Maailmantalous el\u00e4\u00e4 jo nousukautta, mutta me emme ole p\u00e4\u00e4sseet kasvuun ollenkaan mukaan, huomauttaa ty\u00f6el\u00e4keyhti\u00f6 Varman toimitusjohtaja, kauppatieteiden tohtori Risto Murto.<\/p>\n
Suomi-niminen valtio on kriisiss\u00e4 sanan varsinaisessa merkityksess\u00e4. Jotain pit\u00e4isi tehd\u00e4 ja \u00e4kki\u00e4, sill\u00e4 muuten maamme on vaarallisen l\u00e4hell\u00e4 Kreikan tiet\u00e4. Avoin talous on ajanut maamme tilanteeseen, jossa vanhoilla l\u00e4\u00e4kkeill\u00e4 ei perinteisi\u00e4 vaivoja paranneta. Osa ongelmista on kotikutoisia ja osa globaalin talouden tuomia haasteita, joita ei ole onnistuttu sel\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ongelmatonta taloudenpito ei ole koskaan ollut, ja haasteita on aina riitt\u00e4nyt.<\/p>\n
Markasta luopuminen kavensi talouspoliittisia instrumentteja, sill\u00e4 en\u00e4\u00e4 ei ollutkaan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 y\u00f6n-yli-hokkuspokkustemppua eli devalvaatiota, jolla saatiin kilpailukyky kuntoon yhdess\u00e4 y\u00f6ss\u00e4. Kilpailukyvyst\u00e4 puhutaan paljon, mutta se on vain osa ongelmakentt\u00e4\u00e4. Laskentatavasta riippuen maamme palkkakustannustaso ei ole esimerkiksi Ruotsia ja Saksaa korkeampi. Ty\u00f6n halpuutus ei yksin auta, jos kuranttia tarjottavaa markkinoille ei ole. Voidaanhan tehd\u00e4 vaikka ilmaiseksi, mutta jos ei ole markkinoita, tuottaminen on turhaa.<\/p>\n
Ylt\u00e4kyll\u00e4isyys loi harhakuvan<\/strong><\/p>\n Suomi eli Nokia-land eli loistonsa aikaa vuosituhannen vaihteessa. Nokia ja ict-ala tahkosivat vientituloja maahan, ja niiden varaan rakennettiin ylimitoitetut julkisen puolen palvelut. Jaettavaa pursui ovista ja ikkunoista, ett\u00e4 oikein ranteita pakotti. Kova talouden kasvuvauhti nosti my\u00f6s palkkoja. Er\u00e4skin hallitus nostatti terveysalan puolen palkkoja vuoden 2007 lakon uhan vuoksi, prosenttim\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4, joka oli t\u00e4ysin ep\u00e4realistinen. T\u00e4ss\u00e4 nyt ollaan ja ihmetell\u00e4\u00e4n sote-puolen kalleutta. Julkiset budjettivarat eiv\u00e4t riit\u00e4 p\u00f6h\u00f6ttyneen julkisen sektorin yll\u00e4pit\u00e4miseen. Yksityisell\u00e4 puolella, kauppa mukaan lukien, rakenneuudistus toteutettiin jo aikoja sitten, mutta julkisella puolella kaikki on viel\u00e4 edess\u00e4p\u00e4in.<\/p>\n Suomen talous kasvoi hurjaa vauhtia 1990-luvun laman j\u00e4lkeen aina vuoteen 2007 saakka. Mutta pian alkoivat ongelmat. Suomen elektroniikkateollisuus romahti Nokian my\u00f6t\u00e4. Metalliteollisuuden tuotanto supistui. Paperiteollisuus r\u00e4pik\u00f6i edelleen ylituotannon suossa, ja hintakehitys on ollut heikkoa. Osa tekij\u00f6ist\u00e4 on Suomesta johtumattomia, kielteisi\u00e4 maailmanmarkkinatilanteen muutoksia. Korkean teknologian vienti on romahtanut kahdeksassa vuodessa.<\/p>\n Tuotannon ja viennin yksipuolisuus<\/strong><\/p>\n Suomen vienti on ollut varsin yksipuolista perustuen muutamaan alaan, kuten elektroniikka- ja metalliteollisuuteen. Suomen vienti on kapealaista verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Meilt\u00e4 puuttuvat mm. merkitt\u00e4v\u00e4t l\u00e4\u00e4ke- ja huonekaluteollisuuden yritykset. Ruotsi on toteuttanut onnistuneesti my\u00f6s sote-uudistuksen.<\/p>\n Onneksi Suomi ei ole kuitenkaan Ven\u00e4j\u00e4n tilanteessa, jossa vienti on yksipuolisesti \u00f6ljyn varassa. Ven\u00e4j\u00e4n valtiontalous on laskettu ensin \u00f6ljyn 100 dollarin barrelihinnan varaan, mutta nyt \u00f6ljyn hinta on l\u00e4hell\u00e4 40:t\u00e4 dollaria. N\u00e4ill\u00e4 \u00f6ljyhinnoilla Ven\u00e4j\u00e4n johdon ja talouden asema k\u00e4y todella tukalaksi. T\u00e4lle vuodelle (vuosi 2016) on laskettu Ven\u00e4j\u00e4n talouskasvuksi -3 %. Kun Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 menee huonosti, s\u00e4teilee se my\u00f6s Suomen talouteen.<\/p>\n Innovaatiotoiminta ei ole ratkaisu<\/strong><\/p>\n Paljon kuulutetaan innovaatiotoiminnan per\u00e4\u00e4n. Vimmatusti etsit\u00e4\u00e4n uutta Nokiaa vanhan kaavan mukaisesti. Innovaatiot ovat kalliita, ja ehk\u00e4 vain yksi sadasta ideasta ehk\u00e4 ylt\u00e4\u00e4 kaupallisuuden tasolle. Toimintaa voidaan kehitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muilla tavoilla. Innovaatiotoiminta ei ensisijaisesti ole neronleimausten mets\u00e4st\u00e4mist\u00e4, vaan se pit\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 systemaattisena, jatkuvaan oppimiseen perustuvana m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisena ty\u00f6n\u00e4. Imitoimalla ja muilta oppimalla voidaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 my\u00f6s hyv\u00e4\u00e4n tulokseen. T\u00e4st\u00e4 ovat esimerkkin\u00e4 Japani ja Etel\u00e4-Korea. Innovaatiotoimintaa ei voida ostaa rahalla. Tutkimusten mukaan parhaat ratkaisut l\u00f6ytyv\u00e4t niukkuuden ja tiukkuuden aikoina. Pieni pakko panee yritt\u00e4m\u00e4\u00e4n uutta niin yritys- kuin yksil\u00f6tasollakin. N\u00e4inh\u00e4n k\u00e4vi Nokialle jo toisen kerran. Kohtuullinen rahoitus on paikallaan, mutta sit\u00e4 ei saa olla liikaa.<\/p>\n Niukkuus ja n\u00e4lk\u00e4<\/strong><\/p>\n Ylt\u00e4kyll\u00e4isyys ja raha eiv\u00e4t luo uutta. Pakko ja niukkuus luovat innovaatioita ja pakottavat v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin pieniin parannuksiin. Voidaan puhua jatkuvasta oppimisesta. Suuret katovuodet pakottivat ihmiset hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia sy\u00f6misen raaka-aineita (pettu) ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mm. maataloutta. Ylt\u00e4kyll\u00e4isyys johtaa p\u00f6h\u00f6tautiin kuten 2000-luvun Nokia-Suomessa. Kun menee liian hyvin, kehitt\u00e4misty\u00f6 j\u00e4\u00e4 taka-alalle. \u201dN\u00e4lk\u00e4\u201d panee ihmisen liikkeelle. Nokia-menestys johti omahyv\u00e4isyyteen ja liian leve\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomen kansantaloudessa. Poliitikot ja vihert\u00e4dit jakoivat kilpaa p\u00f6h\u00f6tystaudin tuotoksia.<\/p>\n Sota luo uutta<\/strong><\/p>\n Innovaatiot ja uudet ratkaisut syntyv\u00e4t usein sodan aikana tai siihen rinnastettavissa pakkotilanteissa. Toinen maailmansota pakotti esimerkiksi lentokoneteollisuuden kehittym\u00e4\u00e4n muutamassa vuodessa aivan uudelle tasolle. Taistelu Euroopan ilmaherruudesta pakotti l\u00e4nsiliittoutumamaat kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n lentokoneteollisuuttaan Saksan rynniess\u00e4 uusilla keksinn\u00f6ill\u00e4\u00e4n. Nykyinen ohjus- ja avaruusteollisuus syntyi oikeastaan Adolf Hitlerin ensimm\u00e4isist\u00e4 sovelluksista kuten V1:st\u00e4. V1:t\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena risteilyohjuksena. Sodan tuoma pakko pani vauhtia monen alan kehitt\u00e4miseen. Kilpajuoksu vihollisen kanssa oli pakon sanelemaa silloin ja on ollut sit\u00e4 my\u00f6hemminkin.<\/p>\n Yhdysvaltojen \u201dT\u00e4htien sota\u201d-hanke oli seurausta Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen asekilpavarustelusta 1980-luvulla. Hanke tuotti runsaasti uusia sovelluksia ja poisti Neuvostoliiton maailmankartalta entisess\u00e4 muodossaan. Ven\u00e4l\u00e4isten etuaikaisuus avaruuden valloittamisessa synnytti Yhdysvalloissa 1960-luvulla kehityskaaren, joka johti ensimm\u00e4iseen kuulentoon (Ihminen kuuhun -hanke) ja sen ohessa Yhdysvaltojen koululaitoksen remonttiin.<\/p>\n Julkiset menot ovat ylimitoitettuja<\/strong><\/p>\n Julkiset menot ovat Suomen kansantalouden kokoon n\u00e4hden ylimitoitettuja. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 sy\u00f6d\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n kuin tienataan. Vaje rahoitetaan jatkuvalla velanotolla, mik\u00e4 johtaa perikatoon. Kreikan kohtalo ei ole kaukana meilt\u00e4k\u00e4\u00e4n. Sote- ja kuntauudistus on pakko toteuttaa.<\/p>\n Tehdasteollisuuden ongelmat<\/strong><\/p>\n Vuosina 2008\u20132012 tehdasteollisuuteen kuuluva elektroniikkateollisuus supistui 2,9 % ja muu metalliteollisuus (koneet, s\u00e4hk\u00f6laitteet, metallien jalostus) 2,3 %, mets\u00e4teollisuus 0,7 % ja muu teollisuus 0,7 %. Tehdasteollisuus supistui kokonaisuudessaan 6,6 %. Elektroniikkateollisuudessa oli kyse nimenomaan Nokian kilpailukyvyn romahtamisesta.<\/p>\n Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna Suomen tuotantorakenne on liian yksipuolinen. Ruotsin elektroniikkateollisuus ei kokenut Nokian kaltaista romahtamista.<\/p>\n Yhteiskuntasopimus oli kiven takana, vaikka kaikki my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t ongelmien olemassaolon ja taloustilanteen kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden. Kukaan ei halua luopua saavutetuista eduista. Suomi on j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4lkeen Euroopan orastavasta talouskasvusta ja pudonnut talousongelmaisten maiden joukkoon. Kasvua pit\u00e4isi saada aikaan ja nopeasti. Rakenteelliset uudistukset ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4.<\/p>\n