Disruptio termin\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 jokin innovaatio, uusi ilmi\u00f6 tai keksint\u00f6 mullistaa nykyisen toimintatavan. Sanakirjak\u00e4\u00e4nn\u00f6s englanninkieliselle termille disrupt on \u201dh\u00e4iri\u00f6\u201d. Disruptio on siis joku uusi, yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 keskeytys, joka pakottaa meid\u00e4t miettim\u00e4\u00e4n toimintaamme uudestaan. Liiketoiminnan disruptiot ovat siis niit\u00e4 uusia, innovatiivisia liiketoimintamalleja, joilla uudet tulijat pyrkiv\u00e4t valtaamaan markkinat (Nielsen ym. 2017). Digitaalisessa disruptiossa n\u00e4it\u00e4 h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 vauhdittaa internetin k\u00e4yt\u00f6n muuttuminen, jonka on mahdollistanut niin kutsutut SMAC -teknologiat. SMAC-teknologioilla viitataan internetin sosiaaliseen k\u00e4ytt\u00f6tapaan (Social), mobiilik\u00e4yt\u00f6n r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4iseen kasvuun (Mobile), data-analytiikan lis\u00e4\u00e4ntymiseen (Analytics) ja paikasta riippumattomien pilvipalveluiden yleistymiseen (Cloud) (Venugopal 2017.) Kun siis puhumme internetin hy\u00f6dynt\u00e4misen muuttumisesta, tarkoitamme yht\u00e4 lailla teknologiaa kuin my\u00f6s tapaa, jolla ihmiset internetti\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n
N\u00e4in ollen digitaalinen disruptio tarkoittaa sit\u00e4, miten internetin k\u00e4yt\u00f6n muuttuminen mullistaa yritysten ja yhteis\u00f6jen liiketoimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 (Nielsen ym. 2017). Yksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkki t\u00e4st\u00e4 on n\u00e4kyviss\u00e4 opetuksessa. Uusi teknologia mahdollistaa verkkokurssit ja virtuaaliohjauksen tavoilla, jotka eiv\u00e4t aiemmin olleet mahdollisia. Et\u00e4opiskelu tarkoitti aiemmin sit\u00e4, ett\u00e4 opiskelijat lukivat itsen\u00e4isesti kirjoja ja palauttivat teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 opettajalle ehk\u00e4 liitetiedostoina. Nyky\u00e4\u00e4n et\u00e4opintoihin voi sis\u00e4lty\u00e4 esimerkiksi verkossa pidett\u00e4vi\u00e4 luentoja eli webinaareja, verkossa teht\u00e4vi\u00e4 ryhm\u00e4t\u00f6it\u00e4, keskusteluita tai verkkotenttej\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kaikki on mahdollista siksi, ett\u00e4 meill\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme teknologiat, joilla voimme opetusta ja opiskelua toteuttaa ja tarvittavat tiedot ja taidot kaiken t\u00e4m\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4miseen.<\/p>\n
Joillakin toimialoilla digitaalinen disruptio tarjoaa mahdollisuuksia my\u00f6s aivan uusille toimijoille, joita ei aiemmin ole markkinoilla ollut. Teknologian kehitys on jo esimerkiksi mahdollistanut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n verkossa toimivat pankkipalvelut ja sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 tuonut pankkialalle my\u00f6s muita palveluntarjoajia kuin vain perinteisi\u00e4 pankkeja. T\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 on vaikkapa norjalainen Monobank, joka tarjoaa palveluitaan my\u00f6s Suomessa.<\/p>\n
Alustatalous (engl. platform economy) liittyy kiinte\u00e4sti digitaaliseen disruptioon. Digitaalisella alustalla tarkoitetaan sek\u00e4 tietoteknist\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ett\u00e4 siihen liittyvi\u00e4 toimintaperiaatteita, joilla eri toimijat yhdess\u00e4 tuottavat lis\u00e4arvoa. Alustoilla toimijat luovat, tarjoavat ja yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t toisiaan t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4 tuotteita ja palveluita (Ailisto ym., 2016.)<\/p>\n
Alustat lyhent\u00e4v\u00e4t perinteisi\u00e4 arvoketjuja ja tuovat liiketoiminnan h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 yh\u00e4 useammalle toimialalle. Alustoja voi ajatella virtuaalisena tavaratalona, jossa omistaja huolehtii tavaratalon rakenteista eli tietoteknisest\u00e4 alustasta, ja joiden avulla yritykset tarjoavat palveluitaan loppuasiakkaille eli alustojen hy\u00f6dynt\u00e4jille. Vaateostoksia on pitk\u00e4\u00e4n voinut tehd\u00e4 t\u00e4llaisilla alustoilla (esim. Bootz.com), ja my\u00f6s lainansa voi kilpailuttaa alustalla (esim. lendo.com). Alustat mahdollistavat yrityksille valtavan potentiaalin liiketoimintansa kehitt\u00e4miseen esimerkiksi innovaatioiden joukkoistamisen kautta (esim. Chaordix.com). Joukkoistamisessa yritys ik\u00e4\u00e4n kuin ulkoistaa osan ideoinnistaan asiakkailleen.<\/p>\n
Digitaalinen liiketoiminta voi olla kaikkea t\u00e4t\u00e4 tai jotain ihan muuta. On kuitenkin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vanha osaaminen ei tulevaisuudessa en\u00e4\u00e4 riit\u00e4, vaan osaamista on jatkuvasti p\u00e4ivitett\u00e4v\u00e4. Osaamisen hankintaan ja t\u00e4ydent\u00e4miseen voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi ammattikorkeakoulujen t\u00e4ydennys- ja erikoistumiskoulutuksia. T\u00e4m\u00e4 blogikirjoitus on tuotettu osana pk-yrityksille suunnattua \u201dDigitaalisen liiketoiminnan kehitt\u00e4j\u00e4\u201d \u2013erikoistumiskoulutusta, joka toteutetaan vuosina 2018-2019 yhteisty\u00f6ss\u00e4 JAMKin, XAMKin ja SAMKin kesken.<\/p>\n
Riikka Ahlgren, JAMK University of Applied Sciences, School of Business, riikka.ahlgren (at) jamk.fi<\/a><\/p>\n Ailisto, H., Collin, J., Juhanko, J., M\u00e4ntyl\u00e4, M., Ruutu, S. ja Sepp\u00e4l\u00e4, T. (toim.). 2016. Onko Suomi j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 alustatalouden junasta? Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 19\/2016. ISSN PDF 2342-6799. Saatavilla: julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/79575\/Onko%20Suomi%20j%C3%A4%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4%20alustatalouden%20junasta.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\nL\u00e4hteet<\/strong><\/h2>\n