{"id":574,"date":"2022-09-07T20:13:45","date_gmt":"2022-09-07T17:13:45","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/?p=574"},"modified":"2022-10-26T16:08:29","modified_gmt":"2022-10-26T13:08:29","slug":"kestava-tulevaisuus-oppilaitosten-ulkopuolella-toimivien-ammatillisten-opettajaopiskelijoiden-nakokulmasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/2022\/09\/07\/kestava-tulevaisuus-oppilaitosten-ulkopuolella-toimivien-ammatillisten-opettajaopiskelijoiden-nakokulmasta\/","title":{"rendered":"Kest\u00e4v\u00e4 tulevaisuus oppilaitosten ulkopuolella toimivien ammatillisten opettajaopiskelijoiden n\u00e4k\u00f6kulmasta"},"content":{"rendered":"\r\n

Kirjoittajat: Raudasoja Anu, Kolho Piia & Sirpa Laitinen-V\u00e4\u00e4n\u00e4nen<\/em><\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Tiivistelm\u00e4\"\"<\/strong><\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Tutkimuksessa tarkastellaan oppilaitosten ulkopuolella toimivien ammatillisten opettajaopiskelijoiden n\u00e4kemyksi\u00e4 kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 tulevaisuudesta. Aineisto ker\u00e4ttiin kev\u00e4\u00e4n 2021 aikana haastattelemalla ammatillisten opettajakorkeakoulujen opettajaopiskelijoita (n=20), jotka eiv\u00e4t toimi opettajina.\u00a0 Sis\u00e4ll\u00f6nanalyysi rakentui abduktiiviseen analyysiin\u00a0tarkastellen vastaajien n\u00e4kemyksi\u00e4 kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4 yksil\u00f6n, talouden ja ymp\u00e4rist\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Tulosten perusteella ammatillisten opettajaopiskelijoiden kest\u00e4v\u00e4 tulevaisuus linkittyy viitekehyksen kaikkiin osa-alueisiin eli yksil\u00f6n, talouden ja ymp\u00e4rist\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmiin. Kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden osaaminen on hankittu ty\u00f6paikoilla, vapaa-ajalla ja\/tai formaalissa koulutuksessa. Kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden osaaminen n\u00e4ytt\u00e4ytyi vastausten perusteella universaalilta osaamiselta, joka on siirrett\u00e4viss\u00e4 muihinkin toimintaymp\u00e4rist\u00f6ihin. Vastauksissa tulivat esille ammatillisten opettajaopiskelijoiden arvot, asenteet ja ammattieettiset n\u00e4k\u00f6kulmat kest\u00e4v\u00e4\u00e4n tulevaisuuteen sek\u00e4 ty\u00f6paikan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimet, joilla kest\u00e4v\u00e4\u00e4 tulevaisuutta rakennetaan. Opettajaopiskelijat nostivat esiin my\u00f6s ekososiaaliseen sivistykseen sis\u00e4ltyvi\u00e4 arvoja, kuten vastuullisuus, kohtuullisuus ja ihmistenv\u00e4lisyys. Yhdeksi huolenaiheeksi kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden edist\u00e4misess\u00e4 ammatilliset opettajaopiskelijat nostivat oman osaamisensa, jonka ei koettu olevan riitt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Kest\u00e4v\u00e4n kehitykseen k\u00e4sitteen laajuudesta ja moniulotteisuudesta johtuen viitekehyksen osa-alueita (yksil\u00f6, talous, ymp\u00e4rist\u00f6) tulisi k\u00e4sitell\u00e4 systemaattisesti osana opettajankoulutusta ja integroida ne erityisesti opetusharjoitteluun. Opettajaopiskelijat toimivat opetusharjoittelussa ja tulevassa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n esimerkkein\u00e4 sek\u00e4 arvo- ja asennevaikuttajina kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden edist\u00e4misess\u00e4.\u00a0<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Avainsanat: kest\u00e4v\u00e4 kehitys, kest\u00e4v\u00e4 tulevaisuus, ammatillinen opettajaopiskelija, ammatillinen opettajankoulutus, haastattelututkimus<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Johdanto<\/strong><\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Kest\u00e4v\u00e4 kehitys k\u00e4sitteen\u00e4 ja tavoitteena nousi erityiseen huomioon vuonna 1987 YK:n niin sanotun Bruntlandin komission raportin my\u00f6t\u00e4, miss\u00e4 se m\u00e4\u00e4riteltiin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 sosiaalinen, taloudellinen, ymp\u00e4rist\u00f6llinen ett\u00e4 my\u00f6s kulttuurinen kehitys (Brundtland, 1987). Arkipuheessa kest\u00e4v\u00e4 kehitys kuitenkin edelleen miellet\u00e4\u00e4n vain ymp\u00e4rist\u00f6llisiin tekij\u00f6ihin, vaikkakin todellisuudessa Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 17 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitetta (Suomen YK-liitto, 2017). Oppilaitokset ja korkeakoulut ovat vahvasti ottaneet kest\u00e4v\u00e4n kehityksen arvot, tavoitteet ja toimenpiteet omaan toimintaansa (mm. Kest\u00e4v\u00e4 HAMK, n.d.; JAMK luo kest\u00e4v\u00e4\u00e4 tulevaisuutta, 2020). Koska kest\u00e4v\u00e4 kehitys on n\u00e4in osa sek\u00e4 korkeakoulusta ett\u00e4 toisen asteen ammatillista koulutusta, my\u00f6s opettajan tulee ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 sill\u00e4 tarkoitetaan (Pathan ym., 2013; Rohweder & Virtanen, 2008; Opetushallitus, n.d.) ja edelleen pohtia miten sen huomiointi pedagogisesti toteutuisi (Lozano ym., 2017; Saloranta, 2017). Korkeakouluilla on mahdollisuus vaikuttaa kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen kouluttamalla opettajia, tekem\u00e4ll\u00e4 tutkimusta ja tuomalla yhteis\u00f6ihin uusia palveluja sek\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 (Owen, 2017). Salosen (2010) v\u00e4it\u00f6stutkimuksen mukaan yhteis\u00f6llisyys on t\u00e4rkein kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tekij\u00e4, joten kriittinen suhtautuminen yksil\u00f6keskeist\u00e4 kasvatuskulttuuriamme kohtaan on tarpeen, kun tavoittelemme ihmisten v\u00e4list\u00e4 tervett\u00e4 riippuvuutta. T\u00e4h\u00e4n Salonen n\u00e4kee parhaana edist\u00e4miskeinona Suomessa kasvatuksen ja valistuksen.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Kaikista kehitt\u00e4mistoimista ja ponnistuksista huolimatta tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen k\u00e4site, on hankalasti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 (Pathan ym., 2013; Saloranta, 2017) ja opettajat tarvitsevat siit\u00e4 lis\u00e4\u00e4 tietoa ja osaamista (Unesco, 2014; Brandt ym., 2019; Asikainen ym., 2021). Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen k\u00e4sitteen yhteydess\u00e4 usein k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden k\u00e4sitett\u00e4 (vrt. mm. Bruntland, 1987; Holling, 2000; Unesco, 1997) ja t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4yt\u00e4mmekin n\u00e4it\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 rinnan. Ruotsalaisille ja pakistanilaisille opettajaopiskelijoille tehdyss\u00e4 tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 opettajaopiskelijalle suunnatulla kest\u00e4v\u00e4n kehityksen koulutuksella on vaikutusta heid\u00e4n asenteisiinsa ja k\u00e4sityksiins\u00e4 kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4 (Andersson ym., 2013; Nousheen ym., 2020). Saksalaisiin opettajiin kohdistuvassa tutkimuksessa puolestaan todettiin, ett\u00e4 koulutus vaikuttaa motivaatioon toteuttaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heist\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 yhteisty\u00f6kumppaneiden kanssa (Brandt ym., 2019). Lozano kumppaneineen (2017) tutki pedagogisten ratkaisujen ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osaamisen yhteytt\u00e4 todeten, ett\u00e4 yht\u00e4 yksitt\u00e4ist\u00e4 pedagogista menetelm\u00e4\u00e4 ei voida nimet\u00e4, jolla kaikki kest\u00e4v\u00e4n kehityksen alueet katettaisiin. Angolassa, miss\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen teemat eiv\u00e4t viel\u00e4 ole selv\u00e4sti kirjattu opetussuunnitelmaan, on tutkimuksen mukaan olemassa olevissa asiakirjoissa ja toimijoiden ymm\u00e4rryksess\u00e4 kuitenkin tunnistettavissa siihen liittyvi\u00e4 tavoitteita (Chisingui & Costa, 2020). Suomalaiset korkeakouluopettajat mielt\u00e4v\u00e4t kest\u00e4v\u00e4n kehityksen arvolatautuneeksi asiaksi, joka vaatii asian itsen\u00e4ist\u00e4 k\u00e4sittely\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 (Sinkko, 2007; ks. my\u00f6s Salonen, 2010 sek\u00e4 Saloranta, 2017). Ammattikorkeakoulujen opettajat kaipasivat lis\u00e4\u00e4 yhteisi\u00e4 keskusteluja, tietoa ja koulutusta, jotta osaaminen vahvistuisi ja sit\u00e4 voisi soveltaa omassa opetuksessaan kest\u00e4v\u00e4n kehityksen yhteisen tulkinnan mukaisesti. Osaamisen, tiedon ja vinkkien jakamista toivottiin osaksi arkea, koska kest\u00e4v\u00e4n kehityksen teemat ja niihin liittyv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n haasteet koskettavat kaikkia (Asikainen ym, 2021).<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Tapani (2013) tutki ammatillista opettajankoulutusta ja totesi, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ja ymp\u00e4rist\u00f6asioiden pit\u00e4isi olla vahvemmin esill\u00e4 ja niit\u00e4 pit\u00e4isi olla enemm\u00e4n ammatillisissa opettajankoulutusten opetussuunnitelmissa. Paaso (2015) nosti v\u00e4it\u00f6skirjassaan kest\u00e4v\u00e4n kehityksen esiin ammatillisen opettajan toimintaymp\u00e4rist\u00f6n yhten\u00e4 muutosvoimana. Kansallisen koulutuksen arviointineuvoston teett\u00e4m\u00e4n tutkimuksen mukaan ammatillisten opettajien suhtautuminen kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen on my\u00f6nteist\u00e4, mutta opettajat kokevat tarvitsevansa lis\u00e4\u00e4 tietoa asiasta (R\u00e4kk\u00f6l\u00e4inen ym., 2017). Korkan (2018) tutkimuksen mukaan ammatillisen koulutuksen opettajille kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen sitoutuminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta vastuu kest\u00e4v\u00e4n kehityksen asioiden opettamisesta j\u00e4\u00e4 pitk\u00e4lti ty\u00f6paikkojen vastuulle. Korkka (2018) toteaa johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ammatillisen koulutuksen koulutusleikkaukset ovat heikent\u00e4neet kest\u00e4v\u00e4n kehityksen opetusta huomattavasti ja my\u00f6s oppilaiden osaaminen on v\u00e4hentynyt. Salonen (2010) totesi v\u00e4it\u00f6stutkimuksessaan ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymisen ja asennoitumisen v\u00e4lisen kuilun, joka ilmenee asioiden arvostamisena, mutta ei samassa suhteessa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimina. Ammatillisen koulutuksen opettajat pit\u00e4v\u00e4t kuitenkin kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 kansalaisvalmiutena (R\u00e4kk\u00f6l\u00e4inen & Meril\u00e4inen, 2018).<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Vaikka asia on ollut pinnalla pitk\u00e4\u00e4n, on suomalaisen ammatillisen opettajan n\u00e4kemyst\u00e4 kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4 tutkittu viel\u00e4 hyvin v\u00e4h\u00e4n ja teema n\u00e4kyy vaihtelevasti opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa (Pathan ym., 2013). Mit\u00e4 paremmin kest\u00e4v\u00e4n kehityksen periaatteet ja arvot ovat integroitu oppilaitoksen toimintakulttuuriin, sit\u00e4 useammin kest\u00e4v\u00e4n kehityksen teemat huomioidaan ty\u00f6yhteis\u00f6n arkik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja opetuksessa (Saloranta, 2017). Aihepiiri\u00e4 koskettavassa tutkimuksessa on selv\u00e4 tutkimusaukko, johon pyrimme osaltamme vastaamaan.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Tutkimuksemme tavoitteena on selvitt\u00e4\u00e4 oppilaitosten ulkopuolella toimivien opettajaopiskelijoiden n\u00e4kemyksi\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 tulevaisuus heille tarkoittaa, mik\u00e4 on heid\u00e4n oma roolinsa kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden rakentajana ja mink\u00e4laisia toimenpiteit\u00e4 ty\u00f6paikoilla on tehty kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden huomioimiseksi. Tutkimuksen kohdejoukoksi valittiin oppilaitosten ulkopuolella toimivat opettajaopiskelijat, jotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmauudistusta varten saadaan n\u00e4k\u00f6kulmia kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tilanteesta muusta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kuin oppilaitoksista. Oppilaitoksissa ammatilliset opettajaopiskelijat edist\u00e4v\u00e4t kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden asioita tutkintojen perusteiden ja opetussuunnitelmien mukaisesti, mutta muusta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ei ole saatavilla tietoa kehitt\u00e4misty\u00f6n tueksi.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Artikkelimme etenee seuraavasti. Aluksi k\u00e4sittelemme aiheeseen liittyvi\u00e4 keskeisi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 ja aiempia tutkimuksia, mink\u00e4 j\u00e4lkeen kuvaamme tutkimusaineiston ja -menetelm\u00e4t. Lopuksi esit\u00e4mme tutkimustulokset ja pohdimme niiden vaikutuksia opettajankoulutukseen, opettajien osaamisen kehitt\u00e4miseen ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen opetuksen sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Kest\u00e4v\u00e4 kehitys – kest\u00e4v\u00e4 tulevaisuus<\/strong><\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Kest\u00e4v\u00e4 kehitys -k\u00e4sitteen\u00e4 on laaja ja sit\u00e4 on m\u00e4\u00e4ritelty useasta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 k\u00e4sitteleviss\u00e4 artikkeleissa ja aineistoissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 usein kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden -k\u00e4sitett\u00e4 (vrt. Bruntland, 1987; Findlay et al., 2010; Holling, 2000; Unesco, 1997).<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

YK:n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen paneelin raportissa kest\u00e4v\u00e4 kehitys on m\u00e4\u00e4ritelty seuraavasti: Kehitys vastaa t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tarpeita vaarantamatta kuitenkaan tulevien sukupolvien tarpeita. (Brundtland, 1987) M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n pohjalta YK on laatinut 17 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitetta (Suomen YK-liitto, 2017), joissa huomioidaan ymp\u00e4rist\u00f6, talous ja yhteiskunta unohtamatta n\u00e4iss\u00e4 toimivaa ihmist\u00e4.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa yleisimmin k\u00e4site liitet\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6n, talouden ja yhteiskunnan v\u00e4liseen risteyskohtaan, jotka kuvataan toisiaan leikkaavina renkaina (kuvio 1.), kuitenkaan erottelematta n\u00e4it\u00e4 toisistaan (Giddings ym., 2002). Tutkimuksissa, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 opettajan osaamisena ei ole yksimielist\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 siit\u00e4, mitk\u00e4 ovat opettajalle t\u00e4rkeimm\u00e4t osa-alueet tuntea (Brandt ym., 2019). Osa painottaa substanssiosaamisen t\u00e4rkeytt\u00e4, jotta voidaan vaikuttaa k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen (Redman & Redman, 2017), kun taas toiset painottavat pedagogisen tiet\u00e4myksen lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 (Singer-Brodowski, 2017) ja toiset puolestaan opettajan asenteiden ja motivaation t\u00e4rkeytt\u00e4 (Kieu ym., 2016). Kuten olemme aiemmin todenneet, opettajien ymm\u00e4rryst\u00e4 kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4 tai kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 tulevaisuudesta on tutkittu hyvin v\u00e4h\u00e4n. T\u00e4st\u00e4 johtuen k\u00e4yt\u00e4mme t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa teoreettisena viitekehyksen\u00e4 yleisint\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4, miss\u00e4 se jaetaan kolmeen toisiaan leikkaavaan alueeseen eli ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, yhteiskuntaan ja talouteen (Giddings ym., 2002). (kuvio 1.) Ymp\u00e4rist\u00f6n kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen liitet\u00e4\u00e4n k\u00e4sitteet kuten uusiutuva energia, materiaalien kierr\u00e4tys ja luonnon tasapaino (mm. Brundtland, 1987). Talous miellet\u00e4\u00e4n usein t\u00e4rkeimm\u00e4ksi ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa se usein dominoi ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja yhteiskuntaa. Kest\u00e4v\u00e4 talous on sellainen, joka on muuntautuva ja tarjoaa hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4nlaadun kaikille. Puhuttaessa kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 yhteiskunnasta liitet\u00e4\u00e4n siihen ihminen ja kulttuuri. (Giddings ym., 2002) Giddings ja muut (2002) painottavat, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen on perustuttava periaatteisiin, jotka soveltuvat kaikkiin aiheisiin riippumatta siit\u00e4, onko ne luokiteltu ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, yhteiskuntaan, talouteen tai n\u00e4iden kolmen yhdistelm\u00e4ksi.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

\"Kuviossa<\/figure>\r\n\r\n\r\n\r\n

Kuvio 1. Kest\u00e4v\u00e4 kehitys – ymp\u00e4rist\u00f6n, talouden ja yhteiskunnan (sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ihminen ja kulttuuri) risteyskohta (Giddings ym., 2002)<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Kiertotalous on kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen liittyv\u00e4 uusi talouden toimintatapa. Se tuottaa taloudellista hyvinvointia kantokyvyn rajoissa uudistaen yhteiskunnan rakenteita ja toimintamalleja hy\u00f6dynt\u00e4en tehokkaasti digitalisaatiota. Kiertotaloudessa materiaalit pysyv\u00e4t kierrossa pitk\u00e4\u00e4n ja turvallisesti, joten niit\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n kest\u00e4v\u00e4sti ja tehokkaasti samalla kun v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n uusien luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Kiertotalouteen kuuluu my\u00f6s tuotteiden korjaaminen, vuokraaminen, jakaminen ja kierr\u00e4tt\u00e4minen. (Valtioneuvosto, 2021, s. 26) Kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen ja kiertotalouteen liittyy kiinte\u00e4sti my\u00f6s k\u00e4site resurssiviisaus, joka tarkoittaa erilaisten resurssien, kuten energian, luonnonvarojen, raaka-aineiden, palvelujen, tuotteiden, ajan ja tilojen, harkittua k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 ja hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Resurssiviisautta voidaan edist\u00e4\u00e4 esimerkiksi energiatehokkuuden, materiaalien elinkaarihallinnan, kierr\u00e4tystalouden sek\u00e4 erilaisen yhteistoiminnan kautta. (Hokkanen ym., 2015, s. 9; Valtioneuvosto, 2021, s. 109)<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Vihre\u00e4 toimijuus vaatii ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 tietoista sitoutumista kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mahdollisuuksiin ja arvoihin sek\u00e4 halua oppia uutta ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 opittua kest\u00e4vien prosessien, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen, ja tuotteiden luomisessa (Ala-Laurinaho ym., 2020). Ty\u00f6organisaatioiden ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden ekologiseen kest\u00e4vyyteen ja kollektiiviseen vastuuseen liittyv\u00e4t arvot alkavat vaikuttamaan voimakkaammin ajatteluun ja toimintaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Ty\u00f6n mielekkyytt\u00e4 ja merkityksellisyytt\u00e4 haetaan yh\u00e4 enemm\u00e4n eettisen vastuun kantamisen kautta. (V\u00e4\u00e4n\u00e4nen ym., 2020, s. 28) Ty\u00f6paikkojen on kyett\u00e4v\u00e4 uudistamaan toimintaansa, selviytym\u00e4\u00e4n ja sopeutumaan dynaamisen toimintaymp\u00e4rist\u00f6n vaatimusten mukaiseksi rakenteita ja toimintamalleja uudistamalla.\u00a0 Resilientit ty\u00f6yhteis\u00f6t ja organisaatiot huolehtivat siit\u00e4, ett\u00e4 niill\u00e4 on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n keinoja, joilla tulevaisuutta ennakoidaan, toimintaa arvioidaan, virheist\u00e4 opitaan ja uutta kehitet\u00e4\u00e4n jatkuvasti yhdess\u00e4. (Ala-Laurinaho ym., 2020)<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Kest\u00e4v\u00e4 kehitys ammatillisessa opettajankoulutuksessa<\/strong><\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on keskeinen rooli kest\u00e4v\u00e4n kehityksen edist\u00e4misess\u00e4 ammatillisessa opettajankoulutuksessa, koska opettajankoulutuksen opetussuunnitelmat laaditaan koulutuksenj\u00e4rjest\u00e4j\u00e4kohtaisesti ja on niiss\u00e4 my\u00f6s mahdollisuus painottaa erilaisia asioita. Kest\u00e4v\u00e4 kehitys voi olla l\u00e4pileikkaavana teemana koulutuksen kaikissa osa-alueissa tai vastaavasti se voi olla omana opintojaksonaan sek\u00e4 osana opetusharjoittelun suunnittelua ja toteutusta (mm. HAMK Opettajankoulutuksen opinto-opas 2020\u20132021, n.d.; JAMK Opettajan osaaminen, n.d.). Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen huomioiminen ammatillisissa opettajankoulutuksissa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska opettajankoulutuksesta valmistuvat toimivat opettajina p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa, joissa he opettavat my\u00f6s kest\u00e4v\u00e4n kehityksen asioita. (vrt. Siiril\u00e4, 2016) Opettajaopiskelijoiden, kuten muidenkin oppijoiden, kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osaaminen lis\u00e4\u00e4ntyy opetus- ja oppimisprosessin yhteydess\u00e4, joihin sis\u00e4ltyv\u00e4t oppimistavoitteiden ja -sis\u00e4lt\u00f6jen valinta, opetus- ja ohjausmenetelm\u00e4t, oppimisymp\u00e4rist\u00f6t sek\u00e4 arviointik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t sek\u00e4 erilaiset yhteisty\u00f6verkostot kuten ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 (Viertel, 2010).<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Koulutus, osaaminen ja jatkuva uuden oppiminen ovat vaatimuksia, jotka liittyv\u00e4t kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen ja kiertotalouden edist\u00e4miseen, mutta my\u00f6s ty\u00f6n murroksesta selvi\u00e4miseen. Koulutus tukee uuden tiedon hankkimisen lis\u00e4ksi asennemuutoksessa, jota vaaditaan suurissa muutoksissa. Yhdeksi haasteista on muodostunut osaajapula, jota on ratkaistava kaikilla koulutustasoilla ja ty\u00f6ss\u00e4 jatkuvan oppimisen keinoin. (Valtioneuvosto, 2021; Siiril\u00e4 ym., 2021) Opetushenkil\u00f6st\u00f6ll\u00e4 tulee olla riitt\u00e4v\u00e4 ajantasainen osaaminen ja ymm\u00e4rrys kiertotaloudesta ja kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4, jota tulee vahvistaa monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 ja tieteidenv\u00e4lisesti (Valtioneuvosto, 2021, s. 62). Kest\u00e4v\u00e4 kehitys ja sen perusteiden ymm\u00e4rt\u00e4minen ovat kansalaistaitoja, jotka vaikuttavat ymp\u00e4rist\u00f6n huomioon ottavan, oikeudenmukaisen, tasapainoisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamisessa (Opetushallitus, 2019, s. 44). Suomessa kaikille taataan mahdollisuudet koulutukseen, ty\u00f6llistymiseen, hyv\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja terveyteen.\u00a0 Kest\u00e4v\u00e4 kehitys on osa yleissivist\u00e4v\u00e4\u00e4 opetusta, kaikkien alojen koulutusta ja elinik\u00e4ist\u00e4 oppimista. Suomessa yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n yleissivistyst\u00e4 ja korkeaa koulutustasoa sek\u00e4 edistet\u00e4\u00e4n sosiaalista liikkuvuutta. Mahdollistamme eriarvoisuuden kaventumisen ja paremman el\u00e4m\u00e4nlaadun siten, ett\u00e4 kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti tukemalla toimintakyky\u00e4 ja terveytt\u00e4. (Valtioneuvosto, 2016)<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Suomessa kest\u00e4v\u00e4 kehitys on osa ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteita (ePerusteet, n.d.) ja korkea-asteen opetussuunnitelmia. Kest\u00e4v\u00e4 kehitys on yksi EU:n m\u00e4\u00e4rittelemist\u00e4 elinik\u00e4isen oppimisen avaintaidoista (European commission 2005\/0221) ja se on perusteissa niin sanottuna l\u00e4pileikkaavana osaamisena. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin tekem\u00e4ss\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tutkimuksessa k\u00e4site on m\u00e4\u00e4ritelty ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen sek\u00e4 kulttuuriset l\u00e4ht\u00f6kohdat sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4ksi (R\u00e4kk\u00f6l\u00e4inen ym., 2017). Ekologiseen osa-alueeseen liitet\u00e4\u00e4n j\u00e4tteiden lajittelu ja k\u00e4sittely, vesi- ja j\u00e4tehuolto, kierr\u00e4tys ja energian s\u00e4\u00e4st\u00e4minen. Toisten arvojen huomioiminen ja kunnioitus, sosiaalisuus, asiakasn\u00e4k\u00f6kulma, ty\u00f6turvallisuus ja -hyvinvointi kuuluvat sosiaaliseen osa-alueeseen. Materiaalien taloudellinen k\u00e4ytt\u00f6 ja s\u00e4\u00e4st\u00e4minen, tuotteiden ja palveluiden laatu, kustannustehokkuus ja kuluttajansuoja puolestaan ovat talouden osa-alueita. Karvin tutkimuksessa omaksi osa-alueeksi nostetussa kulttuurissa korostuvat erityisesti monikulttuurisuus, kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6n ja -historian huomioiminen ja kansallisen perinteen arvostaminen sek\u00e4 asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys ja suvaitsevaisuus. Karvin tutkimustulosten mukaan ammatillisen toisen asteen opettajien kest\u00e4v\u00e4n kehityksen opetuksessa korostuivat sosiaalinen ja kulttuurinen n\u00e4k\u00f6kulma, kuten ihmisoikeudet, eettinen kuluttaminen sek\u00e4 oman el\u00e4m\u00e4n terveyden ja hyvinvoinnin edist\u00e4minen. V\u00e4hiten puolestaan tuli esille ekologinen kest\u00e4v\u00e4 kehitys. Ekologiseen ja taloudelliseen kest\u00e4vyyteen kuului muun muassa yleinen tieto ymp\u00e4rist\u00f6ongelmista, luonnonvarojen kest\u00e4v\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6 sek\u00e4 luonnon monimuotoisuuden suojelun merkitys. Tutkimuksen mukaan my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajien kanssa suunniteltuja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen opetusta ja oppimisteht\u00e4vi\u00e4 ei ollut juuri lainkaan, kuten ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut juurikaan hankkeita ja vierailuja yrityksiin. (R\u00e4kk\u00f6l\u00e4inen ym., 2017)<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Tutkimuksemme kohteena olevilla ammatillisilla opettajaopiskelijoilla on moninaiset vaikutukset kest\u00e4v\u00e4n kehityksen toteutumiseen. Opettajan toimintaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 on ammatillista koulutusta ohjaava lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, mink\u00e4 mukaan ammatillisen koulutuksen tulee vastata ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n vaatimuksiin (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531\/2017), miss\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehitykset n\u00e4k\u00f6kulmat ovat entist\u00e4 vahvemmin tunnistettavissa ja n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 (Konst, 2021). Lis\u00e4ksi tulevana ammattialansa opettajana heill\u00e4 on mahdollisuus vaikuttaa opiskelijoidensa toimintaan ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin toimimalla esimerkkin\u00e4 (Tapani & Salonen, 2019). Salosen (2010) tutkimuksen mukaan merkitt\u00e4vin henkil\u00f6n sis\u00e4inen este oli kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osalta tiedon puute.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

N\u00e4iden valossa on siis t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ammatillisessa opettajankoulutuksessa kest\u00e4v\u00e4n kehityksen n\u00e4k\u00f6kulmat ovat mukana. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen juurtumisessa on eksponentiaalinen kasvun mahdollisuus ensin yksitt\u00e4isen ammatillisen opettajaopiskelijan, sen j\u00e4lkeen useamman ammatillisen opiskelijan ja my\u00f6hemmin ty\u00f6paikkojen toiminnan kautta.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Tutkimusaineisto ja -menetelm\u00e4<\/strong><\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Tutkimuksen aineisto on osa ammattikorkeakoulujen yhteist\u00e4 laadullista tutkimusta, jossa selvitet\u00e4\u00e4n ammatillisten opettajaopiskelijoiden k\u00e4sityksi\u00e4 ja n\u00e4kemyksi\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, verkostoista, osaamistarpeista ja roolista kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden rakentajina opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmauudistusta varten. Tutkimuskysymykset olivat:<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

    \r\n
  1. Mit\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 tulevaisuus tarkoittaa oppilaitoksen ulkopuolella toimivalle opettajaopiskelijalle?<\/li>\r\n
  2. Millaisena oppilaitoksen ulkopuolella toimiva opettajaopiskelija n\u00e4kee oman roolinsa kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden rakentajana ty\u00f6paikallaan?<\/li>\r\n
  3. Millaisia toimia opettajaopiskelijan ty\u00f6paikalla on tehty kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden huomioimiseksi?<\/li>\r\n<\/ol>\r\n\r\n\r\n\r\n

    Tutkimusaineisto ker\u00e4ttiin haastattelemalla ammatillisten opettajankoulutuksen opiskelijoita, jotka eiv\u00e4t toimi opettajana. Haastateltavat oli valittu ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteyshenkil\u00f6iden kautta. Haastatteluihin pyydettiin asianmukaiset tutkimusluvat organisaatioilta. Tutkittavia informoitiin tutkimuksen tavoitteesta ja tutkimuksen osallistuminen oli heille vapaaehtoista. Haastatteluihin osallistui 19 henkil\u00f6\u00e4, joista miehi\u00e4 oli 7 ja naisia 12. Opettajien haastattelut kestiv\u00e4t 24\u201357 minuuttia, joista muodostui litteroitua aineistoa 10\u201315 sivua henkil\u00f6\u00e4 kohden Times New Roman fontilla ja 1,5 riviv\u00e4lill\u00e4 kirjoitettuna. Kaikkiaan litteroitua aineistoa oli 222 sivua.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

    Haastattelut toteutettiin opettajankouluttajien toimesta teemahaastatteluina, joissa kaikkien haastateltavien kanssa keskusteltiin etuk\u00e4teen p\u00e4\u00e4tetyist\u00e4 teemoista, vaikka kysymysten tarkka muoto ja teemojen j\u00e4rjestys vaihtelivat tapauskohtaisesti (Hirsj\u00e4rvi ym., 2004). Kaikissa haastatteluissa oli samat yhteiset teemat:<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n