{"id":1057,"date":"2025-09-16T18:14:43","date_gmt":"2025-09-16T15:14:43","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/?p=1057"},"modified":"2026-04-28T09:30:17","modified_gmt":"2026-04-28T06:30:17","slug":"dialogitaidot-monialaisessa-yhteistyossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/2025\/09\/16\/dialogitaidot-monialaisessa-yhteistyossa\/","title":{"rendered":"Dialogitaidot monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p><em>\u201dOletko ollut verkostokokouksissa, joissa l\u00e4mpim\u00e4sti kannatetaan yhteisty\u00f6t\u00e4 mutta samalla koetetaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 oma sitoutuminen yhteiseen toimintaan?\u201d<\/em> (Seikkula &amp; Arnkil, 2009, 33) <\/p>\n\n\n\n<p><em>Kirjoittajat: Riikka Michelsson ja P\u00e4ivi Pukkila<\/em>. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"576\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-content\/uploads\/sites\/19\/2026\/04\/Dialogitaidot-EvolvingPedagogy-1024x576.jpg\" alt=\"Erilaisia nuoria henkil\u00f6it\u00e4 keskustelemassa iloisesti.\" class=\"wp-image-1078\" srcset=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-content\/uploads\/sites\/19\/2026\/04\/Dialogitaidot-EvolvingPedagogy-1024x576.jpg 1024w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-content\/uploads\/sites\/19\/2026\/04\/Dialogitaidot-EvolvingPedagogy-300x169.jpg 300w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-content\/uploads\/sites\/19\/2026\/04\/Dialogitaidot-EvolvingPedagogy-768x432.jpg 768w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-content\/uploads\/sites\/19\/2026\/04\/Dialogitaidot-EvolvingPedagogy-1536x864.jpg 1536w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-content\/uploads\/sites\/19\/2026\/04\/Dialogitaidot-EvolvingPedagogy.jpg 1920w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Johdantoa<\/h2>\n\n\n\n<p>Monialainen yhteisty\u00f6 on vahvistunut luontaiseksi osaksi ty\u00f6n tekemist\u00e4. Eri aloja edustavien ammattilaisten tekem\u00e4 yhteisty\u00f6 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n asiakasl\u00e4ht\u00f6isen\u00e4 ty\u00f6tapana, joka sujuvoittaa niin ty\u00f6ntekij\u00f6iden kuin asiakkaan arkea. T\u00e4m\u00e4 on tutkitusti havaittu etenkin sosiaali- ja terveysalan ty\u00f6konteksteissa (mm. Darlington &amp; Feeney, 2008; Isoherranen, 2005; McCallin, 2001; Willumsen, 2008) ja yh\u00e4 vahvemmin my\u00f6s kasvatustieteen (mm. Atkinson ym., 2007; Koskela, 2013; Nyk\u00e4nen, 2010) ja yhteiskuntatieteiden (mm. Burnett &amp; Appleton, 2004; Cross ym., 2005) aloilla. Monialaisen yhteisty\u00f6n tekemisen vaade on kirjattu n\u00e4kyviin my\u00f6s lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n (Laki ty\u00f6llistymisen monialaisesta edist\u00e4misest\u00e4 381\/2023; Nuorisolaki 1285\/2016, Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287\/2013). Opinto- ja uraohjauksessa monialaisen yhteisty\u00f6n asema n\u00e4kyy Hyv\u00e4n ohjauksen kriteereiss\u00e4 (Opetushallitus, 2023), Elinik\u00e4isen ohjauksen strategiassa (Valtioneuvosto, 2020) ja Ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvauksissa (Vuorinen ym., 2023).<\/p>\n\n\n\n<p>Monialaisen yhteisty\u00f6n tutkimuksissa on tunnistettu tekij\u00f6it\u00e4, jotka edist\u00e4v\u00e4t ja est\u00e4v\u00e4t yhteisty\u00f6n toimivuutta (mm. Chivers, 2011; Hall, 2005; Isoherranen, 2012; Koskela, 2013). Yksitt\u00e4isten tekij\u00f6iden lis\u00e4ksi tutkimuksissa on my\u00f6s pyritty j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n laajempia osa-alueita, joista toimiva monialainen yhteisty\u00f6 rakentuu (Atkinson ym., 2007; Cottrell ym., 2006; McPherson &amp; McGibbon, 2010; Pukkila, 2023; Willumsen ym., 2012). Tutkimukset osoittavat toistuvasti, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4linen hyv\u00e4 vuorovaikutus vaikuttaa my\u00f6nteisesti monialaisen yhteisty\u00f6n toimivuuteen (mm. Dunlop &amp; Holosko, 2004; Nancarrow ym., 2013; Pukkila, 2023; \u00c4ik\u00e4s ym., 2020). Tutkimukset eiv\u00e4t kuitenkaan avaa sit\u00e4, mit\u00e4 hyv\u00e4ll\u00e4 vuorovaikutuksella konkreettisesti tarkoitetaan erityisesti monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4. Tutkimuksissa on havaittu, ett\u00e4 dialogisuus on verkostoyhteisty\u00f6ss\u00e4 keskeist\u00e4 mutta my\u00f6s suurimpia haasteita (\u00c4ik\u00e4s ym., 2020; Juutilainen ym., 2021). T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa vastaamme tutkimusaukkoon yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 monialaisen yhteisty\u00f6n ja hyv\u00e4n vuorovaikutuksen periaatteet hy\u00f6dynt\u00e4en dialogitaitojen viitekehyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Artikkelissa tarkastelemme monialaisen yhteisty\u00f6n vuorovaikutusta dialogitaitoina. Koska vuorovaikutus on k\u00e4sitteen\u00e4 ep\u00e4tarkka ja lavea, se voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 monin eri tavoin. T\u00e4m\u00e4n takia tarkastelemme vuorovaikutustaitoja tiettyjen dialogisten osataitojen k\u00e4sitej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja sanastoa hy\u00f6dynt\u00e4en (Aarnio, 1999; 2010a; 2012). Tavoitteena on tarkentaa ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 hyv\u00e4 vuorovaikutus monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 tarkoittaa konkreettisina dialogitaitoina.<\/p>\n\n\n\n<p>Artikkelimme kontekstina ovat nuorten monialaiset ohjauspalvelut ja niiss\u00e4 tapahtuva eri aloja edustavien ammattilaisten v\u00e4linen yhteisty\u00f6. Monialaisilla ohjauspalveluilla tarkoitetaan Ohjaamoita ja niiden verkostoja, kuten oppilaitoksia, sosiaali- ja terveyspalveluita ja ty\u00f6llisyyspalveluita. Ohjaamot verkostoineen tarjoavat alle 30-vuotiaille monialaista ohjausta koulutukseen, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja arjen hallintaan liittyviss\u00e4 asioissa (Keha-keskus, n.d.).<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Monialainen yhteisty\u00f6, vuorovaikutus ja dialogi<\/h2>\n\n\n\n<p>Monialaisen yhteisty\u00f6n m\u00e4\u00e4rittely on kirjallisuudessa vaihtelevaa. Usein k\u00e4sitett\u00e4 my\u00f6s k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ilman sen tarkempaa m\u00e4\u00e4rittely\u00e4, tai yhdess\u00e4 sen l\u00e4hik\u00e4sitteen, moniammatillisen yhteisty\u00f6n, kanssa. Monialainen yhteisty\u00f6 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n laveasti eri aloja, palveluita ja organisaatioita edustavien ammattilaisten rajat ylitt\u00e4v\u00e4ksi yhteisty\u00f6ksi, jossa asiakkaalla on ammattilaisten lis\u00e4ksi n\u00e4kyv\u00e4 rooli (Nyk\u00e4nen, 2010; Pukkila, 2023).<\/p>\n\n\n\n<p>Monialaisen yhteisty\u00f6n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 ei ota itsess\u00e4\u00e4n kantaa yhteisty\u00f6n laatuun, intensiteettiin tai syvyyteen. T\u00e4t\u00e4 on aikaisemmissa tutkimuksissa pyritty j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisin tasoluokitteluin (ks. Pukkila, 2023). N\u00e4iden perusteella yleisesti k\u00e4ytetty <em>yhteisty\u00f6n <\/em>k\u00e4site ei useinkaan tavoita m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaista asiakasl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4, rajoja ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ammattilaisten v\u00e4list\u00e4 toimintaa. Yhteisty\u00f6 on sen sijaan l\u00f6yh\u00e4 ilmaisu toiminnalle, jossa eri palvelut tiedostavat ja tunnistavat toisensa, ja tekev\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4 tarpeen niin vaatiessa (mm. Ahgren &amp; Axelsson, 2005; Frost, 2005; Ursin, 2013). Hieman tiiviimp\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 kuvataan <em>koordinaation <\/em>k\u00e4sitteell\u00e4, joka tyypillisesti tarkoittaa suunnittelussa ja hallinnossa tapahtuvaa sopimista ja ammattilaisten v\u00e4list\u00e4 neuvottelua (mm. Darlington &amp; Feeney, 2008; Frost, 2005; Townsley ym., 2004). <em>Yhteistoiminnan <\/em>k\u00e4sitteell\u00e4 tavoitellaan edelleen vahvempaa yhteisty\u00f6t\u00e4, jossa tapahtuu konkreettista yhteist\u00e4 asiakasty\u00f6t\u00e4 (mm. Atkinson ym., 2007, 15). Vahvinta monialaisen yhteisty\u00f6n tasoa kuvataan <em>yhteisen ty\u00f6n<\/em> k\u00e4sitteell\u00e4, jossa asiantuntijuuden rajat saavat ylitty\u00e4 ja eri palveluista muodostuu yhteinen monialainen kokonaisuus (mm. Frost, 2005; Leathard, 2003; Townsley ym., 2004; Pohjola, 2009). K\u00e4sitteiden merkityseroista huolimatta yhteisty\u00f6 esiintyy monialaisuuden yhteydess\u00e4 k\u00e4ytetyimp\u00e4n\u00e4 k\u00e4sitteen\u00e4, mink\u00e4 vuoksi k\u00e4yt\u00e4mme sit\u00e4 my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Monialaisen yhteisty\u00f6n tutkimuksessa on tunnistettu ja tunnustettu vuorovaikutuksen merkitys yhteisty\u00f6n toimivuudelle. Hyv\u00e4t vuorovaikutustaidot ovat yksi monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4 edist\u00e4vist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 (mm. Dunlop &amp; Holosko, 2004; Nancarrow ym., 2013; Pukkila, 2023; \u00c4ik\u00e4s ym., 2020), kun taas vuorovaikutustaitojen puutteiden on todettu est\u00e4v\u00e4n monialaisen yhteisty\u00f6n toteutumista (Holmesland ym., 2010). Ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4lisen vuorovaikutuksen osuus toimivaan monialaiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n korostui Pukkilan (2023) tutkimuksessa, jossa se tunnistettiin yhdeksi kolmesta toimivan monialaisen yhteisty\u00f6n osa-alueista. Muut osa-alueet olivat yhteisty\u00f6n onnistunut organisoituminen ja ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 tukeva ty\u00f6yhteis\u00f6 (Pukkila, 2023). Monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 tapahtuvan vuorovaikutuksen oppimiseen on alettu kiinnitt\u00e4\u00e4 huomioita eri alojen koulutuksissa (M\u00f6nkk\u00f6nen ym., 2024). T\u00e4m\u00e4n tarpeen ovat tunnistaneet my\u00f6s Seikkula ja Arnkil (2009, 34) todetessaan: \u201d<em>Vaikka monenkeskinen yhteisty\u00f6 on yksil\u00f6keskusteluja monimutkaisempaa, sen oletetaan sujuvan itsest\u00e4\u00e4n<\/em>\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p>Siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 monialaisen yhteisty\u00f6n tutkimukset ovat jo 2000-luvun alusta alkaen osoittaneet, ett\u00e4 vuorovaikutus on t\u00e4rke\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 edist\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4, hyv\u00e4n vuorovaikutuksen tarkempi m\u00e4\u00e4rittely on j\u00e4\u00e4nyt tutkimuksissa ohueksi. Tutkimukset eiv\u00e4t ole toistaiseksi tavoittaneet monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 tarvittavan vuorovaikutuksen laadullisia piirteit\u00e4 ja ottaneet kantaa siihen, mit\u00e4 vuorovaikutustaidoilla konkreettisesti tarkoitetaan.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Vuorovaikutustaidoista dialogitaitoihin<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Vuorovaikutustaitojen yleinen m\u00e4\u00e4rittely ei tavoita monialaisen yhteisty\u00f6n kompleksista luonnetta, jossa on kyse vaihtelevissa kokoonpanoissa tapahtuvasta yhteisest\u00e4 ty\u00f6st\u00e4. Monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 tapahtuvan vuorovaikutuksen tarkastelu yleisten vuorovaikutusta kuvaavien piirteiden kautta voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 jotain oleellista, erityisesti monialaisuuteen liittyvi\u00e4 ulottuvuuksia, huomioimatta. Vuorovaikutuksessa on tavoitteena tulla ymm\u00e4rretyksi sek\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 muita (Aarnio, 1999). Ihmisten v\u00e4linen vuorovaikutus on monimutkainen kokonaisuus, johon ovat sidoksissa monet erilaiset tekij\u00e4t (Aarnio, 1999). Yksi osa-alue vuorovaikutuksessa on keskustelutaito, jonka my\u00f6s voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 monella eri tavalla. Siksi j\u00e4senn\u00e4mmekin t\u00e4t\u00e4 vuorovaikutuksen osa-aluetta nimenomaan dialogisuuden ja dialogitaitojen avulla.<\/p>\n\n\n\n<p>Aarnio (1999; 2006; 2010a; 2012) on tutkinut dialogia ja dialogitaitoja erityisesti oppimisen yhteydess\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in oppiminen ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6lliseksi tiedonrakentamiseksi. Dialogilla tarkoitetaankin ymm\u00e4rryksen rakentamista yhdess\u00e4 ja tasavertaisesti (Aarnio, 2006) ja sen taustalla on kognitiivisen empatian taitoa (Aarnio, 1994). Dialogissa rakennetaan yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 niin, ett\u00e4 kaikkien n\u00e4k\u00f6kulmat otetaan huomioon (Aarnio &amp; M\u00e4ki-Hakola, 2012). Esimerkiksi Seikkula &amp; Arnkil (2009) painottavat dialogisudessa kuulluksi tulemisen ja toisten kuulemisen merkityst\u00e4. Hyv\u00e4 vuorovaikutus perustuu aitoon haluun kunnioittaa ja arvostaa niin itse\u00e4\u00e4n kuin muitakin (Talvio &amp; Klemola, 2017; Aarnio, 2012). Miten t\u00e4llainen kunnioittava ja arvostava suhtautuminen sitten n\u00e4kyy vuorovaikutustilanteessa?<\/p>\n\n\n\n<p>Erilaiset vuorovaikutukselliset toimintatavat joko edist\u00e4v\u00e4t tai est\u00e4v\u00e4t hyv\u00e4\u00e4 vuorovaikutusta ja dialogisuutta. Aarnion (1994) mukaan t\u00e4llaisia est\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ovat muun muassa \u201dmestaroiminen\u201d eli toiselle kertominen, miten h\u00e4nen tulisi ajatella tai v\u00e4\u00e4r\u00e4nlainen tukeminen niin ett\u00e4 vahvistetaan toisen ajatuksia siten, ett\u00e4 keskustelussa ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 uusille urille. My\u00f6s p\u00e4\u00e4lle puhuminen (my\u00f6s Seikkula &amp; Arnkil, 2009) ja toisen puheesta tulkintojen tekeminen tai yliyleist\u00e4minen est\u00e4v\u00e4t aitoa dialogia (Aarnio, 1994). Talvio ja Klemola (2017) nostavat vuorovaikutuksen kompastuskiviksi valmiiden ratkaisujen tarjoilemisen eli ohjeistuksen sek\u00e4 tulkintojen tekemisen toisen puheenvuorosta. V\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisesta tukemisesta he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t termej\u00e4 kehuminen ja my\u00f6t\u00e4ily, mutta my\u00f6s lohduttelu ja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4 s\u00e4\u00e4littely. My\u00f6s keskustelusta vet\u00e4ytyminen (Aarnio, 1999; Talvio &amp; Klemola, 2017) on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti vuorovaikutusta heikent\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4. Joko keskusteluun ei tulla ollenkaan mukaan tai sen suhteen luovutetaan, tavalla tai toisella. T\u00e4ll\u00f6in palataan monologisempaan vuorovaikutustapaan, vaihdetaan puheenaihetta tai ly\u00f6d\u00e4\u00e4n leikiksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Eri tutkijat (ks. Taulukko 1) ovat k\u00e4ytt\u00e4neet eri k\u00e4sitteit\u00e4 moniammatillisen ja monialaisen yhteisty\u00f6n vuorovaikutuksesta. He ovat verrattain yksimielisi\u00e4 seuraavista monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4 edist\u00e4vist\u00e4 vuorovaikutuksen elementeist\u00e4: tarvitaan luottamusta, turvallisuutta, tasavertaisuutta, halua ty\u00f6skennell\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 ja vastavuoroisesti, erilaisten n\u00e4k\u00f6kulmien kuuntelemista ja vastaanottamista, kunnioitusta ja arvostusta, avointa kommunikaatiota, kuuntelemista, puhumista, k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 ja ep\u00e4varmuuden siet\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 empatiaa. N\u00e4ist\u00e4 monialaisen yhteisty\u00f6n vuorovaikutuksen elementeist\u00e4 on tunnistettavissa dialogitaitoja. N\u00e4it\u00e4 elementtej\u00e4 olemme taulukossa 1 vertailleet Aarnion sanallistamiin dialogitaitoihin. Dialogitaidot ovat opittavissa olevia ja niiden harjoittelemiseksi Aarnio (2012) onkin kehitt\u00e4nyt erilaisia menetelmi\u00e4 (my\u00f6s Michelsson, 2022). Seikkula &amp; Arnkil (2009) sek\u00e4 Aarnio (1999) korostavat keskustelun vet\u00e4j\u00e4n merkityst\u00e4 siin\u00e4, miten dialogisuus onnistuu erilaisissa yhteisty\u00f6n tekemisen paikoissa, vaikka jokainen osallistuja onkin itse vastuussa omasta yhteisty\u00f6kyvyst\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Taulukko 1. Monialaisen yhteisty\u00f6n vuorovaikutustaitojen ja dialogitaitojen vertailu<\/p>\n\n\n\n<div id=\"table-block_9abb0444ed5808e7eedf45a24c70d05e\" class=\"table block-table\">\n  <section class=\"table-section\">\n    <div class=\"table-header\">\n            <div class=\"wrapper\">\n\n        <button class=\"button scroll-button left-button\">\n          <i class='icon--left' ><svg aria-hidden=\"true\" viewBox=\"0 0 9 12\" fill=\"none\" xmlns=\"http:\/\/www.w3.org\/2000\/svg\"><path d=\"M1 1v10l7-5.026L1 1z\" stroke=\"#fff\"\/><\/svg><\/i>          Scroll the table to the left        <\/button>\n        <button class=\"button scroll-button right-button\">\n          Scroll the table to the right          <i class='icon--right' ><svg aria-hidden=\"true\" viewBox=\"0 0 9 12\" fill=\"none\" xmlns=\"http:\/\/www.w3.org\/2000\/svg\"><path d=\"M1 1v10l7-5.026L1 1z\" stroke=\"#fff\"\/><\/svg><\/i>        <\/button>\n      <\/div>\n    <\/div>\n    <div class=\"table-white-wrap\">\n      <div class=\"table-scroll-container\">\n        <table class=\"table\">\n                      <thead class=\"table__header\">\n              <tr class=\"table__row\">\n                                  <th class=\"table__cell table__cell--header\">Vuorovaikutus-taito<\/th>\n                                  <th class=\"table__cell table__cell--header\">Atkinson, 2007<\/th>\n                                  <th class=\"table__cell table__cell--header\">Lepp\u00e4koski, 2017<\/th>\n                                  <th class=\"table__cell table__cell--header\">Nancarrow, 2013<\/th>\n                                  <th class=\"table__cell table__cell--header\">Seikkula &amp; Arnkil, 2009<\/th>\n                                  <th class=\"table__cell table__cell--header\">Dialogitaito (Aarnio, 2012; 1994)<\/th>\n                              <\/tr>\n            <\/thead>\n          \n          <tbody class=\"table__body\">\n                          <tr class=\"table__row\">\n                                  <td class=\"table__cell\">Luottamus\nLuotettavuus\n<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201cUnderstanding trust and mutual respect\u201d\n\u201cCommitment\u201d\n\u201cUnderstanding other agencies\/people\u201d\n<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201dLuottamus\u201d<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201cTrust\u201d\n\u201cReliability\u201d\n<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\"><\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201dTurvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin luominen; Vastavuoroinen toiminta ja luottamus\u201d\n(Aarnio, 2012)\n<\/td>\n                              <\/tr>\n                          <tr class=\"table__row\">\n                                  <td class=\"table__cell\">Turvallisuus<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\"><\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\"><\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201cParticipant safety\u201d<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201dTurvallisuuden luominen, jotta kaikki voivat kokea olevansa t\u00e4rkeit\u00e4 keskustelussa\u201d<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201dTurvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin, niin sanotun dialogisen s\u00e4ili\u00f6n luominen\u201d (Aarnio, 2012)<\/td>\n                              <\/tr>\n                          <tr class=\"table__row\">\n                                  <td class=\"table__cell\">Tasavertaisuus<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201cPower struggles\u201d\n\u201cHierarchies\u201d\n<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201dTasavertaisuus\u201d<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\"><\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201dOsanottajat saavat kokemuksen, ett\u00e4 heit\u00e4 kohdellaan tasapuolisesti\u201d <\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201dVertaisena \u2013 itsen ja toisen kunnioittaminen\u201d (Aarnio, 2012)<\/td>\n                              <\/tr>\n                          <tr class=\"table__row\">\n                                  <td class=\"table__cell\">Halu ty\u00f6skennell\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 sitoutuen ja vastavuoroisesti<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201cWilling to work together\u201d\n\u201cCommitment\u201d\n<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201dHalu tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4\u201d <\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201cInterdependent collaboration\u201d\n\u201cReciprocity within a team\u201d\n<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201dDialogisuus edellytt\u00e4\u00e4 responsiivisuutta, vastaukseen\nsuuntautumista ja vastavuoroisuutta.&quot; <\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201dVastavuoroisesti toimiminen\u201d (Aarnio, 2012)\n\u201dDialogiin sitoutuminen\u201d (Aarnio, 2012)\n<\/td>\n                              <\/tr>\n                          <tr class=\"table__row\">\n                                  <td class=\"table__cell\">Erilaisten n\u00e4k\u00f6kulmien kuunteleminen ja vastaanottaminen<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201cExpression of alternative viewpoints\u201d\n\u201cRecognizing and valuing differences\u201d \n\u201cPutting in the shoes of others\u201d \n<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201cAsioita k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n monesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta\u201d<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\"><\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201dOn t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kukin voi sek\u00e4 kuulla toisten\nilmaukset ett\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 mahdollisuus l\u00e4hesty\u00e4 niit\u00e4 omasta n\u00e4k\u00f6kulmastaan.\u201d\n<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201dSanatarkasti kuunteleminen siten, ett\u00e4 saa kaiken toisen kertoman informaation sellaisenaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. N\u00e4in v\u00e4lttyy umpim\u00e4hk\u00e4isen puheen vastaanottamisen aiheuttamilta luulemisen ja kuvittelemisen haitoilta.\u201d (Aarnio, 2012)<\/td>\n                              <\/tr>\n                          <tr class=\"table__row\">\n                                  <td class=\"table__cell\">Kunnioitus ja arvostus<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\"><\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201cKunnioittava kohtaaminen\u201d\n\u201cToisen kunnioittaminen ja arvostus\u201d \n<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201cRespect\u201d<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">Keskustelukulttuuri, joka kunnioittaa jokaisen keskusteluun osallistujan\n\u00e4\u00e4ni\u00e4 ja pyrkii toisia kuuntelevassa keskustelussa huomioimaan\ntoisten \u00e4\u00e4net.\n<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201dVertaisena \u2013 itsens\u00e4 ja toisen kunnioittaminen\u201d (Aarnio, 2012)<\/td>\n                              <\/tr>\n                          <tr class=\"table__row\">\n                                  <td class=\"table__cell\">Avoin kommunikaatio<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201cGood communication\u201d<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\"><\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\"><\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">Avoin dialogi<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201dAvoin, vilpit\u00f6n ilmaiseminen \u201d (Aarnio, 2012)<\/td>\n                              <\/tr>\n                          <tr class=\"table__row\">\n                                  <td class=\"table__cell\">Kuunteleminen<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\"><\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\"><\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201cListening skills\u201d<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201dPainotus on kuulemisella, tarkalla kuuntelulla, ei tulkintayrityksell\u00e4\u201d \n\u201dKaikki kokevat tulevansa kuulluiksi\u201d\n<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201dKuunteleminen: avainlausuman tunnistaminen ja poiminta\u201d (Aarnio, 2012)<\/td>\n                              <\/tr>\n                          <tr class=\"table__row\">\n                                  <td class=\"table__cell\">Puhuminen<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\"><\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\"><\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201cListen as well as speak\u201d\n\u201cWillingness to share\u201d\n<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201dPuhumisen ja kuuntelun erottaminen on aivan keskeist\u00e4\u201d\nOhi- ja p\u00e4\u00e4lle puhumisen v\u00e4ltt\u00e4minen\n<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201dId\u00e4t\u00e4 ja kouli \u2013 kerrotaan viel\u00e4 kehitteill\u00e4 olevaa ajattelua\u201d \n\n\u201dKompakti ilmaisu: ilmaistaan itse\u00e4 ytimekk\u00e4\u00e4sti, jotta muillakin on aikaa ja tilaa tulla mukaan keskusteluun\u201d \n\n\u201dKetjuttaminen \u2013 jatketaan toisen puheesta\u201d (Aarnio, 2012)\n<\/td>\n                              <\/tr>\n                          <tr class=\"table__row\">\n                                  <td class=\"table__cell\">K\u00e4rsiv\u00e4llisyys;\nEp\u00e4varmuuden siet\u00e4minen\n<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\"><\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\"><\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201cPatience\u201d<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201dAvoimissa dialogeissa\nep\u00e4varmuuden sieto ilmenee esimerkiksi siin\u00e4, ett\u00e4 ongelman tarkkaan\nm\u00e4\u00e4rittelyyn ei pyrit\u00e4 heti alussa, vaan ymm\u00e4rryksen tavoittelua\njatketaan.\u201d\n\n\u201dEp\u00e4varmuutta siedet\u00e4\u00e4n antamalla runsaasti tilaa moni\u00e4\u00e4nisyyden kuuntelulla\u201d\n<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201dId\u00e4t\u00e4 ja kouli &#8211; kehitteill\u00e4 olemisen hyv\u00e4ksyminen\u201d (Aarnio, 2012)<\/td>\n                              <\/tr>\n                          <tr class=\"table__row\">\n                                  <td class=\"table__cell\">Empatia\nIhmis-yst\u00e4v\u00e4llisyys\n<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\"><\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\"><\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201cPersonal attributes to having an excellent team, empathy\u201d<\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\"><\/td>\n                                  <td class=\"table__cell\">\u201dKognitiivinen empatia on taitoa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, p\u00e4\u00e4st\u00e4 selville toisen henkil\u00f6n ajatuksenkulusta ja\ntoiminnasta.\u201d (Aarnio, 1994); \u201dIhmisyst\u00e4v\u00e4llinen suhtautuminen\u201d (Aarnio, 2012)\n<\/td>\n                              <\/tr>\n                      <\/tbody>\n        <\/table>\n      <\/div>\n    <\/div>\n  <\/section>\n\n<\/div>\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Tutkimuksen toteuttaminen<\/h2>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tutkimme dialogitaitoja monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4. Haemme vastausta kysymykseen, millainen vuorovaikutus edist\u00e4\u00e4 tai est\u00e4\u00e4 monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4. Erittelemme, millaisia dialogitaitoja monialaisissa yhteisty\u00f6tapaamisissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ja miten ne ilmenev\u00e4t ty\u00f6ntekij\u00f6iden toimintana ja tekoina. Pyrimme tunnistamaan ja nime\u00e4m\u00e4\u00e4n monialaiselle yhteisty\u00f6lle tyypillisi\u00e4 dialogitaitoja, jotka edist\u00e4v\u00e4t yhteisty\u00f6n tekemist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimuskysymyksemme ovat:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Millainen vuorovaikutus edist\u00e4\u00e4 tai est\u00e4\u00e4 monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4?<\/li>\n\n\n\n<li>Millaisia dialogitaitoja monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n?<\/li>\n\n\n\n<li>Miten dialogitaidot ilmenev\u00e4t ty\u00f6ntekij\u00f6iden toimintana ja tekoina?<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><strong>Tutkimuksen aineisto ja menetelm\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa monialaisen yhteisty\u00f6n dialogitaitoja tutkittiin haastattelemalla Ohjaamoiden ja niiden verkostojen ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. Ohjaamot ovat monialaisia ohjauspalveluita, joiden tavoitteena on sujuvoittaa alle 30-vuotiaiden nuorten siirtymi\u00e4 koulutukseen, ty\u00f6h\u00f6n tai muuhun toimintaan sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 nuorten osallisuutta, toimintakyky\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4nhallintaa. Ohjaamoihin ja niiden verkostoon kuuluu tyypillisesti ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 nuoriso-, opetus-, sosiaali- ja terveysalalta sek\u00e4 KELA:sta ja ty\u00f6llisyyspalveluista. My\u00f6s yritykset ja kolmas sektori ovat toiminnassa mukana (M\u00e4\u00e4tt\u00e4, 2020; Pukkila, 2023).<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimusaineiston muodostivat nelj\u00e4n Ohjaamon ja niiden verkoston ty\u00f6ntekij\u00f6iden haastattelut (N=7). Aineisto ker\u00e4ttiin osana Oodi Ohjaamoiden ja oppilaitosten v\u00e4liselle yhteisty\u00f6lle ESR-projektia helmikuussa 2025. Mukaan tutkimukseen valikoituivat ne Ohjaamot, jotka tekiv\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4 projektin kanssa. Kutsuttavien haastateltavien perusteena oli heid\u00e4n mahdollisimman hyv\u00e4 edustavuutensa sek\u00e4 Ohjaamon p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 oppilaitosverkostossa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Aineiston keruussa, k\u00e4sittelyss\u00e4 ja analyysissa noudatettiin erikseen laadittuja tutkimus- ja aineistonhallintasuunnitelmia sek\u00e4 tutkimuseettisen neuvottelukunnan (2012) periaatteita. Haastateltavat olivat antaneet suostumuksensa osallistua tutkimukseen ja saivat etuk\u00e4teen tiedot aineiston k\u00e4sittelyst\u00e4 sek\u00e4 tietosuojamenettelyist\u00e4. Haastattelut tallennettiin ja litteroitiin Teams-sovelluksen litterointitoiminnolla. Haastattelut kestiv\u00e4t 20\u201345 minuuttia. Litteraatiot tarkistettiin ja tarvittaessa sanat ja oikeakielisyys korjattiin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi. Haastatteluaineistoksi muodostui seitsem\u00e4n haastattelun litteraatiot, joita oli yhteens\u00e4 42 sivua (Arial, 12 p, rivinv\u00e4li 1,5).<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Haastatteluiden toteuttaminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Aineistonkeruumenetelm\u00e4n\u00e4 oli el\u00e4ytymismenetelm\u00e4n ja haastattelun soveltava yhdist\u00e4minen. Haastattelutilanteet aloitettiin el\u00e4ytymismenetelm\u00e4ll\u00e4 (engl. method of empathy-based stories), jossa tutkimukseen osallistujia pyydettiin annetun kehyskertomuksen perusteella kertomaan kuvitteellinen tarina. Kehyskertomukset olivat tutkijoiden laatimia tarinan alkuja tai johdatuksia, jotka varioitiin kahdeksi eri versioksi siten, ett\u00e4 ne poikkesivat toisistaan yhden olennaisen tekij\u00e4n suhteen (ks. H\u00e4rk\u00f6nen ym., 2022, 14). T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa kehyskertomukset olivat seuraavat:<\/p>\n\n\n\n<ol style=\"list-style-type:upper-alpha\" class=\"wp-block-list\">\n<li><em>Olet monialaisessa yhteisty\u00f6tapaamisessa, jossa on edustajia eri palveluista ja organisaatioista. Tapaamisessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n kaupunkisi nuorten aikuisten ohjaukseen liittyv\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6n tekemist\u00e4. Poistut tapaamisesta <strong>tyytyv\u00e4isen\u00e4<\/strong>. El\u00e4ydy tilanteeseen ja mieti t\u00e4t\u00e4 ihan rauhassa. Kuvittele mieless\u00e4si, millainen tilanne on. Kuvaile sitten, millaista vuorovaikutusta tapaamisessa oli. Millaisina tekoina se n\u00e4ytt\u00e4ytyi?&nbsp;<\/em><\/li>\n\n\n\n<li><em>Olet monialaisessa yhteisty\u00f6tapaamisessa, jossa on edustajia eri palveluista ja organisaatioista. Tapaamisessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n kaupunkisi nuorten aikuisten ohjaukseen liittyv\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6n tekemist\u00e4. Poistut tapaamisesta <strong>tyytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4<\/strong>. El\u00e4ydy tilanteeseen ja mieti t\u00e4t\u00e4 ihan rauhassa. Kuvittele mieless\u00e4si, millainen tilanne on. Kuvaile sitten, millaista vuorovaikutusta tapaamisessa oli.&nbsp; Millaisina tekoina se n\u00e4ytt\u00e4ytyi?<\/em><\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p>Kolmelle haastateltavalle (H1-H3) esitettiin my\u00f6nteinen kehyskertomus A ja nelj\u00e4lle (H4-H7) kielteinen kehyskertomus B. Haastateltavat saivat vapaasti kertoa kehyskertomuksen her\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 n\u00e4kemyksist\u00e4 ja ajatuksista. T\u00e4m\u00e4n menetelm\u00e4n tarkoituksena on saada esiin n\u00e4k\u00f6kulmia, joita voisi olla vaikea saada n\u00e4kyv\u00e4ksi muilla menetelmill\u00e4, kuten haastattelukysymyksill\u00e4 (H\u00e4rk\u00f6nen ym., 2022, 15). El\u00e4ytymismenetelm\u00e4ll\u00e4 voidaan siten saavuttaa sellaistakin tietoa, jota ei ehk\u00e4 kysytt\u00e4ess\u00e4 osattaisi kertoa (Eskola 1998, 13; Suoninen &amp; Jokinen 2011, 60).<\/p>\n\n\n\n<p>Kehyskertomuksen j\u00e4lkeen haastattelutilanteita jatkettiin haastattelijan kysymill\u00e4 tarkentavilla kysymyksill\u00e4 niist\u00e4 vuorovaikutuksen tavoista ja taidoista, jotka haastateltava itse oli maininnut. Haastattelija pyysi esimerkiksi tarkentamaan konkreettisesti, miten kuunteleminen n\u00e4kyy k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Lis\u00e4ksi haastattelija kysyi, miten vuorovaikutus vaikuttaa monialaisen yhteisty\u00f6n tekemiseen ja yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. Kielteisen kehyskertomuksen saaneita haastateltavia pyydettiin lopuksi pohtimaan tilannetta my\u00f6s my\u00f6nteisen lopputuleman kannalta, jotta haastatteluille saatiin positiivinen lopetus.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Aineiston analyysi<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>El\u00e4ytymismenetelm\u00e4n tuottaman aineiston analyysiss\u00e4 hy\u00f6dynnettiin laadulliselle tutkimukselle monesti tyypillist\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6nanalyysi\u00e4 ja teemoittelua (<a>H\u00e4rk\u00f6nen ym., 2022, 14<\/a>). Litteroidun haastatteluaineiston analyysia ohjasi taulukossa 1 esitetty vertailu eri tutkijoiden k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 vuorovaikutus- ja dialogitaitojen k\u00e4sitteist\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 aineiston analyysimetodiksi valikoitui teoriaohjaava laadullinen sis\u00e4ll\u00f6nanalyysi, joka tarkoittaa aineiston koodaamisen my\u00f6t\u00e4 syntyvien ala- ja yl\u00e4kategorioiden muodostumista aikaisempien tutkimusten ja teorioiden ohjaamina (Silverman, 2000, 119\u2013153). T\u00e4m\u00e4n menetelm\u00e4n mukaisesti analyysi eteni aineiston ehdoilla liitt\u00e4en sit\u00e4 tarkoituksenmukaisella tavalla teoreettisiin k\u00e4sitteisiin. Aikaisempien tutkimusten ja teorioiden k\u00e4sitteellisten luokitusten ulkopuolelle j\u00e4\u00e4v\u00e4st\u00e4 aineistosta muodostettiin uusia luokkia aineistol\u00e4ht\u00f6isesti (ks. Tuomi &amp; Saraj\u00e4rvi, 2002).<\/p>\n\n\n\n<p>Aineiston analyysi tehtiin Atlas.ti -ohjelmalla. Analyysivaiheen aluksi kumpikin tutkija luki haastattelujen litteraatiot tehden niihin alustavia koodauksia. Tutkijoiden keskusteluissa koodauksia tarkennettiin ja yhdisteltiin isoimmiksi luokiksi taulukossa 2 esitetyn esimerkin mukaisesti ensin alaluokkiin, joista muodostui yl\u00e4luokat sek\u00e4 kolme p\u00e4\u00e4luokkaa (vrt. Elo ja muut, 2022).<\/p>\n\n\n\n<p>Taulukko 2. Esimerkki aineiston luokittelusta<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"602\" height=\"537\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-content\/uploads\/sites\/19\/2025\/09\/Taulukko-2-uusi-kuvana.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-1069\" style=\"width:803px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-content\/uploads\/sites\/19\/2025\/09\/Taulukko-2-uusi-kuvana.png 602w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-content\/uploads\/sites\/19\/2025\/09\/Taulukko-2-uusi-kuvana-300x268.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 602px) 100vw, 602px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Koodatun aineiston lukemista jatkettiin teoriaohjaavasti, jolloin aikaisempien tutkimusten ja teorioiden sallittiin vaikuttaa luokitteluun ja uudelleen nime\u00e4miseen (ks. Silverman, 2000, 119\u2013153). T\u00e4m\u00e4 mahdollistaisi huomaamaan my\u00f6s aikaisempia tutkimuksia ja teorioita ohittavia aineistol\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 merkityksi\u00e4 (ks. Tuomi &amp; Saraj\u00e4rvi, 2002). Aineiston ryhmittely\u00e4 ja uudelleen nime\u00e4mist\u00e4 toistettiin, kunnes aineistosta muodostui tarkin mahdollinen tutkimuskysymyksi\u00e4 vastaava analyysitulos.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Tulokset<\/h2>\n\n\n\n<p>Aineistosta erottuvat p\u00e4\u00e4luokat, yl\u00e4luokat ja alaluokat nimesimme teoriaohjaavasti Aarnion (2012, 2010a) j\u00e4sennyst\u00e4 seuraten. P\u00e4\u00e4luokat ovat: A) Dialoginen asenne, B) Dialoginen toiminta ja C) Dialoginen kokonaiskuva (Taulukko 3). <strong>Dialogista asennetta<\/strong> kuvaavat yl\u00e4luokat a1) <em>arvostaminen<\/em>, a2) <em>ihmisyst\u00e4v\u00e4llinen<\/em> <em>suhtautuminen<\/em> ja a3) <em>vastavuoroisuus<\/em>. <strong>Dialogista toimintaa <\/strong>kuvastavat yl\u00e4luokat b1) <em>avoimuus<\/em> ja b2) <em>osallistuminen<\/em>. <strong>Dialogista kokonaiskuvaa<\/strong> haastateltavamme k\u00e4sitteliv\u00e4t v\u00e4hemm\u00e4n, joten aineistosta oli tunnistettavissa ainoastaan p\u00e4\u00e4luokka ja kaksi alaluokkaa: 1) uuden syntyminen ja 2) monialaisen yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4minen. Kuvaamme seuraavaksi kunkin p\u00e4\u00e4luokan, yl\u00e4luokan ja alaluokan tarkemmin ja esit\u00e4mme suoria lainauksia aineistosta.<\/p>\n\n\n\n<p>Taulukko 3: Tutkimuksen tulokset<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"602\" height=\"527\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-content\/uploads\/sites\/19\/2025\/09\/Taulukko-3-uusi-kuvana.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-1071\" srcset=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-content\/uploads\/sites\/19\/2025\/09\/Taulukko-3-uusi-kuvana.png 602w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-content\/uploads\/sites\/19\/2025\/09\/Taulukko-3-uusi-kuvana-300x263.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 602px) 100vw, 602px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Dialoginen asenne<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><em>Arvostaminen<\/em>-yl\u00e4luokkaan tunnistimme itsen ja toisen kunnioittamisen ja arvostamisen -teemat (Aarnio, 2012, 2010a) haastateltavien puheista. Arvostuksen puute est\u00e4\u00e4 monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4, kuten yksi haastateltavista kertoi:<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201dV\u00e4h\u00e4tell\u00e4\u00e4n [\u2026] aina toivotaan, ett\u00e4 teht\u00e4isiin niin kun enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n ja tavallaan oltaisi siell\u00e4 viel\u00e4 jotenkin tiiviimmin [\u2026] niin sitten olisi kiva, ett\u00e4 arvostettaisiin sit\u00e4 mit\u00e4 niin kun saadaan, eik\u00e4 aina sitten haluttaisi lis\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tavallaan t\u00e4ss\u00e4kin ehk\u00e4 huomattaisiin se niinku toisen ammattilaisen [\u2026] tarjoama palvelu sitten otettaisiin kiitollisena vastaan\u201d. <\/em>(H5)<\/p>\n\n\n\n<p>Empatian tai yhteisty\u00f6haluisuuden osoittaminen kuvaa <em>ihmisyst\u00e4v\u00e4llist\u00e4 suhtautumista <\/em>ja edist\u00e4\u00e4 monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4. Atkinsonin (2007) kokoamassa j\u00e4sennyksess\u00e4 valtataistelut tai statuskysymykset puolestaan haastavat monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201d [\u2026] se empatia ja oikeasti toisen niinku hyvyyden huomaaminen ja \u00e4\u00e4neen sanominen [\u2026] my\u00f6s t\u00e4mm\u00f6isess\u00e4 tilanteessa, niinku rauhoittaa sen kanssakeskustelijan, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 ei ole nyt taistelutilanne.\u201d <\/em>(H2)<\/p>\n\n\n\n<p><em>Vastavuoroisuus-yl\u00e4luokka<\/em> jakautui kolmeen alaluokkaan: 1) ennakkok\u00e4sitykset, 2) vastavuoroinen toiminta ja 3) luottamus. Ennakkok\u00e4sitykset-termill\u00e4 kuvaamme sit\u00e4, miten osallistujien tulisi olla tietoisia omista ennakkok\u00e4sityksist\u00e4\u00e4n (Aarnio, 2012) tullessaan mukaan dialogisesti toimivaan yhteisty\u00f6h\u00f6n. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti haastateltavamme mukaan esimerkiksi \u201dpuhtaalta p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4 l\u00e4htemist\u00e4\u201d:<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201dMilloin me l\u00e4hdett\u00e4isiin siihen, ett\u00e4 me oikeasti puhtaalta p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4 l\u00e4hdett\u00e4isiin miettim\u00e4\u00e4n jokaisen tahon kokemuksia ja tietopohjaa\u201d. <\/em>(H4)<\/p>\n\n\n\n<p>Dialogisessa vuorovaikutuksessa vastavuoroisuus on kaiken keski\u00f6ss\u00e4 (ks. Aarnio, 2010a, 2012). Vastavuoroisesti toimittaessa muista osallistujista v\u00e4litet\u00e4\u00e4n ja ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 oma toiminta vaikuttaa muihin sek\u00e4 joko edist\u00e4\u00e4 tai est\u00e4\u00e4 turvallista ilmapiiri\u00e4 (Aarnio, 2010a). Haastateltavamme kuvasivat vastavuoroisuutta toimintana, jossa otetaan muita osallistujia mukaan, esimerkiksi sen sijaan, ett\u00e4 vain tutut tekisiv\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4. Luottamusta pidet\u00e4\u00e4n keskeisen\u00e4 my\u00f6s monialaisen yhteisty\u00f6n vuorovaikutuksessa, mutta harvemmin ilmaistaan, miten luottamusta rakennetaan. Aarnion (2010a) mukaan luottamuksen rakentamisessa auttavat dialogitaitojen hy\u00f6dynt\u00e4minen ja dialogisesti toimiminen. T\u00e4ss\u00e4 lainauksessa pohdittiin kahta edell\u00e4 mainittua teemaa:<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201dYhteisty\u00f6t\u00e4 tulee sitten semmoisten henkil\u00f6iden v\u00e4lille, joilla on sit\u00e4 luottamusta ja vuorovaikutus toimii, jolloin se j\u00e4\u00e4 niinku semmoiseksi tosi henkil\u00f6sidonnaiseksi\u201d. <\/em>(H7)<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Dialoginen toiminta<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Toinen p\u00e4\u00e4luokka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 b1) <em>avoimuuden<\/em> ja b2) <em>osallistumisen<\/em> yl\u00e4luokat. N\u00e4ist\u00e4 teemoista haastateltavamme kertoivat eniten.<em> Avoimuus tai avoin vuorovaikutus<\/em> on termin\u00e4 haastava, mutta esimerkiksi Aarnion (2010a) mukaan se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 yhteisty\u00f6h\u00f6n osallistutaan hyv\u00e4\u00e4 tarkoittavasta l\u00e4ht\u00f6kohdasta ja ilmaistaan asioita mahdollisimman avoimesti, ilman \u201dketunh\u00e4nt\u00e4\u00e4 kainalossa\u201d sek\u00e4 uskalletaan tulla mukaan keskusteluun keskener\u00e4isell\u00e4kin ajattelulla. T\u00e4ss\u00e4 aineistossa tulkitsimme, ett\u00e4 avointa, vilpit\u00f6nt\u00e4 vuorovaikutusta est\u00e4\u00e4 alaluokkiin j\u00e4sennettyin\u00e4: 1) toisen puheen v\u00e4h\u00e4ttely, 2) oman agendan ajaminen, tai edist\u00e4\u00e4 3) keskusteluun mukaan tuleminen ja 4) avoimuus erilaisille n\u00e4kemyksille.<\/p>\n\n\n\n<p>Toisen puheen v\u00e4h\u00e4ttelyn alaluokkaan liitimme kaikenlaisen muunkin vuorovaikutusta est\u00e4v\u00e4n kommunikaation, kuten mit\u00e4t\u00f6innin, v\u00e4ittelyn ja syyllist\u00e4misen:<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201dEhk\u00e4 enemm\u00e4n semmoisena niin kun syyllist\u00e4v\u00e4n\u00e4 tai ajatellaan, ett\u00e4 hei te ette tee nyt n\u00e4it\u00e4 asioita niin kuin min\u00e4 haluaisin tai [\u2026] v\u00e4h\u00e4tell\u00e4\u00e4n toisten osuutta siihen tai ett\u00e4 ehk\u00e4 toivoisin just me ihmiset ollaan kaikki tosi erilaisia viestij\u00f6it\u00e4, ett\u00e4 sitten t\u00e4mm\u00f6iset tapaamiset miss\u00e4 tavallaan tehd\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4, niin se olisi sen tyylinen tilaisuus miss\u00e4 kaikki saisi sen \u00e4\u00e4nens\u00e4 kuuluviin. Eli kun sitten vaikka mahdollisesti kirjoittaa ajatuksia, jos ei niit\u00e4 osaa sanoittaa.\u201d <\/em>(H5)<\/p>\n\n\n\n<p>Edellisess\u00e4 otteessa haastateltavamme tunnisti hyvin my\u00f6s ihmisten erilaiset vuorovaikutustyylit ja sen, miten keskusteluun mukaan tuleminen voi olla haastavaa, mutta siihenkin l\u00f6ytyy keinoja. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n oman agendan ajaminen tai omista ennakkok\u00e4sityksist\u00e4 kiinni pit\u00e4minen eiv\u00e4t edist\u00e4 yhteisen ymm\u00e4rryksen syntymist\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201dSilloin kun ollaan jonkun yhteisen asian \u00e4\u00e4rell\u00e4 ja sitten kuitenkin jokainen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 puheenvuoronsa vain niinku kuulematta toisia eli tullaan jotenkin jo valmiiksi orientoituneina niin [\u2026] ett\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n omista jo suunnitelluista jutuista kiinni.\u201d <\/em>(H4)<\/p>\n\n\n\n<p>Uskallus tai halukkuus tulla mukaan keskusteluun keskener\u00e4isell\u00e4kin ajattelulla vet\u00e4ytymisen sijaan edist\u00e4\u00e4 dialogista yhdess\u00e4 ajattelua. Haastateltavamme sanoittivat t\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 esimerkiksi n\u00e4in:<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201dNo ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n henkil\u00f6 muuttuu semmoiseksi passiiviseksi, ett\u00e4 h\u00e4n ei ehk\u00e4 sitten vastaanota en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, vaan h\u00e4n niin kun vet\u00e4ytyy ei nyt v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kiukkusena, jos osaa sen verran olla tilanteessa, mutta tavallaan ehk\u00e4 eniten niinku passiiviseksi sitten en\u00e4\u00e4 vastaanottamaan muuta.\u201d <\/em>(H5)<\/p>\n\n\n\n<p>Jos vuorovaikutus on avointa ja dialogista, silloin voidaan yhdess\u00e4 keskustella v\u00e4h\u00e4n haastavammistakin asioista (Aarnio, 2010a; Aarnio &amp; M\u00e4ki-Hakola, 2012).<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201dTuossa just huomaa sen, ett\u00e4 sitten kun se kriittinen tavallaan n\u00e4k\u00f6kulma tulee, niin itse asiassa sill\u00e4 voi olla aika iso merkitys, ett\u00e4 tavallaan toivoisin jopa sit\u00e4kin, [\u2026] ett\u00e4 voi esitt\u00e4\u00e4 my\u00f6skin kritiikki\u00e4 ilman ett\u00e4 se otetaan hirve\u00e4n raskaasti, ett\u00e4 se on niinku osa sit\u00e4 semmoista niinku aina normaalia keskustelua.\u201d <\/em>(H6)<\/p>\n\n\n\n<p><em>Osallistumista<\/em> kuvaavat alaluokat ovat 1) aktiivinen osallistuminen ja siihen kannustaminen, 2) symmetrinen osallistuminen, 3) keskittyminen, pys\u00e4htyminen ja l\u00e4sn\u00e4olo, 4) kuunteleminen, 5) tarkennetusti jatkaminen (ketjuttaminen) sek\u00e4 6) kysyminen. N\u00e4ist\u00e4 osallistumista osoittavista teoista ja toiminnasta haastateltavat korostivat erityisesti symmetrist\u00e4 osallistumista.<\/p>\n\n\n\n<p>Aktiivisella osallistumisella ja siihen kannustamisella tarkoitamme t\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 osallistuja on oivaltanut yhdess\u00e4 tekemisen merkityksen ja sen, miten t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on saada mukaan kaikkien ajattelua (Aarnio, 2010a). T\u00e4ll\u00f6in tullaan monialaiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n mukaan ja ollaan keskusteluissa aktiivisia, siis kontribuoidaan:<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201dSe on hirve\u00e4n oleellista ja hyv\u00e4 asia, jos me pystyt\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n niinku tehokasta verkostoyhteisty\u00f6t\u00e4, niin se on tietysti silleen mahdollisuutena ja ajattelen, ett\u00e4 siihen on niinku mielek\u00e4st\u00e4 osallistua ja kontribuoida niinku keskusteluun.\u201d<\/em> (H6)<\/p>\n\n\n\n<p>Symmetrinen osallistuminen kertoo siit\u00e4, miten tasapuolisesti keskustelussa kukin osallistuja osallistuu. Puheenvuoroja olisi hyv\u00e4 tulla suurin piirtein yht\u00e4 paljon eri osallistujilta (Aarnio, 2010a). Dialogisesti toimiva osallistuja sek\u00e4 ottaa ett\u00e4 antaa puheenvuoroja (Aarnio, 2012). Joskus symmetrisesti osallistuminen eli tasapuolisuus voi vaatia sit\u00e4, ett\u00e4 tapaamisen vet\u00e4j\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n erityist\u00e4 huomiota:<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201dJa totta kai kaikki se, ett\u00e4 kaikilla on aidosti mahdollisuus puhua ja [\u2026] osoittaa sillain ett\u00e4 kuka ikin\u00e4 johtaa puhetta, ett\u00e4 ottaa huomioon kaikki keskustelijat tasapuolisesti.\u201d <\/em>(H6)<\/p>\n\n\n\n<p>Vain aidosti l\u00e4sn\u00e4 ollen ja kiirehtim\u00e4tt\u00e4 pystyy kuuntelemaan muita ja luomaan keskustelussa jotain uutta n\u00e4enn\u00e4istehokkuuden sijaan:<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201dSe on tietysti varmaan v\u00e4h\u00e4n makuasia, mutta itse tykk\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 jos on niinku aidosti joku asia mit\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 sille on se se aika, ett\u00e4 ei tarvitse kiirehti\u00e4, ett\u00e4 se kiirehtiminen on ehk\u00e4 ehk\u00e4 yksi [\u2026] ei niin paras tapa niinku tehd\u00e4 ja se tavallaan voi n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 jollain tapaa tehokkaalta, kun on monta asiaa saatu nopeasti pakettiin.\u201d <\/em>(H6)<\/p>\n\n\n\n<p>Kuuntelemisesta haastateltavamme puhuivat v\u00e4h\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n, mutta sen merkitys kuitenkin tunnistettiin. Ja kun kuunnellaan oikein tarkkaan toista, voidaan my\u00f6s jatkaa toisen puheenvuorosta, jolloin asiassa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n syvemm\u00e4lle ja eteenp\u00e4in asiasta toiseen poukkoilun sijaan (Aarnio, 1999). T\u00e4ss\u00e4 otteessa haastateltavamme tunnisti my\u00f6s toisen puheesta tarkennetusti jatkamisen eli ketjuttamisen taidon (Aarnio, 2012).<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201dSe ei tarkoita siis sit\u00e4, ett\u00e4 puhutaan p\u00e4\u00e4lle tai n\u00e4in vaan se, ett\u00e4 ett\u00e4 sen toisen puhe ei tuota mit\u00e4\u00e4n reflektiota minun puheissani tai ett\u00e4 se ei niinku ett\u00e4 m\u00e4 en jatka siit\u00e4, mit\u00e4 se toinen tai muut puhuu. Ett\u00e4 m\u00e4 jotenkin odotan vain sit\u00e4, ett\u00e4 m\u00e4 saan vaan sen oman sanomiseni sanoa. Ett\u00e4 m\u00e4 [\u2026] en tartu mihink\u00e4\u00e4n sen toisen ihmisen tai [\u2026] toisten sanomisessa oleviin asioihin.\u201d <\/em>(H4)<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4rke\u00e4\u00e4 olisi my\u00f6s luulemisen sijaan kysy\u00e4 tarkemmin toisen ajattelusta tai puheenvuorosta. T\u00e4ss\u00e4 otteessa muistutettiin, ett\u00e4 erilaisista n\u00e4kemyksist\u00e4 kannattaa kysy\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201dKun on eri eri ammattilaisia niin niiss\u00e4 vuorovaikutustilanteissa jotenkin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 ja sit\u00e4 heid\u00e4n niinku erilaista ammattilaisuutta my\u00f6s ja pyyt\u00e4\u00e4 ja kysyy tuomaan n\u00e4kemyksi\u00e4 niist\u00e4 eri rooleista k\u00e4sin.\u201d&nbsp; <\/em>(H7)<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Dialoginen kokonaiskuva<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kokonaiskuvan rakentaminen j\u00e4i ohuimmaksi p\u00e4\u00e4luokaksi pit\u00e4en kuitenkin sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n t\u00e4rkeit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia, joihin dialogilla pyrit\u00e4\u00e4n. Alaluokiksi muodostuivat aineistosta 1) uuden syntyminen ja 2) monialaisen yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4minen. Keskustelussa pit\u00e4isi synty\u00e4 jotakin uutta, jotakin joka on enemm\u00e4n kuin osiensa summa, siis aitoa monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4. Sen syntymiseksi tarvitaan kaikkia aiemmissa p\u00e4\u00e4- ja yl\u00e4luokissa mainittuja dialogisia asenteita ja tekoja jokaiselta monialaiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n osallistuvalta. T\u00e4ll\u00f6in voidaan parhaimmillaan rakentaa ja kehitt\u00e4\u00e4 monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4 my\u00f6s l\u00f6yh\u00e4sti yhteen liittyviss\u00e4 verkostoissa mutta toisaalta my\u00f6s kantaa vastavuoroisesti vastuuta esimerkiksi siit\u00e4, ett\u00e4 sovitut asiat tulevat tehdyksi, kuten seuraava aineistolainaus kuvaa:<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201dKutsutaan kasaan monialainen porukka ja l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4 pohtimaan mit\u00e4 se voisi olla, niin sitten jokainen tuokin vain sen oman n\u00e4kemyksen [\u2026], jolloin [\u2026] se oli vain yhteenveto toistemme palveluista tai toiminnoista, mutta ei monialaisen ty\u00f6n kehitt\u00e4mist\u00e4. Ett\u00e4 jotenkin m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 voisiko olla jokaisessa palaverissa niin, ett\u00e4 ett\u00e4 jokaisella olisi niinku vaade siihen, ett\u00e4 mihin min\u00e4 tartun? Mik\u00e4 uusi uusi ajatus tai toimi minulle syntyy t\u00e4ss\u00e4 palaverissa?\u201d <\/em>(H4)<\/p>\n\n\n\n<p>Dialogiosaamisella rakennetaan my\u00f6s yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 (Aarnio, 2010a). Seuraavassa otteessa haastateltava nosti yhteis\u00f6llisyyden tunteen luomisen t\u00e4rke\u00e4ksi yhteisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja tavoitteen lis\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4n liitimme monialaisen yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4misen alaluokkaan.<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201dYhteis\u00f6llisyyden tunteen luominen\u2026 on semmoinen, mik\u00e4 vuorovaikutusta viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4. No se on sit\u00e4 yhteist\u00e4, yhteisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4nkin l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4, mutta ett\u00e4 sitten viel\u00e4 vahvistetaan sit\u00e4. Sit\u00e4, ett\u00e4 me ollaan yksi porukka ei olla niinku me ja te ja teid\u00e4n organisaatio vaan t\u00e4ss\u00e4 on yksi porukka joka on t\u00e4t\u00e4 tekem\u00e4ss\u00e4 ja tavoitteena on on nyt asia x.\u201d<\/em>&nbsp; (H1)<\/p>\n\n\n\n<p>Dialogissa tapahtuva kokonaiskuvan rakentaminen tukee monialaisen yhteisty\u00f6n periaatteita ja tavoitteita. Monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 eri aloja edustavat ammattilaiset tuovat eri n\u00e4k\u00f6kulmia yhteiseen tarkasteluun (Pukkila, 2023), mist\u00e4 vuorovaikutuksen keinoin rakennetaan kokonaiskuvaa (Aarnio, 2012). Jos vuorovaikutus ei toimi, kokonaiskuvakaan ei p\u00e4\u00e4se rakentumaan parhaalla mahdollisella tavalla. T\u00e4m\u00e4 vaikuttaa lopulta yhteisty\u00f6n perimm\u00e4isen tavoitteen toteutumiseen, kuten asiakkaiden ohjauksen onnistumiseen.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 tulokset-osiossa olemme vastanneet haastatteluaineistojen ja tutkimuskirjallisuuden perusteella tutkimuskysymyksiimme siit\u00e4, millainen vuorovaikutus edist\u00e4\u00e4 tai est\u00e4\u00e4 monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4. J\u00e4sensimme aineistoa dialogitaitojen avulla: millaisia dialogitaitoja yhteisty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 millaisina tekoina ja toimintana n\u00e4m\u00e4 dialogitaidot ilmenev\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja pohdinta<\/h2>\n\n\n\n<p>Monialainen yhteisty\u00f6 on yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja yleisemp\u00e4\u00e4 tieto-, neuvonta- ja ohjausty\u00f6n ammattilaisten arjen ty\u00f6ss\u00e4. Sen on todettu tukevan ohjausty\u00f6t\u00e4 laajasti eri sektoreilla, kuten koulutuksessa, ty\u00f6llisyyspalveluissa ja nuorisoty\u00f6ss\u00e4. Sektoreiden v\u00e4list\u00e4 monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4 on kuitenkin edelleen vahvistettava esimerkiksi yhteisten tavoitteiden sopimiseksi (Pukkila ym., 2024). Monialaisen yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4misess\u00e4 ja rakentamisessa on aina kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomiota my\u00f6s toimijoiden v\u00e4liseen vuorovaikutukseen ja vuorovaikutusosaamiseen (Pukkila, 2023).<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimuksemme tulosten valossa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 dialogitaidot soveltuvat hyvin monialaisen yhteisty\u00f6n vuorovaikutusosaamisen j\u00e4sent\u00e4miseen. Haastateltavamme sanoittivat keskeisi\u00e4 vuorovaikutustaitoja siten, ett\u00e4 niist\u00e4 on tunnistettavissa kirjallisuuskatsauksessamme kokoamamme taidot ja erityisesti niist\u00e4 johdetut dialogitaidot. Monialaisen yhteisty\u00f6n vuorovaikutuksessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tulla mukaan dialogisella asenteella, jota kuvaavat muiden arvostaminen, muihin ihmisyst\u00e4v\u00e4llisesti suhtautuminen sek\u00e4 vastavuoroisuus. Erilaisissa monialaisen yhteisty\u00f6n tapaamisissa on my\u00f6s hy\u00f6dyllist\u00e4 toimia avoimesti, mit\u00e4 aineistossamme kuvasivat avoimuus erilaisille n\u00e4kemyksille ja keskusteluun mukaan tuleminen. Onnistunutta vuorovaikutusta est\u00e4v\u00e4t v\u00e4h\u00e4ttely, mit\u00e4t\u00f6inti, jyr\u00e4\u00e4minen tai v\u00e4ittely sek\u00e4 oman agendan ajaminen. Yhteiseen keskusteluun tulisi osallistua aktiivisesti, symmetrisesti, keskittyen sek\u00e4 kuuntelemalla muita niin, ett\u00e4 pystyy jatkamaan toisen aloittamasta aiheesta (ketjuttaminen). T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s, ett\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4 toisen ajattelusta. Koska tutkimuksemme keskittyi ensisijaisesti vuorovaikutuksen j\u00e4sent\u00e4miseen, v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle haastatteluissa j\u00e4i se, mihin hyv\u00e4ll\u00e4 vuorovaikutuksella ja dialogitaidoilla monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n. Haastateltavamme kuitenkin tunnistivat sen, miten monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n saavuttamaan jotakin sellaista, mit\u00e4 ei yksin saavuteta eli synnytet\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 uutta, esimerkiksi uudenlaista toimintatapaa, sek\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4 ja sen yhteis\u00f6llisyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Dialogitaidot ovat opittavissa olevia taitoja ja niiden oppimiseen on kehitetty my\u00f6s dialogimenetelmi\u00e4 (Aarnio, 2012; Michelsson, 2022). Tutkimuksemme tulosten perusteella dialogitaitojen harjoittelu ja oppiminen vaikuttavat lopulta toimivan monialaisen yhteisty\u00f6n toteutumiseen ja yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. Vaikka monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t ammattilaiset toimivat ihmisl\u00e4heisess\u00e4 ja vuorovaikutteisessa ty\u00f6ss\u00e4, se ei automaattisesti tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 heill\u00e4 olisi hyv\u00e4t vuorovaikutus- tai dialogitaidot (ks. Michelsson, 2020). Monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 tulisi siis ensin oivaltaa dialogitaitojen merkitys ja niiden oppimisen tarve. Dialogitaitojen avulla erilaiset yhteis\u00f6t voivat tehd\u00e4 syv\u00e4llisemmin yhteisty\u00f6t\u00e4, mutta my\u00f6s oppia uutta sek\u00e4 ratkaista erilaisia ongelmia \u2013 dialogitaidoilla tuetaan my\u00f6s luovuutta ja hyvinvointia (Michelsson, 2020).<\/p>\n\n\n\n<p>Monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 ei voi aina luottaa spontaanin dialogisen vuorovaikutuksen syntyyn (Aarnio &amp; M\u00e4ki-Hakola, 2012), mink\u00e4 vuoksi dialogisuuden edist\u00e4miseen tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 huomiota. Tutkimuksemme tulokset antavat suuntaa dialogisen vuorovaikutuksen tukemiseen monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota esimerkiksi kokousk\u00e4yt\u00e4nteisiin, joissa selke\u00e4sti sovitaan, miten monialaisissa kokouksissa toimitaan, jotta aito yhdess\u00e4 tekeminen mahdollistuisi. Haastateltavat viittasivat t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 my\u00f6s kokouksen vet\u00e4j\u00e4n taitoihin fasilitoida kokouksia niin, ett\u00e4 aito yhteisty\u00f6 onnistuisi. My\u00f6s jokaisen osallistujan oma oivallus omasta merkityksest\u00e4\u00e4n monialaisen yhteisty\u00f6n vuorovaikutuksessa ja yhteisty\u00f6n onnistumisessa on keskeist\u00e4. Esimerkiksi tulososiossa esitellyt vuorovaikutusta edist\u00e4v\u00e4t ja est\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4t voi ottaa tarkasteluun my\u00f6s omassa toiminnassaan. Toiminko vuorovaikutusta ja yhteisty\u00f6t\u00e4 edist\u00e4v\u00e4sti vai est\u00e4v\u00e4sti?<\/p>\n\n\n\n<p>Toimivassa monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 yhdistyv\u00e4t vuorovaikutus- ja dialogitaitojen merkitys sek\u00e4 turvallisen ja luottamuksellisen yhteis\u00f6n rakentaminen. N\u00e4iden on todettu olevan merkityksellisi\u00e4 laajemminkin sek\u00e4 opetuksessa (Aarnio, 2010b; Michelsson, 2020) ett\u00e4 ohjausty\u00f6ss\u00e4, jossa puhutaan dialogisesta yhdess\u00e4 rakentamisesta (engl. co-careering, Kettunen ym., 2015), co-construction (ks. esim. Savickas, 2012) asiakkaan ja ohjaajan v\u00e4lisess\u00e4 suhteessa. Samaa tunnistettua yhdess\u00e4 rakentamisen ty\u00f6otetta tulisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 avaa my\u00f6s k\u00e4sitteellisesti mielenkiintoisen, dialogisen ja yhteis\u00f6llisen n\u00e4k\u00f6kulman monialaiseen ohjaukseen eli monialaisesti toteutettuihin asiakkaiden ohjaustilanteisiin. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma tarvitsee lis\u00e4\u00e4 tutkimusta tulevaisuudessa. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Ohjaamoiden ja oppilaitosten v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 vahvistetaan Oodi-projektissa, joka on mahdollistanut aineiston ker\u00e4\u00e4misen artikkeliin. Projektin perimm\u00e4isen\u00e4 tavoitteena on vahvistaa nuorten tavoittamista ja heid\u00e4n koulutuspolkujensa tukemista Ohjaamoiden ja oppilaitosten v\u00e4lisen\u00e4 yhteisty\u00f6n\u00e4 (Oodi Ohjaamojen ja oppilaitosten yhteisty\u00f6lle, n.d.).<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kirjoittajat<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Riikka Michelsson, Lehtori, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu, <a href=\"mailto:riikka.michelsson@jamk.fi\">riikka.michelsson@jamk.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi Pukkila, Tutkijayliopettaja, H\u00e4meen ammattikorkeakoulu, HAMK Edu -tutkimusyksikk\u00f6, <a href=\"mailto:Paivi.pukkila@hamk.fi\">paivi.pukkila@hamk.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hteet<\/h3>\n\n\n\n<p>Aarnio, H. (1994). <em>Kognitiivisen empatian menetelm\u00e4n kehitt\u00e4mistutkimus opettajankoulutusta varten<\/em> [Lisensiaattity\u00f6]. H\u00e4meenlinnan ammatillinen opettajakorkeakoulu.<\/p>\n\n\n\n<p>Aarnio, H. (1999).<em> Dialogia etsim\u00e4ss\u00e4. Opettajaopiskelijoiden dialogin kehittyminen tieto- ja viestint\u00e4teknist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 varten<\/em> [V\u00e4it\u00f6skirja]. Tampereen yliopisto.<\/p>\n\n\n\n<p>Aarnio, H. (2006). <em>Oppijal\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 tietoverkkoja ja verkostoja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4\u00e4n oppimiseen. Tutkimustuloksia DIANA-klinikalta<\/em>. H\u00e4meen ammattikorkeakoulu.<\/p>\n\n\n\n<p>Aarnio, H. (2010a). Oppimisen ohjaaminen. Teoksessa S. Helakorpi, H. Aarnio, &amp; M. Majuri, <em>Ammattipedagogiikkaa uuteen oppimiskulttuuriin<\/em> (s. 155\u2013178). H\u00e4meen ammattikorkeakoulu.<\/p>\n\n\n\n<p>Aarnio, H. (2010b). Blogi avuksi dialogin oppimiseen ja soveltamiseen opetuksessa. Teoksessa P. Ihanainen, P. Kalli &amp; K. Kiviniemi (toim.) <em>Sosiaalinen media ja verkostomainen toiminta<\/em>. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteisjulkaisu (s. 42\u201357). OKKA-s\u00e4\u00e4ti\u00f6.<\/p>\n\n\n\n<p>Aarnio, H. &amp; M\u00e4ki-Hakola, H. (2012). Dialogikortit mentorin apuna. Teoksessa H. L. T. Heikkinen, H. Jokinen, I. Markkanen &amp; P. Tynj\u00e4l\u00e4 (toim.). <em>Osaaminen jakoon. Vertaisryhm\u00e4mentorointi opetusalalla (<\/em>s. 125\u2013148<em>)<\/em>. PS-kustannus.<\/p>\n\n\n\n<p>Ahgren, B. &amp; Axelsson, R. (2005). Evaluating integrated health care: A model for measurement. <em>International Journal of Integrated Care<\/em>, <em>5<\/em>(3), e01\u2013e09. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.5334\/ijic.134\">https:\/\/doi.org\/10.5334\/ijic.134<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Atkinson, M., Jones, M. &amp; Lamont, E. (2007). <em>Multi-agency working and its implications for practice: a review of the literature<\/em>. National Foundation for Educational Research. https:\/\/www.nfer.ac.uk\/media\/qy5hccud\/mad01.pdf<\/p>\n\n\n\n<p>Burnett, R. &amp; Appleton, C. (2004). Joined-up services to tackle youth crime: a case-study in England. <em>British Journal of Criminology, 44<\/em>(1), 34\u201354. <a href=\"https:\/\/www.jstor.org\/stable\/23639020\">https:\/\/www.jstor.org\/stable\/23639020<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Chivers, L. (2011). Frameworks for Practice? Ways of seeing what to do. Teoksessa L. Trodd &amp; L. Chivers (toim.), <em>Interprofessional working in <\/em><em>practice: Learning and working together for children and families<\/em> (s. 7\u201321). Open University Press.<\/p>\n\n\n\n<p>Cross, T. P., Finkelhorn, D. &amp; Ormrod, R. (2005). Police involvement in child protective services investigations: literature review and secondary data analysis. <em>Child Maltreatment, 10<\/em>(3), 224\u2013244. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1177\/1077559505274506\">https:\/\/doi.org\/10.1177\/1077559505274506<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Cottrell, D., Anning, A., Frost N., Green J. &amp; Robinson, M. (2006). Appendix: Multi-agency team checklist. Teoksessa A. Anning, D. Cottrell, N. Frost, J. Green &amp; M. Robinson (toim.), <em>Developing multiprofessional teamwork for integrated children\u2019s services <\/em>(s. 132\u2013136). Open University Press.<\/p>\n\n\n\n<p>Darlington, Y. &amp; Feeney, J. A. (2008). Collaboration between mental health and child protection services: Professionals\u2019 perceptions of best practice. <em>Children and Youth Services Review, 30<\/em>(2), 187\u2013198. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.childyouth.2007.09.005\">https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.childyouth.2007.09.005<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Dunlop, J. M. &amp; Holosko, M. J. (2004). The story behind the story of collaborative networks \u2013 Relationships do matter! <em>Journal of Health &amp; Social Policy, 19<\/em>(3), 1\u201318. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1300\/J045v19n03_01\">https:\/\/doi.org\/10.1300\/J045v19n03_01<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Elo, S., Kajula, O., Tohmola, A. &amp; K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen, M. (2022). Laadullisen sis\u00e4ll\u00f6nanalyysin vaiheet ja eteneminen. <em>Hoitotiede 34<\/em>(4), 215\u2013225.<\/p>\n\n\n\n<p>Eskola, J. (1998). <em>El\u00e4ytymismenetelm\u00e4 sosiaalitutkimuksen tiedonhankintamenetelm\u00e4n\u00e4<\/em>. TAJU.<\/p>\n\n\n\n<p>Frost, N. (2005). <em>Professionalism, partnership and joined-up thinking. <\/em><em>A research review of front-line working with children and families<\/em>. Research in practice. <a href=\"https:\/\/lx.iriss.org.uk\/sites\/default\/files\/resources\/Professionalism_partnership%20and%20joined%20up%20thinking.pdf\">https:\/\/lx.iriss.org.uk\/sites\/default\/files\/resources\/Professionalism_partnership%20and%20joined%20up%20thinking.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Hall, P. (2005). Interprofessional teamwork: Professional cultures as barriers. <em>Journal of Interprofessional Care<\/em>, <em>19<\/em>(1), 188\u2013196. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1080\/13561820500081745\">https:\/\/doi.org\/10.1080\/13561820500081745<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Holmesland, A-L., Seikkula, J., Nilsen, \u00d8., Hopfenbeck, M. &amp; Arnkil, T. E. (2010). Open dialogues in social networks: professional identity and transdisciplinary collaboration. <em>International Journal of Integrated Care, 10<\/em>(3), 1\u201314. <a href=\"http:\/\/doi.org\/10.5334\/ijic.564\">http:\/\/doi.org\/10.5334\/ijic.564<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><a>H\u00e4rk\u00f6nen, S., L\u00e4tti, J, Rytivaara, A. &amp; Wallin, A. (2022). <\/a>Johdanto. El\u00e4ytymismenetelm\u00e4 kasvatustieteellisess\u00e4 tutkimuksessa. Teoksessa S. H\u00e4rk\u00f6nen, J. L\u00e4tti, A. Rytivaara &amp; A. Wallin (toim.), <em>Kasvatuksen muuttuvat ty\u00f6- ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6t. 10 el\u00e4ytymismenetelm\u00e4tutkimusta (<\/em>s. 13\u201315<em>)<\/em>. Tampere University Press. <a href=\"http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-359-034-2\">http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-359-034-2<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Isoherranen, K. (2005). <em>Moniammatillinen yhteisty\u00f6<\/em>. WSOY.<\/p>\n\n\n\n<p>Isoherranen, K. (2012). <em>Uhka vai mahdollisuus \u2013 moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4<\/em> [v\u00e4it\u00f6skirja, Helsingin yliopisto]. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 18. <a href=\"http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-10-7664-0\">http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-10-7664-0<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Juutilainen, P-K., Lahtela, M., Aura, P., M\u00e4kel\u00e4, N., Rantanen, O., Nikander, L. &amp; Hannula, H. (2021). Uraohjausta korkeakouluissa: selvitys opetus- ja ohjaushenkil\u00f6st\u00f6n tulevaisuusorientaatiosta, koulutustarpeista ja uraohjaustaidoista. Teoksessa T. Isosuo, M. Karttunen &amp; K. Komonen (toim.) <em>Hyv\u00e4, parempi, paras tulevaisuuden uraohjaus. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokeilut ja suositukset <\/em>(s. 16\u201337). Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.<\/p>\n\n\n\n<p>Keha-keskus. (N.d.). <em>Ohjaamon perusteet<\/em>. <a href=\"https:\/\/keha-keskus.fi\/documents\/d\/guest\/ohjaamon-perusteet-2025\">https:\/\/keha-keskus.fi\/documents\/d\/guest\/ohjaamon-perusteet-2025<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Kettunen, J., Sampson, J. P. &amp; Vuorinen, R. (2015). Career practitioners\u2019 conceptions of competency for social media in career services. <em>British Journal of Guidance and Counselling, 43<\/em>(1), 43-56. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1080\/03069885.2014.939945\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/doi.org\/10.1080\/03069885.2014.939945<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Koskela, S. (2013). <em>\u201dMie teen vaan oman ty\u00f6ni\u201d. <\/em><em>Toimintatutkimus moniammatillisen yhteisty\u00f6n ja ohjausosaamisen kehitt\u00e4misest\u00e4<\/em> [v\u00e4it\u00f6skirja, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto]. Jyv\u00e4skyl\u00e4 Studies in Education, Psychology and Social Research 477. <a href=\"https:\/\/jyx.jyu.fi\/handle\/123456789\/42061\">https:\/\/jyx.jyu.fi\/handle\/123456789\/42061<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><em>Laki ty\u00f6llistymisen monialaisesta edist\u00e4misest\u00e4<\/em> 381\/2023. Finlex. <a href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/alkup\/2023\/20230381\">https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/alkup\/2023\/20230381<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Leathard, A. (2003). Models for Interpfofessional collaboration. Teoksessa A. Leathard (toim.), <em>Interprofessional collaboration. From policy to practice in health and social care<\/em> (s. 93\u2013118). Brunner &amp; Routledge.<\/p>\n\n\n\n<p>Lepp\u00e4koski, T., Koivuluoma, M., Per\u00e4l\u00e4, S. &amp; Paavilainen, E. (2017). Moniammatillisen yhteisty\u00f6n muutokset ja kehitt\u00e4mistarpeet lasten ja nuorten auttamisessa. <em>Yhteiskuntapolitiikka, 82<\/em>(2), 200\u2013211. <a href=\"https:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi-fe201709058478\">https:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi-fe201709058478<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>McCallin, A. (2001). Interdisciplinary practice&#8211;a matter of teamwork: an integrated literature review. <em>Journal of clinical nursing, 10<\/em>(4), 419\u2013428. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1046\/j.1365-2702.2001.00495.x\">https:\/\/doi.org\/10.1046\/j.1365-2702.2001.00495.x<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>McPherson, C. M. &amp; McGibbon, E. A. (2010). Rural interprofessional primary health care team development and sustainability: establishing a research agenda. <em>Primary Health Care Research &amp; Development<\/em>, <em>11<\/em>(4), 301\u2013314. <a href=\"http:\/\/dx.doi.org\/10.1017\/S1463423610000125\">http:\/\/dx.doi.org\/10.1017\/S1463423610000125<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Michelsson, R. (2020). Dialogitaitojen valmentaminen opettajaopinnoissa. Teoksessa P. Risku, S. Laitinen-V\u00e4\u00e4n\u00e4nen, A-L. Ojala, A-K. Tiihonen, &amp; H. Torvinen (toim.) <em>Tulevaisuuden opettajuus<\/em> (s. 32\u201349). Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun julkaisuja 283. <a href=\"https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-830-572-2\">https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-830-572-2<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Michelsson, R. (2022). Dialogiosaamisella edistet\u00e4\u00e4n yhdenvertaista kohtaamista \u2013 kokemuksia verkkokurssilta. Teoksessa A. Hyyryl\u00e4inen, I. Laakkonen, A. Lepp\u00e4korpi, M. Viitasaari &amp; H. Torvinen (toim.). <em>Ammatillinen opettajankoulutus \u2013 Luovuutta. Tulevaisuutta<\/em> (s. 60\u201369). Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu ammatillisen opettajakorkeakoulun juhlajulkaisu. <a href=\"https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-830-647-7\">https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-830-647-7<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>M\u00f6nkk\u00f6nen, K., Koponen, J., Kekoni, T., Kallinen, K. &amp; Salmi, A. (2024). Pienryhm\u00e4simulaatiot moniammatillisen vuorovaikutuksen oppimisessa. <em>Kasvatus<\/em>, <em>55<\/em>(1), 47\u201362. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.33348\/kvt.136884\">https:\/\/doi.org\/10.33348\/kvt.136884<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Nancarrow, S., Booth, A., Ariss, S., Smith, T., Enderby, P. &amp; Roots, A. (2013). Ten principles of good interdisciplinary team work. <em>Human Resources for <\/em><em>Health, 11<\/em>(19). <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1186\/1478-4491-11-19\">https:\/\/doi.org\/10.1186\/1478-4491-11-19<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><em>Nuorisolaki<\/em> 1285\/2016. Finlex. <a href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2016\/20161285\">https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2016\/20161285<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Nyk\u00e4nen, S. (2010). <em>Ohjauksen palveluj\u00e4rjestelyjen toimijoiden k\u00e4sitykset johtamisesta ohjausverkostossa. Matkalla verkostojohtamiseen? <\/em>[v\u00e4it\u00f6skirja, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto]. Koulutuksen tutkimuslaitos, tutkimuksia 25. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. <a href=\"https:\/\/jyx.jyu.fi\/handle\/123456789\/37593\">https:\/\/jyx.jyu.fi\/handle\/123456789\/37593<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><em>Oodi Ohjaamojen ja oppilaitosten yhteisty\u00f6lle<\/em>. (N.d.). Oodi-projektin nettisivut. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu. <a href=\"https:\/\/www.jamk.fi\/fi\/projekti\/oodi-ohjaamojen-ja-oppilaitosten-yhteistyolle\">https:\/\/www.jamk.fi\/fi\/projekti\/oodi-ohjaamojen-ja-oppilaitosten-yhteistyolle<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Opetushallitus. (2023). <em>Hyv\u00e4n ohjauksen kriteerit. <\/em><a href=\"https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/Hyv%C3%A4n%20ohjauksen%20kriteerit_0.pdf\">https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/Hyv%C3%A4n%20ohjauksen%20kriteerit_0.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><em>Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki<\/em> 1287\/2013. Finlex. <a href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2013\/20131287\">https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2013\/20131287<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Pohjola, A. (2009). Nuorisoty\u00f6n ja sosiaality\u00f6n rajapinnoilla. Teoksessa S. Raitakari &amp; E. Virokannas (toim.), <em>Nuorisoty\u00f6n ja sosiaality\u00f6n jaetut kent\u00e4t<\/em> (s. 21\u201340). Nuorisotutkimusverkosto\/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 96.<\/p>\n\n\n\n<p>Pukkila, P. (2023). <em>Monialaisen ohjauksen ja yhteisty\u00f6n l\u00e4ht\u00f6kohdat sek\u00e4 rakentuminen ohjauspalveluiden ty\u00f6muodoksi: Monimenetelm\u00e4llinen tutkimus Ohjaamoista<\/em> [v\u00e4it\u00f6skirja, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto]. JYX. <a href=\"https:\/\/jyx.jyu.fi\/handle\/123456789\/91932\">https:\/\/jyx.jyu.fi\/handle\/123456789\/91932<\/a> <a href=\"https:\/\/peda.net\/id\/f5819334bdf?utm_source=chatgpt.com\">Theseus+6Peda.net+6Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto+6<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Pukkila, P., Helander, J., Murto, V., Lauronen, T., J\u00e4nk\u00e4l\u00e4, J-P &amp; Kalervo, J. (2024). Elinik\u00e4isen ohjauksen strategisten tavoitteiden toteutumisen tarkastelu. Teoksessa J. Varjo, J. Helander, M. Kalalahti., &amp; V. Murto. (toim.) <em>Elontila: Elinik\u00e4isen ohjauksen kansallinen arviointi 2023\u20132024 (<\/em>s. 122-157<em>)<\/em>. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n julkaisuja 2024:42. <a href=\"http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-327-774-8\">http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-327-774-8<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Savickas, M. L. (2012). Life Design: A Paradigm for Career Intervention in the 21st Century. <em>Journal of counseling and development<\/em>, <em>90<\/em>(1), 13\u201319. https:\/\/doi.org\/10.1111\/j.1556-6676.2012.00002.x<\/p>\n\n\n\n<p>Seikkula, J. &amp; Arnkil, T. E. (2009). <em>Dialoginen verkostoty\u00f6<\/em>. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.<\/p>\n\n\n\n<p>Silverman, D. (2000). <em>Doing qualitative research. A practical handbook<\/em>. Sage Publications.<\/p>\n\n\n\n<p>Suoninen, E. &amp; Jokinen, A. (2011). Umpikujien tarinallinen purkaminen. Teoksessa A. Oksanen &amp; M. Salonen (toim.) <em>Toiminnallisia loukkuja: hyvinvointi ja eriarvoisuus yhteiskunnassa <\/em>(s.36\u201362)<em>.<\/em> Tampere University Press.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Talvio, M. &amp; Klemola, U. (2017). <em>Toimiva vuorovaikutus<\/em>. PS-Kustannus.<\/p>\n\n\n\n<p>Townsley, R., Abbott, D. &amp; Watson, D.&nbsp; (2004). <a href=\"https:\/\/utuvolter.fi\/discovery\/fulldisplay?docid=cdi_proquest_journals_228695601&amp;context=PC&amp;vid=358FIN_UTUR:VU1&amp;lang=fi&amp;search_scope=MyInst_and_CI&amp;adaptor=Primo%20Central&amp;tab=Everything&amp;query=any%2Ccontains%2CMaking%20a%20difference%3F%3A%20Exploring%20the%20impact%20of%20multi-agency%20working%20on%20disabled%20children%20with%20complex%20health%20care%20needs%2C%20their%20families%20and%20the%20professionals%20who%20support%20them&amp;offset=0\">Exploring the impact of multi-agency working in services for disabled children with complex health care needs<\/a><strong>. <\/strong><em>Journal of intellectual disability research 06<\/em>(48), 381.<\/p>\n\n\n\n<p>Ursin, J. (2013). <em>Monialainen yhteisty\u00f6 ja sen arviointi nuorisopalveluissa: kirjallisuuskatsaus.<\/em> Opit k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n -hanke. Koordinaatti, Sosiaalikehitys Oy. <a href=\"http:\/\/www.koordinaatti.fi\/sites\/default\/files\/monialainen-yhteistyo-jasen-arviointi.pdf\">http:\/\/www.koordinaatti.fi\/sites\/default\/files\/monialainen-yhteistyo-jasen-arviointi.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Valtioneuvosto. (2020). <em>Elinik\u00e4isen ohjauksen strategia 2020\u20132023<\/em>. <em>ELO-foorumi.<\/em> Valtioneuvoston julkaisuja 2020:34. Valtioneuvosto. <a href=\"https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/162576\/VN_2020_34.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y\">https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/162576\/VN_2020_34.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Vuorinen, R., Kasurinen, H., Kettunen, J., Kukkaneva, E. &amp; Ruusuvirta-Uuksulainen, O. (2023). <em>Ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvaukset. Ehdotus kansalliseksi osaamiskehykseksi<\/em>. Raportteja ja ty\u00f6papereita 4. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos.&nbsp;<a href=\"http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-39-9815-8\">http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-39-9815-8<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Willumsen, E. (2008). Interprofessional collaboration \u2013 a matter of differentiation and integration? Theoretical reflections based in the context of Norwegian childcare. <em>Journal of interprofessional care, 22<\/em>(4), 352\u2013363. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1080\/13561820802136866\">https:\/\/doi.org\/10.1080\/13561820802136866<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Willumsen, E., Ahgren, B. &amp; \u00d8deg\u00e5rd, A. (2012). A conceptual framework for assessing interorganizational integration and interprofessional collaboration. <em>Journal of interprofessional care, 26<\/em>(3), 198\u2013204. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.3109\/13561820.2011.645088\">https:\/\/doi.org\/10.3109\/13561820.2011.645088<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>\u00c4ik\u00e4s, A., M\u00f6nkk\u00f6nen, K., Issakainen, M., Kekoni, T., Karkkola, P. &amp; Kasanen, K. (2020). Moniammatillinen opiskelu verkossa yliopisto-opiskelijoiden kokemana. <em>Aikuiskasvatus<\/em> <em>40<\/em>(2), 112\u2013126. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.33336\/aik.95451\">https:\/\/doi.org\/10.33336\/aik.95451<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u201dOletko ollut verkostokokouksissa, joissa l\u00e4mpim\u00e4sti kannatetaan yhteisty\u00f6t\u00e4 mutta samalla koetetaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 oma sitoutuminen yhteiseen toimintaan?\u201d (Seikkula &amp; Arnkil, 2009, 33)<\/p>\n","protected":false},"author":16,"featured_media":1078,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"574,732,554,643,587,631","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[145,146,143,144],"class_list":["post-1057","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-research-articles","tag-dialogitaidot","tag-elaytymismenetelma","tag-monialainen-yhteistyo","tag-vuorovaikutustaidot"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1057","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/users\/16"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1057"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1057\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1083,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1057\/revisions\/1083"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1078"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1057"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1057"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/ev-peda\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1057"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}