AHOT-käytänteitä selvitettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulussa

Hyväksilukeminen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa voi hakea opintojen hyväksilukua opintojen korvaamisen, sisällyttämisen tai aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen eli AHOT:n kautta. Opiskelija voi halutessaan hakea hyväksilukua ja on itse vastuussa osaamisensa toteen näyttämisestä. Lähtökohtina hyväksilukemiselle ovat erilaisten oppimisen tapojen hyväksyminen, opiskelijalähtöisyys, osaamisperustaiset opetussuunnitelmat sekä HOPS-kulttuurin kehittäminen.

AHOT (aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen) on opiskelijalähtöinen prosessi, jolla tähdätään opintojen joustavuuteen ja yksilölliseen opintojen kulkuun. AHOT perustuu elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen arvostamiseen, joiden vaikutus korkeakoulutukseen näkyy opetussuunnitelmien osaamisperustaisuuden sekä selkeästi kuvattujen osaamisvaatimusten ja arviointikriteereiden vaatimuksena. AHOT-prosessin keskeisenä tavoitteena on oppimisen laadun parantaminen mahdollistamalla henkilökohtainen opintopolku.

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa AHOT:n kautta osaamisen toteennäyttämistavat sovitaan koulutuspäällikön ja asianomaisen opintokokonaisuuden tai opintojakson vastuuhenkilön tai vastuuhenkilöiden kanssa. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen toteutetaan osana henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman eli HOPS:n käyttöä. AHOT-prosessin päämääränä on selvittää, mitä osaamista opiskelijalla jo on ja mitä häneltä puuttuu – tavoitteena on tarkoituksenmukainen opintopolku, joka parantaa oppimisen laatua ja edistää elinikäistä oppimista.

Tärkeimmät säädökset hyväksilukemisen taustalla ovat ammattikorkeakoululaki ja –asetus ammattikorkeakouluista, joiden pohjalta on laadittu tutkintosääntö.

Käytänteet ja kokemukset ovat kirjavia

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa toteutettiin keväällä 2013 verkkokyselynä teema-arviointi opiskelijoille, opettajille ja koulutuspäälliköille. Kyselyn avulla selvitettiin Jamkin yksiköiden AHOT-käytänteiden nykytilaa.

Opiskelijoille, opettajille ja koulutuspäälliköille suoritetut kyselyt paljastivat AHOT-käytänteiden ja kokemusten kirjavuuden. Teema-arvioinnin perusteella Jamk:n AHOT-käytänteet vaativat yhdenmukaistamista, jotta AHOT-järjestelmän tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus voidaan varmistaa.

AHOT–prosessia Jamk:n yksiköissä värittää yksilökohtaiset kokemukset ja käytänteiden runsaus – kyselyn perusteella yhteneväistä linjaa ei ole ja kokemukset eriävät niin kohderyhmien sisällä kuin välilläkin. Yhdenmukaisuus vähintään yksikön sisällä on kuitenkin tärkeää, jotta opiskelijat tulevat oikeudenmukaisesti kohdelluksi. Tulosten perusteella yhteneväisten, selkeiden linjojen luominen on ajankohtaista ja ensimmäinen askel kohti toimivampaa AHOT–järjestelmää, jossa varmistetaan prosessin sujuvuus ja oikeudenmukaisuus.

Ongelmat yhdenmukaisuudessa ja kirjavissa käytännöissä heijastuvat myös tiedottamisen, ohjauksen ja toimintaohjeistusten tarpeeseen. AHOT–prosessi koetaan myös hitaaksi ja byrokraattiseksi, joka ei ole kokonaisuudeltaan opiskelijalle läpinäkyvä. Henkilökunnan osaamisessa ja asenteessa AHOT–prosessin suhteen on eroja, joka entisestään hankaloittaa oikeudenmukaisuuden toteutumista. Akuuteiksi kehittämiskohteiksi koko JAMK:n läpileikaten voidaan tulosten perusteella nostaa AHOT-käytänteiden yhdenmukaistamisen, tiedottamisen, ohjauksen, käsittelyvaiheen nopeuttamisen sekä uusien, selkeämpien ohjeistusten laatimisen. Nämä tarpeet ilmenivät jokaisessa kohderyhmässä ja jokaisessa yksikössä, hieman eri painotuksin.

Opiskelijat kokevat AHOT:n positiiviseksi ja opiskelijan osaamista kunnioittavaksi mahdollisuudeksi – opiskelijat arvostavat sitä, että AHOT ylipäänsä on olemassa ja että sen tarpeellisuus tunnustetaan myös opiskelijan näkökulmasta. Monelle AHOT merkitsee opintojen nopeuttamista, itsearviointitaitojen kehittymistä ja motivaation kasvua päällekkäisten opintojen estyessä. Kaikki nämä tekijät voidaan nähdä myös oppilaitoksen kannalta tehokkuuden edistäjinä, joten AHOT–prosessin sujuvuus ja siihen panostaminen palvelee opiskelijan lisäksi oppilaitosta ja välillisesti myös yhteiskuntaa.

Kehittämisehdotuksia

Selvityksen perusteella keskeisimmiksi kehittämisen kohteiksi muodostui:

  1. AHOT-käytänteiden yhdenmukaistaminen,
  2. AHOT-käytänteistä tiedottamisen lisääminen,
  3. ohjauksen lisääminen ja ohjauksen laadun varmistaminen,
  4. AHOT-prosessin käsittelyvaiheen nopeuttaminen sekä
  5. uusien, selkeämpien AHOT-prosessin ohjeistusten laatiminen.

Ensisijaisten toimenpiteiden kohdistaminen näihin AHOT-prosessin osiin vaikuttavat olennaisesti prosessin sujuvuuteen. Opiskelijoiden on oltava tietoisia AHOT-prosessin olemassaolosta sekä kyettävä luottamaan prosessin toimivuuteen; henkilökunnan on varmistettava oma osaaminen AHOT-käytänteistä ohjaustilanteita ja opiskelijan näyttämän osaamisen arviointia varten.

Tiia Isohanni
projektityöntekijä
Osaamisen laadun kehittämishanke