![\"\"](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-content\/blogs.dir\/19\/files\/2022\/04\/VA_tunnus_tekstein_pieni-300x120.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n
Kirjoittajat: Raudasoja Anu, Kukkonen Harri, Koskela Seija, Jussila Ari ja Rantanen Johanna<\/p><\/p>\n\n\n\n
Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajan ty\u00f6h\u00f6n on kohdistunut viime vuosina monenlaisia muutospaineita koulutuspoliittisten linjausten sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutosten my\u00f6t\u00e4. Opinto-ohjaajat ovat joutuneet k\u00e4ym\u00e4\u00e4n identiteettineuvotteluja uuden ty\u00f6identiteetin l\u00f6yt\u00e4miseksi tilanteessa, jossa ohjaus on yh\u00e4 vahvemmin m\u00e4\u00e4ritelty kaikkien teht\u00e4v\u00e4ksi ammatillisessa koulutuksessa. Opinto-ohjaajilta on siirtynyt heille aiemmin kuulunutta ohjausty\u00f6t\u00e4 erityisesti opettajille, mutta my\u00f6s ty\u00f6paikkaohjaajille.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa ammatillisten opinto-ohjaajien identiteettikertomuksia luonnehditaan mosaiikkimaiseksi teokseksi, mik\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 menneen, nykyisen ja tulevan. Erilaisista narratiivisista identiteeteist\u00e4 rakentuva kaari muodostaa opinto-ohjaajan ty\u00f6identiteetin. Ty\u00f6identiteetti on jatkuvasti muotoutuva ja erityisesti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutostilanteet, niin ammatillisessa koulutuksessa kuin ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ss\u00e4 yhteiskunnassakin, haastavat opinto-ohjaajia m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n ty\u00f6identiteettins\u00e4 uudelleen kulloisenkin teht\u00e4v\u00e4n vaatimusten mukaan.<\/p>\n\n\n\n
Tutkimuksen haastatteluaineistosta konstruoitiin temaattisen analyysin avulla kolme uutta narratiivia eli tyyppikertomusta opinto-ohjaajien ty\u00f6identiteeteist\u00e4. Ne ovat urapolkuja a) humanistista koordinaattoriopinto-ohjaajiksi, b) ohjauksen monitoimijasta sillanrakentajaopinto-ohjaajaksi ja c) ammatinopettajasta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4opinto-ohjaajaksi. N\u00e4iss\u00e4 tyyppikertomuksissa kuvastuvat ammatillisen koulutuksen ja opinto-ohjauksen kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja sosiaaliset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t suhteessa opinto-ohjaajien itsens\u00e4 rakentamiin ja muokkaamiin henkil\u00f6kohtaisiin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n
Avainsanat: opinto-ohjaajat, ammatillinen koulutus, narratiivisuus, identiteettikertomus<\/p>\n\n\n\n
Many and varying changes in Educational policy and working life in general have inflicted a lot of pressure on the work of vocational guidance counsellors. Due to these changes and the current situation in vocational education and training (VET) where guidance and counselling is positioned as shared responsibility of every staff member, vocational guidance counsellors have been compelled to identity negotiations in order to find new work identity. Counselling and tasks that used to belonged to guidance counsellors has been transmitted to teachers but also to workplace instructors.<\/p>\n\n\n\n
In this research VET guidance counsellors\u2019 identity narratives are described as a mosaic which combines the past, the present and the future. The arch constructed of different narratives forms the work identity of a VET guidance counsellor. This work identity is constantly re-forming. The changing world of work and society as well as vocational education challenge VET guidance counsellors to define and re-define their work identity according to the requirements of their concurrent position or tasks.<\/p>\n\n\n\n
Based on VET guidance counsellors\u2019 interview data (n <\/em>= 10) and using thematic analyses three new work identity narratives were constructed as a result of this study. They are career paths a) from a humanist to a coordinator guidance counsellor; b) a bridgebuilding guidance counsellor; and c) from a vocational teacher to world-of-work guidance counsellor. In these new work identity narratives, the cultural, societal and social practices of VET and guidance and counselling can be seen in relation to personal practices constructed by the guidance counsellors themselves. <\/p>\n\n\n\n Keywords: guidance counsellor, vocational education and training (VET), narrative, identity narrative<\/p>\n\n\n\n Ammatillinen koulutus on ollut viime vuosina monien uudistusten kohteena, johtuen mm. koulutuspoliittisista linjauksista, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutostarpeista ja teknologian kehittymisest\u00e4 (Niemi & Jahnukainen, 2018; Karusaari, 2020). Suurimmat muutokset ovat johtuneet lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n uudistuksesta, jossa nuorten sek\u00e4 aikuisten ammatillinen koulutus yhdistettiin. Samaan aikaa uudistettiin my\u00f6s ammatillisten perustutkintojen perusteet, jolloin niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 pienennettiin ja my\u00f6s ammatillisen koulutuksen rahoituksen perusl\u00e4ht\u00f6kohdat uudistettiin. Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajien n\u00e4kemysten mukaan heid\u00e4n ty\u00f6t\u00e4\u00e4n ovat muuttaneet ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyys, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n jatkuva muutos, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 muokkaavat tekij\u00e4t kuten ilmastonmuutos ja digitaalisuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen sek\u00e4 moninaisuuden ja yksil\u00f6llisyyden huomioon ottaminen (Sepp\u00e4nen & Varjonen, 2021, 46).<\/p>\n\n\n\n Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijalla on oikeus saada henkil\u00f6kohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta. Opinto-ohjauksella tuetaan opiskelijaa opintojen aikaisissa valinnoissa, kuten omien tavoitteiden mukaisten tutkinnon osien valinnassa, opiskelu- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitojen kehitt\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 jatko-opintoihin ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtymisess\u00e4 tai ty\u00f6uralla etenemisess\u00e4. Ohjausta annetaan sek\u00e4 yksil\u00f6llisesti ett\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4. Opiskelijalle laadittavaan henkil\u00f6kohtaiseen osaamisen kehitt\u00e4missuunnitelmaan kirjataan opiskelijan kanssa sovitut ohjaukseen ja tukeen liittyv\u00e4t asiat. (HE 173\/2020, 52) Ammatillisessa koulutuksessa korostuu ohjaus, mutta arjen j\u00e4rjestelyt haastavat opinto-ohjaajien toimintamahdollisuudet ohjauksen asiantuntijoina. Aiemmin ohjaus kuului opinto-ohjaajien p\u00e4tevyysalueeseen, mutta nyky\u00e4\u00e4n ohjaus kuuluu kaikille (HE 173\/2020, Goman 2020, 137, Koskela & Rantanen, 2020, 116). Karusaaren (2020, 160) tutkimuksen mukaan koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n on selkiytett\u00e4v\u00e4 miten, mit\u00e4 ja kuka ohjaus- ja tukipalveluja toteuttaa.<\/p>\n\n\n\n Ammatillisessa koulutuksessa ohjauksen toimijakentt\u00e4 on laaja (vrt. Goman ja muut 2020, 29\u201331; Karusaari 2020) ja ohjauksen m\u00e4\u00e4rittely on haasteellista, sill\u00e4 ohjauksen k\u00e4site on suomen kieless\u00e4 monisis\u00e4lt\u00f6inen. Vehvil\u00e4isen (2014, 37) mukaan ohjauksen retoriikassa on puhuttu kuvauksia pakenevasta, jolla tarkoitetaan vaikeutta kertoa mit\u00e4 ohjaus on ja mit\u00e4 sen parissa tehd\u00e4\u00e4n. Annala (2007, 37) toteaa, ett\u00e4 englannin kieless\u00e4 on useampi vastine sanalle ohjaus. Sanaan ohjaus liittyy itsest\u00e4\u00e4nselvyydenomainen tuttuus, mutta samalla sit\u00e4 tulkitaan eri tavoin (Kukkonen ja muut, 2018, 71). Koska koulutus- ja urapolut n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 monimuotoisina ja ep\u00e4vakaina, ohjauksella pyrit\u00e4\u00e4n edist\u00e4m\u00e4\u00e4n yksil\u00f6n valmiuksia kohdata eteen tulevia muutostilanteita ja rakentaa aktiivisesti omaa tulevaisuuttaan. (Barnes ja muut, 2020; Raudasoja & Heino, 2019.)<\/p>\n\n\n\n Ohjauksessa henkil\u00f6, jolla on s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti tai tilap\u00e4isesti ohjaajan rooli, antaa tai sopii antavansa aikaa, huomiota tai kunnioitusta m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisen asiakkaan roolin ottaneelle henkil\u00f6lle. Tarkoituksena on antaa ohjattavalle tilaisuus tutkia, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja selkeytt\u00e4\u00e4 tapoja el\u00e4\u00e4 voimavaraisemmin ja paremmin. (Onnismaa ja muut, 2000, 6\u20127.) Sultanan (2012) ja Vehvil\u00e4isen (2014) mukaan ohjaus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n tavoitteellisena prosessina, jossa yksil\u00f6n urasuunnittelutaidot kehittyv\u00e4t. Ohjauksen tuella yksil\u00f6 vahvistaa itsetuntemustaan, oppii ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ja k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n tietoa koulutus- ja uramahdollisuuksistaan sek\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n niihin liittyvi\u00e4 ratkaisuja erilaisissa muuttuvissa el\u00e4m\u00e4ntilanteissa. Lis\u00e4ksi sen tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n toimijuutta ja tukea h\u00e4nt\u00e4 suunnittelemaan omaa tulevaisuuttaan. (Sultana, 2012; Vehvil\u00e4inen, 2014) <\/p>\n\n\n\n Ammatillisen koulutuksen muutosten ja teht\u00e4vien uudelleenj\u00e4rjestelyjen takia aiemmin opinto-ohjaajan vastuu- ja p\u00e4tevyysalueella olleita toimintoja on siirtynyt heilt\u00e4 pois. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 opinto-ohjaajien mahdollisuudet toimia yhdyshenkil\u00f6in\u00e4 ohjauksen kysymyksiss\u00e4 ovat heikentyneet. Aiemmin kehitellyt yhteiset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t eiv\u00e4t uudessa tilanteessa ole p\u00e4tevi\u00e4, joten opinto-ohjaajat joutuvat etsim\u00e4\u00e4n mahdollisuuksia olla mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa omaan p\u00e4tevyysalueeseensa kuuluvaa toimintaa, ohjausta (Kukkonen ja muut, 2020). Ammatilliset opinto-ohjaajat kaipaavat tukea omaan ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4, kollegoiden v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja osaamisen jakamista, osaamisen p\u00e4ivitt\u00e4mis- ja kehitt\u00e4mismahdollisuuksia sek\u00e4 valmiuksia moninaisten opiskelijoiden kohtaamiseen (Sepp\u00e4nen & Varjonen, 2021, 57).<\/p>\n\n\n\n Ammatillisen opinto-ohjaajan identiteetti ja ammattitaito tulee ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 jatkuvasti muotoutuvaksi, uudelleen rakentuvaksi ja muokkautuvaksi kehittymisen prosessiksi, mik\u00e4 jatkuu koko ammattiuran ajan (Kukkonen, 2018b). Uusi teknologia on yksi muutosagentti, mik\u00e4 vaikuttaa perinteiseen ohjaaja-opiskelija \u2013vuorovaikutussuhteeseen. Se mahdollistaa opiskelijan henkil\u00f6kohtaisten tai opiskelijaryhmien keskin\u00e4isten uraa koskevien kysymysten ty\u00f6st\u00e4misen yhdess\u00e4 ammattilaisten kanssa. Teknologian kehittymisen my\u00f6t\u00e4 ohjauksessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n kasvokkain tapahtuvan palvelun lis\u00e4ksi muita palvelukanavia, kuten puhelinta, verkkoa, kuvallista et\u00e4yhteytt\u00e4 ja sosiaalista mediaa. (Vuorinen & Virolainen, 2017; Kettunen, 2017; Kettunen ja muut, 2020)<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 tutkimus on osa Opinto-ohjauksen ammattilaiset ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n (OHJAT) – pitkitt\u00e4istutkimusta, jossa tarkastellaan kaikissa oppilaitoskonteksteissa opinto-ohjaajien koulutusta, ty\u00f6uria, ty\u00f6nkuvia sek\u00e4 ty\u00f6hyvinvointia (Rantanen ja muut, 2020; Rantanen & Silvonen, 2017, 12\u201314). T\u00e4m\u00e4n osatutkimuksen kohteena on ammatillisen koulutuksen oppilaitoskontekstissa ty\u00f6skentelev\u00e4t opinto-ohjaajat ja tutkimusteht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tarkastella sit\u00e4, miten ammatilliset opinto-ohjaajat kuvaavat omaa ty\u00f6identiteetti\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n Vaikka yksil\u00f6n identiteettiin viitataan usein yhten\u00e4 kokonaisuutena (esim. Erikson, 1950), identiteetin kehityst\u00e4 ja ilmenemist\u00e4 tutkitaan kuitenkin eri el\u00e4m\u00e4nalueilla. Vallalla on k\u00e4sitys, jonka mukaan ei ole yht\u00e4 kaikkiin tilanteisiin soveltuvaa el\u00e4m\u00e4nalueiden kokonaisuutta, jonka suhteen identiteetti tulisi muodostaa. (Fadjukoff ja muut, 2020.) Rodgersin ja Scottin (2008) mukaan useiden tutkijoiden k\u00e4sitykset identiteetist\u00e4 voi tiivist\u00e4\u00e4 seuraaviin oletuksiin: a) ihmisell\u00e4 on useita identiteettej\u00e4, b) identiteetit eiv\u00e4t ole pysyvi\u00e4 vaan niit\u00e4 tuotetaan jatkuvasti vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa ja c) identiteetit muotoutuvat ja rakentuvat uudelleen tarinoiden avulla.<\/p>\n\n\n\n Suomenkielisess\u00e4 nykytutkimuksessa k\u00e4sitteit\u00e4 ammatillinen identiteetti, ty\u00f6identiteetti, ammatti-identiteetti ja osaamisidentiteetti k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kaikkia merkitsem\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n liittyv\u00e4\u00e4 identiteetti\u00e4. Englanninkielisess\u00e4 tutkimuksessa sen sijaan tehd\u00e4\u00e4n ero eri termien v\u00e4lille: \u00b4professional identity\u2019 viittaa korkeaan koulutukseen, \u2019vocational identity\u2019 viittaa kutsumusammattiin, \u2019occupational identity\u2019 on ammatillinen identiteetti, \u2019work identity\u2019 viittaa ty\u00f6t\u00e4 koskeviin erilaisiin merkityksiin, sitoumuksiin ja suhteisiin olleen merkitykselt\u00e4\u00e4n laajin (Etel\u00e4pelto 2007) ja osaamisidentiteetti viittaa osaamiseen sek\u00e4 dynaamiseen ja muuntuvaan identiteetin kehittymiseen (Etel\u00e4pelto & V\u00e4h\u00e4santanen 2006). Yleisesti tutkijat m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t n\u00e4it\u00e4 ammattiin ja ty\u00f6h\u00f6n liitettyj\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 l\u00e4htien samanlaisista identiteettiin liittyvist\u00e4 perusl\u00e4ht\u00f6kohdista: identiteetin muodostuminen on aina sidoksissa sosiaaliseen, kulttuuriseen, poliittiseen ja historialliseen kehitykseen ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n; identiteetti muotoutuu sosiaalisissa suhteissa tunteiden my\u00f6t\u00e4vaikutuksessa; identiteetti muuntuu tilanteiden mukaan ja identiteetti rakentuu yh\u00e4 uudelleen tarinoiden kautta. (Rodgers & Scott, 2008; Beijaard ja muut, 2004) <\/p>\n\n\n\n Ammatti- tai ty\u00f6identiteetti kuvaa laajasti yksil\u00f6n suhdetta ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 toisin sanoen ty\u00f6h\u00f6n perustuvaa min\u00e4k\u00e4sityst\u00e4. Siihen sis\u00e4ltyy ammattialan yhteiskunnallinen, sosiaalinen ja kulttuurinen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 suhteessa yksil\u00f6n rakentamiin ja aina uudelleen muokkaamiin persoonallisiin merkityksiin, h\u00e4nen k\u00e4sityksiins\u00e4 ty\u00f6n asemasta el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n sek\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n liittyvist\u00e4 arvoista ja sitoumuksista. Ammatti- tai ty\u00f6identiteetti luo pohjan ammatilliselle toiminnalle, koska siihen sis\u00e4ltyy k\u00e4sitys siit\u00e4, mik\u00e4 on merkityksellist\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4, mit\u00e4 ovat ty\u00f6n tavoitteet ja millaisen tulevaisuusorientaation ammattilaisena se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4. (Etel\u00e4pelto & V\u00e4h\u00e4santanen, 2006; V\u00e4h\u00e4santanen ja muut, 2017; Walsh & Gordon, 2008)<\/p>\n\n\n\n Vaikka ammatillinen identiteetti perustuu yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4nkokemuksiin ja historiaan, se kehittyy edelleen suhteessa sosiaalisiin olosuhteisiin ja senhetkisen ty\u00f6n asettamiin vaatimuksiin sek\u00e4 muihin ihmisiin erilaisine tarpeineen ja motivaatioineen. Ammatillinen identiteetti ei ole pysyv\u00e4 vaan se tulee ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 jatkuvasti muotoutuvaksi ja muokkautuvaksi kehittymisen prosessiksi, mik\u00e4 jatkuu koko ammattiuran ajan. Siit\u00e4 on jatkuvasti neuvoteltava ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n sosiaalisen todellisuuden kanssa. Erityisesti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutostilanteissa (esim. uusi ammatillinen koulutus) ammatti-identiteetti on muotoiltava tai m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4 uudestaan (Etel\u00e4pelto, 2007; Fadjukoff, 2010; Kukkonen, 2018a; V\u00e4h\u00e4santanen & H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, 2018; Koski-Heikkinen, 2014).<\/p>\n\n\n\n Ammatti-identiteetiss\u00e4 voidaan erottaa persoonallinen ja kollektiivinen identiteetti. Persoonallisen identiteetin kehityst\u00e4 tapahtuu jatkuvasti vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja sen muodostuminen on ihmisen\u00e4 olemisen koko el\u00e4m\u00e4n kest\u00e4v\u00e4 projekti. Kollektiivinen identiteetti m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy puolestaan sosiaalisen kanssak\u00e4ymisen tuloksena, jonka taustana ovat ty\u00f6yhteis\u00f6jen ja -ryhmien omat erityiset piirteens\u00e4. Se ty\u00f6yhteis\u00f6 ja ammattikunta, johon yksil\u00f6 kokee kuuluvansa, muovaa h\u00e4nen kollektiivista identiteetti\u00e4\u00e4n (Heikkinen, 2000; Walsh & Gordon, 2008), kuitenkin niin, ett\u00e4 yksil\u00f6 arvioi jatkuvasti suhdettaan organisaatioon, johon h\u00e4n kuuluu (Brown, 2017). Toisaalta my\u00f6s ammattiryhm\u00e4n kollektiivinen identiteetti rajaa, kenet oikeutetaan yhteis\u00f6n edustajaksi ja kenell\u00e4 on oikeus harjoittaa tietty\u00e4 ammattia (Heikkinen & Huttunen, 2007). <\/p>\n\n\n\n Jos yksil\u00f6n ammatillinen identiteetti ja ty\u00f6 eiv\u00e4t ole linjassa toisiinsa n\u00e4hden, yksil\u00f6 voi kyseenalaistaa ty\u00f6k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja yritt\u00e4\u00e4 muuttaa niit\u00e4, jotta ne vastaavat identiteetti\u00e4 (Kira & Balkin, 2014). Suomalaisessa yhteiskunnassa ty\u00f6 on merkinnyt yht\u00e4 keskeist\u00e4 identiteetin osaa ja el\u00e4m\u00e4 on rakentunut ty\u00f6n ymp\u00e4rille. Ty\u00f6n ymp\u00e4rille rakennettu identiteetti on joutunut koetukselle ja sit\u00e4 voi olla vaikea m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, sill\u00e4 ammattien elinkaarien lyhenemisen ja useiden perinteisten ammattien h\u00e4vi\u00e4misen seurauksena yksil\u00f6n ammatillisen identiteetin rakentumisprosessi on vaikeutunut. (Julkunen, 2007; Etel\u00e4pelto & Miettinen, 1993). T\u00f6iden ja ammattien h\u00e4vi\u00e4minen on johtanut siihen, ett\u00e4 olemme siirtyneet puhumaan perinteisen ammatti-identiteetin k\u00e4sitteen rinnalla osaamisidentiteetist\u00e4 ja sen merkityksellisyydest\u00e4. (Stenstr\u00f6m, 1993). <\/p>\n\n\n\n Osaamisidentiteetin k\u00e4sitteell\u00e4 kuvataan yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n dynaamisuutta ja muuttuvia osaamistarpeita ja toisaalta yksil\u00f6n osaamispolkuja siten, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kytkeydy yhteen ammattialaan tai ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4\u00e4n (Raudasoja & Heino, 2019; Raudasoja ja muut, 2019). Osaamisidentiteetin rakentuminen on sekin jatkuva, koko el\u00e4m\u00e4n ajan kehittyv\u00e4 prosessi, jonka rakentumisessa keskeinen tekij\u00e4 on vuorovaikutus, mik\u00e4 tapahtuu muiden ihmisten kanssa, yhteistoiminnallisesti ja osallistumisen kautta erilaisissa ammatillisissa ja vapaa-ajan yhteis\u00f6iss\u00e4 sek\u00e4 aidoissa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tilanteissa. T\u00e4ll\u00f6in yksil\u00f6 kasvaa subjektiksi yhdess\u00e4 muiden kanssa. (Raudasoja ja muut, 2019; Halonen ja muut, 2020) T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa on sitouduttu kuitenkin ty\u00f6identiteettiin, koska siin\u00e4 voidaan poimia osia osaamisidentiteetist\u00e4 kulloisenkin tilanteen mukaan ja ty\u00f6identiteetti saattaa vaihdella ty\u00f6ss\u00e4 olevien p\u00e4\u00e4- ja sivuroolien mukaisesti (vrt. Raudasoja & Heino, 2019.) K\u00e4sit\u00e4mme Heikkil\u00e4n (2006) ja Etel\u00e4pellon (2007) tavoin ty\u00f6identiteetin ammatillista identiteetti\u00e4 laajempana k\u00e4sitteen\u00e4, mik\u00e4 tarkoittaa yksil\u00f6n henkil\u00f6historiaan perustuvaa k\u00e4sityst\u00e4 itsest\u00e4 ammatillisena toimijana tarkasteluhetkell\u00e4 sek\u00e4 sit\u00e4, millaisia ty\u00f6h\u00f6n liittyvi\u00e4 tulevaisuuden visioita henkil\u00f6ll\u00e4 on.<\/p>\n\n\n\n Narratiivisen l\u00e4hestymistavan mukaan ihmisen el\u00e4m\u00e4 ja ymm\u00e4rrys rakentuu tarinallisesti. Termi narratiivinen viittaa ihmisen tapaan yritt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 maailmaa j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 havaintojaan ja kokemuksiaan tarinalliseen muotoon. Narratiivien avulla ihminen juonellistaa oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 irrallisia mutta merkityksellisi\u00e4 tapahtumia, kokemuksia, ihmisi\u00e4 ja toimintoja kokonaisuudeksi, loogiseksi kertomukseksi (Ricoeur 1984; Polkinghorne, 1995, 14). Tapahtumien, toimijoiden, tarkoitusten ja syy-seuraus \u2013yhteyksien j\u00e4rjest\u00e4minen ajallisesti luo merkityksi\u00e4 ja juonellisia tarinakulkuja samalla tavalla kuin j\u00e4rjestett\u00e4ess\u00e4 irrallisia sanoja lauseeksi, lauseita virkkeeksi ja virkkeit\u00e4 laajemmaksi kokonaisuudeksi, syntyy merkityksi\u00e4, joita yksitt\u00e4isill\u00e4 sanoilla ei ole. (Beach, 2009, 23.) <\/p>\n\n\n\n Narratiivinen tutkimus ei ole yksitt\u00e4inen koulukunta tai metodi. Sit\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 v\u00e4lj\u00e4n\u00e4 viitekehyksen\u00e4 tai tutkimuksen taustafilosofiana. Tutkimuksellisena l\u00e4hestymistapana narratiivisuus kuuluu l\u00e4hinn\u00e4 sosiokonstruktionistiseen suuntaukseen. L\u00e4ht\u00f6kohtana on k\u00e4sitys, ett\u00e4 ihminen on kielellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen olento, mik\u00e4 yhdess\u00e4 toisten ihmisten kanssa rakentaa k\u00e4sityst\u00e4\u00e4n maailmasta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Ihminen konstruoi tietonsa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa kielen ja kertomusten v\u00e4lityksell\u00e4. (Berger & Luckman, 1995; Heikkinen, 2002; Burr, 2003.) <\/p>\n\n\n\n Narratiivisessa tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat kerrotut tapahtumat ja niiden sis\u00e4lt\u00f6, analysointi ja yhteiseen tietoon saattaminen (Heikkinen, 2002). Narratiiviseen n\u00e4k\u00f6kulmaan voidaan yhdist\u00e4\u00e4 kysymys: \u201dMit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarina paljastaa kertojasta ja h\u00e4nen maailmastaan?\u201d (Patton, 2002, 115 ja 133). Tarinat ovat samanaikaisesti ainutkertaisia ja yleisi\u00e4, sill\u00e4 ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t sek\u00e4 kertojan henkil\u00f6kohtaisia kokemuksia ett\u00e4 kokemuksia siit\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, yhteiskunnasta ja kulttuurista, miss\u00e4 h\u00e4n el\u00e4\u00e4. Kulttuurisesti muotoutuneiden tiedollisten ja kielellisten prosessien avulla ihmiset j\u00e4sent\u00e4v\u00e4t kokemuksia, j\u00e4rjestelev\u00e4t muistia ja merkityksellist\u00e4v\u00e4t el\u00e4m\u00e4ntapahtumia. Tarinoiden ainekset eiv\u00e4t siis ole ihmisen t\u00e4ysin yksil\u00f6llisesti synnytt\u00e4mi\u00e4, vaan niiden ainekset l\u00f6ytyv\u00e4t er\u00e4\u00e4nlaisista kulttuurisista k\u00e4sikirjoituksista. (H\u00e4nninen, 1999; Bruner, 2004, 694; Clark & Rossiter, 2006; McAdams & Pals, 2006; Rossiter & Clark, 2007.) <\/p>\n\n\n\n K\u00e4sitteit\u00e4 kertomus ja tarina k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein toistensa synonyymeina. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa ne erotetaan toisistaan siten, ett\u00e4 kertomus on yl\u00e4k\u00e4site, mik\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n useita tarinoita (H\u00e4nninen, 1999). Kertomus on siis er\u00e4\u00e4nlainen kokonaiskuva (big picture) ja tarina on ik\u00e4\u00e4n kuin yksi \u201dsektori\u201d, osa tai versio t\u00e4st\u00e4 kertomuksesta. Tarinan rakenneosat, teemat ovat yksitt\u00e4isi\u00e4 asioita, tapahtumia tai tilanteita, joita ihminen tuo esille kertoessaan. (Beach, 2009, s 35\u201336; Kukkonen, 2018a, 53.) <\/p>\n\n\n\n Narratiivinen tutkimusote sopii identiteetin tarkasteluun, sill\u00e4 identiteetin voidaan n\u00e4hd\u00e4 muodostuvan ja uudelleenmuotoutuvan kerrotuissa ja kuulluissa tarinoissa. Kertomalla el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n ja kokemuksistaan ihmiset tekev\u00e4t identiteettity\u00f6t\u00e4 eli pyrkiv\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n ja suhdettaan maailmaan. (Heikkinen, 2001, 117; 2002, 32; McAdams & Pals, 2006). Narratiivisessa l\u00e4hestymistavassa otetaan huomioon sek\u00e4 ihmisen subjektius ett\u00e4 yksil\u00f6llinen toimijuus (Etel\u00e4pelto & V\u00e4h\u00e4santanen, 2006, 32), joten sen avulla voidaan tutkia, miten maailma ja sen tapahtumat ilmenev\u00e4t ihmiselle ja miten ihminen ne kokee. Tarina ei viittaa vain ajatusten tai k\u00e4sitysten saattamiseen puhuttuun tai kirjalliseen muotoon, vaan siin\u00e4 tulee esille ihmisen teot ja toiminta. Tarinan kautta yksitt\u00e4iset teot asettuvat kokonaisuuteen ja saavat perustelunsa sen kautta, mit\u00e4 toimija pit\u00e4\u00e4 arvokkaana (H\u00e4nninen, 1999, 68). <\/p>\n\n\n\n Narratiivinen identiteetti voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 yksil\u00f6n toimintakonteksteissa luomaksi kertomukseksi itsest\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4kerrallisena, sosiaalisena ja kulttuurisena toimijana (Yrj\u00e4n\u00e4inen & Ropo, 2013, 30). Tarinoiden merkitys identiteetin rakentumisessa perustuu siihen, ett\u00e4 erilaisten tilanteiden ja tapahtumien tulkinnat viritt\u00e4v\u00e4t kokemuksellisia merkityksenantoja. N\u00e4ille annetaan sanallinen muoto tarinoissa, joita ihminen kertoo. (Yrj\u00e4n\u00e4inen & Ropo, 2013.) Identiteetti rakentuu ja muovautuu jatkuvasti sek\u00e4 omael\u00e4m\u00e4nkerrallisten ett\u00e4 yhteis\u00f6llis-kulttuuristen prosessien kautta, joten se ei ole jokin saavutettu staattinen tila. Kertomus itsest\u00e4 on aina ainutkertainen, joten se voi vaihdella eri konteksteissa. Jossakin toisessa tilanteessa ja jollekin toiselle tutkijalle kerrottuna kertomus voi olla erilainen. (Ropo, 2015, 42.) <\/p>\n\n\n\n Edell\u00e4 esitetyn pohjalta t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa tarkastellaan sit\u00e4, miten opinto-ohjaajat hahmottavat omaa olemassaoloaan sek\u00e4 heit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 maailmaa omien kertomustensa kautta ammatillisen koulutuksen kontekstissa. Tutkimuskysymyksemme on miten ammatilliset opinto-ohjaajat kuvaavat omaa ty\u00f6identiteetti\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 tutkimus on osa vuonna 2017 alkanutta Opinto-ohjauksen ammattilaiset ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n -pitkitt\u00e4istutkimusta (OHJAT), jossa tarkastellaan kaikissa oppilaitoskonteksteissa opinto-ohjaajien koulutusta, ty\u00f6uria, ty\u00f6nkuvia sek\u00e4 ty\u00f6hyvinvointia (Rantanen ym., 2020; Rantanen & Silvonen, 2018, 12\u201314). OHJAT-tutkimuksessa toteutettiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2019 e-kysely (n<\/em> = 237; Rantanen, 2019), jota t\u00e4ydennettiin aiheita syvent\u00e4vill\u00e4 haastatteluilla kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020, joiden osallistujat (n <\/em>= 40) tulivat e-kyselyyn vastanneiden joukosta heid\u00e4n ilmoittaessaan kiinnostuksensa ja vapaaehtoisuutensa haastatteluihin. K\u00e4sill\u00e4 olevan tutkimuksen aineistoksi n\u00e4ist\u00e4 haastatteluista rajattiin ammatillisessa koulutuksessa toimivat opinto-ohjaajat (n<\/em> = 10).<\/p>\n\n\n\n Teemahaastattelun kysymykset liittyiv\u00e4t ammatillisten opinto-ohjaajien koulutukseen, ty\u00f6kokemukseen, ty\u00f6teht\u00e4viin, ty\u00f6identiteettiin ja ty\u00f6h\u00f6n liittyviin tulevaisuuden haasteisiin, jotka muodostavat opinto-ohjaajan narratiivisen identiteettikaaren. Narratiivisuudella voidaan viitata my\u00f6s tutkimuksen aineiston hankintaan. Narratiivinen aineisto ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edellyt\u00e4 pitk\u00e4\u00e4 juonellisesti ehytt\u00e4 kertomusta (Alasuutari, 2011, 140\u2013141), vaan narratiivista aineistoa voidaan tuottaa my\u00f6s esimerkiksi lyhyempin\u00e4 sanallisina vastauksina, mik\u00e4 on tyypillist\u00e4 esimerkiksi haastatteluissa (Chase, 2005, 651\u2013670; Polkinghorne, 1995, 6; Riessman, 2008, 63.) Narratiivisen aineiston hankinnassa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 ihmiset kertovat valituista aiheista vapaasti (Heikkinen, 2015, 159). T\u00e4m\u00e4 toteutui OHJAT-tutkimuksen haastatteluissa siten, ett\u00e4 haastatelluille annettiin mahdollisimman paljon tilaa kertoa itselleen merkityksellisist\u00e4 asioista. Haastattelukysymyksist\u00e4 tiivistettiin t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen p\u00e4\u00e4tutkimusteht\u00e4v\u00e4: Miten ammatilliset opinto-ohjaajat kuvaavat omaa ty\u00f6identiteetti\u00e4\u00e4n? (ks. esim. Eskola & Suoranta, 2005, 85\u201394). <\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen p\u00e4\u00e4analyysivaiheet on havainnollistettu Kuviossa 1. Analyysin kohteena olivat ammatillisten opinto-ohjaajien teemahaastattelut, jotka litteroitiin ja koodattiin laadullisen aineiston temaattista analyysia varten Atlas.ti- ohjelmistolla (ks. esim. Eskola & Suoranta, 2005, 154\u2013159). Litteroitua haastatteluaineistoa oli kaikkiaan n. 80 sivua. Aineistoa luettiin identiteettinarratiivien teoreettisessa viitekehyksess\u00e4 useaan kertaan kokonaisuuden hahmottamiseksi. Teoria ohjasi analyysin etenemist\u00e4 ja toimi apuna siten, ett\u00e4 sen avulla j\u00e4rjestettiin haastateltavien<\/p>\n\n\n\n toimintakonteksteissaan luomia kertomuksia. Samaan aikaan aineistolle oltiin kuitenkin avoimia ja haluttiin tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4 tarinat paljastavat kertojastaan (ks. esim. Tuomi & Saraj\u00e4rvi, 2002). Temaattisessa analyysiss\u00e4 aineistosta poimittiin teemaa kuten koulutusta, ty\u00f6kokemusta, ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4, ty\u00f6identiteetti\u00e4 ja tulevaisuuden haasteita yhdistyvi\u00e4 avainsanoja, ilmauksia ja lauseita, joiden pohjalta muodostui kokoavia teemoja (ks. esim. Eskola & Suoranta, 2005, 174\u2013180).<\/p>\n\n\n\n Temaattisen analyysin kokoavista teemoista konstruoitiin kolme uutta narratiivia eli tyyppikertomusta opinto-ohjaajien ty\u00f6identiteeteist\u00e4 (vrt. Vilkka, 2015), jotka olivat:<\/p>\n\n\n\n N\u00e4m\u00e4 kolme uudelleen kirjoitettua identiteettikertomusta ovat omia uniikkeja tyyppikertomuksia, joissa kehyskertomuksena toimivia kertomuksia on t\u00e4ydennetty samanlaisen taustan omaavien opinto-ohjaajien tarinoilla. Jokaisen tyyppikertomus on nimetty sen rakennetta, sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja keskeisi\u00e4 piirteit\u00e4 kuvaavalla nimell\u00e4. N\u00e4m\u00e4 identiteettikertomukset kuvataan seuraavassa tuloksia esittelev\u00e4ss\u00e4 luvussa yksityiskohtaisesti.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa haastatellut ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajat kuvaavat kertomustensa kautta ammatillisen koulutuksen toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja siihen sis\u00e4ltyv\u00e4n ohjauksen muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet tai vaikuttavat heid\u00e4n ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 tulevaisuudessa. Koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on heid\u00e4n mukaansa v\u00e4hentynyt viime vuosina yhdistymisten my\u00f6t\u00e4 ja koulutustarjonta on puolestaan laajentunut. Opiskelijoiden mahdollisuus valita opintoja esim. lukioista ja ammattikorkeakouluista osaksi tutkintoaan on lis\u00e4nnyt ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajien yhteisty\u00f6t\u00e4 muiden koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jien kanssa. Verkostoyhteisty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s ohjauksen kehitt\u00e4miseksi koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jien kesken, mutta my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kanssa yhteisty\u00f6ss\u00e4. Ohjauksessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n entist\u00e4 enemm\u00e4n monipaikkaisuutta, erilaisia oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 mobiiliohjaukseen soveltuvia v\u00e4lineit\u00e4. Seuraavassa kuvatut, temaattisen analyysin tuloksena konstruoidut kolme narratiivia opinto-ohjaajien ty\u00f6identiteeteist\u00e4 avaavat t\u00e4t\u00e4 kokonaiskuvaa viel\u00e4 tarkemmin, ja valottavat erilaisten kokemusten kirjoa, mik\u00e4 ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajien laajempaan kokonaiskuvaan heid\u00e4n ty\u00f6st\u00e4ns\u00e4 ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 haastatteluaineistonkeruun hetkell\u00e4 sis\u00e4ltyy.<\/p>\n\n\n\n Identiteettikertomus 1: Humanistista koordinaattoriopinto-ohjaajiksi<\/em><\/p>\n\n\n\n Kaikkia koordinaattoriopinto-ohjaaja narratiiviin kuuluvia haastateltuja yhdisti yliopistotutkinto, jonka sivuaineopintoina tai heti tutkinnon suorittamisen j\u00e4lkeen he olivat suorittaneet opinto-ohjaajan p\u00e4tev\u00f6itymisopinnot. Monilla sys\u00e4yksen opinto-ohjaajaksi kouluttautumiseen oli antanut opettaja tai ty\u00f6kaveri, joka on suositellut alaa koordinaattoriopinto-ohjaajan henkil\u00f6kohtaisten ominaisuuksien perusteella. T\u00e4t\u00e4 havainnollistaa seuraava kuvaus: <\/p>\n\n\n\n \u201dNo, se oli oikeestaan v\u00e4h\u00e4n semmosta sattumaa, ett\u00e4 m\u00e4 olin opettajan pedagogisissa — aika loppuvaiheessa jo ja rupesin stressaamaan sit\u00e4 — et historian ja yhteiskuntaopin opettajana ei kyll\u00e4 t\u00f6it\u00e4 n\u00e4yt\u00e4 saavan mill\u00e4\u00e4n. Ja sitte mun ohjaava opettaja siell\u00e4 sano et hei — s\u00e4 voisit sopia opoks. Ja viime hetkess\u00e4 hain — ja en ollu tullu ajatelleeks et t\u00e4mm\u00f6seen voi koulututtua. Mut et sitte hyvin nopeesti kyl hoksasin, et no todellaki t\u00e4\u00e4 on mun juttu — paljo enemm\u00e4n ku opettajan homma.\u201d <\/p>\n\n\n\n Koordinaattoriopinto-ohjaajan ty\u00f6n painopisteen\u00e4 oli kokonaisvaltainen koulutukseen liittyv\u00e4 ohjaus. Heid\u00e4n ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n korostuivat tiedotus, neuvonta ja ohjaus. Koordinaattoriopinto-ohjaajat markkinoivat koulutuksia ja informoivat potentiaalisia opiskelijoita ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksista. Heid\u00e4n ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 kuului my\u00f6s useampia tutkintoja suorittavien opiskelijoiden opintojen koordinointi ja verkostoyhteisty\u00f6 alueen muiden oppilaitosten kanssa opintojen toteuttamiseksi. Heid\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 varsin dynaamista, koska he toimivat ohjauksen koordinaattoreina ja kehitt\u00e4jin\u00e4 sek\u00e4 oppilaitoksen, koulutuksenj\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n, ett\u00e4 alueellisella tasolla. Koordinaattori-opinto-ohjaaja omaa ty\u00f6t\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4misverkostossa:<\/p>\n\n\n\n \u201dAntosinta on sitte nimenomaa semmonen, et kun meil on hyv\u00e4 porukka koolla ja saadaan jotenki semmonen flow p\u00e4\u00e4lle, ett\u00e4 — laitetaan kaikkien asiantuntemus kehiin ja luodaan jotain enemm\u00e4n, ku mit\u00e4 sitte ehk\u00e4 yksin ois pystyny, tai mihin ois tavallaan etuk\u00e4teen uskonutkaan.\u201d <\/p>\n\n\n\n Koordinaattoriopinto-ohjaajien opiskelijoiden kanssa teht\u00e4v\u00e4 ty\u00f6 oli muuttunut vuosien varrella, kun koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jien koko on kasvanut ja nyky\u00e4\u00e4n ammatilliset opettajat tekev\u00e4t opiskelijan kanssa henkil\u00f6kohtaisen osaamisen kehitt\u00e4missuunnitelman sek\u00e4 toimivat heid\u00e4n uraohjaajinaan. T\u00e4m\u00e4 muutos oli saattanut osan opinto-ohjaajista v\u00e4litilaan, jossa ty\u00f6nkuva oli pit\u00e4nyt m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 uudelleen ja samalla rakentaa itselleen uusi ty\u00f6identiteetti, kun ohjattavia on entist\u00e4 enemm\u00e4n ja ty\u00f6 monipolvisempaa. Opinto-ohjaajien ty\u00f6n muutosta kuvaa seuraava lainaus:<\/p>\n\n\n\n \u201dOrganisaatiossa on ik\u00e4\u00e4n kuin semmoisia opon perinteisi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 jaettu muillekin kuin opoille — esimerkiks meill\u00e4 on lakis\u00e4\u00e4teinen velvollisuus — pit\u00e4\u00e4 opiskelijoista huolta valmistumisen j\u00e4lkeen, joka on — loistava asia ja hyv\u00e4 uudistus ja n\u00e4inh\u00e4n me tehd\u00e4\u00e4n. Mut se ei esimerkiks oo mun ty\u00f6t\u00e4, vaikka se vois olla ihan tosi perinteist\u00e4 opon ty\u00f6t\u00e4. Eli kun opiskelija tarvitsee apua ty\u00f6nhakuun tai jatko-opintoihin niin meil on — eri henkil\u00f6.\u201d <\/p>\n\n\n\n Koordinaattoriopinto-ohjaajat toivat my\u00f6s esiin, ett\u00e4 heid\u00e4n ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 vaikuttaa kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen ja ilmastonmuutokseen liittyv\u00e4t asiat sek\u00e4 konkreettisesti omaan ty\u00f6h\u00f6n kohdistuvina toimenpitein\u00e4 ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4n tulevaisuuteen ohjaamisessa. Seuraavassa t\u00e4llaisen opinto-ohjaajan n\u00e4kemys, mik\u00e4 ennakoi muutostarvetta:<\/p>\n\n\n\n \u201dilmastonmuutos m\u00e4 n\u00e4\u00e4n sen kyl hirmu merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 asiana jatkon kannalta. Ketk\u00e4 pystyy sen jotenki ottamaa hanskaan, ja l\u00e4htem\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n toimintaa sen kautta, et miten ilmasto otetaan huomioon ni ne on vahvoilla. Sit tavallaan vanhoihin toimintatapoihin kangistuvat ni, niille voipi sitte k\u00e4yd\u00e4 v\u00e4h\u00e4 huonommin.\u201d <\/p>\n\n\n\n Identiteettikertomus 2: Ohjauksen monitoimijasta sillanrakentajaopinto-ohjaajaksi<\/em><\/p>\n\n\n\n Kaikkia sillanrakentajaopinto-ohjaajia yhdisti vahva ohjaustausta. He kokivat, ett\u00e4 heid\u00e4n ty\u00f6uransa erilaisissa ohjausta sivuavissa teht\u00e4viss\u00e4, kuten esimerkiksi koulunk\u00e4ynninohjaajina, teatteriohjaajina, vastasyntyneiden teho-osaston imetysohjaajina, vankilan ohjaajina tai erityisopettajina olivat vahvistaneet sek\u00e4 heid\u00e4n ohjausosaamistaan ett\u00e4 sytytt\u00e4neet kipin\u00e4n ohjausta kohtaan. Aiempi ty\u00f6kokemus oli tukenut heid\u00e4n ura- ja roolisiirtym\u00e4\u00e4ns\u00e4 kohti korkeakoulututkintoa ja opinto-ohjaajan koulutusta sek\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Sillanrakentajaopinto-ohjaajien ty\u00f6ss\u00e4 korostui opiskelijoiden henkil\u00f6kohtainen ohjaus, persoonallisen kasvun tukeminen ja holistinen ty\u00f6ote. Opiskelijan ohjaamista voidaan verrata palapelin rakentamiseen, jossa asioita edistettiin ratkaisukeskeisesti pala kerrallaan koko opiskelijan el\u00e4misymp\u00e4rist\u00f6 huomioiden. Sillanrakentajaopinto-ohjaajat kokivat, ett\u00e4 heid\u00e4n vahvuutensa on vuorovaikutus- ja kohtaamisosaaminen sek\u00e4 kyky ottaa vaikeitakin asioita puheeksi. Ty\u00f6kokemuksen kautta hankittua osaamista kuvattiin hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4n esim. seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n \u201dKun oon ollu aikaisemmin erityisopettajana, niin\u2026 aika nopeesti tunnistaa sellaisia oppimisen haasteita opiskelijoilla\u201d tai \u201dsemmoinen kuntoutuksellinen n\u00e4k\u00f6kulma \u2026 tulee vahvastikin esiin siin\u00e4 ohjausty\u00f6ss\u00e4\u201d ja \u201duskaltaa ottaa puheeksikin\u2026, jos vaikka opiskelijalla on joku rikostausta tai p\u00e4ihdetausta.\u201d <\/p>\n\n\n\n Sillanrakentajaopinto-ohjaajat olivat niit\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4, jotka toimivat diplomaattisina sovittelijoina esim. opiskelijan ja ammatinopettajan v\u00e4lill\u00e4 tai monialaisissa opiskeluhuoltoryhmiss\u00e4, koska he eiv\u00e4t pelk\u00e4\u00e4 ristiriitatilanteita ja haasteita. Heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n ty\u00f6ss\u00e4 oli parasta:<\/p>\n\n\n\n \u201dSe kun opiskelija onnistuu. Ja sitten kun l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n opiskelijalle se oma polku, mik\u00e4 sitten toimii sinne loppuun asti, ett\u00e4 opiskelija valmistuu ja sit ty\u00f6llistyy.\u201d <\/p>\n\n\n\n Sillanrakentajaopinto-ohjaajien ty\u00f6ss\u00e4 korostui toive opiskelijan kohtaamiseen henkil\u00f6kohtaisesti. Heid\u00e4n kohdallaan esiintyi joskus ristiriitoja odotusten ja todellisuuden v\u00e4lill\u00e4, kun ohjattavia oli paljon, aikaa opiskelijoiden kohtaamiseen oli niukasti ja ohjaus oli siirtynyt entist\u00e4 enemm\u00e4n digitaalisin v\u00e4linein toteutettavaksi. Ohjauksen monikanavaisuutta ilmensi kuvaus: <\/p>\n\n\n\n \u201dEhk\u00e4 se on henkil\u00f6kohtaista ohjausta, kun viestej\u00e4h\u00e4n tulee sitten ihan joka tuutista, ett\u00e4 tulee WhatsAppia ja Wilmaa ja tekstiviesti\u00e4 ja s\u00e4hk\u00f6postia ja kaikenlaista. — aika laajalla alalla erilaisilla v\u00e4lineill\u00e4 ja kanavilla ohjaan.\u201d <\/p>\n\n\n\n Identiteettikertomus 3: Ammatinopettajasta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4opinto-ohjaajaksi<\/em><\/p>\n\n\n\n Kaikkia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4opinto-ohjaajia yhdist\u00e4\u00e4 vahva kolmoisprofessio, jossa ensin on oltu substanssin osaajia, sitten ammatinopettajia ja nyt opinto-ohjaajia. Heid\u00e4n kohdallansa korostuu monipuolinen ammatillinen ty\u00f6ura sek\u00e4 elinik\u00e4isen oppimisen n\u00e4k\u00f6kulma. Ty\u00f6ura on alkanut omalla substanssialalla esimerkiksi kokki, josta he ovat edenneet useiden vuosien tai vuosikymmenten kuluessa opinto-ohjauksen teht\u00e4viin suoritettuaan ensin ammatinopettajan kelpoisuuden. Kolmoisprofessiota havainnollistaa seuraava kertomus:<\/p>\n\n\n\n \u201dM\u00e4 tied\u00e4n, ett\u00e4 m\u00e4 osaan ravintola-alan ammatin niin hyvin, ett\u00e4 m\u00e4 kykenen sitten uskottavasti ihmisille kyll\u00e4 ihan varmasti puhumaan, ja sit\u00e4 opettamaan, ja sen ty\u00f6n pariin ihmisi\u00e4 ohjaamaan.\u201d <\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4opinto-ohjaajien ty\u00f6ss\u00e4 korostuvat sek\u00e4 ammatillinen ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ohjaus ja erilainen kehitt\u00e4minen, josta esimerkkin\u00e4 ammatillisesta oppilaitoksesta ammattikorkeakouluun johtavien opintopolkujen rakentaminen. Opinto-ohjaajan laaja-alaiset ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t ovat mielenkiintoisia ja ne motivoivat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4opinto-ohjaajia, vaikka toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutokset tuovat mukanaan my\u00f6s sopivasti haasteita. Haasteet liittyv\u00e4t erityisesti ty\u00f6n muutoksiin, tutkintojen uudistumiseen ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6ihin, joissa korostuvat mobiilit ty\u00f6v\u00e4lineet, virtuaaliset oppimisymp\u00e4rist\u00f6t sek\u00e4 monipaikkaisuus ty\u00f6n tekemisen l\u00e4ht\u00f6kohtina. <\/p>\n\n\n\n Oma ty\u00f6 ja ty\u00f6uralla hankittu osaaminen n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t positiivisessa valossa ja tukee nykyist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, koska ty\u00f6el\u00e4m\u00e4opinto-ohjaajat kokevat, ett\u00e4 heill\u00e4 on paljon alakohtaista annettavaa opiskelijoille my\u00f6s substanssin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Osalla ty\u00f6el\u00e4m\u00e4opinto-ohjaajista on edelleen vahva ammatinopettajan ty\u00f6identiteetti, jonka takia he toimivat uraohjaajina ja ovat my\u00f6s valmiita siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n ohjaustaan ty\u00f6paikoille, jossa tapahtuu muutosta koko ajan. Opiskelijoiden tulevaisuus my\u00f6s huolettaa opinto-ohjaajia:<\/p>\n\n\n\n \u201dTy\u00f6el\u00e4m\u00e4n pirstaleisuus on varmaan se semmoinen iso haaste. Ja tavallaan se, et mik\u00e4\u00e4n ei ole en\u00e4\u00e4 varmaa tietyll\u00e4 tavalla.\u201d <\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4opinto-ohjaajat kuvasivat olevansa m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisia ja haluavat suoriutua ty\u00f6ss\u00e4 parhaalla mahdollisella tavalla, huomioiden kuitenkin resurssien mahdollistaman riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4n ty\u00f6panoksen. Mielenkiintoisten ty\u00f6teht\u00e4vien lis\u00e4ksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4opinto-ohjaajat kokevat ty\u00f6ss\u00e4 kehittymisen ja uuden oppiminen t\u00e4rke\u00e4ksi. Pitk\u00e4n linjan ammattilaisina ty\u00f6el\u00e4m\u00e4opinto-ohjaajan ty\u00f6 muodostaa t\u00e4rke\u00e4n ja keskeisen osan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, jota kuvaa kommentti: <\/p>\n\n\n\n \u201dTy\u00f6 on ihan merkitt\u00e4v\u00e4 osa sit\u00e4 mit\u00e4 olen.\u201d <\/p>\n\n\n\n Tutkimustulosten perusteella ammatillisessa koulutuksessa toimivien opinto-ohjaajien identiteettikertomuksia voidaan luonnehtia mosaiikkimaiseksi teokseksi (vrt. M\u00e4ki, 2012), mik\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 yksil\u00f6iden menneen, nykyisen ja tulevan el\u00e4m\u00e4n monimuotoisen kontekstin. El\u00e4m\u00e4ntarinat lapsuudesta nykyhetkeen muodostavat kaaren, mik\u00e4 rakentuu erilaisista narratiivisista identiteeteist\u00e4, joista muodostuu opinto-ohjaajan ty\u00f6identiteetti. Tutkimustuloksena kuvasimme kolme tyyppikertomusta ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajien ty\u00f6identiteeteiksi, jotka ovat:<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksen perusteella opinto-ohjaajien ty\u00f6identiteetin n\u00e4htiin olevan jatkuvasti muotoutuva, kuten monissa aiemmissakin tutkimuksissa on havaittu (vrt. Etel\u00e4pelto, 2007; Fadjukoff, 2010; Kukkonen, 2018b; V\u00e4h\u00e4santanen & H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, 2018; Koski-Heikkinen, 2014). Erityisesti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutostilanteet, niin ammatillisessa koulutuksessa kuin ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ss\u00e4 yhteiskunnassakin, haastavat opinto-ohjaajia m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n ty\u00f6identiteettins\u00e4 uudelleen kulloisenkin teht\u00e4v\u00e4n ja ty\u00f6roolin vaatimusten mukaisesti. Tutkimustulosten mukaan ty\u00f6identiteetin m\u00e4\u00e4ritteleminen on vaatinut ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajilta paljon uuden opettelua esim. lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja tutkinnon perusteiden osalta, keskusteluja uudesta ty\u00f6kulttuurista ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4, osaamisen itsearviointia ja oman ajattelun haastamista, jota Vehvil\u00e4inen (2014, 212\u2013213) kuvaa subjektiivisen toimijuuden muutokseksi.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksessa opinto-ohjaajien ty\u00f6identiteetin rakentuminen n\u00e4kyi persoonallisen ja sosiaalisen identiteetin v\u00e4lisen\u00e4 vuoropuheluna suhteessa sosiokulttuuriseen kontekstiin aikaisempien tutkimusten tapaan (vrt. Etel\u00e4pelto & V\u00e4h\u00e4santanen, 2006; V\u00e4h\u00e4santanen ja muut, 2017; Walsh & Gordon, 2008). Ammatillisessa koulutuksessa opinto- ja uraohjauksen l\u00e4ht\u00f6kohtana on holistinen ohjaus, kuten muissakin koulumuodoissa. Ammatillisen koulutuksen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyys toi uuden n\u00e4k\u00f6kulman my\u00f6s opinto-ohjaan ty\u00f6h\u00f6n, kuten Sepp\u00e4nen ja Varjonen (2021) ovat my\u00f6s omassa tutkimuksessaan havainneet. Tutkimustuloksissa holistinen ohjaus n\u00e4kyi opinto-ohjaajien laajana verkostoyhteisty\u00f6n\u00e4, jonka tavoitteena oli esimerkiksi opiskelupaikan tai yksitt\u00e4isten opintojen l\u00f6yt\u00e4minen opiskelijalle, monialainen yhteisty\u00f6 opiskeluhuollon kanssa tai ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteisty\u00f6 ty\u00f6paikkojen kanssa yksil\u00f6llisten opintopolkujen rakentamiseksi. Kaikissa tyyppikertomuksissa ammatillinen identiteetti rakentui vahvalle palveluasenteelle sek\u00e4 arvoille, asenteille ja ammattietiikalle, jotka n\u00e4kyiv\u00e4t opinto-ohjaajien suhtautumisenaan opiskelijoihin, ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n sek\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n yhteiskuntaan, mik\u00e4 on samansuuntainen tulos Etel\u00e4pellon ja V\u00e4h\u00e4santasen (2006) tulosten kanssa.<\/p>\n\n\n\n Vehvil\u00e4isen (2014, 213\u2013214) sek\u00e4 Etel\u00e4pellon ja V\u00e4h\u00e4santasen (2006) kuvaama kollektiivisen toimijuuden muutos n\u00e4kyi t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tuloksissa uudenlaisina opinto-ohjauksen toimintatapoina. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutokset ja opiskelijoiden toiveet ovat edellytt\u00e4neet opinto-ohjaajilta omien asenteiden ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen p\u00e4ivitt\u00e4mist\u00e4 suhteessa digitaaliseen ohjaukseen ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia ty\u00f6skentelytapoja teknologian kehityksen my\u00f6t\u00e4, jotka ovat Kettusen (2017) tutkimustulosten kanssa samansuuntaisia. Ammatillisen koulutuksen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyyden vuoksi opinto-ohjaajien ty\u00f6 saattaa olla monipaikkaista ja \/ tai virtuaalisissa oppimisymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 mobiileilla ty\u00f6v\u00e4lineill\u00e4 toteutettavaa, mik\u00e4 on muuttanut opinto-ohjaajien ty\u00f6nkuvaa ja aiheuttanut osittain my\u00f6s h\u00e4mmennyst\u00e4 ty\u00f6n tekemisen tapojen ja v\u00e4lineiden suhteen, mik\u00e4 tukee Sepp\u00e4sen ja Varjosen (2021) havaintoja. Osittain heid\u00e4n ty\u00f6t\u00e4\u00e4n ovat muuttanut my\u00f6s opettajille siirtyneet uraohjaukselliset vastuut, mik\u00e4 on Karusaaren (2020) kanssa samansuuntainen tulo Ty\u00f6n muuttuneet vaatimukset ovat voineet aiheuttaa yksitt\u00e4isille opinto-ohjaajille toimijuutta ja ty\u00f6identiteetti\u00e4 heikent\u00e4vi\u00e4 kokemuksia kuten riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunnetta, turhautumista ja ristiriitoja ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4, kun ty\u00f6kulttuuria on m\u00e4\u00e4ritelty muuttuneista ty\u00f6rooleista johtuen uudelleen.<\/p>\n\n\n\n Opinto-ohjaajat n\u00e4kiv\u00e4t ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja teknologian muutoksen koskettavan heid\u00e4n ty\u00f6t\u00e4\u00e4n my\u00f6s tulevaisuudessa ja vaativan heilt\u00e4 jatkuvaa oppimista, jotta he osaavat ohjata opiskelijoita ajantasaisin tiedoin koulutuksiin ja kohti tulevaisuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on samansuuntainen Etel\u00e4pellon ja V\u00e4h\u00e4santasen (2006) kuvauksen kanssa dynaamisista, muuntuvista ja ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 neuvoteltavista identiteeteist\u00e4. Opinto-ohjaajan ty\u00f6identiteetti on siirtym\u00e4ss\u00e4 entist\u00e4 enemm\u00e4n kohti persoonallista ty\u00f6identiteetti\u00e4, koska opinto-ohjaajien ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t ovat eriytyneet ja klassista opinto-ohjaajan ty\u00f6identiteetti\u00e4 on en\u00e4\u00e4 vaikea m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, mik\u00e4 on linjassa Brown (2017) tulosten kanssa. Opinto-ohjaajien ty\u00f6identiteetti voidaan n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s kokoavana identiteettin\u00e4, jossa n\u00e4kyv\u00e4t opinto-ohjaajien persoonallinen ja kollektiivinen osaamisidentiteetti heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4n- ja ty\u00f6historiaansa perusteella, mik\u00e4 samansuuntainen Raudasoja, Rinne & Heino (2019) tulosten kanssa. Kukkosen (2018b) tavoin ty\u00f6identiteettiin rakentaminen t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n persoonallisen ja sosiaalisen ulottuvuuden vuoropuheluna suhteessa jatkuvasti muuttuvaan sosiaaliseen todellisuuteen.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen rajoituksena voidaan pit\u00e4\u00e4 pient\u00e4 haastateltujen (n=10) m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, joten analysoidut tulokset olisivat voineet n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hieman erilaisilta laajemmalla haastateltujen joukolla tai toisenlaisella tiedonkeruun menetelm\u00e4ll\u00e4. Haastattelujen luotettavuutta lis\u00e4\u00e4 kuitenkin se, ett\u00e4 kaikkien haastateltavien kanssa on k\u00e4yty l\u00e4pi samat teema-alueet ja aineistot on analysoitu tarkasti noudattaen tutkimuseettisi\u00e4 periaatteita. Tutkimuksen rajoitukset haastavat tekem\u00e4\u00e4n saman tutkimuksen uudestaan laajemmalla tutkimusjoukolla, jotta t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ammatillisen koulutukseen liittyv\u00e4 ohjauksen kompleksisuus saadaan kuvattua tarkemmin.<\/p>\n Raudasoja Anu, KT, koulutusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6, H\u00e4meen ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu, anu.raudasoja@hamk.fi<\/a><\/p>\n Kukkonen Harri, FT, YTM, projektiasiantuntija<\/p>\n Koskela Seija, FT, lehtori, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu<\/p>\n Jussila Ari, KM, lehtori, TAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu<\/p>\n Rantanen Johanna, PsT, yliopistonlehtori, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto <\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kirjoittajat: Raudasoja Anu, Kukkonen Harri, Koskela Seija, Jussila Ari ja Rantanen Johanna Abstrakti Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajan ty\u00f6h\u00f6n on kohdistunut viime vuosina monenlaisia muutospaineita koulutuspoliittisten linjausten sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutosten my\u00f6t\u00e4. Opinto-ohjaajat ovat joutuneet k\u00e4ym\u00e4\u00e4n identiteettineuvotteluja uuden ty\u00f6identiteetin l\u00f6yt\u00e4miseksi tilanteessa, jossa ohjaus on yh\u00e4 vahvemmin m\u00e4\u00e4ritelty kaikkien teht\u00e4v\u00e4ksi ammatillisessa koulutuksessa. Opinto-ohjaajilta on siirtynyt heille aiemmin kuulunutta ohjausty\u00f6t\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":11,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[78,81,80,84,79,83,77,82],"class_list":["post-554","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-research-articles","tag-ammatillinen-koulutus","tag-guidance-counsellor","tag-identiteettikertomus","tag-identity-narrative","tag-narratiivisuus","tag-narrative","tag-opinto-ohjaajat","tag-vocational-education-and-training-vet"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/554","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=554"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/554\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":564,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/554\/revisions\/564"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=554"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=554"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=554"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Johdanto<\/h4>\n\n\n\n
Ty\u00f6h\u00f6n ja ammattiin liitettyjen identiteettik\u00e4sitteiden moninaisuus<\/strong><\/h4>\n\n\n\n
Narratiivinen l\u00e4hestymistapa identiteettitutkimuksessa<\/strong><\/h4>\n\n\n\n
Tutkimuksen aineisto ja analyysi<\/strong> <\/h4>\n\n\n\n
![\"Kuvio](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-content\/blogs.dir\/19\/files\/2022\/04\/Aineiston-analyysin-kokonaiskuvaus-1024x576.png\")
Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajien ty\u00f6identiteettikaaria<\/strong><\/h4>\n\n\n\n
Pohdinta ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong> <\/h4>\n\n\n\n
Kirjoittajat<\/strong><\/h4>\n
<\/p><\/p>\n\n\n\nL\u00e4hteet:<\/h5>\n\n\n\n
\r\n
<\/em>and practice in the EU: Trends, challenges, and opportunities.<\/em> Final report. European Commission.\n\n\n\n<\/li>\r\n