Konetekniikan opiskelijoiden mietteitä opintojen alussa

Kone- ja tuotantotekniikan, paperikoneteknologian sekä hyvinvointitekniikan opiskelijoiden toinen opiskeluviikko Jyväskylän ammattikorkeakoulussa oli juuri käynnistynyt, kun he kertoivat opiskelemaan hakeutumisestaan ja opintojen alkuvaiheeseen liittyvistä mietteistään. Ajatuksia kerättiin kyselylomakkeella opiskelija-ryhmältä, jossa oli 29 opiskelijaa. Ryhmä edustaa noin kolmasosaa tänä syksynä konetekniikan opinnot aloittaneista opiskelijoista.

Milloin päätit hakea ammattikorkeakouluun?

Noin neljännes opiskelijoista oli tehnyt päätöksen hakeutumisestaan tänä keväänä ja neljännes parin vuoden sisällä. Noin puolet opiskelijoista kuvasi päätöksen syntyneen esimerkiksi armeijan tai lukion aikana, vastauksista ei selvinnyt miten kauan niistä oli.

Mikä sai sinut innostumaan jatko-opintoihin hakeutumisesta?

Innostuksen syistä valtaosaan liittyi halu omaan kehittymiseen kuten esimerkiksi muutoksen halu, halu kehittää itseä, halu kouluttautua, opiskeluinto, tiedonnälkä, uudet haasteet (19 mainintaa). Toiseksi eniten kuvattiin työhön ja ammattiin liittyviä tekijöitä, mm. eteneminen työelämässä, ammatin hankkiminen, kiinnostava työ, mielekäs työ, haastava työ (14 mainintaa). Kolmantena ryhmänä olivat työllistymiseen ja rahaan liittyvät syyt (10 mainintaa).

Miksi päädyit hakemaan tähän koulutusohjelmaan?

Valtaosa kertoi syyksi kiinnostuksen alaan tai työhön (25 mainintaa) esimerkiksi: tekniikka, mekaniikka, matematiikka kiinnostaa tai mielenkiintoinen, ihmisläheinen, käytännönläheinen, monipuolinen työ, työkokemuksesta virinnyt kipinä. Toiseksi eniten kuvattiin erilaisia vetovoimatekijöitä (13 mainintaa), esimerkiksi hyvä työllistyminen, halu tulla opiskelemaan Jyväskylään, hyvät pääsymahdollisuudet. Koulutusohjelma tarjosi myös uusia haasteita ja jatko-opintomahdollisuuksia toisen asteen perustutkinnon jälkeen (8 mainintaa).

Oletko varma/epävarma koulutusohjelmavalinnastasi?

Opiskelijoista hiukan yli puolet oli varmoja tai melko varmoja koulutusohjelmavalinnastaan. Epävarmoja oli neljä ja loput olivat kuvanneet asiaa termillä hieman epävarma.

Mitä etukäteistietoa sinulla oli koulutusohjelmasta?

Opiskelijat kertoivat lukeneensa netistä opiskelijatarinoita ja koulutusohjelmakuvauksia sekä kyselleet alaa opiskelleilta tuttaviltaan kokemuksia. Etukäteistietoa kuvattiin esimerkiksi siten, että “ala liittyy moderniin teknologiaan ja on myös ihmisläheistä”, tulevaisuuden ala ja alaan liittyy kaikki hyvinvointiin liittyvä teknologia”, “voi erikoistua suunnitteluun, tuotantotekniikkaan ja kunnossapitoon”. Osan kuvasi koulutusohjelmaa: “Pari ekaa vuotta on paljon laskemista”, “Rankkaa voi olla, mutta palkitsee kun saavuttaa tavoitteet. Pääsee myös oikeasti ammattiin kiinni ja tiedoilla pärjää työelämässä”, “Painottuu tekniikkaan, fysiikkaan ja matematiikkaan”, “Voin erikoistua suunnitteluun”. Neljän opiskelijan kokemus oli, ettei heillä ollut juuri mitään etukäteistietoa koulutusohjelmasta.

Mistä olet saanut tietoa koulutusohjelmasta?

Netti näyttäisi olevan ylivoimaisesti käytetyin kanava, hankittaessa tietoa koulutusohjelmasta. Lähes kaikki olivat maininneet sen. Tutkituista sivuista tulivat esille Jamk, opintoluotsi ja Mol.

Kaverit, sukulaiset ja tuttavat olivat seuraavaksi käytetyin tiedonhakukanava, noin puolessa vastauksista oli viittauksia heihin. Lisäksi oli yksittäisiä mainintoja “lukenut koulutusoppaita”, “lukion opinto-ohjaajan kertomat asiat”, “tutustumisviikon asiat”, Avo, vakuutusyhtiö”, “Koululta”

Mitä etukäteistietoa sinulla oli opiskelusta ammattikorkeakoulussa?

Puolet opiskelijoista kuvasi etukäteistietoa seuraavasti: Hyvin pärjää jos käy tunneilla, opinnot teettävät työtä, päivät ovat pitkiä, raskasta ja paljon lukemista, opinnot käytännönläheisempiä kuin lukiossa, matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa paljon ja se on vaativaa. Kaverit olivat kertoneet opinnäytetöistä ja opintojen rakenteesta. Lisäksi neljännes opiskelijoista oli kuullut kavereiden kokemuksia, mutta vastauksissa he eivät eritelleet niitä tarkemmin. Kahdeksalla opiskelijalla oli hyvin vähän tai ei juuri lainkaan etukäteistietoa opiskelusta ammattikorkeakoulussa.

Askarruttaako jokin asia sinua ammattikorkeakouluopinnoissa (esim. opiskelutekniikka, ajan riittäminen tai jokin oppiaine)?

Kolmannes opiskelijoista kertoi, ettei heillä ole askarruttavia asioita opiskelun suhteen, tai he arvioivat pärjäävänsä, jos vain tekevät töitä opiskelun eteen. Matemaattisissa aineissa ja ruotsinkielessä epävarmuudesta oli kahdeksan mainintaa. Samaten kahdeksan mainintaa oli opiskelutahdista ja ajan riittämisestä. Opiskelutekniikasta, ymmärtämisestä ja pärjäämisestä oli yksitoista mainintaa. Harjoittelupaikan löytämistä, raha-asioita ja koulutusohjelman valintaa miettivät yksittäiset opiskelijat.

Miten motivoitunut olet opiskelun aloittamiseen?

Opiskelijat arvioivat motivaatiotaan asteikolla 1-10. Motivaatio näyttää olevan korkea, sillä yhteensä viisitoista opiskelijaa oli kuvannut sitä numeroilla kymmenen tai yhdeksän. Yksitoista opiskelijaa kuvasi sitä numerolla kahdeksan. Kolmen motivaatiota kuvasivat parhaiten seitsemän tai kuusi.

numero, jolla motivaatiota kuvattiin 10 9 9-10 8-9 8 7 6
opiskelijoiden lukumäärä 6 9 2 2 9 2 1

Taulukko 1. Opiskelijoiden kuvaus omasta motivaatiostaan asteikolla 1-10.

 

Miten arvioit omaa käsitystäsi tulevasta insinöörin työstä?

Arviointi tapahtui tässäkin asteikolla 1-10. Vastaukset hajosivat lähes koko skaalalle, ainoastaan täysi 10 jäi käyttämättä, samaten joitakin pienempiä numeroita. Käsitystä tulevasta insinöörin työstä näyttävät kuvaavan parhaiten numerot 8 ja 7.

numero, jolla opiskelija kuvasi käsitystään 9-10,9,8-9 8 7 6-5 3
opiskelijoiden lukumäärä 4 10 10 4 1

Taulukko 2. Opiskelijoiden käsitys tulevasta insinöörin työstä asteikolla 1-10.

 

Aiotko käydä töissä opiskelun yhteydessä?

Kahdeksan opiskelijaa kertoi käyvänsä töissä. Kuusi vastasi, ettei aio tehdä töitä opiskeluaikana ja loput menevät töihin, jos löytävät sopivan työn. Näissä tapauksissa töitä tehtäisiin satunnaisesti tai lomilla.

Mitä opittiin konetekniikan opiskelijoiden mietteitä selvittämällä?

Opiskelijoilla on halu kehittää itseään, oppia uusia asioita ja valmistua arvostamaansa ammattiin. Tulevasta työstä heillä näyttäisi olevan mielikuva, joka on muodostunut nettiä selaamalla ja kavereita jututtamalla. Samaten mielikuva ammattikorkeakouluopintojen vaativuudesta on muodostunut kutakuinkin samoja lähteitä käyttäen. Opintoja pidetään vaativina ja monella näyttäisi olevan mielessä epäilys oman opiskelutekniikan puutteista, ajan riittämisestä tai opetettavien aihesisältöjen vaikeudesta. Kuitenkin motivaatio on korkealla ja esteistä aiotaan selvitä ahkerasti opiskelemalla.

 

Miten kyselyyn osallistunut ryhmä muodostui ja ketä he ovat?

Opiskelijat olivat osallistuneet opiskelun ensimmäisen viikon aikana testeihin, joissa kartoitettiin heidän osaamisen tasoaan matematiikassa, englannin kielessä ja kirjallisessa viestinnässä. Tasotestien jälkeen opiskelijat jaettiin kolmeen ryhmään matematiikan osaamisen perusteella. Tasotestien mukaiselle ryhmiin jaolle on perusteluna se, että matematiikassa vähiten pisteitä saaneille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuutta osallistua tukiopetukseen. Lukujärjestyksen kannalta on selkeämpää sijoittaa neljä viikoittaista tukiopetustuntia yhden ryhmän lukujärjestyksiin. Tänä vuonna tähän kyseiseen ryhmään kuuluu 14 kone- ja tuotantotekniikan, 10 hyvinvointiteknologian ja kolme paperikoneteknologian opiskelijaa, lisäksi mukana on kaksi avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijaa, jotka suorittavat kaikkia kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelman opintoja.

Opiskelijoista 14 on käynyt lukion, 12:sta on tutkinto ammattiopistosta ja kolmella kaksoistutkinto. Ammatillinen koulutustausta saattaa olla kone- ja metallitekniikan sijaan esimerkiksi datanomi, paperiprosessinhoitaja tai rakennustekniikan perustutkinto.

Opiskelijoista kaksi kolmasosaa oli käynyt lukion tai ammatilliset opinnot Jyväskylässä ja kolmannes muualla Suomessa.

Haasteita riittää

Aikaisemman kokemuksen perusteella on osoittautunut, että matematiikan tukiopetuksen lisäksi samoilla opiskelijoilla on usein tarvetta tukeen myös englannin kielessä ja kirjallisessa viestinnässä. Tukitunnit yhdessä muun opiskelun kanssa asettavat haasteita jaksamisen osalta ja motivaation heikkeneminen voi jopa johtaa opintojen keskeyttämiseen. Lisäksi opiskelijoilla voi olla useampi vuosi aikaisemmasta opiskelusta ja se on yleensä suoritettu toisen asteen ammatillisena koulutuksena, mutta myös lukion suorittaneet ovat saattaneet unohtaneet perusasioita useamman työvuoden aikana. Ammattikorkeakoulussa opiskelu poikkeaa jonkin verran toisen asteen opiskelusta, joten myös uusi opiskelutekniikka vaatii uuden oppimista. Niillä, jotka ovat suorittaneet ammatillisen tutkinnon, on usein myös mahdollisuus tehdä töitä opiskelujen aikana ja työnteko yhdistettynä opiskeluun varsinkin ensimmäisten lukukausien aikana vaatii vahvaa sitoutumista ja tehtävien aikatauluttamista.

Mahdollisesti alkuvaiheessa eteen tulevien, edellä kuvatun kaltaisten haasteiden takia, tämän ryhmän opiskelijoiden kanssa aloitettiin “Opinnot rullaamaan” -pienryhmäohjaus. Ohjauksella tuetaan opintojen etenemistä. Ensimmäisen tapaamisen aikana opiskelijoille tehtiin kirjallinen kysely, jonka tuloksia on esitelty tässä artikkelissa.

Kirjoittajat
Mari Kolu
Erja Hiitelä