Kieli- ja viestintäosaamisen punaista lankaa etsitään korkeakoulujen OSKU-hankkeessa

Mikä on OSKU-projekti?

Osaamiskuvaus-hanke OSKU alkoi syksyllä 2011 jatkona ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa -hankkeelle. OSKUn päätoteuttajana on Turun yliopisto, jonka Moodle-ympäristössä OSKUn ryhmät työskentelivät kieli- ja alakohtaisissa wikeissä.

Osatoimijana kielten ja viestinnän jatkohankkeessa on Tampereen ammattikorkeakoulu. Yhteensä meitä oli mukana noin 70 kielten ja viestinnän opettajaa 25 korkeakoulusta. Rahoittava viranomainen on Pirkanmaan Ely-keskus

OSKUn punainen lanka

Projektin päätavoitteena oli ensiksikin saada lisää tietoa siitä, vastaako korkeakoulujen kieltenopetus työelämän muuttuneita tarpeita. Toiseksi tavoitteena oli kuvata yhteismitallisesti vaadittu kielten ja viestinnän osaaminen niin, että aikaisempien kielten ja viestinnän opintojen hyväksilukeminen olisi johdonmukaista ja tasapuolista opiskelijan siirtyessä korkeakoulusta toiseen.

Myös työelämälähtöisyys oli työskentelyssämme yksi keskeinen punainen lanka: miten kuvata osaaminen niin konkreettisesti ja työelämälähtöisesti, että opiskelija itse kykenee tunnistamaan, mitä hän jo osaa suhteessa tavoitteisiin ja mitä hänen tulee oppia ja että myös työnantaja saisi jatkossa todellisen kuvan hakijan kielitaidosta.

Kielten ja viestinnän opintojen yksi suurimmista haasteista on tunnistaa muuttuneen työelämän yleiset ammatilliset kvalifikaatiot ja kielitaitotarpeet. Tarkoituksena on myös kielten ja viestinnän opettajien ammatillinen uudistuminen ja opetuksen tavoitteiden ja sisältöjen päivitys.

Etsinnän prosessi

Projektin alkaessa syksyllä 2011 perehdyttiin työelämän kielitaitotarpeisiin lukupiirityöskentelyllä pienryhmissä: jokainen valitsi kirjallisuusluettelosta itseään kiinnostava lähteen ja referoi sen omalle ryhmälleen seuraavassa tapaamisessa. Sitä seurasi ala- ja kielikohtaisten osaamistavoitteiden työstäminen pienryhmissä wikien avulla.

Keväällä 2013 on ollut vuorossa perehtyminen eri amkeissa tehtyyn kielten ja viestinnän opetussuunnitelmatyöhön ja jo tehtyihin tavoitekuvauksiin. Vuoden 2013 aikana on tavoitteena osaamisperustaisten tavoitekuvausten arviointi ja käytäntöön ottaminen sekä raportointi. Syksylle 2013 on suunnitteilla yhteinen seminaaripäivä Tampereella kaikille hankkeen toimijoille.

Tuloksena yhteiset osaamisperustaiset kuvaukset

Tärkeimpänä tuotoksena aikaan saatiin konkreettiset ala- ja kielikohtaiset osaamisperustaiset osaamiskuvaukset tekniikkaan, kauppaan, sosiaali- ja terveysalalle sekä kulttuurialalle englannissa, ruotsissa ja viestinnässä. Nämä kuvaukset olivat työelämälähtöisiä, osaamisperustaisia, alalle keskeisiä, konkreettisia, yksiselitteisiä ja mitattavia. Keskeinen kysymys työskentelyssä oli koko projektin ajan: Mitä valmistuva henkilö osaa ammatissaan tehdä englanniksi, ruotsiksi, suomeksi?

Yhteisten osaamiskuvausten avulla autetaan opiskelijaa tunnistamaan ja arvioimaan omaa osaamistaan jo opintojen alussa. Aloitusvaiheessa kyseeseen tulevat hyväksiluvut ja opiskelija saa myös kokonaiskuvan alalla tarvittavasta kieli- ja viestintäosaamisesta. Valmistumisvaiheessa opiskelija tunnistaa ja osaa kuvata osaamistaan työnantajalle.

Osaamiskuvaukset työ- ja arviointivälineenä

Kun opiskelijalla ja opettajalla on yhteinen näkemys opetuksen tavoitteista, opiskelija voi käyttää osaamiskuvauksia apuna omien opintojaksojen suunnittelussa ja uusi alalle tullut opettaja saa tietoa keskeisistä opetettavista asioista. Osaamiskuvauksia voidaan käyttää myös arvioinnin tukena, kun on olemassa yhdessä määritellyt arviointikriteerit (1,3,5), jotka linjaavat arviointia.

Kun keskeiset osaamistarpeet on määritelty alakohtaisesti, osaamisen näytön kohdistaminen keskeisiin asioihin helpottuu, alakohtaisen täydennyksen tarve on helpommin nähtävissä ja opiskelijoitten tasavertainen kohtelu voidaan turvata paremmin, kun on olemassa yhteiset tavoitteet ja arviointikriteerit.

Työntekijän elinikäistä oppimista silmällä pitäen osaamiskuvaukset auttavat tunnistamaan alalla vaadittavaa osaamista ja tekevät mahdolliseksi itsearvioinnin oman osaamisen riittävyydestä tai täydentämistarpeesta. Jo rekrytointivaiheessa työnantaja saa konkreettisen tiedon siitä, mitä hakija osaa tehdä opiskelemillaan kielillä.

Väliarviointia ja jatkoprosessointia

Parasta OSKU-hankkeessa toimimisessa on omasta mielestäni ollut asiantuntijuuden jakaminen ja yhdessä tekeminen. Lukupiirityöskentely ja sitä seurannut dialogi olivat antoisia tapoja tehdä projektia, ja pienryhmissä työskentely synnytti yhteisen ymmärryksen osaamistarpeista. Ristiinarvioinnit antoivat lisätietoa sellaisista aloista, joissa itse ei ehkä tällä hetkellä opeta, mutta samalla pystyttiin vertailemaan myös opiskelijoitten lähtötasoa ja miettimään tavoitetasoja realistisesti.

Oheinen kuvio Oivallus kuvaa moniosaajuuden syntymistä ryhmissä ja tulevaisuuden työelämän vaatimuksia.

Kuvaukset ovat käyneet kommentointikierroksella kouluilla ja palautteen pohjalta voidaan tehdä yhteenvetoa ja vielä hioa osaamiskuvauksia. Hankkeen etenemistä voi seurata blogissa http://osku-hanke.blogspot.com.

Tuula Kotikoski, englannin ja saksan lehtori, JAMK kielikeskus