AHOT-kehittelyä Itä-Suomen korkeakouluissa

Tiivistelmä ja kommentteja kirjasta
Airola, Anneli & Hirvonen, Heidi. 2012. Toim. Osaaminen näkyväksi. Kokemuksia osaamisen tunnistamisesta Itä-Suomen korkeakouluissa.
Publications of the University of Eastern Finland. General Series 8. Joensuu.

Kirjoittaja: Tuula Kotikoski,
englannin ja saksan lehtori, JAMK kielikeskus

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on kiinteästi yhteydessä eurooppalaiseen korkeakoulukehitykseen, ja se on nostettu myös Suomessa yhdeksi keskeiseksi koulutuksen tavoitteeksi.

Opetusministeriössä toimiva työryhmä esitti vuonna 2007 muistiossaan, että jokaiseen korkeakouluun luotaisiin luotettava ja läpinäkyvä yhdenmukainen järjestelmä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Koska tämä teema oli uusi suomalaisessa korkeakoulukentässä, aiheesta katsottiin tarvittavan ymmärrystä, tiedotusta ja koulutusta yhtenäisten periaatteiden luomiseen. Näistä tarpeista syntyi kaksi hanketta: AHOT korkeakouluissa ja Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa.

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustamisen hanke Itä-Suomen korkeakouluissa

Kirjan artikkelit käsittelevät Itä-Suomessa 1.6.2010–30.6.2012 toteutettua kehittämishanketta, jonka tavoitteena oli tukea ja kehittää Itä-Suomen korkeakoulujen AHOT-käytäntöjä erityisesti silloin, kun osaaminen oli työelämässä hankittua. Hankkeeseen osallistuivat Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Mikkelin ammattikorkeakoulu.

Hankkeessa kehitettiin korkeakoulujen opetussuunnitelmia, ohjausta ja osaamisen arviointia AHOTin tueksi. Keskeisiä toimintamuotoja olivat koulutukset, pilottihankkeet ja työelämäosaamisen kannalta keskeisten prosessien kehittäminen. Hankkeen pilottialat olivat Itä-Suomen yliopistojen tietojenkäsittelytiede, kauppatiede, käännöstiede, kieli- ja viestintäopinnot sekä hoitotiede. Savoniassa ja Pohjois-Karjalan amkissa pilotoitiin liiketaloudessa sekä sosiaali- ja terveysalalla, Mikkelissä liiketaloudessa ja Savonissa lisäksi myös tekniikassa.

Näkökulmat AHOTiin

Julkaisussa esitellään kaikki hankkeet ja niistä saadut kokemukset. AHOTia käsitellään kolmesta näkökulmasta: 1) Lähtökohtia AHOTille, 2) Ohjauksen ja arvioinnin rooli AHOTissa sekä 3) AHOT-menettelyt eri koulutusaloilla ja eri tieteen aloilla. Tässä julkaisussa kirjoittavat toimivat opettajina tai hallintohenkilöstönä joko yliopistoissa tai korkeakouluissa.

AHOT-prosessin käyttöönotolla voidaan lisätä työntekijöiden ja opiskelijoiden työllistettävyyttä, liikkuvuutta ja yhteiskuntaan integroitumista. AHOT-prosessien tulee olla kaikille läpinäkyviä ja yhteneväisiä, jolloin varmistetaan, että työelämä voi luottaa korkeakoulujen antamien tutkintojen yhtenäiseen laatutasoon.

Korkeakouluihin tulee yhä enemmän henkilöitä, joilla on taustalla sekä muodollisia opintoja että työelämän ja arkioppimisen kautta hankittua osaamista tunnistettavaksi ja tunnustettavaksi. AHOT-tarpeitten ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa. AHOT tuo myös työelämään välillistä etua, sillä kyse on osaavan työvoiman saatavuudesta sekä osaamistarpeitten päivittämisestä ja täydentämisestä.

AHOT-prosessi on ohjauskeskeinen, ja suomalaisissa AHOT-käytännöissä korostuu HOPSin hyödyntäminen prosessissa. Opiskelijan olisi tärkeää kyetä tunnistamaan oma osaamisensa heti opintojen alussa. Hän voi kehittää asiantuntijuuttaan lisää opintovalinnoillaan.

Tunnustamisessa keskeisiä ovat joustavat osaamisen arviointimenetelmät. Ohjaajia tulee kouluttaa, jotta he voisivat paremmin sitoutua osaamisen tunnistamiseen ja ”hopsaukseen”. Yrittäjät arvostavat elinikäistä oppimista ja osaamisen kehittämistä.

Uutta on luotu – ja on vielä luotava

Itä-Suomen AHOT-hankkeet päättyivät 30.6.2012. Hankkeen aikana syntyi paljon AHOT-osaamista tukevaa materiaalia, esimerkiksi koulutusta varten. Hankkeen kotisivujen kautta on mahdollista päästä tutkimaan aineistoa. Hankkeen kotisivu on osoitteessa http://www.uef.fi/ahot.

Nämä itäsuomalaisten hankkeiden tulokset osoittavat, että korkeakouluilla on edelleen haasteita tutkinnoista ja osaamisen mahdollisuuksista sekä AHOTista tiedottamisessa omille sidosryhmilleen. Läpinäkyvyyttä, osaamisen arvioinnin menetelmiä ja tunnistamisen mahdollisuuksia kaivataan ja aitoja yhteyksiä työelämään tarvitaan myös opetussuunnitelmissa.