{"id":587,"date":"2022-10-11T13:24:07","date_gmt":"2022-10-11T10:24:07","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/?p=587"},"modified":"2022-10-12T16:14:40","modified_gmt":"2022-10-12T13:14:40","slug":"miten-opettaja-voi-tukea-oppimisen-itsesaatelytaitojen-kehittymista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/2022\/10\/11\/miten-opettaja-voi-tukea-oppimisen-itsesaatelytaitojen-kehittymista\/","title":{"rendered":"Miten opettaja voi tukea oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaitojen kehittymist\u00e4?"},"content":{"rendered":"\n

Kirjoittajat: Satu Kinnari; Kristiina Luukkonen ja Sonja M\u00e4ki|\u00a0
<\/em><\/p>\n\n\n\n

Abstrakti<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu, It\u00e4-Suomen yliopisto sek\u00e4 Turun yliopisto tutkivat yhteisess\u00e4 SimReg-tutkimushankkeessaan opettajaopiskelijoiden k\u00e4sityksi\u00e4 oppimisen itses\u00e4\u00e4telyst\u00e4 ja itses\u00e4\u00e4telyn tukemisesta<\/a>. Tutkimushanke jatkuu lokakuuhun 2022 saakka. <\/p>\n\n\n\n

SimReg -hankkeen tutkimusaineisto koostuu kahdesta kokonaisuudesta: avoimia vastauksia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4st\u00e4 Webropol-kyselyst\u00e4 sek\u00e4 opetuksen simulaatiopilotin videomateriaalista. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa keskityt\u00e4\u00e4n kyselyaineistoon ja analysoidaan seuraavaan tutkimuskysymykseen saatuja vastauksia: Miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ja miten opettaja voi tukea oppilaiden itseohjautuvan oppimisen kehittymist\u00e4<\/em>? Kyselyyn vastanneet olivat Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijoita (n=41).<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 artikkeli k\u00e4sittelee aineistosta esiin nousseita analyysin tuloksia ja tuloksista tekemi\u00e4mme johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.  Teoreettisena viitekehyksen\u00e4 k\u00e4ytettiin mukaillen Pintrichin ja J\u00e4rvenojan teorioihin pohjautuvaa jaottelua, jossa oppimisen itses\u00e4\u00e4tely jakautuu nelj\u00e4\u00e4n osa-alueeseen: motivationaaliseen, kognitiivisen ja emotionaaliseen itses\u00e4\u00e4telyyn sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n s\u00e4\u00e4telyyn. Aineistoa tarkastellaan motivationaalisen ja kognitiivisen itses\u00e4\u00e4telyn sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n s\u00e4\u00e4telyn kautta. Analyysimenetelm\u00e4n\u00e4 on k\u00e4ytetty teoriaohjaavaa laadullista sis\u00e4ll\u00f6nanalyysia.<\/p>\n\n\n\n

Vastauksissa oli vaihtelua sen mukaan, kuinka aktiivisena opettajan rooli opiskelijan oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaitojen tukemisessa koettiin. Osa vastaajista ei pit\u00e4nyt opettajan roolia oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaitojen tukemisessa kovin suurena. Opettajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli olla ennemmin taustalla tukemassa opiskelijan vastuunottoa omasta oppimisestaan. Osa vastaajista n\u00e4ki opettajan roolin merkitt\u00e4v\u00e4mp\u00e4n\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in opettajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 n\u00e4htiin etenkin palautteen antaminen sek\u00e4 kannustaminen ja motivointi.  <\/p>\n\n\n\n

Vastauksista k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 yhteistoiminnallista oppimista sek\u00e4 tunteita ja niiden s\u00e4\u00e4tely\u00e4 ei osattu n\u00e4hd\u00e4 osana oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaitoja. N\u00e4iden taitojen liitt\u00e4minen oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaitoihin olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Samoin olisi ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4 liitt\u00e4\u00e4 oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaidot ja oppimaan oppimisen taidot sek\u00e4 niiden tukeminen selke\u00e4ksi osaksi opettajankoulutusta. <\/p>\n

Johdanto<\/strong> <\/p>\n

Ajassamme on useita piirteit\u00e4, jotka korostavat oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaitojen merkityst\u00e4. Opiskelu on esimerkiksi siirtynyt entist\u00e4 enemm\u00e4n verkkoon, pois luokkahuoneista ja opettajan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4st\u00e4 ohjauksesta. Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta monenlaisia taitoja, kuten ajank\u00e4yt\u00f6n hallintaa ja itsens\u00e4 johtamista (Lehtinen & Nummenmaa 2012). Oppija, jolla on hyv\u00e4t oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaidot, kykenee tarvittaessa muuttamaan opiskelustrategioitaan ja tavoitteitaan oppimisprosessin aikana. Oppimisen tarpeesta on my\u00f6s tullut elinik\u00e4ist\u00e4 yhteiskunnan ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n nopean muutostahdin vuoksi. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 arvostetaan entist\u00e4 enemm\u00e4n osaajia, jotka oppivat nopeasti uutta.   <\/p>\n

Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto on k\u00e4ynnist\u00e4nyt tutkimushankkeen opettajaopiskelijoiden k\u00e4sityksist\u00e4 oppimisen itses\u00e4\u00e4telyst\u00e4 ja itses\u00e4\u00e4telyn tukemisesta (SimReg-hanke) yhdess\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun, It\u00e4-Suomen yliopiston ja Turun yliopiston kanssa.  Tutkimuksen tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 opetuksen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ja toteutustapoja oppimisen itses\u00e4\u00e4tely\u00e4 tukeviksi. Osana hanketta kehitet\u00e4\u00e4n oppimisen itses\u00e4\u00e4telyn tukemiseen keskittyv\u00e4 simulaatiopilotti ammatillisiksi opettajiksi opiskelevien opetusharjoittelun kontekstissa. SimReg- hankkeen tutkimusaineisto koostuu kahdesta kokonaisuudesta: avoimia vastauksia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4st\u00e4 Webropol-kyselyst\u00e4 sek\u00e4 opetuksen simulaatiopilotin videomateriaalista. Tutkimushanke jatkuu lokakuuhun 2022 saakka. <\/p>\n

Oppimisen itses\u00e4\u00e4telyn tukeminen on t\u00e4rke\u00e4 osa opettajien osaamista. Me kirjoittajat opiskelemme ammatillisiksi opettajiksi Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Osana opintoihimme kuuluvaa Tutkiva ja kehitt\u00e4v\u00e4 opettajuus -opintojaksoa analysoimme JAMKin opiskelijoilta Webropolilla ker\u00e4tty\u00e4 kyselytutkimusaineistoa (n=41). Keskityi<\/span>mme analyysiss\u00e4mme tutkimuskysymykseen: Miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ja miten opettaja voi tukea oppilaiden itseohjautuvan oppimisen kehittymist\u00e4? <\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 artikkeli k\u00e4sittelee aineistosta esiin nousseita analyysin tuloksia ja tuloksista tekemi\u00e4mme johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.  Opettajaopiskelijoiden vastauksia on analysoitu teoriaohjaavan laadullisen sis\u00e4ll\u00f6nanalyysin keinoin. Teoreettisena viitekehyksen\u00e4 toimii Pintrichin ja J\u00e4rvenojan teorioihin pohjautuva jaottelu, jossa oppimisen itses\u00e4\u00e4tely jakautuu nelj\u00e4\u00e4n osa-alueeseen: motivationaaliseen, kognitiivisen ja emotionaaliseen itses\u00e4\u00e4telyyn sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n s\u00e4\u00e4telyyn (Pintrich 2004; Pintrich 2005; J\u00e4rvenoja 2010). K\u00e4sill\u00e4 olevaa aineistoa tarkastellaan motivationaalisen ja kognitiivisen itses\u00e4\u00e4telyn sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n s\u00e4\u00e4telyn kautta.  <\/p>\n

Useissa tutkimuksissa keskityt\u00e4\u00e4n opiskelijoiden itses\u00e4\u00e4telytaitojen kehittymiseen, mutta opettajilla ei ole tarkkaa tietoa siit\u00e4, mill\u00e4 tavoin he voisivat tukea opiskelijoiden oppimisen itses\u00e4\u00e4tely\u00e4. Tutkimusten mukaan opettajat mahdollistavat itseohjautuvaa oppimista ja pit\u00e4v\u00e4t oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaitojen tukemista t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, mutta he eiv\u00e4t tied\u00e4, kuinka toteuttaa t\u00e4m\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. (Dignath-van Ewjik, van der Werf 2012.)   <\/p>\n

Tutkimuskysymys Miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ja miten opettaja voi tukea oppilaiden itseohjautuvan oppimisen kehittymist\u00e4<\/em>, on yleisell\u00e4 tasolla t\u00e4rke\u00e4 ja my\u00f6s meille kirjoittajille hyvin omakohtainen sek\u00e4 kiinnostava. Saamme aineiston analysoinnista aineksia oman opettajuutemme kehittymiseen kahdesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta. Meid\u00e4n on opettajina t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa oppimisen itses\u00e4\u00e4telyprosesseja ja kyet\u00e4 tukemaan opiskelijoitamme n\u00e4iss\u00e4 prosesseissa. Kun ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n jatkuvat muutosprosessit muokkaavat my\u00f6s ammatillisen opettajan ty\u00f6nkuvaa, edellytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muuttuviin osaamisvaatimuksiin vastaaminen meilt\u00e4 jatkuvaa oman ammattitaidon kehitt\u00e4mist\u00e4 oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaitoja hy\u00f6dynt\u00e4en.  <\/p>\n

Esit\u00e4mme t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa my\u00f6s ehdotuksen siit\u00e4, miten ammatillista opettajakoulutusta voitaisiin kehitt\u00e4\u00e4 oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaitojen esiin nostamiseen liittyen. Toiveenamme on saada t\u00e4rke\u00e4lle asialle n\u00e4kyvyytt\u00e4 artikkelin avulla ja tuoda sit\u00e4 my\u00f6s muiden opettajaopiskelijoiden tietoisuuteen. <\/p>\n

 <\/p>\n

Oppimisen itses\u00e4\u00e4tely<\/strong> <\/p>\n

Oppimisen itses\u00e4\u00e4tely tarkoittaa opiskelijan aktiivista toimintaa ja tiedonrakentamista sek\u00e4 tavoitteiden asettamista omalle oppimiselleen (Kontturi 2016, 19). Opiskelija, jolla on hyv\u00e4t oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaidot, pystyy suunnittelemaan toimintansa opiskelutavoitteidensa mukaisesti ja hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n sopivia opiskelumenetelmi\u00e4 erilaisissa oppimistilanteissa. H\u00e4n my\u00f6s pystyy tarvittaessa muuttamaan opiskelustrategioitaan ja tavoitteitaan oppimisprosessin aikana. (J\u00e4rvenoja 2010, 22.) Opiskelija on aktiivisesti mukana omassa oppimisprosessissaan: h\u00e4n s\u00e4\u00e4telee ajatuksiaan, tunteitaan ja toimintojaan saavuttaakseen oppimistavoitteensa. Opiskelija my\u00f6s hankkii palautetta oppimisprosessinsa aikana arvioimalla opiskelumenetelmiens\u00e4 ja \u2013strategioidensa toimivuutta sek\u00e4 reagoimalla palautteeseen. (Ruohotie 2005, 9.) <\/p>\n

 <\/p>\n

Teoreettinen l\u00e4hestyminen oppimisen itses\u00e4\u00e4telyyn<\/strong> <\/p>\n

Oppimisen itses\u00e4\u00e4telyn teorioille on yhteist\u00e4 se, ett\u00e4 oppijat n\u00e4hd\u00e4\u00e4n toimijoina, jotka osaavat asettaa opiskelulleen tavoitteita. N\u00e4it\u00e4 tavoitteita kohti he pyrkiv\u00e4t s\u00e4\u00e4telem\u00e4ll\u00e4 kognitiotaan, motivaatiotaan ja k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4\u00e4n. Oppimisen itses\u00e4\u00e4telyn teoriat kiinnitt\u00e4v\u00e4t huomiota my\u00f6s siihen, kuinka oppimisen itses\u00e4\u00e4telyyn vaikuttavat sek\u00e4 oppijan yksil\u00f6lliset ominaisuudet ett\u00e4 my\u00f6s ulkopuoliset tekij\u00e4t kuten esimerkiksi oppimisymp\u00e4rist\u00f6. (Laakeri 2021, 12.) <\/p>\n

Seuraavaksi tarkastellaan lyhyesti joitakin n\u00e4k\u00f6kulmia oppimisen itses\u00e4\u00e4telyn teorioista sek\u00e4 erityisesti sit\u00e4, mink\u00e4laisena opettajan rooli n\u00e4hd\u00e4\u00e4n opiskelijan itseohjautuvan oppimisen tukemisessa ja edist\u00e4misess\u00e4. Tarkastelussa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n soveltaen etenkin Pintrichin oppimisen itses\u00e4\u00e4telyn yleist\u00e4 mallia (Pintrich 2004; 2005). <\/p>\n

Oppimisen itses\u00e4\u00e4telyn teoriat korostavat opiskelijoiden aktiivista ja tietoa konstruoivaa roolia (Kontturi 2016, 19).  Oppimisen itses\u00e4\u00e4telyn tutkimuksessa on painotettu etenkin tahdon, motivaation ja tunteiden s\u00e4\u00e4tely\u00e4 sek\u00e4 sosiaalista vuorovaikutusta (Kontturi 2016; Heikkinen 2019; Pintrich 2004). Pintrichin mukaan oppimisen itses\u00e4\u00e4tely on ennen kaikkea tavoitesuuntautunut prosessi, jossa korostetaan kontekstin, kuten esimerkiksi oppimisymp\u00e4rist\u00f6n, oppimisteht\u00e4vien ja arvioinnin kehitt\u00e4misen merkityst\u00e4 (Kontturi 2016; Pintrch 2005).  <\/p>\n

Pintrichin mallia on pidetty vallitsevana erityisesti korkeakouluopiskelijoiden oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaitoja tutkittaessa. Oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaidot ovat ensisijaisen t\u00e4rkeit\u00e4 etenkin toisen asteen j\u00e4lkeisiss\u00e4 opinnoissa. Esimerkiksi korkeakouluopiskelijat opiskelevat hyvin usein itsen\u00e4isesti ja heill\u00e4 on paljon itsen\u00e4isesti teht\u00e4vi\u00e4 vaativia oppimisteht\u00e4vi\u00e4, jotka edellytt\u00e4v\u00e4t jatkuvaa motivaation, kognition ja opiskelutapojen s\u00e4\u00e4tely\u00e4. (Zusho, 2017, 302.) <\/p>\n

Pintrich jaottelee oppimisen itses\u00e4\u00e4telyn mallin osa-alueet viel\u00e4 nelj\u00e4\u00e4n ulottuvuuteen sen mukaan, kuuluuko s\u00e4\u00e4tely kognition, motivaation, k\u00e4ytt\u00e4ytymisen vai kontekstin piiriin.  (Pintrich 2005; Kontturi 2016.) T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkastelemme oppimisen itses\u00e4\u00e4tely\u00e4 motivationaalisen ja kognitiivisen itses\u00e4\u00e4telyn sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n s\u00e4\u00e4telyn n\u00e4k\u00f6kulmasta (Kuvio 1). <\/p>\n

\"Kuviossa<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Kuvio 1: Oppimisen itses\u00e4\u00e4tely. Mukailtu Pintrich (2004; 2005); J\u00e4rvenoja (2010). <\/p>\n

Akateeminen oppiminen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4 aina kaikkia vaiheita ja Pintrichin mallin tarkoituksena onkin k\u00e4sitteellist\u00e4\u00e4 oppimistapahtumaa ja auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppimisen itses\u00e4\u00e4telyn kokonaisuutta. Vaiheiden numerointi ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 ne olisivat hierarkkisessa tai lineaarisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4: usein opiskelun aikana eri vaiheet voivat olla yht\u00e4aikaisia sek\u00e4 dynaamisia ja vaikuttavat siten toisiinsa. (Kontturi 2016, 23; Pintrich 2005.)  <\/p>\n

Motivaationaalinen itses\u00e4\u00e4tely<\/em> <\/p>\n

Motivaation s\u00e4\u00e4tely sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useita motivaation liittyvi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4. N\u00e4it\u00e4 ovat esimerkiksi tavoitteiden asettaminen, opiskelijan oma tehokkuus, odotukset oppimisteht\u00e4v\u00e4n haastavuudesta, uskomukset teht\u00e4v\u00e4n t\u00e4rkeydest\u00e4 sek\u00e4 opiskelijan oma kiinnostus teht\u00e4v\u00e4\u00e4n (Pintrich 2004; Pintrich 2005). <\/p>\n

Pintrichin oppimisen itses\u00e4\u00e4telyn malli nojautuu vahvasti motivaatioon: motivaatio on t\u00e4rkeimpi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 opiskelijat sitoutuvat oppimisen itses\u00e4\u00e4telyyn. Pintrichin mallissa motivaatiolla on t\u00e4rke\u00e4 rooli jokaisessa oppimisen itses\u00e4\u00e4telyn vaiheessa. Motivaatio vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti siihen, kuinka opiskelijat reagoivat oppimisteht\u00e4viin ja kuinka he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t itses\u00e4\u00e4telyn strategioita. (J\u00e4rvenoja 2021, 25.) <\/p>\n

Kognitiivinen itses\u00e4\u00e4tely<\/em> <\/p>\n

Kognitiivisella itses\u00e4\u00e4telyll\u00e4 tarkoitetaan oppijan oppimisstrategioiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja s\u00e4\u00e4tely\u00e4. Kognitiivinen itses\u00e4\u00e4tely sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tavoitteiden asettamista sek\u00e4 aikaisemman tiedon ja metakognitiivisen osaamisen aktivointia. Suunnittelu ja ennakointi voivat sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tarkkaa tavoitteenasettelua tai kognitiivisten oppimistavoitteiden asettamista sek\u00e4 opiskeltavan materiaalin tarkastelua aikaisemman tiedon valossa.  <\/p>\n

Kognitiivisessa itses\u00e4\u00e4telyss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oppimiseen, ongelmanratkaisuun, ajatteluun ja muistamiseen liittyvien kognitiivisten strategioiden valinta ja k\u00e4ytt\u00f6. Opiskelijoilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n useita kognitiivisia oppimisstrategioita, joiden avulla he pystyv\u00e4t sis\u00e4ist\u00e4m\u00e4\u00e4n oppimaansa. Metakognitiiviseen tietoisuuteen kuuluu Pintrichin mukaan k\u00e4sitys siit\u00e4, miten erilasia opiskelustrategioita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ja milloin ja miksi niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. (Pintrich 2004; 2005.) <\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6n s\u00e4\u00e4tely<\/em> <\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6n s\u00e4\u00e4telyll\u00e4 tarkoitetaan opiskelijan ulkopuolisten tekij\u00f6iden kuten teht\u00e4vien, luokkatilan ja oppimisymp\u00e4rist\u00f6n s\u00e4\u00e4tely\u00e4 (Pintrich 2004). Kontturi kutsuu n\u00e4iden muuttujien muodostamaa kokonaisuutta oppimiskontekstiksi (Kontturi 2016, 36). Perinteisess\u00e4 luokkatilassa ohjaaja on p\u00e4\u00e4osin vastuussa teht\u00e4vist\u00e4 ja oppimisymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in oppilailla on vain v\u00e4h\u00e4n mahdollisuuksia sitoutua kontekstin s\u00e4\u00e4telyyn ja kontrollointiin. Toisaalta oppijakeskeisiss\u00e4 luokkatiloissa opiskelijat voivat itse vaikuttaa tilaan, ilmapiiriin ja oppimisteht\u00e4viin. He voivat suunnitella projekteja my\u00f6s itse, ty\u00f6skennell\u00e4 ryhmiss\u00e4 ja suunnitella ryhm\u00e4n ty\u00f6skentely\u00e4 itsen\u00e4isesti ja my\u00f6s sopia yhteisty\u00f6ss\u00e4 opettajan kanssa arviointimenetelmist\u00e4. T\u00e4m\u00e4nkaltaiset oppimisymp\u00e4rist\u00f6t tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden vastuun ottamiselle: opiskelijat voivat toteuttaa oppimiskontekstin s\u00e4\u00e4tely\u00e4 itse. (Pintrich 2004.) <\/p>\n

Emotionationaalinen<\/em> itses\u00e4\u00e4tely<\/em> <\/p>\n

Oppiminen ei sis\u00e4ll\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kognitiivisia taitoja ja toimintoja. My\u00f6s oppijan tuntemuksilla on t\u00e4rke\u00e4 rooli oppimisprosessissa (J\u00e4rvenoja 2010, 19). Emotionaalinen itses\u00e4\u00e4tely oppimisessa tarkoittaa oppijan suorittamaa tarkoituksellista tunteiden monitorointia, kontrollointia sek\u00e4 tietyntyyppisen tunnepitoisen kokemuksen arviointia, joka tapahtuu muuttamalla tai v\u00e4lttelem\u00e4ll\u00e4 tunteen voimakkuutta ja sen kestoa (Saariaho-R\u00e4s\u00e4nen 2020, 6). Oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaitoja kuvaavissa teorioissa tavoitteenasettelu, monitorointi ja kognitioiden sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymisen s\u00e4\u00e4tely tavoitteeseen pyrkiess\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4rkeimpin\u00e4 tekij\u00f6in\u00e4 oppimisprosessissa. T\u00e4ll\u00f6in oppija on itse aktiivisessa roolissa muokatessaan ja toteuttaessaan oppimisstrategioitaan. Samalla tavoin kuitenkin my\u00f6s omia tuntemuksia voidaan tarkastella ja mukauttaa oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. (Ben-Eliyahu & Linnenbrink-Garcia 2013.) <\/p>\n

 <\/p>\n

Opettaja oppimisen itses\u00e4\u00e4tely\u00e4 tukemassa<\/strong> <\/p>\n

Dignath-van Ewjick ja B\u00fcttner (2008) toteavat, ett\u00e4 vaikka oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaitojen merkitys tunnistetaan ja tunnustetaan oppimistulosten ja opiskelumotivaation edist\u00e4j\u00e4n\u00e4, ei oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaitojen menetelmi\u00e4 osata viel\u00e4 tuoda k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n opetusty\u00f6h\u00f6n. Kuten he korostavat, useissa tutkimuksissa keskityt\u00e4\u00e4n opiskelijoiden itses\u00e4\u00e4telytaitojen kehitt\u00e4miseen, mutta siit\u00e4, miten opettajat voivat tukea opiskelijoiden oppimisen itses\u00e4\u00e4tely\u00e4, on saatavilla v\u00e4hemm\u00e4n tietoa.  <\/p>\n

Tutkimusten mukaan opettajat mahdollistavat oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaitojen k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4, mutta he eiv\u00e4t valmista opiskelijoita k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n uusia vastuita. Vaikka useimmat opettajat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t opiskelijoita aktivoivia opetusmenetelmi\u00e4, useimmiten he j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t opettamatta, kuinka oppia. <\/em>Opiskelijoille on annettu itsen\u00e4isyytt\u00e4 ja autonomiaa, mutta ei tarpeeksi tietoa opiskelumenetelmist\u00e4. Useimmat opettajat pit\u00e4v\u00e4t opiskelijoiden oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaitojen tukemista t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, mutta he eiv\u00e4t tied\u00e4 kuinka t\u00e4m\u00e4n toteuttaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. (Dignath-van Ewjik, van der Werf 2012.)  <\/p>\n

Laakeri (2021, 69) havaitsi pro gradu \u2013tutkimuksessaan, ett\u00e4 (luokan)opettajat tiedostavat oppimisen taitojen t\u00e4rkeyden, mutta n\u00e4iden taitojen opettaminen j\u00e4\u00e4 usein oppiaineiden sis\u00e4lt\u00f6jen opettamisen jalkoihin. Laakeri ehdottaa, ett\u00e4 luokanopettajien koulutuksessa korostettaisiin oppimaan oppimisen taitojen merkityst\u00e4 oppilaiden opintomenestyksen sek\u00e4 elinik\u00e4isen oppimisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. <\/p>\n

Pintrichin (2005) mukaan opettajien vastuulla on mallintaa omia oppimisen itses\u00e4\u00e4telyn taitojaan, kuten esimerkiksi tavoitteellista oppimista ja tehokkaita oppimisstrategioita my\u00f6s opiskelijoille. Jos oman oppimisen itses\u00e4\u00e4tely on opettajille vierasta, on opiskelijoiden tukeminen haastavaa.  Opettajien olisikin tunnistettava omia, omaan oppimisensa s\u00e4\u00e4telyyn liittyvi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ja tuoda niit\u00e4 aktiivisesti mukaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n opetusty\u00f6h\u00f6n. (Heikkinen 2019, 8.) <\/p>\n

Opiskelijoiden on perinteisesti odotettu olevan riippuvaisia opettajistaan tiedonhankinnassa, opiskelumateriaalien tuottamisessa, motivoinnissa sek\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n vastuunottamisessa oppimisprosessin etenemisest\u00e4. Silloin kun opettajien roolina on ennemmin tiedonv\u00e4litt\u00e4jin\u00e4 toimiminen, on opiskelijoiden l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 itse keinot ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, varastoida sek\u00e4 aktivoida tietoa. Opiskelijoilla ei kuitenkaan ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti mahdollisuuksia j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ja s\u00e4\u00e4dell\u00e4 omaa oppimistaan. (Boekaerts & Niemivirta 2005, 417.)  <\/p>\n

Luokkatilan oppimisilmapiirill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 merkitys oppimisen itses\u00e4\u00e4telyn toteutumiselle. Esimerkiksi avun pyyt\u00e4miselle on oltava mahdollisuudet ja opettajan on osattava luoda sellainen ilmapiiri, ett\u00e4 avun pyyt\u00e4miselle on matala kynnys \u2013 avun pyyt\u00e4minen olisi n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 mieluiten suotavana ja houkuttelevana asiana. Kysymysten esitt\u00e4minen tulisi n\u00e4hd\u00e4 hy\u00f6dyllisen\u00e4 taitona ja opettajan olisi osattava vastata kysymyksiin riitt\u00e4v\u00e4sti – mutta ei auttaa liikaa, jotta opiskelija pystyisi itse jatkamaan opiskeluaan ja oppimisprosessiaan. Opiskelijan olisi my\u00f6s hyv\u00e4 oppia tunnistamaan se, kenelt\u00e4 apua voi pyyt\u00e4\u00e4. Kun oppimisilmapiiri on hyv\u00e4, pystyy opiskelija kysym\u00e4\u00e4n tarvittaessa apua ja neuvoa my\u00f6s vertaisopiskelijoilta. Sosiaalinen vuorovaikutus on oppimisen itses\u00e4\u00e4telyn kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ja oppimisymp\u00e4rist\u00f6 sek\u00e4 oppimisilmapiiri voidaan n\u00e4hd\u00e4 oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaitoihin vaikuttavana kontekstina. (Kontturi 2016.) <\/p>\n

 <\/p>\n

Aineisto<\/strong> <\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkastellaan Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijoille teetetyn Webropol-kyselyn tuottaman aineiston tuloksia. Aineisto on ker\u00e4tty SimReg -hankkeen tutkimussuunnitelman mukaisesti osallistujien suostumukseen perustuen. Webropol-kyselyss\u00e4 selvitettiin opettajaopiskelijoiden k\u00e4sityksi\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 oppimisen itses\u00e4\u00e4tely on, kuinka sit\u00e4 voidaan harjoittelemalla kehitt\u00e4\u00e4 ja mink\u00e4lainen rooli opettajalla on n\u00e4iden taitojen kehittymisen tukemisessa. Lis\u00e4ksi kyselyss\u00e4 selvitettiin, miten opettaja pystyy opettajaopiskelijoiden k\u00e4sitysten mukaan havainnoimaan oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaitojen kehittymist\u00e4 sek\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4\u00e4n oppilaidensa oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaitojen tason. Saimme artikkelissa hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4n tutkimusaineiston valmiiksi ker\u00e4ttyn\u00e4 Excel-taulukon muodossa.  <\/p>\n

K\u00e4sill\u00e4 olevassa artikkelissa analysoidaan avoimen kysymyksen \u201dMiss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ja miten opettaja voi tukea oppilaidensa itseohjautuvan oppimisen kehittymist\u00e4\u201d tuottama aineisto (n=41) laadullisella sis\u00e4ll\u00f6nanalyysill\u00e4. Tutkimuskysymyksen valintaan vaikutti erityisesti se, ett\u00e4 halusimme kehitt\u00e4\u00e4 omaa osaamistamme oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaidoista ja saada n\u00e4k\u00f6kulmia siihen, kuinka voimme tulevassa ty\u00f6ss\u00e4mme tukea oppijoita heid\u00e4n oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaitojensa kehittymisess\u00e4. Tieto siit\u00e4, ett\u00e4 oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaitojen tukemista ei viel\u00e4 osata riitt\u00e4v\u00e4sti tuoda k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n opettajan ty\u00f6h\u00f6n, vaikutti my\u00f6s tutkimuskysymyksen valintaan.    <\/p>\n

 <\/p>\n

Analyysi <\/strong> <\/p>\n

Aineiston analyysiss\u00e4 k\u00e4ytettiin teoriaohjaavaa sis\u00e4ll\u00f6nanalyysia, jossa sis\u00e4ll\u00f6nanalyysi eteni aineistol\u00e4ht\u00f6isesti. Aineiston perusteella tehdyt havainnot sidottiin valmiiseen teoriaan. Analyysiyksikk\u00f6j\u00e4 ei n\u00e4in ollen m\u00e4\u00e4ritelty ennalta, vaan aineistosta etsittiin tutkimuskysymyst\u00e4 kuvaavia ilmaisuja koodaamalla teksti\u00e4 erilaisia v\u00e4rej\u00e4 apuna k\u00e4ytt\u00e4en. N\u00e4in aineisto pilkottiin ja siit\u00e4 karsittiin ep\u00e4olennainen sis\u00e4lt\u00f6 pois. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen aineisto luokiteltiin samankaltaisuuksien perusteella alaluokiksi, jossa yksitt\u00e4iset tekij\u00e4t sis\u00e4llytettiin yleisempiin k\u00e4sitteisiin. Luokittelua jatkettiin yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 alaluokkia yl\u00e4luokiksi ja lopulta my\u00f6s yhdist\u00e4viksi luokiksi, jotka olivat yhteydess\u00e4 tutkimuskysymykseen. (Tuomi & Saraj\u00e4rvi 2017.)     <\/p>\n

Abstrahoinnin j\u00e4lkeen aineistotulokset liitettiin teoreettiseen viitekehykseen. Teoreettisena viitekehyksen\u00e4 k\u00e4ytettiin mukaillen Pintrichin ja J\u00e4rvenojan teorioihin pohjautuvaa jaottelua. T\u00e4m\u00e4 jaottelu oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s SimReg -hankkeen simulaatiopilottiin osallistuville opiskelijoille annetussa materiaalissa (Kuvio 1). Liitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 aineistotulokset teoreettiseen viitekehykseen pyrittiin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, hahmottavatko opettajaopiskelijat sit\u00e4, miten he voivat tukea oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaitojen kehittymist\u00e4 sen eri osa-alueilla. Aineistosta esiin nousseet aineistotulokset jaoteltiin motivationaalisen, kognitiivisen ja emotionaalisen itses\u00e4\u00e4telyn sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n s\u00e4\u00e4telyn alle.   <\/p>\n

 <\/p>\n

Tulokset<\/strong>  <\/p>\n

Opettajaopiskelijat toivat vastauksissaan esiin motivationaalisen ja kognitiivisen itses\u00e4\u00e4telyn sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n s\u00e4\u00e4telyn osa-alueita. Opettajan keinoja emotionaalisen itses\u00e4\u00e4telyn tukemiseen ei vastauksissa havaittu. <\/p>\n

Motivationaalisen<\/em> itses\u00e4\u00e4telyn tukeminen<\/em> <\/p>\n

Tulosten mukaan opettaja voi tukea oppijoidensa oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaitojen kehittymist\u00e4 motivationaalisen itses\u00e4\u00e4telyn osa-alueella tukemalla oppijoita tavoitteiden asettamisessa, seurannassa sek\u00e4 arvioinnissa palautteella ja ohjaamalla heit\u00e4 oman oppimisen reflektointiin. Opiskelijat kuvailivat opettajan keinoina muun muassa seuraavia:   <\/p>\n

\u201d— auttaa tavoitteiden asettamisessa. Opettaja auttaa oppijoita pohtimaan ovatko tavoitteet ja askeleet niiden saavuttamiseksi oikean suuntaisia.\u201d<\/em> <\/p>\n

\u201d— antaa palautetta oppimisesta.\u201d <\/em>   <\/p>\n

Toinen keino motivationaalisen itses\u00e4\u00e4telyn osa-alueella on tulosten mukaan se, ett\u00e4 opettaja voi motivoida oppijaa antamalla kannustavaa palautetta ja sitomalla oppisis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 mahdollisuuksien mukaan oppijan omaan maailmaan. <\/em>   <\/p>\n

\u201dPalaute\/kannustus prosessin eri vaiheissa.\u201d <\/em>  <\/p>\n

\u201dSitomalla opetettavat sis\u00e4ll\u00f6t mahdollisuuksien mukaan oppilaan omaan maailmaan, kiinnostuksen kohteisiin —.\u201d<\/em>    <\/p>\n

Opettajaopiskelijoiden mukaan motivationaalisen itses\u00e4\u00e4telyn kehittymisess\u00e4 keskeist\u00e4 on tavoitteiden asettamisessa tukeminen, ohjaava arviointi ja kannustaminen. <\/p>\n

Kognitiivisen itses\u00e4\u00e4telyn tukeminen<\/em>  <\/p>\n

Tulosten mukaan opettaja voi tukea oppijoidensa oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaitojen kehittymist\u00e4 kognitiivisen itses\u00e4\u00e4telyn osa-alueella tuomalla oppimisen strategisia taitoja tiedostetusti esiin. Opettaja voi my\u00f6s ohjata oppijoita oppimisstrategioiden ja niihin kuuluvien taktiikoiden sek\u00e4 tekniikoiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n erilaisten harjoitusten avulla.  <\/em>   <\/p>\n

\u201d— opettaa, neuvoa ja ohjata itseohjautuvassa oppimisessa.\u201d <\/em>  <\/p>\n

\u201d Opettamalla erilaisia oppimis- ja opiskelustrategioita —.\u201d<\/em>    <\/p>\n

Tuloksista nousi esiin my\u00f6s se n\u00e4k\u00f6kulma kognitiivisen itses\u00e4\u00e4telyn osa-alueella, ett\u00e4 opettajan tulisi tukea oppijaa erityisesti oppimisprosessin alkuvaiheessa ja olla tarvittaessa saatavilla.  Opintojen etenemist\u00e4 seuraamalla ja oppijat tuntemalla opettaja voi kohdentaa oikein ja riitt\u00e4v\u00e4sti tukea niille, jotka sit\u00e4 erityisesti tarvitsevat ja niiss\u00e4 asioissa, joissa oppijat apua tarvitsevat. <\/p>\n

\u201dOpettajan on oltava saatavilla ja h\u00e4nelt\u00e4 on voitava kysy\u00e4 tarvittaessa lis\u00e4ohjeita tai tarkennuksia.\u201d <\/em>  <\/p>\n

\u201d—seuranta ja tuki tulee olla riitt\u00e4v\u00e4\u00e4, erityisesti opiskeluiden kanssa haasteisiin t\u00f6rm\u00e4\u00e4vien opiskelijoiden osalta.\u201d <\/em>   <\/p>\n

Opettajaopiskelijat toivat esille, ett\u00e4 kognitiivisen itses\u00e4\u00e4telyn kehittymist\u00e4 voidaan tukea ohjaamalla oppijoita kohti oppimisen strategisia taitoja sek\u00e4 kohdentamalla oikein tukea ja ohjausta. <\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6n itses\u00e4\u00e4telyn tukeminen<\/em>  <\/p>\n

Tulosten mukaan opettaja voi tukea oppijoidensa oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaitojen kehittymist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n s\u00e4\u00e4telyn osa-alueella tarjoamalla oppimisen tueksi laadukasta oppimateriaalia sek\u00e4 ohjaamalla oppijoita opettajasta riippumattomiin ty\u00f6skentelytapoihin. Itses\u00e4\u00e4telytaitojen kehittymist\u00e4 voidaan tukea my\u00f6s antamalla oppijoille vastuuta ja mahdollisuuden tehd\u00e4 yksil\u00f6llisi\u00e4 valintoja omassa oppimisprosessissa.    <\/p>\n

\u201dOhjaamalla heit\u00e4 vuosien saatossa yh\u00e4 enemm\u00e4n opettajasta riippumattomiin ty\u00f6skentelytapoihin (esim. itsen\u00e4inen ty\u00f6skentely, pari- tai ryhm\u00e4ty\u00f6skentely)<\/em>\u201d <\/p>\n

\u201dAntamalla vaihtoehtoisia teht\u00e4vi\u00e4, joista opiskelija voi itse valita itselleen sopivimman.\u201d <\/em>   <\/p>\n

Opettajaopiskelijat totesivat, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n s\u00e4\u00e4telyn kehittymist\u00e4 voidaan tukea luomalla mahdollisuuksia vaikuttaa omaan oppimisprosessiin ja hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 oppijal\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 ty\u00f6skentelytapoja.  <\/p>\n

 <\/p>\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset <\/strong> <\/p>\n

Opettajaopiskelijoiden k\u00e4sitykset siit\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ja miten he voivat tukea oppijoiden oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaitojen kehittymist\u00e4 vaihtelivat sen mukaan, miten aktiivisessa roolissa opettajan n\u00e4htiin olevan. Osassa vastauksia todettiin, ett\u00e4 opettaja voi tukea oppijaa olemalla vain tarvittaessa saatavilla, mik\u00e4 ei vaadi opettajalta aktiivista roolia. Samoin ajateltiin, ett\u00e4 antamalla oppijalle vastuuta omasta oppimisestaan tuetaan h\u00e4nen oppimisensa itses\u00e4\u00e4telytaitoja. Opettajan rooliksi j\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in tarjota yksil\u00f6llisi\u00e4 vaihtoehtoja opintojen suorittamiseen esimerkiksi opintojen aikataulun, opiskelumateriaalien ja teht\u00e4vien osalta.  <\/p>\n

Osassa vastauksia taas korostui opettajan aktiivisempi rooli, jossa opettaja antaa palautetta ja kannustaa vaikuttaen n\u00e4in oppijan motivaation tukemiseen.  Opettaja voi my\u00f6s aktiivisesti sitoa oppisis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 oppijan omaan maailmaan. Aktiivista tukemista on my\u00f6s ohjata oppijoita erilaisten oppimisstrategioiden ja -tekniikoiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. <\/p>\n

 <\/p>\n

Pohdintaa ja kehitt\u00e4misehdotuksia<\/strong> <\/p>\n

J\u00e4imme pohtimaan sit\u00e4, aiheuttiko itseohjautuva oppiminen -k\u00e4sitteen vieraus sen, ett\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 ei tunnistettu eik\u00e4 osattu niin tarkasti kuvata tai pohtia opettajan roolia tuen antajana. Mink\u00e4laisia vastauksia olisi saatu, jos olisi kysytty miten opettaja voi tukea oppijan oppimaan oppimisen taitoja? Itseohjautuva oppiminen k\u00e4sitteen\u00e4 saatetaan tulkita tarkoittamaan samaa kuin itsen\u00e4inen opiskelu, jota opettaja ohjaa vain v\u00e4h\u00e4n. T\u00e4ll\u00f6in opettajan rooliksi j\u00e4\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 keskitty\u00e4 arvioimaan lopputulosta sen sijaan, ett\u00e4 arvioitaisiin oppimisprosessia yhdess\u00e4 oppijan kanssa oppimisteht\u00e4vien tai opintojen eri vaiheissa.   <\/p>\n

Kiinnitimme huomiota my\u00f6s siihen, ett\u00e4 vastauksista puuttui l\u00e4hes kokonaan se, miten opettaja voi tukea oppijoiden itses\u00e4\u00e4telytaitoja ohjaamalla heit\u00e4 yhteistoiminnallisen oppimisen pariin. Opettajan keinoja emotionaalisen itses\u00e4\u00e4telyn tukemiseen ei havaittu aineistossa.  Tunnetaitojen voisi olettaa olevan aiheena tuttu, mutta tunteita ja niiden s\u00e4\u00e4tely\u00e4 ei osattu yhdist\u00e4\u00e4 oppimisen itses\u00e4\u00e4telyyn tai itses\u00e4\u00e4telytaitojen tukemiseen. T\u00e4m\u00e4 olisikin aihe, johon opettajaopiskelijat tulisi tutustuttaa opinnoissaan, kuten my\u00f6s muihin oppimisen itses\u00e4\u00e4telyn osa-alueisiin.  <\/p>\n

Ammatillisen opettajakoulutuksen kehitt\u00e4misehdotuksena esit\u00e4mme, ett\u00e4 oppimisen itses\u00e4\u00e4telytaidot ja oppimaan oppimisen taidot sek\u00e4 niiden tukeminen olisivat selke\u00e4 osa opettajankoulutusta. Vaihtoehtoja n\u00e4iden sis\u00e4lt\u00f6jen opintoihin liitt\u00e4miseen on useita. Ne voivat olla itsen\u00e4isen\u00e4 oppisis\u00e4lt\u00f6n\u00e4 tai opettaja voi tuoda ne eksplisiittisesti n\u00e4kyviin osana omaa opetusta ja ohjausta. N\u00e4in opiskelijoille tarjoutuisi tilaisuus pohtia oppimisen itses\u00e4\u00e4tely\u00e4 koko opettajaopintojensa ajan.  Suosittelemme k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n molempia tapoja \u2013 niin t\u00e4rkeist\u00e4 taidoista on mielest\u00e4mme kysymys. <\/p>\n

Kirjoittajat:<\/strong><\/p>\n

Kinnari, Satu (vastaava kirjoittaja) Jamk ammatillinen opettajakorkeakoulu (<\/span>satu.kinnari@gmail.com)<\/a><\/p>\n

Luukkonen, Kristiina, Jamk ammatillinen opettajakorkeakoulu (<\/span>krisse.luukkonen@gmail.com)<\/span><\/p>\n

M\u00e4ki, Sonja, Jamk ammatillinen opettajakorkeakoulu (<\/span>sonja.nieminen6@gmail.com)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n