{"id":926,"date":"2013-03-22T14:59:25","date_gmt":"2013-03-22T14:59:25","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=926"},"modified":"2023-09-05T13:03:04","modified_gmt":"2023-09-05T13:03:04","slug":"joustoturva-retoriikkaa-vai-konkretiaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2013\/03\/22\/joustoturva-retoriikkaa-vai-konkretiaa\/","title":{"rendered":"Joustoturva – retoriikkaa vai konkretiaa?"},"content":{"rendered":"

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa referoidaan professori Ronald G. Sultanan kirjoittama \u201dFlexicurity – Implication for Lifelong Career Guidance\u201d -julkaisu. Julkaisu oli yksi kuudesta julkaisusta, jotka European Lifelong Guidance Policy Network (ELGPN,\u00a0www.elgpn.eu<\/a> [1]<\/strong>) eli Eurooppalainen elinik\u00e4isen ohjauksen toimintapolitiikan verkosto esitteli nelj\u00e4nness\u00e4 eurooppalaisessa elinik\u00e4isen ohjauksen konferenssissa viime lokakuussa Kyproksella.<\/p>\n

\"ELGPN-logo\"<\/a>Julkaisussaan professori Sultana esittelee ensiksi joustoturvan historiaa k\u00e4sitteen\u00e4 ja sen merkityst\u00e4 elinik\u00e4iselle ohjaukselle. K\u00e4sitteen\u00e4 \u201djoustoturva\u201d sai alkunsa 1990-luvulla, jolloin maailmalla alettiin puhua \u201dflexicurityst\u00e4\u201d. Termi pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n kaksi usein toisilleen vastakohtana pidetty\u00e4 ty\u00f6markkinoiden elementti\u00e4: joustavuus \u201dflexibility\u201d ja turva \u201dsecurity\u201d. Termi luotiin kuvaamaan ty\u00f6nantajien suuntausta suosia v\u00e4ljemp\u00e4\u00e4 ty\u00f6suhdeturvalains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4, jonka tarkoituksena olisi antaa ty\u00f6nantajille joustavammat mahdollisuudet rekrytoida sek\u00e4 irtisanoa ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 tai tehd\u00e4 ty\u00f6aikaj\u00e4rjestelyj\u00e4 kasvukehityksen mukaisesti. Ty\u00f6markkinoiden joustavuuden n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kuitenkin aiheuttavan ep\u00e4varmuutta ja turvattomuutta ty\u00f6ntekij\u00f6iden keskuudessa. Joustoturvalla pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n tasapaino n\u00e4iden kahden asian v\u00e4lill\u00e4. Joustoturvan yhten\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana on, ettei ty\u00f6ntekij\u00e4 menet\u00e4 toimeentuloaan ty\u00f6- tai yksityisel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtuvien muutosten yhteydess\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi joustoturvalla viitataan ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6llisyysturvaan. L\u00e4ht\u00f6kohtana on suojella ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, ei ty\u00f6paikkoja. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kyse on erilaisista j\u00e4rjestelyist\u00e4 kuten opinto- ja vuorotteluvapaista, ty\u00f6teht\u00e4vien vaihtamisesta ja jakamisesta, sovitetusta ty\u00f6ajasta ilman, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n tarvitsee pel\u00e4t\u00e4 toimeentulonsa menett\u00e4mist\u00e4. Julkaisussaan professori Sultana kertoo, ett\u00e4 Euroopan maista erityisesti Tanska ja Alankomaat ovat tunnettuja joustoturvan soveltamisesta. N\u00e4iss\u00e4 maissa on suhteellisen l\u00f6ys\u00e4 ty\u00f6suhdeturvalains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, kattava ty\u00f6tt\u00f6myysturva sek\u00e4 tehokas ja aktiivinen ty\u00f6voimapolitiikka.<\/p>\n

Miksi joustoturva nousee yhdeksi koulutus- ja ty\u00f6voimapoliittiseksi kysymykseksi Euroopassa?<\/h2>\n

Ty\u00f6nantajien ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4linen kaupank\u00e4ynti joustavuuden ja turvan v\u00e4lill\u00e4 on ollut pitk\u00e4\u00e4n huolenaiheena teollistuneissa maissa, joissa ty\u00f6markkinat ovat aiempaa enemm\u00e4n segmentoituneita. Globalisaatio ja vanheneva v\u00e4est\u00f6 ovat tuoneet uusia haasteita ty\u00f6markkinoille. Sultanan mukaan my\u00f6s nuoret ja maahanmuuttajat tarvitsevat ty\u00f6llisty\u00e4kseen joustavampia j\u00e4rjestelyj\u00e4.<\/p>\n

Euroopan Unioni on ottanut k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 joustoturvan k\u00e4sitteen mm. Euroopan parlamentin p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmassa, joka julkaistiin hein\u00e4kuussa 2010. Se on my\u00f6s sis\u00e4lletty Euroopan ty\u00f6llisyysstrategiaan, jota kutsutaan my\u00f6s Luxemburgin prosessiksi. Ensimm\u00e4isen kerran se mainittiin jo vuonna 1997 julkaistussa Euroopan komission Vihre\u00e4ss\u00e4 kirjassa \u201dYhteisty\u00f6st\u00e4 ty\u00f6n uudelleenorganisointiin\u201d. Komissio esittelee mm. globalisaation ja muutoksen tuomia haasteita sek\u00e4 mahdollisuuksia sek\u00e4 linjaa tarkemmin integroitua joustoturva-ajattelutapaa tiedonannossaan \u201dP\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 yhteiset joustoturvaperiaatteet: Uusia ja parempia ty\u00f6paikkoja jouston ja turvan avulla\u201d (2006). Siin\u00e4 tuodaan esiin eri j\u00e4senvaltioiden kokemuksia ja ty\u00f6markkinaosapuolten vuoropuhelua. Tiedonannon ilmestymisen j\u00e4lkeen joustoturva on noussut yhdeksi keskeisimm\u00e4ksi k\u00e4sitteeksi komission julkaisuissa Lissabonin strategiaa my\u00f6ten.<\/p>\n

Professori Sultana korostaa, ett\u00e4 joustoturvan suosiosta huolimatta kaikki osapuolet eiv\u00e4t koe sit\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 vaihtoehtona. Siin\u00e4 miss\u00e4 ty\u00f6nantajat kokevat sen keinona kasvattaa kilpailukyky\u00e4\u00e4n, voivat ammattij\u00e4rjest\u00f6t kokea sen sosiaalisena riskin\u00e4. EU:n j\u00e4senvaltiot ovat antaneet asiasta toisistaan poikkeavia kannanottoja. It\u00e4valta, Tanska, Suomi, Alankomaat ja Ruotsi tukevat joustoturvaa. Sen sijaan Belgia, Ranska, Saksa ja muut etel\u00e4isen Euroopan maat ovat suhtautuneet siihen varauksella. Taustalla voi olla pelkoa lis\u00e4\u00e4ntyvist\u00e4 kustannuksista, ty\u00f6markkinaosapuolten v\u00e4listen vakiintuneiden valtasuhteiden horjumisesta tai haluttomuudesta yhteisty\u00f6h\u00f6n. Sultanan mukaan on kuitenkin n\u00e4ytt\u00f6\u00e4, ett\u00e4 joustoturvaa k\u00e4ytt\u00e4neet maat ovat paremmin taloudellisesti menestyneit\u00e4 kuin maat, joissa joustoturva ei ole ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Joustoturvaan liittyv\u00e4 keskustelu velloo<\/h2>\n

\"ELGPN-julkaisusarjan<\/a>Julkaisussaan professori Sultana kuvaa, kuinka talouskriisin my\u00f6t\u00e4 on alettu pel\u00e4t\u00e4 joustoturvan nimiss\u00e4 tehtyjen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksien tukevan vain ty\u00f6nantajien etuja. Euroopan ammatillinen yhteisj\u00e4rjest\u00f6 (The European Trade Union Confederation, ETUC [2]<\/strong>) on ilmaissut huolensa, ett\u00e4 joustoturvasta tulisi joustoriisto. ETUCin huolenaiheena on se, ett\u00e4 joustoturvan turvin kavennetaan ty\u00f6ntekij\u00e4n oikeuksia. Jotkut tahot puolestaan ovat ilmaisseet huolensa siit\u00e4, ett\u00e4 turvalla tarkoitetaankin yksil\u00f6iden muutoskyky\u00e4, eik\u00e4 suojaa riskej\u00e4 vastaan. Olisikin tarkoituksenmukaisempaa puhua ty\u00f6llistymisturvasta (employability security<\/em>) kuin ty\u00f6llisyysturvasta (employment security<\/em>). Komissio esitt\u00e4\u00e4kin ty\u00f6llistymisturvan uutena turvan muotona, jota ei tule ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 turvana riskej\u00e4 vastaan vaan kykyn\u00e4 mukautua muutokseen jatkuvan oppimisen kautta. Ty\u00f6llisyysturvalla viitataan tilanteeseen, jossa ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 suojellaan irtisanomiselta kouluttamalla h\u00e4net toisiin teht\u00e4viin samaisen ty\u00f6nantajan alaisuudessa. Silloin voidaan puhua ty\u00f6paikan sis\u00e4isest\u00e4 joustavuudesta.<\/p>\n

Professori Sultana kertoo, ett\u00e4 ty\u00f6llistymisturva huolestuttaa erityisesti ammattij\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, jotka mieluummin haluavat puolustaa ty\u00f6paikkoja, eik\u00e4 yksil\u00f6n kyky\u00e4 ty\u00f6llisty\u00e4 muutostilanteissa. Ty\u00f6ntekij\u00f6iden oikeuksien puolestapuhujat ovat nostaneet esiin my\u00f6s ty\u00f6markkinoiden kahtia jakaantumisen. Toisella puolella ovat vakituisessa ty\u00f6suhteessa olevat ty\u00f6ntekij\u00e4t ja toisella puolella ep\u00e4tyypillisiss\u00e4 ty\u00f6suhteissa olevat ty\u00f6ntekij\u00e4t. Ep\u00e4tyypillisill\u00e4 ty\u00f6suhteilla ty\u00f6nantajat pystyv\u00e4t paikkaamaan tilap\u00e4isesti kasvavaa ty\u00f6voiman tarvetta. N\u00e4in ollen turvaa l\u00f6ytyy vain toiselta puolelta ja joustoa toiselta. Professori Sultana my\u00f6s kuvaa, kuinka joustoturvasta k\u00e4ydyiss\u00e4 keskusteluissa puhutaan joustoturvan ansoista, joiden vaikutukset osuvat erityisesti naisiin, etnisiin ryhmiin tai muihin v\u00e4hemmist\u00f6ihin. Joustoturvaa on my\u00f6s arvosteltu sukupuolipainottumisesta, sill\u00e4 useimmiten naiset ovat ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka useimmiten sovittavat yhteen ty\u00f6- ja perhe-el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n

Mit\u00e4 vaikutuksia joustoturvalla on elinik\u00e4isen ohjauksen toimintapolitiikkaan?<\/h2>\n

Keskustelu joustoturvan vaikutuksesta uraohjaukseen menee osittain p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in yleisen keskustelun kanssa, joka koskee globalisaatiota ja uuden talouden my\u00f6t\u00e4 muuttuvaa ty\u00f6n luonnetta. Toistuvasti kysyt\u00e4\u00e4n, kuinka uraohjauksen avulla saadaan r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ity\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 yksil\u00f6n erityistarpeisiin eik\u00e4 toisinp\u00e4in. Uraohjauksessa puhutaan my\u00f6s siit\u00e4, kuinka yksil\u00f6n tulisi hallita eri siirtym\u00e4vaiheita el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n ty\u00f6suhteiden, koulutuksen sek\u00e4 mahdollisesti ty\u00f6tt\u00f6myyden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

K\u00e4sitteen\u00e4 joustoturva antaa ura- ja uraohjauskeskustelulle tietyt raamit. Tuleekin kysy\u00e4, kulkeeko joustoturva k\u00e4sitteen\u00e4 k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 uraohjauksen arvojen kanssa. Sultanan mukaan se liitet\u00e4\u00e4n usein kilpailuhenkiseen globalisaatioon. Sen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein my\u00f6s tukevan ajatusta, jonka mukaan yksil\u00f6n on mukauduttava uusiin haasteisiin. Joustoturvan on sanottu m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4n uudestaan perinteisen turva-k\u00e4sitteen siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huomio solidaarisuudesta ihmisten omaan vastuuseen omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00f6in turvaa ei tarjota automaattisesti kansalaisoikeutena. Keskustelussa olisi kuitenkin hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 joustoturva toimii eri tavoin kansallisesta kontekstista riippuen. Joustoturva koetaan usein hyv\u00e4n\u00e4 vaihtoehtona silloin, kun se on t\u00e4ysin vapaavalinnainen eik\u00e4 olosuhteiden luoman pakon sanelema.<\/p>\n

Yleisesti ajatellaan, ett\u00e4 joustoturvaan tulee liitt\u00e4\u00e4 elinik\u00e4inen oppiminen. Kattavat elinik\u00e4isen oppimisen strategiat parantavat ty\u00f6ntekij\u00e4n mahdollisuuksia pysy\u00e4 ty\u00f6llistettyn\u00e4 tai l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusi ty\u00f6paikka. Vastuu elinik\u00e4isest\u00e4 oppimisesta ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yksil\u00f6ll\u00e4, vaan my\u00f6s ty\u00f6nantajan ja valtion olisi tuettava sit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtaa siihen, ett\u00e4 uraohjauspalveluita voidaan pit\u00e4\u00e4 yhten\u00e4 perusoikeutena. Joustoturvassa on kyse ty\u00f6markkinaosapuolten win-win -tilanteesta, jossa ty\u00f6ntekij\u00e4t voivat paremmin sovittaa yhteen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja yksityisel\u00e4m\u00e4n velvollisuudet el\u00e4m\u00e4n eri tilanteissa. Vastaavasti ty\u00f6nantajat pystyv\u00e4t huolehtimaan riitt\u00e4v\u00e4n nopeasti uusista tuotantotarpeista ja tarvittavista taidoista. Uraohjauksen tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 huomiota tiettyihin ty\u00f6ntekij\u00e4ryhmiin kuten naisiin, nuoriin, maahanmuuttajiin ja vanhempiin ty\u00f6ntekij\u00f6ihin, joilla on erilaisia vaikeuksia ty\u00f6paikan pit\u00e4misess\u00e4 tai sen l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4 ja joilla on suurempi riski k\u00e4rsi\u00e4 prekariaatista segmentoituneilla ty\u00f6markkinoilla. Professori Sultana korostaa, ett\u00e4 joustoturva pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n ajatuksen pysyv\u00e4st\u00e4 ja elinik\u00e4isest\u00e4 urakehityksest\u00e4. Nykyist\u00e4 yhteiskuntaamme kuvaa kuitenkin ep\u00e4vakaus ja -varmuus, ja Sultanan mukaan uraohjauksen periaatteita ja teorioita pit\u00e4isi p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 vastaamaan nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\n
\n
\n

[1]<\/strong> Verkosto tukee EU:n j\u00e4senmaiden yhteisty\u00f6t\u00e4 elinik\u00e4isen ohjauksen kehitt\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 opetus- ett\u00e4 elinkeino- ja ty\u00f6hallinnossa. Verkoston toiminta perustuu Euroopan unionin vuosina 2004 ja 2008 vahvistamiin elinik\u00e4ist\u00e4 ohjausta koskeviin p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmiin. Verkosto perustettiin j\u00e4senmaiden toimesta vuonna 2007, ja Euroopan komissio rahoittaa sen toimintaa osana elinik\u00e4isen oppimisen toimintaohjelmaa 2007\u201314. Verkostossa toimii t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 31 j\u00e4senmaata. Suomalaisina edustajina verkostossa ovat mukana Ulla-Jill Karlsson opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 Jaana Apiainen ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6st\u00e4. Verkostoa koordinoi viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuoden Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos. Koordinaattorina on toiminut Raimo Vuorinen verkoston perustamisesta l\u00e4htien.<\/p>\n<\/div>\n

\n

[2]<\/strong> ETUC on eurooppalaisten ammattiliittojen kattoj\u00e4rjest\u00f6, www.etuc.org<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjoittajat:<\/strong> Marjo Halmiala, Raimo Vuorinen ja Sakari Saukkonen<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa referoidaan professori Ronald G. Sultanan kirjoittama \u201dFlexicurity – Implication for Lifelong Career Guidance\u201d -julkaisu. Julkaisu oli yksi kuudesta julkaisusta, jotka European Lifelong Guidance Policy Network (ELGPN,\u00a0www.elgpn.eu [1]) eli Eurooppalainen elinik\u00e4isen ohjauksen toimintapolitiikan verkosto esitteli nelj\u00e4nness\u00e4 eurooppalaisessa elinik\u00e4isen ohjauksen konferenssissa viime lokakuussa Kyproksella. Julkaisussaan professori Sultana esittelee ensiksi joustoturvan historiaa k\u00e4sitteen\u00e4 ja sen merkityst\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":15,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[166,168],"tags":[32,144,274],"class_list":["post-926","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-teoria-ja-tutkimus","category-ohjaus-yhteiskunta","tag-elgpn","tag-tyoelama","tag-tyollistyminen"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/926","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/15"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=926"}],"version-history":[{"count":40,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/926\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4082,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/926\/revisions\/4082"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=926"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=926"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=926"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}