 10 ov). Tarjolla oli edellisvuoden tavoin kolme 5 op:n laajuista opintokokonaisuutta: Asiakkuus sosiaali- ja terveysalalla, Gerontologisen hoitotyön perusteet ja Seksuaaliterveyden edistäminen. Tavoitteena oli, että opiskelijat suorittaisivat kaikki kolme opintokokonaisuutta, joista muodostui koko valinnainen tutkinnon osa.

Opintoihin osallistui 30 opiskelijaa, joista 26 suoritti kaikki kolme opintokokonaisuutta. Opiskelijoita oli kahdeksasta eri koulutusohjelmasta, eniten Sairaanhoito ja huolenpito -koulutusohjelmasta. Lähes kaikilla opintoihin osallistuneilla oli pohjakoulutuksena peruskoulu. Suurin osa oli iältään 18-vuotiaita.

Muutoksen suunta

Lukuvuoden 2011–2012 toteutuksesta saatujen palautteiden pohjalta tehtiin joitain käytännön muutoksia. Kontaktituntien aikoja muutettiin, opetusta ei ollut enää iltaisin. Ammattiopiston puolelle nimettiin kaksi tutor-opettajaa, jotka toimivat tukijoina ja valmentajina. He mm. tiedottivat käytännön asioista opiskelijoille sekä toimivat  yhdyshenkilöinä opiskelijoiden ja ammattikorkeakoulun opettajien välillä. Opintojen aikana opiskelijoilla oli myös mahdollisuus saada tukea ja ohjausta amk-opintoihinsa tutor-opettajilta.

Opintoja suorittaneille tehtiin sähköinen palautekysely. Kyselyllä haluttiin selvittää syitä suorittaa amk-opintoja, kokemuksia niistä sekä kokemuksia opintojen järjestelyistä ja ohjauksesta. Palaute kerättiin yhteisesti kaikkien opintokokonaisuuksien jälkeen. Edellisenä lukuvuonna palautekysely tehtiin erikseen kustakin opintokokonaisuudesta. Palautekyselyyn vastasi 71 % osallistujista. Kyselyssä oli valmiita väittämiä, lisäksi avoimella kysymyksellä pyydettiin kertomaan perusteluita sekä omia kokemuksia opinnoista. Seuraavassa tulosten yhteydessä on aineistoesimerkkejä vastauksista.

Syy suorittaa ammattikorkeakouluopintoja

Suurella osalla opintoihin osallistuneista oli useita syitä osallistua ammattikorkeakouluopintoihin; jokainen ilmoitti keskimäärin 3-4 syytä. Vastaajista 75 % oli halunnut saada kokemuksen amk-opinnoista, ja heistä lähes kaikilla oli tarkoitus myös hakea ammattikorkeakouluun. Puolet vastaajista ilmoitti opintojen aiheen olleen kiinnostava. Osa koki opinnot hyödyllisiksi joko opinnoissa ja/tai tulevassa työssä. (Ks. kuvio 1.) Edellisessä kyselyssä vastaukset olivat samansuuntaisia.

Kuvio 1 amk-opintoihin osallistum Kokemukset ammattikorkeakouluopinnoista

Opinnoissa koettiin opitun paljon uutta, ne koettiin pääosin mielekkäiksi ja hyödyllisiksi. Opiskelijat kokivat opintojen vastanneen heidän saamiaan ennakkotietoja ja vastanneen myös heidän ennakko-odotuksiaan. Vastaajista 40 % piti opintoja melko vaikeina, kaksi piti opintoja helpompina kuin ennakkoon oli olettanut. Puolen mukaan amk-opinnoissa oli paljon päällekkäisyyttä lähihoitajakoulutuksen opintojen kanssa. (Ks. kuvio 2.)

kuvio 2. Opiskelijoiden kokemukset

Suurin osa (80 %) piti itselle hyödyllisimpänä ja antoisimpana Seksuaaliterveyden edistämisen opintokokonaisuutta. Kahden mielestä hyödyllisin ja antoisin oli ollut Asiakkuus sosiaali- ja terveysalalla -opintokokonaisuus, yhden mielestä antoisin oli Gerontologisen hoitotyön perusteiden opintokokonaisuus. Yhden mielestä kaikki kolme olivat olleet yhtä hyödyllisiä ja antoisia.

Seksuaaliterveyden edistämisen hyödyllisyyttä opiskelijat perustelivat monin tavoin: ”Sain uusia näkemyksiä kurssista ja myös kurssin edetessä opin itsestänikin jonkin verran”. ”…kurssi muutti asenteitani monessa asiassa parempaan suuntaan”. ”Aihetta ei käsitellä kovinkaan paljon lähihoitajakoulutuksessa”.  ”Opin ajattelemaan seksuaalisuutta eri tavalla kuin ennen, ikään kuin eri näkökulmasta”. Edellisen kyselyn palaute oli samansuuntaista.

Opintojen järjestelyt ja ohjauksen saanti

Suurin osa koki saaneensa ohjausta melko hyvin kyseisten opintojen opettajilta. Oman oppilaitoksen opettajilta saadun ohjauksen ei koettu olleen riittävää. Opintojen järjestelyjä piti hyvinä vain kolmannes. (Ks. kuvio 3.) Tarkempia perusteluita näihin annettiin avoimissa vastauksissa.

Kuvio 3. opintojen järjestelyt

Avoimella kysymyksellä pyydettiin kokemuksia asioista, jotka opinnoissa olivat yllättäneet. Yleisimmin kommentit koskivat opintojen sisältöjen laajuutta sekä tehtävien suurta määrää ja vaativuutta. Osa olisi mielestään tarvinnut enemmän ohjausta tehtävien teossa, erityisesti pohdintatehtävissä: ”Todella paljon pohdintatehtäviä ja verkossa tapahtuvaa työskentelyä”, ”Ajattelin että opetus olisi ollut enemmän yksilötehtävää”.  Osa olisi halunnut, että opetuksessa olisi enemmän huomioitu lähihoitajan työn näkökulmaa. Jotkut kritisoivat opetuksen tasoa ja opettajien tapaa korostaa opintojen amk-tasoisuutta.

Opiskelijoilta pyydettiin myös kehittämisehdotuksia ja muuta vapaata palautetta. Palautetta tuli melko runsaasti, joukossa myös hyviä kehittämisehdotuksia. Useammalta tuli palautetta kontaktituntien aikataulutuksesta, niissä oli mm. päällekkäisyyttä muiden tuntien kanssa. ”Ajankohdat huonot tunneille, likaa päällekkäisyyttä.” Luokkatilan toivottiin oleva suurempi. Tehtävien tekemiseen toivottiin lisää ohjausta ja neuvontaa. ”Tarkat tehtäväksi annot ja selkeä esitys siitä miten tehtävät tulee tehdä ja kuka niissä voi auttaa.” Perehdytystä olisi kaivattu enemmän ja opetusmenetelmiin toivottiin monipuolisuutta. Yhden mielestä opinnoista ei ollut mitään hyötyä. Osa kaipasi lisää ryhmätöitä ja keskusteluja, osan mielestä niitä oli ollut hyvin. ”Ryhmäkeskustelut ja omien mielipiteiden kertominen oli hyvä keino pitää mielenkiintoa yllä.”.

Yleisesti opintoja pidettiin mielenkiintoisina ja hyödyllisinä ja opettajia pätevinä. ”Hyvät ja todella asioista perillä olevat opettajat”. Yksi opiskelija totesi opintojen selkeyttäneen omia tulevaisuuden suunnitelmiaan, ”…kurssit olivat liian haastavia ja sain kyllä varmuuden siitä, että minusta ei olisi ammattikorkeakoulun opiskelijaksi”. Usea antoi samalla myös positiivista palautetta, esim. ”Muuten olen ihan tyytyväinen”.

Palautetta opettajilta

Keväällä kokoonnuttiin amk-opettajien kanssa keskustelemaan lukuvuoden opinnoista saaduista kokemuksista. Opettajat olivat kokeneet opetuksen haasteelliseksi ja opiskelijaryhmän vähän erilaiseksi kuin amk:n tutkinto-opiskelijoiden ryhmät. Opettajat pitivät opetuskokemusta hienona ja itseä rikastuttavana. He kokivat, että lähihoitajaopiskelijat olivat selvästi käytännön työhön orientoituneita ja että teoreettisen tiedon soveltaminen ja perusteluiden hakeminen oli vaikeaa.

Valmiudet oppimisen taidoissa ja kirjallisten tehtävien teossa olivat amk-opiskelijoita heikommat, joskin valmiudet kehittyivät selvästi opintojen aikana. Toisaalta opiskelijat olivat hyvin avoimia ja mukaan lähteviä. Joillakin näytti olevan vaikeuksia keskittyä tunneilla, ja heidän motivaationsa näihin opintoihin jäi mietityttämään opettajia.

Ammattiopiston tutor-opettajat kokivat, että heillä oli ollut tärkeä rooli opiskelijoiden ohjaamisessa ja tukemisessa. Heidän mielestään opiskelijat olisivat kuitenkin voineet oma-aloitteisemmin pyytää heiltä apua. Käytännössä ohjaus olisi ollut helpompaa, jos myös tutor-opettajat olisivat nähneet Optima-alustalla olleet tehtävät. Keskusteluissa tuli esille myös yhteisopettajuuden kokeileminen. Ideaa voisi kehittää ja kokeilla tulevaisuudessa.

Suorituksia juhlistettiin

Huhtikuussa järjestettiin opinnot suorittaneille lähihoitajaopiskelijoille todistustenjakotilaisuus kakkukahvien merkeissä. Tilaisuudessa oli opiskelijoiden lisäksi paikalla mm. sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon koulutuspäällikkö, kyseisiä opintoja opettaneita Jyväskylän ammattikorkeakoulun opettajia sekä Kiihdytyskaista 2 hankkeen toimijoita ammattiopistosta ja ammattikorkeakoulusta. Opiskelijat saivat kiitosta opiskelu-urakan suorittamisesta ja kannustusta myös jatkossa kehittää itseään. Keskusteluissa tuli esille opiskelijoiden tyytyväisyys saamastaan ainutkertaisesta mahdollisuudesta tehdä  amk-opintoja osana lähihoitajatutkintoa.

Pohdintaa

Opinnot antoivat opiskelijalle hyvän mahdollisuuden saada kokemuksen amk-opinnoista jo ennakkoon ja miettiä niiden sopivuutta itselle. Opintoja suorittaneista opiskelijoista 43 % haki heti kevään 2013 yhteishaussa ammattikorkeakouluun. Hakijamäärä on selvästi suurempi kuin keskimäärin Jyväskylän ammattiopistosta valmistuneiden hakijoiden määrä (22 %). Tämä osoittaa, että erillisopinnot ovat vieneet eteenpäin heidän omia tavoitteitaan ja yksilöllisiä opinpolkujaan sekä rohkaisseet hakemaan heti valmistumiskeväänä jatko-opintoihin.

Saatujen kokemusten perusteella erillisopintoja järjestetään myös lukuvuonna 2013–2014. Kehittämishaasteita nousi kuitenkin sekä opiskelijoiden että opettajien kokemusten pohjalta. Opinnoista tiedottaminen ennakkoon on tärkeää, sillä jokaisen opiskelijan tulisi miettiä omia motiivejaan ja valmiuksiaan opintojen suorittamisen suhteen. Kontaktituntien ajankohtien sopimisessa olisi katsottava tarkemmin muun opetuksen aikataulu. Tämä on haasteellista, koska opiskelijat tulevat useista eri koulutusohjelmaryhmistä.

Hyvä voisi olla myös toteuttaa ainakin osa kontaktiopetuksesta ammattikorkeakoulun tiloissa hyödyntäen heidän erikoistilojaan, esim. älykotia. Ehkä olisi hyvä miettiä, voisiko joitain osia opinnoista toteuttaa yhteisopetuksena, jossa olisi samanaikaisesti sekä lähihoitaja- että ammattikorkeakouluopiskelijoita.

Ammattikorkeakoulun opettajien ja ammattiopiston tutor-opettajien yhteistyötä tulisi lisätä. Yhteistyön myötä voidaan vähentää opintojen päällekkäisyyttä ja parantaa opiskelijoiden ohjausta ja tukea opintojen aikana. Tässä voisi auttaa myös yhteisopettajuus.

Kunkin opintojakson alussa perehdyttämisessä tulee muistaa, että opiskelijat eivät vielä ole suorittaneet toisen asteen tutkintoa. Tämä tulisi huomioida mm. kirjallisten töiden ohjeiden antamisessa. Opintojen aikana opiskelijoita pitää rohkaista ja kannustaa pyytämään ohjausta ja tukea sekä tuoda selvästi esille, keneltä ja milloin apua on saatavilla. Tutor-opettajat kokivat, että opiskelijat eivät olleet kovin aktiivisia tuen hakemisessa, ja opiskelijat itse kokivat, etteivät saaneet riittävästi ohjausta oman oppilaitoksen opettajilta. On kuitenkin tärkeää, että opiskelijoille tulee oikea kuva amk-opinnoista, opiskelijan tulee olla itseohjautuva ja ottaa vastuu omasta oppimisesta.

Lähihoitajakoulutuksen sisällön kehittämisen näkökulmasta nousee selvästi esille seksuaaliterveyteen liittyvät asiat. Molempien vuosien opiskelijapalautteiden perusteella näitä asioita tulisi sisällyttää lähihoitajakoulutukseen enemmän. Suurin osa opiskelijoista on nuoria, joilla ei ole ennestään kovin paljon tietoa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista ja omakin kehitys on monella vielä kesken. Kuitenkin usein jo opiskeluaikana he työssäoppimisjaksoilla kohtaavat monenlaisia seksuaalisuuteen liittyviä asioita ja tarvitsisivat lisää valmiuksia siihen. Heidän tulisi saada opiskeluaikana riittävästi tietoa ja harjoitusta kohdata erilaisia seksuaaliterveyteen liittyviä kysymyksiä.

Kahden vuoden kokemukset erillisopintojen järjestämisestä ovat olleet erittäin hyviä. Rohkeus lähteä kokeilemaan käytännössä tällaista yhteistyötä on ollut hedelmällistä. Yhteistyötä on syytä jatkaa ja toimintaa kehittää palautteita hyödyntäen. Kaikkien osapuolten näkemysten mukaan opinnot ovat loistava mahdollisuus yksilöllistää opinpolkuja, laajentaa perustutkintoja ja nopeuttaa jatko-opinnoista valmistumista.

Tarja Nykänen, Jyväskylän ammattiopisto