{"id":431,"date":"2016-02-16T14:22:39","date_gmt":"2016-02-16T12:22:39","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/finnish-business-review\/?p=431"},"modified":"2017-05-15T14:00:54","modified_gmt":"2017-05-15T11:00:54","slug":"suomen-menetetty-kilpailukyky","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/finnish-business-review\/2016\/02\/16\/suomen-menetetty-kilpailukyky\/","title":{"rendered":"Suomen menetetty kilpailukyky"},"content":{"rendered":"

Suomen politiikka, talouspolitiikka, sis\u00e4politiikka, pakolaispolitiikka jne. ovat kaikki sekaisin. Tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 Suomen poliittinen johto on menett\u00e4nyt toimintakykyns\u00e4, jos sit\u00e4 nyt on ollutkaan. Vai onko niin, ett\u00e4 Suomen kohdalla toteutuu Murphyn laki: \u201dJos jokin voi menn\u00e4 pieleen, se menee pieleen.\u201d? <\/em>Kyseess\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 Murphyn laki sellaisenaan, vaan jotain viel\u00e4 karmeampaa. Vai pit\u00e4isik\u00f6 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 brutaalin ilmaisun tilalla modernia termi\u00e4 \u201dhaasteellisempaa\u201d?<\/p>\n

Jotain on todella pahasti pieless\u00e4 Suomen taloudessa. Tulevaisuuskaan ei n\u00e4yt\u00e4 kovin lupaavalta, sill\u00e4 Suomi on joutunut talouskasvutilastoissa samaan kastiin Ven\u00e4j\u00e4n, Venezuelan ja Kreikan kanssa. Miten t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4in k\u00e4vi? Suomi vaati oikeutetusti Saksan ohella Kreikkaa ryhdist\u00e4ytym\u00e4\u00e4n ja luopumaan keinottelun, korruption, nepotismin ja ylivarojen el\u00e4misen politiikasta. Nyt Suomi on itse joutunut Kreikan asemaan, vaikka tavalliset kansalaiset eiv\u00e4t sit\u00e4 viel\u00e4 tunnista. Suomalaisia ei ole viel\u00e4 pantu n\u00e4lk\u00e4kuurille, vaikka leip\u00e4jonot kasvavatkin. Sosiaalitoimi ja \u201dkansanhuolto\u201d pelaavat viel\u00e4, kun on euroja. Meno ei voi kuitenkaan jatkua t\u00e4llaisena. Jotain on teht\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 pahimman skenaarion mukaan koulut ja terveydenhoito saattavat joutua sulkemaan ovensa.<\/p>\n

Tulevaisuuden osalta Suomen talouskasvuluvut ovat maailman heikoimmat. Suomi ei ole p\u00e4\u00e4ssyt syyst\u00e4 tai toisesta Euroopassa virinneen talouskasvun kelkkaan. Ehk\u00e4 syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on ollut Ven\u00e4j\u00e4, jonka kanssa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 kauppa on aina ollut Suomelle t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa. Nyt Ven\u00e4j\u00e4n kauppa on romahtanut pakotteiden my\u00f6t\u00e4 ja Suomi on ollut t\u00e4ss\u00e4 sijaisk\u00e4rsij\u00e4n\u00e4. Tosin asiantuntijoiden mukaan Ven\u00e4j\u00e4n talous on ollut viime vuosien aikana jo sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n trendilt\u00e4\u00e4n laskeva, jolloin talouspakotteilla ei itse asiassa ole ollut kuin kosmeettinen vaikutus Ven\u00e4j\u00e4n talouteen.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4 k\u00e4rsii vakavista rakenteellisista v\u00e4\u00e4ristymist\u00e4 ja investointien v\u00e4hyydest\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n vanha teollisuustuotanto ei ole en\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Hieman n\u00e4ytt\u00e4isi siis olevan hieman samat ongelmat kuin Suomellakin. \u00d6ljyn hinnan romahtaminen 150 dollarista pian alle 30 dollariin on vienyt Ven\u00e4j\u00e4n talouden ja budjetin miinukselle. Ven\u00e4j\u00e4n budjetista noin 40 % tulee \u00f6ljyn hinnasta, mik\u00e4 osoittaa talouden yksipuolisuutta ja suhdanneherkkyytt\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n \u00f6ljyntuotantoluvut eiv\u00e4t ole tosin supistuneet, vaan \u00f6ljy\u00e4 pumpataan enn\u00e4tysm\u00e4\u00e4r\u00e4, jotta alentuvat hinnat saataisiin kompensoitua m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4. Saudi-Arabia pumppaa \u00f6ljy\u00e4 enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n puolustaakseen markkinaosuuksiaan. Iran tulee uutena toimijana \u00f6ljymarkkinoille, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 \u00f6ljyn tarjontaa. My\u00f6s Irak ja Libya lis\u00e4\u00e4v\u00e4t tuotantoaan.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"SurkeaKasvu_blogi\"<\/a><\/span><\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Kuvio 1. Surkeimmat kasvuluvut vuodelle 2016 (L\u00e4hde: Bloomberg)<\/span><\/span><\/p>\n

Suomi talouskasvun per\u00e4npit\u00e4ji\u00e4<\/strong><\/p>\n

Suomen ennakoitu talouskasvu ei sent\u00e4\u00e4n tule olemaan miinusmerkkinen, sill\u00e4 kasvuksi on ennakoitu +1 %. Miinusmerkkisi\u00e4 talouskasvulukuja on liputettu Ven\u00e4j\u00e4lle (-0,5 %), Ecuadorille (-0,5 %), Kreikalle (-1,8 %), Brasilialle (-2,5 %) ja Venezuelalle (-3,3 %). Prosentit ovat aina prosentteja, ja ne eiv\u00e4t kerro koko totuutta. Suomen osalta kehitys on ollut jo pitk\u00e4\u00e4n negatiivista, mik\u00e4 tekee tilanteesta eritt\u00e4in haastavana. Kun menn\u00e4\u00e4n luvuissa tarpeeksi alas, silloin pienikin kasvu pohjamudista vilkuttaa positiivista lukemaa. Jos kasvua verrattaisiin parhaimpien vuosien bruttotuotantoon, olisi tilanne aika surkea positiivisesta kasvusta huolimatta. Milloin saavutetaan hyvien vuosien tuotantotaso?<\/p>\n

Ehk\u00e4 suomalaisia l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 tieto siit\u00e4, ett\u00e4 samaan niukkaan kasvukategoriaan kuuluvat my\u00f6s Sveitsi ja ikuisen stagnaation valtio Japani.<\/p>\n

Kenell\u00e4 menee hyvin?<\/strong><\/p>\n

Hurjia talouskasvulukuja lupaillaan Intialle (+7,4 %), Vietnamille (6,6 %), Bangladeshille (6,6 %), Kiinalle (6,5 %) ja Sri Lankalle (6,4 %). Kiinan talouskasvu on sellaisissa lukemissa, ettei Suomessa ole koskaan edes unelmoitu sen kaltaisista prosenttiluvuista. Huolimatta Kiinan talouden kasvuluvuista kasvu on kuitenkin hidastunut. Kiina ei en\u00e4\u00e4 kasvakaan 8 %:n vauhdilla, mik\u00e4 sai maailman p\u00f6rssikurssit sy\u00f6ksyyn. P\u00f6rssimarkkinoiden reaktiot eiv\u00e4t aina tunnu kovin j\u00e4rkevilt\u00e4.<\/p>\n

\"Vienti<\/a><\/p>\n

Kuvio 2<\/span><\/span>. Suomen tavaratuonti ja -vienti (L\u00e4hde: Tulli)<\/span><\/p>\n

Suomen vienti vaisua<\/strong><\/p>\n

Suomen viennin huippuvuosi oli vuosi 2008, jonka tasolle ei ole p\u00e4\u00e4sty viel\u00e4k\u00e4\u00e4n. Vuodet 2009\u20132010 olivat viennin osalta katastrofaalisia. Oikeastaan voidaan todeta, ett\u00e4 koko 2010-luku on ollut laskevaa trendi\u00e4. Oikaisu pit\u00e4isi saada nopeasti aikaiseksi.<\/p>\n

Maakohtaisista vientiluvuista Ven\u00e4j\u00e4n vienti on k\u00e4rsinyt eniten, sill\u00e4 viennist\u00e4 on h\u00e4vinnyt 40 % ajanjaksolla 2008\u20132014. Pudotus on viel\u00e4 suurempi, jos vuoden 2015 luvut olisivat mukana tarkastelussa.<\/p>\n

\"Velka_Blogi\"<\/a><\/p>\n

Kuvio 3<\/span><\/span>. Suomen velkaantuminen (L\u00e4hde: Tilastokeskus)<\/span><\/p>\n

Suomen velkaantuminen kasvaa<\/strong><\/p>\n

Kun valtion rahat eiv\u00e4t riit\u00e4, on pakko ottaa velkaa yhteiskunnan py\u00f6ritt\u00e4miseen. Velkatrendi osoittaa jatkuvaa nousua kohti koillista. N\u00e4inh\u00e4n ei voi jatkua, sill\u00e4 edess\u00e4 on pian velkasaneeraus kuten Kreikassa. Euroopan mallioppilas tipahti paarialuokkaan. Miten t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4in k\u00e4vi?<\/p>\n

Vesa Puttonen, joka toimii Aalto-yliopiston rahoituksen professorina, esitti kansanomaisen kehityskuvion: \u201dJos Suomella on velkaa 100 miljardia euroa ja korkoa yksi prosentti, ovat velanhoitokustannukset miljardi euroa. Jos korot ovat kymmenen prosenttia, ovat velanhoitokustannukset kymmenen miljardia euroa. \u201d<\/em><\/p>\n

Puttosen mukaan siin\u00e4 vaiheessa, kun rahoittajien usko menee Suomeen, nousee korkotaso, koska sijoittajien riskit kasvavat: \u201dJos menemme kuilun yli ja velanhoitokustannukset nousevat kymmeneen miljardiin, ei sellaista l\u00f6ydy valtion budjetista. Sitten menev\u00e4t koulut ja sairaalat kiinni. Silloin joku muu tulee m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n asioistamme, kuten Kreikassa. \u201d<\/em><\/p>\n

Ja viel\u00e4 edellisten haasteiden lis\u00e4ksi New Yorkin yliopiston professori Ian Bremmer toteaa seuraavaa:<\/p>\n

“Maahanmuuttovirta ei ole viel\u00e4 edes kunnolla alkanut. Ja he haluavat t\u00e4nne (Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin). Mikseiv\u00e4t haluaisi? Min\u00e4 ainakin haluaisin, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on paljon parempi paikka el\u00e4\u00e4 kuin Syyria. T\u00e4m\u00e4 on paljon parempi paikka kuin Turkki. Ja kuinka kauan luulette, ett\u00e4 Erdogan noudattaa EU:n ohjeita pit\u00e4\u00e4 miljoonia pakolaisia maassaan viime p\u00e4ivien terrori-iskujen j\u00e4lkeen?”<\/em><\/p>\n

Jorma Kananen, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, Liiketalous, tutkimuksen ja kehitt\u00e4misen yliopettaja, jorma.kananen (at) jamk.fi<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen politiikka, talouspolitiikka, sis\u00e4politiikka, pakolaispolitiikka jne. ovat kaikki sekaisin. Tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 Suomen poliittinen johto on menett\u00e4nyt toimintakykyns\u00e4, jos sit\u00e4 nyt on ollutkaan.<\/p>\n","protected":false},"author":48,"featured_media":432,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[60],"tags":[64,70],"class_list":["post-431","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogs","tag-kilpailukyky","tag-suomi"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/finnish-business-review\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/431","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/finnish-business-review\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/finnish-business-review\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/finnish-business-review\/wp-json\/wp\/v2\/users\/48"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/finnish-business-review\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=431"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/finnish-business-review\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/431\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":663,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/finnish-business-review\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/431\/revisions\/663"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/finnish-business-review\/wp-json\/wp\/v2\/media\/432"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/finnish-business-review\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=431"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/finnish-business-review\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=431"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/finnish-business-review\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=431"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}