Englannin ja ruotsin opintojen korvaamiset ja ahotoinnit JAMKin kielikeskuksessa

Jyväskylän ammattikorkeakoulun kielten opintojen korvaavuus- ja AHOT-hakemusten käsittelystä vastaa kielikeskuksen lehtori Timo Jokisalo. Hän kertoi lokakuussa Kiihdytyskaista 2:lle, että englannin ja ruotsin korvaavuutta tai AHOTia oli lukuvuonna 2012-13 hakenut noin 360 opiskelijaa, lisäksi muutama opiskelija saksaa, venäjää ja espanjaa. Ruotsin ja englannin hakemuksia oli kumpaakin noin puolet tuosta 360:sta.

Kielten opintojen korvaavuus- ja AHOT-hakemuksia yhä enemmän

Jokisalo kertoi, että hakemusten määrä on ollut tasaisessa kasvussa todennäköisesti siitä syystä, että opiskelijoille tiedotetaan opintojen alussa JAMKin käytänteistä entistä tehokkaammin. Opettajatutorit tiedottavat niistä heti orientaatioviikolla ja uudelleen omien opintojaksojensa alussa. Myös kieltenopettajat ohjeistavat omien opintojaksojensa alussa opiskelijoita ja näyttävät opiskelijaintrasta, mistä lisätietoa löytyy.

Kielikeskuksessa on käytössä opintojen korvaaminen ja AHOT. Eniten korvaavuus- ja AHOT-hakemuksia tekevät hyvinvointialan opiskelijat, seuraavaksi eniten liiketalouden ja kolmanneksi tekniikan alan opiskelijat.

Kolmas mahdollisuus opiskelijan saada hyväksiluettua aiempia opintojaan on niitten sisällyttäminen JAMKin opintojaksoon, mutta näiden tapausten käsittelyn hoitavat alojen koulutuspäälliköt.

Opintoja korvataan vastaavantasoisilla suorituksilla

Korvaamisella tarkoitetaan, että hakija on suorittanut kyseisen opintojakson jo aiemmin jossain toisessa korkeakoulussa, joko yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, tai on ammattikorkeakouluopintojensa aikana siirtynyt toiseen koulutusohjelmaan. Korvaaminen on yleensä selkeä tapaus ja koko opintojakso luetaan suoraan hyväksi, jos sen laajuus on sama kuin vastaavan JAMKin opintojakson.

Syksystä 2013 lähtien Työelämän ruotsi ja Työelämän englanti -opintojaksojen uusi neljän opintopisteen laajuus saattaa aiheuttaa hiukan lisätyötä opettajille, jos yksi  puuttuva opintopiste pitää suorittaa jollain toisella opintojaksolla. Ohjeitten laatiminen siirto-opiskelijoille tämän yhden pisteen suorittamista varten on vielä kesken. Kielikeskuksessa on nimetyt henkilöt tätä tapausta varten. Korvaamistapaukset ovat yleensä selkeitä, ellei suoritus ole vanhentunut (suoritus vanhenee 7 vuodessa), jossa tapauksessa opiskelija ohjataan AHOT-hakemuksen tekoon.

Kielten AHOT: osaaminen osoitetaan näytöillä

Kielten ahotoinnissa kaikki opiskelijat antavat näytön osaamisestaan suullisesti ja kirjallisesti. Suullinen näyttö on haastattelu ja kirjallinen näyttö essee omaan alaan liittyvistä teemoista. Suomalaiset ahotoijat ovat usein korkeakoulutaustaisia ja heillä on pohjalla työkokemusta ja/tai vanhentunut suoritus aikaisemmista opinnoistaan. Ahotointi vaatii opiskelijalta itsearviointitaitoja ja oma-aloitteisuutta hakemuksen laatimisessa.

AHOT-hakemukset teettävät Jokisalolle enemmän töitä kuin korvaavuudet, koska opiskelija ei aina (ohjeista huolimatta) huomaa liittää hakemukseen cv:tä ja muita tarvittavia liitteitä.  Ahotoijilla on usein pitkä työura takanaan, ja tällaiset tapaukset ovat selkeitä ja korvaavuus yleensä myönnetään. Ahotoijista esimerkkinä mainittakoon pitkän uran tehnyt lentoemäntä tai matkailuyrittäjä, joilla molemmilla on antaa näytöt omasta kielitaidostaan. Ahotointia hakevat myös Hyvinvointialan afrikkalaiset opiskelijat, joilla on useimmilla taustalla englanninkielinen koulutus kotimaassaan ja vahva kielitaito olemassa. Tällaisia tapauksia on noin 20 vuodessa.

Yleensä AHOT-hakemukset hyväksytään, mutta joskus ne ovat työläitä, koska opiskelijat eivät tee niitä tarpeeksi huolellisesti ja niihin joudutaan pyytämään täydennyksiä. Jokisalo arveli, että ahotoinnissa opiskelijaa kohti käytetty aika on noin 1–1,5 tuntia lisänäyttöineen .

On hyvä asia, että opiskelijan ei tarvitse enää suorittaa uudelleen opintojaksoa, johon sisältyvä osaaminen hänellä jo on. Varsinkin AHOT-hakemuksia laatiessaan opiskelija saa tilaisuuden arvioida  –   ja joutuu arvioimaan  –  omaa osaamistaan. Hyväksilukujärjestelmä tietenkin työllistää henkilökuntaa ja sitä kautta aiheuttaa kustannuksia. Toisaalta opiskelijan valmistuminen ainakin osin nopeutuu, mikä lienee järjestelmän konkreettisin hyöty.

Tuula-Harriet Kotikoski, englannin ja saksan lehtori, JAMK, Kielikeskus