{"id":631,"date":"2022-11-16T08:33:01","date_gmt":"2022-11-16T06:33:01","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/?p=631"},"modified":"2022-11-16T17:22:49","modified_gmt":"2022-11-16T15:22:49","slug":"tuloksellista-tuva-pedagogiikkaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/2022\/11\/16\/tuloksellista-tuva-pedagogiikkaa\/","title":{"rendered":"Tuloksellista TUVA-pedagogiikkaa"},"content":{"rendered":"\r\n<p class=\"pf0\">Kirjoittajat: Kaisa R\u00e4ty &amp; Riia Palmqvist |\u00a0<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n\r\n\r\n<h2>Johdanto<\/h2>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>P\u00e4\u00e4ministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa (2019) linjattiin, ett\u00e4 valmistavia koulutuksia kehitet\u00e4\u00e4n osana oppivelvollisuuden laajentamista. Koulutusten yhdist\u00e4mist\u00e4 perusteltiin sill\u00e4, ett\u00e4 nivelvaiheen koulutukset olivat osittain p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4. N\u00e4in ollen hakijan saattoi olla vaikea p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 koulutuksista vastasi parhaiten h\u00e4nen koulutustarpeitaan (HE173\/2020). Hallituksen esityksen mukaan muutoksen tavoitteena oli muodostaa mahdollisimman joustava koulutuskokonaisuus, jonka aikana opiskelija saisi riitt\u00e4v\u00e4sti ohjausta ja tukea sek\u00e4 tietoa erilaisista koulutusmahdollisuuksista. Yhten\u00e4 uudistuksen tavoitteena oli my\u00f6s entist\u00e4 tiiviimpi nivelvaiheyhteisty\u00f6. Esille oli noussut my\u00f6s huoli opiskelijoiden yhdenvertaisuuden toteutumisesta maantieteellisesti. Monella alueella oli tarjolla vain yksi nivelvaiheen koulutus, johon valmentavaa koulutusta tarvitsevan nuoren oli osallistuttava riippumatta siit\u00e4, vastasiko se h\u00e4nen tarpeisiinsa ja tavoitteisiinsa.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Tutkintokoulutukseen valmentavat koulutukset (TUVA) alkoivat 1.8.2022. Koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t ovat valmistautuneet alkavaan TUVA-koulutukseen parin vuoden ajan, sill\u00e4 tieto uudesta koulutuksesta tuli, kun oppivelvollisuuden laajentamista ruvettiin valmistelemaan syksyll\u00e4 2019 (OKM n.d.) ja laki tutkintokoulutukseen annettavasta koulutuksesta annettiin 30.12.2020. Kes\u00e4ll\u00e4 2021 Opetushallitus julkaisi koulutuksen perusteet (Opetushallitus 2021), mink\u00e4 j\u00e4lkeen koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t p\u00e4\u00e4siv\u00e4t aloittamaan toteuttamissuunnitelmien tekemisen.<\/p>\r\n<p>TUVA-koulutuksen alkaessa ollaan todella uuden edess\u00e4. TUVA-koulutuksella on oma lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6ns\u00e4 (1215\/2020) ja koulutuksen toteuttaminen vaatii yhteisty\u00f6t\u00e4 eri koulutusasteiden parissa. Uuden koulutuksen alkaminen vaatii paitsi rakenteiden uudelleentarkastelua ja -rakentamista, my\u00f6s uudenlaisen yhteisty\u00f6n synnytt\u00e4mist\u00e4 eri toimijoiden kesken. Uudistuksen my\u00f6t\u00e4 moni opettaja muuttui kymppiluokan opettajasta VALMA-opettajasta tai LUVA-opettajasta TUVA-opettajaksi. Uudet TUVA-opettajat voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 aiemmista valmentavista koulutuksista saamaansa osaamista uudessa roolissaan. Kuitenkin uudistus tuo my\u00f6s muutoksen mahdollisuuden, kun uusi TUVA-koulutus yhdist\u00e4\u00e4 kolme aiempaa traditiota ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Opettajalle TUVA-koulutus antaa paljon liikkumavaraa suunnitteluun ja toteutukseen, sill\u00e4 koulutuksen peruste on v\u00e4lj\u00e4 ja mahdollistaa monenlaisia toteutuksia. T\u00e4m\u00e4 on tarkoituksenmukaista, sill\u00e4 koulutuksen opiskelijat ja n\u00e4iden tavoitteet ovat monimuotoisia ja koulutusta toteutetaan hyvin erilaisissa toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Opiskelijan etu ja tarpeet suuntaavat opiskelun suuntaa, ja siksi ohjaus on TUVA-koulutuksen ytimess\u00e4.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Opettajuutta voidaan tarkastella hyvin monella tavalla. Opettaja on monialainen oman substanssialansa osaaja sek\u00e4 pedagogisesti taitava osaamisen v\u00e4litt\u00e4j\u00e4 (esim. Tiilikka 2004). Maunu (2018) tarkastelee (ammatillisen) opettajan ammatti-identiteetti\u00e4 opettajan, kasvattajan ja n\u00e4iden v\u00e4liin j\u00e4\u00e4v\u00e4n uuden opettajan roolin kautta. Beijaard ja muut (2000) tarkastelevat opettajan ammatti-identiteetti\u00e4 kolmen dimension kautta: aineenhallinnan asiantuntijana, didaktisena asiantuntijana sek\u00e4 pedagogisena asiantuntijana (ks. my\u00f6s Sepp\u00e4nen 2018; Berg 2022). Didaktiseen asiantuntijuuteen kuuluu, ett\u00e4 opettaja osaa opettaa oman aineensa, mutta my\u00f6s huomioida erilaiset oppijat ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sopivia opetusmetodeja. Pedagoginen asiantuntija taas kasvattaa ja kohtaa, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 toimii yhteisty\u00f6ss\u00e4 muiden kasvatusalan toimijoiden kanssa.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>TUVA-opettajan ty\u00f6ss\u00e4 tarvitaan paitsi vahvaa substanssiosaamista, my\u00f6s erityisen vahvaa kasvattajan osaamista, sill\u00e4 TUVA-koulutuksen opiskelijat tulevat hyvin monenlaisista taustoista. \u00a0Osa opiskelijoista on perusopetuksesta tulevia tai tutkintokoulutuksen keskeytt\u00e4neit\u00e4 oppivelvollisia nuoria, osa taas tutkintokielen sek\u00e4 yhteiskunta- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitoja kehitt\u00e4vi\u00e4 maahan muuttaneita aikuisia. TUVA-koulutusta j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n my\u00f6s vaativana erityisen\u00e4 tukena niille opiskelijoille, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia tai sairaus tai vamma, jonka vuoksi opiskelija tarvitsee tukea opintoihinsa. \u00a0N\u00e4in ollen TUVA-opettajan ty\u00f6nkuva voi vaihdella suuresti. TUVA-koulutuksen piirist\u00e4 j\u00e4\u00e4v\u00e4t pois vain opiskelijat, joille osallistuminen TELMA-koulutukseen on hy\u00f6dyllisint\u00e4.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Opettajien kelpoisuusasetuksen (986\/1998) mukaan TUVA-opettajalta vaaditaan perusopetuksen, lukion tai ammatillisen koulutuksen opettajan kelpoisuus. TUVA-opettajat tulevat siis erilaisista toimintaymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4, mik\u00e4 tuottaa omat etunsa ja haasteensa. Yhteisen ymm\u00e4rryksen etsiminen ja l\u00f6yt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta voidaan toteuttaa monipuolista opiskelijan etujen mukaista koulutusta. Yhteisen n\u00e4kemyksen l\u00f6yt\u00e4minen vaatii keskusteluja oman oppilaitoksen, alueen ja koko Suomen TUVA-toimijoiden kanssa.\u00a0<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa pohdimme, millaista on TUVA-pedagogiikka. Tarkastelemme TUVA-pedagogiikkaa erityisesti Beijaardin ja muiden (2000) kuvaamaan pedagogisen asiantuntijuuden sek\u00e4 Maunun (2018) esitt\u00e4m\u00e4n kolmannen opettamisen dimension eli \u201cuuden opettajuuden\u201d kautta. Ajatuksia hyv\u00e4\u00e4n TUVA-pedagogiikkaan on syntynyt Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammatillisen opettajakorkeakoulun (Jamk) toteuttamissa ja Opetushallituksen rahoittamissa \u201cMinustako TUVA-opettaja&#8221; ja \u201cMin\u00e4 TUVA-opettajana&#8221; -hankkeiden koulutuksissa. Taustamateriaalina ja innoittajana on my\u00f6s TUVA-opettajan identiteetti -tutkimusta varten ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4mme haastatteluaineisto. TUVA-opettajat tuovat koulutuksissa ja haastatteluissa esille kasvatukseen ja kohtaamiseen liittyvi\u00e4 teemoja ja substanssiosaaminen j\u00e4\u00e4 taustalle.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<h2>Monimuotoinen TUVA-koulutus<\/h2>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Osana oppivelvollisuuden laajentamista uudistettiin nivelvaiheiden koulutusta. Aiemmin perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheeseen oli syntynyt kolme koulutusta, joilla oli jokaisella omat ominaispiirteens\u00e4. Perusopetuksen lis\u00e4opetus eli nk. \u201ckymppiluokka\u201d oli tarjolla perusopetuksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4neille nuorille, jotka halusivat vahvistaa perusopetuksen sis\u00e4lt\u00f6jen osaamistaan tai korottaa perusopetuksen arvosanoja. Lis\u00e4opetukseen osallistuminen oli mahdollista vain perusopetuksen p\u00e4\u00e4tt\u00f6todistuksen saaneille joko heti perusopetuksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4misen j\u00e4lkeen tai sit\u00e4 seuraavan lukuvuoden aikana. Opetusta j\u00e4rjestettiin omissa opetusryhmiss\u00e4, mutta osassa kouluista lis\u00e4opetuksen oppilas osallistui perusopetuksen 9. luokan oppitunneille niilt\u00e4 osin, joihin h\u00e4nen tavoitteensa kohdistuivat. Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA) oli suunnattu sek\u00e4 perusopetusta p\u00e4\u00e4tt\u00e4ville nuorille, ett\u00e4 muille valmentavaa koulutusta tarvitseville. VALMA-koulutuksesta suunnattiin sen nimen mukaisesti ammatilliseen (perus)koulutukseen. VALMA-koulutukseen voitiin harkinnanvaraisen haun kautta ottaa my\u00f6s opiskelijoita, joilla ei ollut perusopetuksen p\u00e4\u00e4tt\u00f6todistusta. Lukioon valmistava koulutus (LUVA) oli suunnattu maahanmuuttotaustaisille nuorille, jotka olivat k\u00e4yneet perusopetuksensa muulla kielell\u00e4 kuin suomen, ruotsin tai saamen kielell\u00e4. Yhteist\u00e4 kaikille valmentaville koulutuksille oli opiskeluvalmiuksien vahvistaminen, arjen- ja el\u00e4m\u00e4nhallintataitojen sek\u00e4 opiskelu- tai tutkintokielen vahvistaminen.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain (1215\/2020) mukaan TUVA-koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet siirty\u00e4 tutkintokoulutukseen ja suoriutua koulutuksesta. TUVA-koulutus suunnitellaan opiskelijan tarpeiden ja tavoitteiden mukaan yhdess\u00e4 opiskelijan kanssa. Koulutus voi olla perus- ja opiskelutaitoja vahvistava kokonaisuus tai ohjauksellinen, jolloin opiskelija pohtii omia urasuunnitelmiaan ja kokeilee erilaisia aloja TUVA-koulutuksen aikana. Osana TUVA-koulutusta opiskelijalla on oikeus korottaa perusopetuksen arvosanoja sek\u00e4 suorittaa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osia omien valmiuksiensa ja tavoitteidensa mukaisesti. Kuitenkin koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 vastaa siit\u00e4, ett\u00e4 opiskelijan TUVA-koulutuksesta tulee mielek\u00e4s kokonaisuus, joka vastaa opiskelijan tarpeisiin ja tavoitteisiin.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>TUVA-koulutusta voivat j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ammatillista koulutusta, lukiokoulutusta sek\u00e4 perusopetusta j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t oppilaitokset. Ennen koulutuksen aloittamista j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t laativat tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain (1215\/2020) mukaisen koulutuksen toteuttamissuunnitelman, jossa kuvataan muun muassa koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n tarjoamat koulutuksen osat ja muilta koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jilt\u00e4 hankittavat koulutuksen osat. Lis\u00e4ksi toteuttamissuunnitelmassa kuvataan kodin ja oppilaitoksen v\u00e4linen yhteisty\u00f6 oppivelvollisten kohdalla sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteisty\u00f6, kansainv\u00e4linen yhteisty\u00f6 sek\u00e4 yhteisty\u00f6 muiden toimijoiden kanssa (Opetushallitus 2021). Suunnitelma toimii sek\u00e4 opettajien ty\u00f6n ett\u00e4 opiskelijoiden opintojen suunnittelun pohjana.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<h2>Kohtaaminen keski\u00f6ss\u00e4<\/h2>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Kohtaamisosaaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kaikille opettajille, mutta valmentavissa koulutuksissa kohtaamisen merkitys erityisesti korostuu. Monella valmentavan koulutuksen opiskelijalla on erilaisia haasteita el\u00e4m\u00e4nhallinnan ja\/tai oppimisen kanssa. Kohtaamisen merkityst\u00e4 korostivat koulutuksiin osallistuvat opettajat ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n, ja sit\u00e4 painottaa my\u00f6s Tapani (2020) artikkelissaan VALMA-opettajien ty\u00f6st\u00e4.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>TUVA-opettajan tulee osata kohdata opiskelija kokonaisvaltaisesti ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntilannetta iloineen ja haasteineen. Valmentavan koulutuksen opiskelijoiden hyvinvointiin liittyen ei l\u00f6ydy tilastotietoa, mutta voidaan olettaa, ett\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 useammalla valmentavan koulutuksen opiskelijalla on taustallaan el\u00e4m\u00e4nhallintaan ja oppimiseen vaikeuttavia tekij\u00f6it\u00e4, esimerkiksi oppimisen vaikeuksia, koulukiusaamista tai mielenterveyden haasteita. Opiskelijoiden moninaiset ongelman haastavat opettajan osaamisen p\u00e4ivitt\u00e4isiss\u00e4 kohtaamisissa. \u00a0<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Kohtaaminen on keski\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s silloin, kun puhutaan pedagogisesta hyvinvoinnista. Erkkil\u00e4n ja Peurungan (2021) mukaan pedagoginen hyvinvointi rakentuu voimaannuttavien opetusmenetelmien, kohtaamisen sek\u00e4 hyv\u00e4n huomaamisen kautta ja parhaimmillaan rakentaa opiskelijan min\u00e4pystyvyytt\u00e4 ja positiivista kokemusta itsest\u00e4 oppijana. Positiivisia kohtaamisia syntyy esimerkiksi silloin, kun opettaja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 positiivisen pedagogiikan (Kiikeri 2021; Wenstr\u00f6m 2020) tai vahvuuspedagogiikan (ks. esim. Uusitalo-Malmivaara 2014) ty\u00f6tapoja. N\u00e4iss\u00e4 l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n liikkeelle rakentamalla oppijan vahvuuksista positiivista oppimisilmapiiri\u00e4, mutta my\u00f6s opiskelijan positiivista k\u00e4sityst\u00e4 omista taidoistaan ja kyvyist\u00e4\u00e4n.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>TUVA-opettaja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toiminnallaan esimerkki\u00e4 siit\u00e4, miten kunnioittavassa vuorovaikutuksessa ollaan. Parhaimmillaan TUVA-vuosi tuo opiskelijalle rohkeutta ja osaamista toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<h2>Kasvattaminen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4<\/h2>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Opettajan rooli kasvattajana on merkityksellinen osana TUVA-koulutusta. Koulutuksessa painottuu laaja-alainen osaaminen (Opetushallitus 2021), mik\u00e4 pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n opiskelijan hyvinvoinnin ja yhteiskunnan j\u00e4senen\u00e4 toimimisen. Kasvattajan rooli vaihtelee riippuen siit\u00e4, millaisessa opetusryhm\u00e4ss\u00e4 opettaja toimii. Nuorten, suoraan peruskoulusta tulevien kohdalla el\u00e4m\u00e4ntaitojen opettaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, kun taas aikuisten kanssa yhteiskuntaan, mahdollisesti uuteen kieleen ja kotimaahan sek\u00e4 ehk\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n sitoutuminen vaatii opettajalta paitsi tiedonlevitt\u00e4j\u00e4n, my\u00f6s er\u00e4\u00e4nlaista kasvattajan ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Kasvatusty\u00f6 tapahtuu kohtaamisen ja vuorovaikutuksen kautta. Maunun (2018) mukaan opettajan rooli kasvattajana n\u00e4kyy kokonaisvaltaisena opiskelijasta ja h\u00e4nen toimintakyvyst\u00e4\u00e4n huolehtimisena, henkil\u00f6kohtaisena vuorovaikutuksena opiskelijoiden kanssa sek\u00e4 opetettavien asioiden kytkemisen\u00e4 laajempiin yhteiskunnan ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen teemoihin. Maunun (2018) tutkimuksen mukaan opettajat kuvaavat kasvattajana toimimistaan my\u00f6s niin, ett\u00e4 opiskelijoiden kanssa tehd\u00e4\u00e4n muutakin kuin asiakeskeist\u00e4 opetusta. T\u00e4llaisen toiminnan koettiin parantavan opiskelijaryhm\u00e4n ilmapiiri\u00e4 ja sit\u00e4 kautta opettamisen ja oppimisen edellytyksi\u00e4. TUVA-koulutuksen aikana opiskelijoita tuetaan ottamaan vastuuta opinnoistaan, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4\u00e4n ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n sek\u00e4 harjaantuvat demokraattiseen toimintaan ja osallisuuteen (Opetushallitus 2021).<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<h2>Yksil\u00f6llisten polkujen suunnittelua ja rakentamista<\/h2>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa (1215\/2020) koulutuksen tavoitteet ilmaistaan yleisell\u00e4 tasolla: tavoitteena on tuottaa valmiuksia hakeutua ja suorittaa toisen asteen koulutus. Lain (1215\/2020) mukaan opiskelijalla tulee olla mahdollisuus yksil\u00f6llisiin valintoihin. TUVA-koulutus suunnitellaan ja toteutetaan opiskelijoiden yksil\u00f6llisten tavoitteiden ja valmiuksien pohjalta. TUVA-koulutuksen s\u00e4\u00e4d\u00f6kset antavat laajemmat mahdollisuudet yksil\u00f6llisten polkujen toteuttamiseen kuin tutkintokoulutuksessa, jossa opetussuunnitelma tai tutkinnon peruste m\u00e4\u00e4rittelee koulutuksen toteutumista.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Yksil\u00f6lliset polut rakennetaan silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en opiskelijan tulevaisuuden suunnitelmia eli minne TUVA-opiskelija t\u00e4ht\u00e4\u00e4 valmentavan koulutuksen j\u00e4lkeen. TUVA-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n (1215\/2020) liittyy my\u00f6s se, ett\u00e4 opiskelijalla on oikeus TUVA-koulutuksen aikana suorittaa lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen opintoja omien toiveidensa mukaisesti. N\u00e4iden opintojen suorittaminen on kurkistus toisen asteen opintoihin, ja tukee omien valintojen tekemisess\u00e4. Kynnys koulutuskokeiluihin tulisi olla matala. N\u00e4in ollen esimerkiksi lukio-opintoihin voidaan rakentaa kokonaisuus, jossa esimerkiksi lukiossa tapahtuvien opintojen lis\u00e4ksi opiskelija saa TUVA-ryhm\u00e4ss\u00e4 tukea kotiteht\u00e4vien tekemiseen sek\u00e4 opiskelu- ja tutkintokielen vahvistamiseen ja \u00a0\u00a0tukiopetusta. Yksil\u00f6llisten polkujen rakentaminen edellytt\u00e4\u00e4 toimivia ohjauksen ja tuen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 (ks. Niemi &amp; Jahnukainen 2018).<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<h2>Yhteis\u00f6llisyyden rakentamista<\/h2>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Yksil\u00f6llisten polkujen lis\u00e4ksi on t\u00e4rke\u00e4 huolehtia yhteis\u00f6llisyyden kehitt\u00e4misest\u00e4 opiskelijoiden v\u00e4lille (ks. Deci &amp; Ryan 2000; Burman 2019). TUVA-koulutuksesta yhteis\u00f6llisyyden rakentaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 osalla valmentavan koulutuksen opiskelijoista saattaa olla puutteelliset sosiaaliset taidot ja toisaalta osalla opiskelijoista on taustalla ik\u00e4vi\u00e4 ryhm\u00e4kokemuksia, esimerkiksi kokemuksia koulukiusaamisesta. N\u00e4ille opiskelijoille TUVA-koulutus antaa mahdollisuuden positiiviseen ryhm\u00e4kokemukseen.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Yhteis\u00f6llisyys ja sen merkitys nousee keski\u00f6\u00f6n my\u00f6s aiemmista valmentavista koulutuksista tehdyiss\u00e4 opinn\u00e4ytet\u00f6iss\u00e4 (K\u00e4rkk\u00e4inen 2013; Pietil\u00e4inen 2018). Tutkimuksiin haastatellut valmentavan koulutuksen opiskelijat pitiv\u00e4t kaverisuhteita ja yhteishenke\u00e4 (Pietil\u00e4inen 2018) sek\u00e4 yhteis\u00f6llisyydett\u00e4 (K\u00e4rkk\u00e4inen 2013) valmentavan koulutuksen yhten\u00e4 keskeisen\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4.\u00a0<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<h2>Onnistunutta ohjausta<\/h2>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Ohjauksella on keskeinen rooli TUVA-koulutuksessa. Opiskelijalla on tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain (1215\/2020) mukaan oikeus saada henkil\u00f6kohtaista ja muuta tarpeellista koulutuksen suorittamiseen ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyv\u00e4\u00e4 opinto-ohjausta. Lis\u00e4ksi koulutuksen perusteissa ainoa yhteinen tutkinnon osa liittyy ohjaukseen, sill\u00e4 TUVA-koulutukseen osallistujalle on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 2 viikkoa opiskelu- ja urasuunnittelutaitoja.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Jahnukainen ja muut (2019) tarkastelevat artikkelissaan valmentavassa koulutuksessa annettavaa opinto-ohjausta. Valmentavassa koulutuksessa opinto-ohjauksen erityisen\u00e4 tavoitteena on tarjota opiskelijoille mahdollisuus parantaa edellytyksi\u00e4\u00e4n siirty\u00e4 jatko-opintoihin ja tukea opiskelijoiden kiinnittymist\u00e4 ajatukseen opintojen jatkamisesta. Lis\u00e4ksi opiskelijoita rohkaistaan toisen asteen opintoihin my\u00f6s aikuisi\u00e4ll\u00e4. Opinto-ohjaajien sek\u00e4 muun monialaisen henkil\u00f6st\u00f6n TUVA-osaaminen on t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa. Uuden koulutuksen alkaessa my\u00f6s n\u00e4iden ammattiryhmien erityisosaaminen tulisi varmistaa t\u00e4ydennyskoulutuksella.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Opinto-ohjauksella viitataan opinto-ohjaajan antamaan ohjaukseen, mutta ohjaus osana TUVA-koulutusta on jokaisen opettajan ty\u00f6t\u00e4, sill\u00e4 moni TUVA-koulutuksen opiskelija tarvitsee jatkuvaa tukea sek\u00e4 opiskelutaitojen kehitt\u00e4misess\u00e4 ett\u00e4 oman urapolun hahmottamisessa. Kukkonen ja Jussila (2021) tarkastelevat opettajaa ohjaajana. Ohjaus perustuu luottamukselliseen suhteeseen, avoimeen kuunteluun ja keskusteluun opiskelijan vahvuuksista ja tavoitteista. Opiskelijan itsetuntemus ja selvyys siit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n haluaa ja mihin h\u00e4nell\u00e4 on edellytyksi\u00e4, ovat rakennusaineita opintojen j\u00e4lkeisille opintojen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tavoitteille.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>TUVA-koulutuksessa ohjausta haastaa se, ett\u00e4 moni opiskelija on erityisen tuen tarpeessa. T\u00e4ll\u00f6in opiskelijan aktiivinen rooli ohjauksessa saattaa muuttua passiivisemmaksi. T\u00e4llaista ohjausta haastateltavat kuvaavat Str\u00f6min ja Bj\u00f6rk-\u00c5manin (2022) tutkimuksessa luotsaamiseksi, patistamiseksi, tien n\u00e4ytt\u00e4miseksi ja k\u00e4dest\u00e4 kiinni ottamiseksi.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<h2>Vahvaa (erityis)pedagogista osaamista<\/h2>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Heterogeenisen opiskeluryhm\u00e4n kanssa ty\u00f6skentely vaatii opettajalta hyvi\u00e4 pedagogisia taitoja. Opettajan taitoina esitt\u00e4\u00e4 asiat selke\u00e4sti ja yksinkertaisesti, toisaalta osata keskitty\u00e4 ydinasioihin. Opiskelumotivaation yll\u00e4pit\u00e4minen voi olla haastavaa osalle opiskelijoista ja opettajan tulisi osata huomioida se. Opettajan on hyv\u00e4 osata k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 moninaisia opetusmenetelmi\u00e4, esimerkiksi toiminnallisuus opetuksessa voi tukea opiskelijan motivoitumista ja oppimista. Maunun (2019) mukaan opiskelijoille t\u00e4rkeit\u00e4 hyv\u00e4n opettajan piirteit\u00e4 ovat opiskelijal\u00e4ht\u00f6inen ja ohjaava ty\u00f6ote, pyrkimys ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 opiskelijoita ja panostaminen hyv\u00e4\u00e4n vuorovaikutukseen heid\u00e4n kanssaan.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Suurella osalla TUVA-koulutukseen osallistuvista opiskelijoista on erilaisia haasteita koulutukseen liittyen. Jahnukaisen ja muiden (2019) mukaan valmentava koulutus on my\u00f6s osin erityisopetuksellista toimintaa, koska koulutuksen keskeisiin kohderyhmiin kuuluvat erilaista tukea opinnoissaan tarvitsevat opiskelijat, esimerkiksi koko perusopetuksen ajan erityisopetuksessa opiskelleet nuoret mutta my\u00f6s maahanmuuttotaustaiset nuoret. On kuitenkin huomioitava, ett\u00e4 TUVA-koulutukseen osallistuu my\u00f6s ryhmi\u00e4, joilla ei ole erityisen tuen tarpeita, esimerkiksi tarvittavaa opiskelu- ja tutkintokielt\u00e4 opiskelevat aikuiset. Erilaisten oppimisen haasteiden kanssa ty\u00f6skentely vaatii opettajalta my\u00f6s erityispedagogia taitoja.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>My\u00f6s kielitietoinen opettajuus painottuu valmentavassa koulutuksessa. Monella opiskelijalla on vaillinainen opiskelu- ja tutkintokielen osaaminen. Kielitietoiset ty\u00f6tavat linkitet\u00e4\u00e4n kaikkiin koulutuksen osiin. Opettajan tulee mietti\u00e4, millaista kirjallista ja suullista kielitaitoa opiskelija tarvitsee toisen asteen koulutuksessa ja rakentaa tarvittavaa kielitaitoa pitk\u00e4j\u00e4nteisesti koko valmentavan koulutuksen ajan. Kielitietoinen opettaja huomioi kielen oppimisen kaikissa opetustilanteissa ja mukauttaa sek\u00e4 puhutun ett\u00e4 kirjoitetun kielen opiskelijoiden tason mukaisesti (Opetushallitus n.d.). Opettaja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4kseen kuvia ja piirroksia, erilaisia sanastoja ja teht\u00e4vi\u00e4, jotka liitt\u00e4v\u00e4t opeteltavan asian opiskelijan aikaisempaan kokemukseen. Samalla opettaja avaa tekstin rakennetta ja kiinnitt\u00e4\u00e4 opiskelijan huomion tekstilajin tyypillisiin piirteisiin, tekstin etenemisj\u00e4rjestykseen sek\u00e4 sidoskeinoihin (Kielitietoisen opettajan opas 2019).<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<h2>Uudenlaista yhteisty\u00f6t\u00e4<\/h2>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Yhteisty\u00f6 ja sen tekeminen painottuu TUVA-koulutuksessa. TUVA-koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4miseen vaaditaan eri koulutusasteiden yhteisty\u00f6t\u00e4, sill\u00e4 vain harvalla koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on oikeudet perusopetukseen, ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen. Jotta opiskelijalla on tosiasiallinen mahdollisuus esimerkiksi korottaa perusopetuksen arvosanoja, suorittaa lukiokoulutuksen jaa ammatillisen koulutuksen opintoja, tarvitaan toimivaa yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Laadukasta TUVA-koulutusta ei voi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ilman yhteisty\u00f6t\u00e4 oman oppilaitoksen sis\u00e4ll\u00e4. Erilaiset tutustumiset ja koulutuskokeilut ovat osa opiskelijan TUVA-polkua ja siihen tarvitaan toimivat mallit oppilaitoksen sis\u00e4ll\u00e4. Lis\u00e4ksi yhteisty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n esimerkiksi opiskeluhuollon kanssa, jotta opiskelijoiden erilaisiin tuen tarpeisiin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n kiinni koulutuksen aikana ja n\u00e4in raivataan tilaa oppimiselle ja opiskelulle toisella asteella. Opiskelijalla saattaa my\u00f6s olla erilaisia hoito- ja kuntoutustahoja, joiden kanssa TUVA-toimijat tekev\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Yhteisty\u00f6t\u00e4 oppilaitoksen ulkopuolelle tehd\u00e4\u00e4n useiden toimijoiden kanssa. Oppivelvollisten kohdalla t\u00e4rkeit\u00e4 yhteisty\u00f6kumppaneita on huoltajien lis\u00e4ksi kunnan oppivelvollisten ohjauksesta ja valvonnasta vastuussa oleva ty\u00f6ntekij\u00e4. Lis\u00e4ksi yhteisty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n nuorisoty\u00f6n, ty\u00f6pajojen ja yritysten kanssa, sill\u00e4 TUVA-koulutukseen voi sis\u00e4lty\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtuvaa koulutusta.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<h2>TUVA haastaa ja tarjoaa mahdollisuuksia<\/h2>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>TUVA-koulutus tarjoaa mahdollisuuksia paitsi opiskelijoille, my\u00f6s opettajille. TUVA-opettajalla on mahdollisuus uudessa koulutuksessa toimiessaan vied\u00e4 eteenp\u00e4in kaikkia opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n (2022) m\u00e4\u00e4rittelemi\u00e4 opettajan asiantuntijuuden ja osaamisen tavoitteita: laaja-alainen perusosaaminen, uutta luovaa asiantuntijuutta ja toimijuutta sek\u00e4 oman osaamisen ja oppilaitoksen jatkuvan kehitt\u00e4minen.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>TUVA-koulutus tarjoaa ymp\u00e4rist\u00f6n, jossa on, tai ainakin pit\u00e4isi olla, aikaa pys\u00e4hty\u00e4 opiskelijan asioiden \u00e4\u00e4relle (ks. my\u00f6s Tapani 2020). Koska tavoitteet asetetaan opiskelijalle yksil\u00f6llisesti, voidaan opetuskin suunnitella monilla tavoin. Valmentava koulutus tarjoaakin nykyisess\u00e4 yhteiskunnassa ainutlaatuisen mahdollisuuden pys\u00e4hty\u00e4 opiskelijan omien tavoitteiden ja tarpeiden \u00e4\u00e4relle.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Opettajien kelpoisuusasetuksen (986\/1998) mukaisesti TUVA-opettajaksi kelpoinen opettaja, jolla on perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen tai lukiokoulutuksen opetuksen kelpoisuus. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 TUVA-opettajalta vaaditaan monialaista osaamista. Valmentavan opettajan ty\u00f6 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 usein opettamista enemm\u00e4n kasvatuksellisia ja ohjauksellisia elementtej\u00e4. \u00a0TUVA-opettaja tarvitsee runsaasti ohjauksellisia taitoja tukeakseen opiskelijoiden itsetuntemusta ja uravalintaa, ja monessa ryhm\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s erityispedagogisia taitoja. Usein kielitietoisuus painottuu, sill\u00e4 monella osallistujalla on haasteita tutkintokielen osaamisen kanssa. Uudet yhteisty\u00f6kuviot haastavat TUVA-opettajan kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 yhteisty\u00f6verkostoa ett\u00e4 yhteisty\u00f6taitoja.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Valmentava koulutus on kestoltaan lyhyt, mutta sen merkitys er\u00e4\u00e4nlaisena risteyskohtana voi olla opiskelijan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 (ks. K\u00e4rkk\u00e4inen 2013; Pietil\u00e4inen 2018). Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 TUVA-opettajalla on osaamista kohdata opiskelija yksil\u00f6n\u00e4 ja luotsata h\u00e4nt\u00e4 eteenp\u00e4in toisen asteen koulutukseen.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<h2>TUVAn tulevaisuus<\/h2>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa TUVA-todellisuutta on eletty muutama kuukausi. Tasalaatuisen koulutuksen ja toimivan yhteisty\u00f6n rakentaminen vie aikaa, mink\u00e4 vuoksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 keskusteluja paikallisesti ja valtakunnallisesti jatketaan. Yhteinen keskustelu ja yhteiskehitt\u00e4minen kaikilla tasoilla on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta TUVA-koulutus vastaa opiskelijoiden tarpeisiin my\u00f6s opiskelija-aineksen muuttuessa.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>TUVAn kehitt\u00e4minen ja kehittyminen tarvitsee jatkuvaa vaikuttamisen arviointia ja tutkimusta, jotta toimintaa voidaan kehitt\u00e4\u00e4 jatkuvasti. Jamk jatkaa TUVA-toimijoiden t\u00e4ydennyskouluttamista yhdess\u00e4 muiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi opetushallituksen rahoittamilla TUVA-koulutuksilla on pyritty rakentamaan yhteist\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa TUVA-koulutuksen toteuttamiseen sek\u00e4 TUVA-opettajuuteen. Jatkuva keskustelu on kuitenkin tarpeen, jotta l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n yhteinen ymm\u00e4rrys, linkityst\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteuttamisen sek\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00f6sten v\u00e4lill\u00e4 ja yhteinen tahtotila sek\u00e4 yhteinen TUVA-todellisuus. Samalla kuin aikaisemmista koulutuksista voidaan ammentaa osaamista ja k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4, on my\u00f6s uskallettava luoda uutta. Jostain vanhasta pit\u00e4\u00e4 osata luopua, jotta on tilaa ottaa jotain uutta tilalle.<\/p>\r\n<h3>Kirjoittajat:<\/h3>\r\n<p>Kaisa R\u00e4ty, yliopettaja, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu, etunimi.sukunimi@jamk.fi<\/p>\r\n<p>Riia Palmqvist, tutkija, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu<\/p>\r\n<p>&nbsp;<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<h3>L\u00e4hteet<\/h3>\r\n\r\n\r\n\r\n<ul>\r\n<li>Asetus opetustoimen henkil\u00f6st\u00f6n kelpoisuusvaatimuksista 986\/1998. <a href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/1998\/19980986\">https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/1998\/19980986<\/a><\/li>\r\n<li>Beijaard, D., Verloop, N. &amp; Vermunt, J. D. (2000). Teachers\u2019 perceptions of professional identity: An exploratory study from a personal knowledge perspective. <em>Teaching and Teacher Education<\/em>, 16(7), 749\u20137<\/li>\r\n<li>Berg, A. (2022). <em>Opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen opettajan ty\u00f6 ja ammatillinen identiteetti. \u201dKokemuksia OPVA-opettajan arjesta\u201d<\/em>. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.<\/li>\r\n<li>Burman, O. (2019). <em>Oppimisilmapiirin tekij\u00f6in\u00e4 ilo, psykologinen omistajuus sek\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4inen oppiminen &#8211; oppimisen ilon rakenneyht\u00e4l\u00f6mallinnus<\/em>. Akateeminen v\u00e4it\u00f6skirja. It\u00e4-Suomen yliopisto.<\/li>\r\n<li>\r\n\r\nDeci, E. L. &amp; Ryan, R. M. (2000). The&#8221; what&#8221; and&#8221; why&#8221; of goal pursuits: Human needs and the self-determination of behavior. <em>Psychological inquiry<\/em>, 11(4), 227\u2013268. http:\/\/academic.udayton.edu\/jackbauer\/readings%20595\/deci%2000%20goals% 20sdt.pdf\r\n\r\nErkkil\u00e4, R. &amp; Peurunka, S. (2021). Pedagoginen hyvinvointi voimaannuuttaa ja osallistaa opettajan ja opiskelijan. <em>Oamk Journal <\/em>23.6.2021. <a href=\"https:\/\/oamk.fi\/oamkjournal\/2021\/pedagoginen-hyvinvointi-voimaannuttaa-ja-osallistaa-opettajan-ja-opiskelijan\/\">https:\/\/oamk.fi\/oamkjournal\/2021\/pedagoginen-hyvinvointi-voimaannuttaa-ja-osallistaa-opettajan-ja-opiskelijan\/<\/a>\r\n\r\n<\/li>\r\n<li>HE 173\/2020. Hallituksen esitys eduskunnalle oppivelvollisuuslaiksi ja er\u00e4iksi siihen liittyviksi laeiksi 173\/2020.<\/li>\r\n<li>\r\n\r\nKiikeri, P. (2021). Ammatillisen koulutuksen opettaja positiivisen pedagogiikan py\u00f6rteiss\u00e4. e<em>Signals <\/em>25.11.2021. <a href=\"https:\/\/esignals.fi\/pro\/2021\/11\/25\/ammatillisen-koulutuksen-opettaja-positiivisen-pedagogiikan-pyorteissa\/#da2a10f0\">https:\/\/esignals.fi\/pro\/2021\/11\/25\/ammatillisen-koulutuksen-opettaja-positiivisen-pedagogiikan-pyorteissa\/#da2a10f0<\/a>\r\n\r\n<\/li>\r\n<li>Jahnukainen, M., Kivirauma, J., Laaksonen, L. M., Niemi, A-M. &amp; Varjo, J. (2019). Opotunteja ja erityist\u00e4 tukea: Ohjaus ja tuki koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Teoksessa M. Jahnukainen, M. Kalalahti &amp; J. Kivirauma (toim). <em>Oma paikka haussa: Maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus<\/em>. Gaudeamus, 29\u2013498.<\/li>\r\n<li>\r\n\r\n<em>Kielitietoisen opettajan opas.<\/em> (2019.) Tarja Ruohonen (toim.) eNorssi &#8211; opettajankouluttajien yhteisty\u00f6verkosto. <a href=\"https:\/\/enorssi.fi\/wordpress\/wp-content\/uploads\/Kielitietoisen-opettajan-opas-12-2019.pdf\">https:\/\/enorssi.fi\/wordpress\/wp-content\/uploads\/Kielitietoisen-opettajan-opas-12-2019.pdf<\/a>\r\n\r\n<\/li>\r\n<li>Kukkonen, H. &amp; Jussila, A. (2021). Opettaja ohjaajana. <em>TAMKJournal<\/em> 31.3.2021. <a href=\"https:\/\/sites.tuni.fi\/tamk-julkaisut\/pedagogiset-ratkaisut\/opettaja-ohjaajana\/\">https:\/\/sites.tuni.fi\/tamk-julkaisut\/pedagogiset-ratkaisut\/opettaja-ohjaajana\/<\/a>\r\n\r\n<\/li>\r\n<li>Kukkonen, H., Jussila, A. &amp; Ahokas, M. (2022). VALMA-ohjauksen piirteit\u00e4. Teoksessa P. Kaitala &amp; S. Uusinoka (toim.) <em>Erityisen hyv\u00e4 tuki ja ohjaus \u2013 oppijan oikeus, opettajan taito<\/em>. HAMKin e-julkaisuja 2\/2022, 129\u2013146. <a href=\"https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-784-836-7\">https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-784-836-7<\/a>\r\n\r\n<\/li>\r\n<li>K\u00e4rkk\u00e4inen, M. (2013). <em>Ammattistartin anti. Tarinoita nivelvaiheesta \u2013 Kun kaikki on ihan yht\u00e4 kujalla siit\u00e4, ett\u00b4 mihin me ollaan menossa<\/em>. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma<\/li>\r\n<li>Laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta 1215\/2020. <a href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2020\/20201215\">https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2020\/20201215<\/a>\r\n\r\n<\/li>\r\n<li>Maunu, A. (2018). Opettaja, kasvattaja ja jotain muuta. Ammatillisten opettajien ammatti-identiteetti arjen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen n\u00e4k\u00f6kulmasta. <em>Ammattikasvatuksen aikakauskirja<\/em>, 20(4), 70\u201387<\/li>\r\n<li>Maunu, A. (2019). Opiskelijal\u00e4ht\u00f6inen ja ohjaava. Hyv\u00e4 ammatillinen opettaja opiskelijoiden n\u00e4k\u00f6kulmasta. <em>Kasvatus<\/em>, 50 (4), 269\u2013283.<\/li>\r\n<li>\r\n\r\nNiemi, A.-M., &amp; Jahnukainen, M. (2018). Tuen tarve, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4painotteisuus ja itsen\u00e4isyyden vaatimus ammatillisen koulutuksen kontekstissa. <em>Ammattikasvatuksen aikakauskirja<\/em>, 20(1), 9\u201325.<\/li>\r\n<li>\r\n\r\nOpetushallitus. (n.d.). <em>Kielitietoisuus TUVA-koulutuksessa<\/em>. Luettu 19.9.2022. <a href=\"https:\/\/www.oph.fi\/fi\/koulutus-ja-tutkinnot\/kielitietoisuus-tuva-koulutuksessa\">https:\/\/www.oph.fi\/fi\/koulutus-ja-tutkinnot\/kielitietoisuus-tuva-koulutuksessa<\/a>\r\n\r\n<\/li>\r\n<li>Opetushallitus. (2021). <em>Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus<\/em>. OPH-1488-2021. <a href=\"https:\/\/eperusteet.opintopolku.fi\/#\/fi\/tutkintoonvalmentava\/7534950\/tiedot\">https:\/\/eperusteet.opintopolku.fi\/#\/fi\/tutkintoonvalmentava\/7534950\/tiedot<\/a>\r\n\r\n<\/li>\r\n<li>OKM. (n.d.).<em>Oppivelvollisuuden laajentaminen<\/em>. Luettu 20.9.2022. <a href=\"https:\/\/okm.fi\/hanke?tunnus=OKM032:00\/2019\">https:\/\/okm.fi\/hanke?tunnus=OKM032:00\/2019<\/a>\r\n\r\n<\/li>\r\n<li>Pietil\u00e4inen, A. (2018). <em>VALMA-koulutuksessa opiskelevien nuorten kokemuksia hyvinvoinnistaan sek\u00e4 VALMA-koulutuksesta hyvinvoinnin tukena<\/em>. Kasvatustieteen pro gradu \u2013tutkielma. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, Kasvatustieteiden laitos.<\/li>\r\n<li>\r\n\r\nP\u00e4\u00e4ministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. <em>Osallistava ja osaava Suomi &#8211; sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kest\u00e4v\u00e4 yhteiskunta<\/em>. (2019). Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31. <a href=\"https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/161931\/VN_2019_31.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y\">https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/161931\/VN_2019_31.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y<\/a>\r\n\r\n<\/li>\r\n<li>Sepp\u00e4nen. O-M. (2018).<em> Sijaisopettajana ty\u00f6skentely osana opettajaopiskelijoiden ammatillisen identiteetin muotoutumista.<\/em> Turun yliopisto. Pro gradu -tutkielma.<\/li>\r\n<li>\r\n\r\nStr\u00f6m, K. &amp; Bj\u00f6rk-\u00c5man, C. (2022). N\u00e4k\u00f6kulmia ohjaukseen ja erityiseen tukeen. Teoksessa P. Kaitala &amp; S. Uusinoka (toim.) <em>Erityisen hyv\u00e4 tuki ja ohjaus \u2013 oppijan oikeus, opettajan taito.<\/em> HAMKin e-julkaisuja 2\/2022, 9\u201326. <a href=\"https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-784-836-7\">https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-784-836-7<\/a><\/li>\r\n<li>Tapani, A. (2020). Aikaa, paikkoja ja kohtaamisia \u2013 VALMAn monet kasvot. <em>TAMKjournal,<\/em> 2.3.2020. <a href=\"https:\/\/sites.tuni.fi\/tamk-julkaisut\/pedagogiset-ratkaisut\/aikaa-paikkoja-ja-kohtaamisia-valman-monet-kasvot\/\">https:\/\/sites.tuni.fi\/tamk-julkaisut\/pedagogiset-ratkaisut\/aikaa-paikkoja-ja-kohtaamisia-valman-monet-kasvot\/<\/a>\r\n\r\n<\/li>\r\n<li>Tiilikka, L. (2004). <em>Mestarista tutoriksi \u2013 Suomalaisen ammatillisen opettajuuden muutos ja jatkuvuus.<\/em> Kasvatustieteellinen v\u00e4it\u00f6skirja. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto.<\/li>\r\n<li>\r\n\r\nUusitalo-Malmivaara, L. (toim.) (2014). <em>Positiivisen psykologian voima<\/em>. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus, 224\u2013242.<\/li>\r\n<li>\r\n\r\nWenstr\u00f6m, S. (2020). Positiivinen pedagogiikka ammatillisessa koulutuksessa. Teoksessa T. Mykr\u00e4 (toim.) <em>Oppimisen iloa ilmi\u00f6pohjaisesti<\/em>. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, 30\u201340. <a href=\"https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/371199\/oppimisen-iloa-ilmiopohjaisesti.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y\">https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/371199\/oppimisen-iloa-ilmiopohjaisesti.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y<\/a><\/li>\r\n<\/ul>\r\n\r\n\r\n\r\n\r\n\r\n\r\n\r\n\r\n\r\n\r\n\r\n\r\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kirjoittajat: Kaisa R\u00e4ty &amp; Riia Palmqvist |\u00a0 Johdanto P\u00e4\u00e4ministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa (2019) linjattiin, ett\u00e4 valmistavia koulutuksia kehitet\u00e4\u00e4n osana oppivelvollisuuden laajentamista. Koulutusten yhdist\u00e4mist\u00e4 perusteltiin sill\u00e4, ett\u00e4 nivelvaiheen koulutukset olivat osittain p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4. N\u00e4in ollen hakijan saattoi olla vaikea p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 koulutuksista vastasi parhaiten h\u00e4nen koulutustarpeitaan (HE173\/2020). Hallituksen esityksen mukaan muutoksen tavoitteena oli muodostaa mahdollisimman joustava koulutuskokonaisuus, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":16,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4],"tags":[107,106,104,105],"class_list":["post-631","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-pedagogy-in-practice","tag-erityinen-tuki","tag-ohjaus","tag-tutkintokoulutukseen-valmentava-koulutus","tag-tuva"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/631","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/users\/16"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=631"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/631\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":639,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/631\/revisions\/639"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=631"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=631"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=631"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}