{"id":923,"date":"2013-03-28T15:37:51","date_gmt":"2013-03-28T15:37:51","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=923"},"modified":"2023-09-05T13:01:01","modified_gmt":"2023-09-05T13:01:01","slug":"tarkastelussa-moniammatillinen-yhteistyo-ja-sen-edellytykset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2013\/03\/28\/tarkastelussa-moniammatillinen-yhteistyo-ja-sen-edellytykset\/","title":{"rendered":"Tarkastelussa moniammatillinen yhteisty\u00f6 ja sen edellytykset"},"content":{"rendered":"

Ryhm\u00e4 tai tiimi on enemm\u00e4n kuin osiensa summa. Jos ihmiset saadaan tekem\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4, he luovat enemm\u00e4n kuin samat ihmiset yksin\u00e4\u00e4n ty\u00f6skennelless\u00e4\u00e4n pystyv\u00e4t luomaan. (Payne 1982, 4)<\/p><\/blockquote>\n

Nyky-yhteiskunnassa asiantuntijaty\u00f6 erikoistuu aina vain yh\u00e4 pidemm\u00e4lle ja etsii vastauksia yh\u00e4 kapeampiin kysymyksiin. Osaaminen tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 hallitaan hyvin pienelt\u00e4 alueelta kaikki mahdollinen ja oman osaamisalueen ulkopuolelta ei tiedet\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Kuitenkin samanaikaisesti yhteiskunnan ongelmat monimutkaistuvat ja kietoutuvat toisiinsa yh\u00e4 tiiviimmin. Ongelmien monimutkaistuminen edellytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 ratkaisevilta asiantuntijoilta tiet\u00e4myst\u00e4, joka ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sijoitu heid\u00e4n perinteisesti tieteenalakohtaisen asiantuntemuksensa alueille. (Launis & Engestr\u00f6m 1999.) Yksin ty\u00f6skentely\u00e4kin toki tarvitaan, mutta on yh\u00e4 enemm\u00e4n ongelmia, joiden ratkaisemisessa tarvitaan ajattelu- ja toimintatapojen siirtymist\u00e4 holistiseen suuntaan pirstaleisen ja osittavan ajattelun ja toiminnan sijaan. Moniammatillisuus ei tarkoita ammatti-identiteetin ja perusteht\u00e4v\u00e4n h\u00e4m\u00e4rtymist\u00e4 ja sulattamista yhteiseen yksimielisyyteen, vaan moniammatillisessa ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4t ongelmakysymykset n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t kullekin osapuolelle h\u00e4nen oman perusteht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

\"Moniammatillinen<\/a>
Ryhm\u00e4 tai tiimi on enemm\u00e4n kuin osiensa summa. Kuva: Harri Toikkanen<\/figcaption><\/figure>\n

Moniammatillisen yhteisty\u00f6n k\u00e4sitteelle ei ole olemassa vakiintunutta m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4. Eri yhteyksiss\u00e4 sit\u00e4 kuvaavia termej\u00e4 voivat olla jaettu asiantuntijuus, moniasiantuntijuus sek\u00e4 moniammatilliset tiimit ja verkostot. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 moniammatillisuudella tarkoitetaan eri ammattiryhmiin kuuluvien asiantuntijoiden yhteisty\u00f6t\u00e4 ja yhdess\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4 ty\u00f6ryhmiss\u00e4 ja verkostoissa, joissa keskeisen\u00e4 tavoitteena on \u201dmonin\u00e4k\u00f6kulmaisuuden\u201d kehittyminen, jolloin valta, tieto ja osaaminen jaetaan. Tavoitteena t\u00e4ll\u00f6in on vuoropuhelun aikaansaaminen ja yll\u00e4pit\u00e4minen sek\u00e4 tunteiden jakaminen. (Pesonen, A. 2005; Nummenmaa 2004.)<\/p>\n

Moniammatillisuus ilmenee sek\u00e4 organisaation sis\u00e4isen\u00e4 ett\u00e4 ulkoisena toimintana. Sis\u00e4inen moniammatillisuus tarkoittaa ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 eri ammattiryhmien (esim. opinto-ohjaaja, erityisopettaja, kuraattori) yhteist\u00e4, jaettua ammatillista toimintaa organisaation perusteht\u00e4vien tai yhteisen tavoitteen toteuttamiseksi. Sis\u00e4isen moniammatillisuuden haasteet ovat erityisen suuria ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4, joissa henkil\u00f6iden peruskoulutus ja ty\u00f6orientaatio ovat erilaisia. Ulkoinen moniammatillisuus voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 suppeammin tai laajemmin. Suppeassa merkityksess\u00e4 sill\u00e4 tarkoitetaan esim. koulun asiantuntijoiden yhteisty\u00f6t\u00e4 muissa organisaatioissa ty\u00f6skentelevien ammattilaisten kanssa. T\u00e4ll\u00f6in k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva asiantuntijuus organisoidaan l\u00e4hinn\u00e4 yksitt\u00e4isen opiskelijan tilanteen hoitamiseksi. Laajemmin ymm\u00e4rrettyn\u00e4 moniammatillisen toiminnan kehitt\u00e4misell\u00e4 on mahdollista l\u00e4hte\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n uusia hallinnollisia rajoja ylitt\u00e4vi\u00e4 toimintamalleja. (Nummenmaa 2004.)<\/p>\n

Moniammatillisen toimintatavan asettamat vaatimukset<\/h2>\n

Moniammatillisen toimintakulttuurin kehitt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 ennen kaikkea uudenlaista asennoitumista yhdess\u00e4 ty\u00f6skentelyyn. Vaikka yhteisty\u00f6ll\u00e4 on moniammatillisessa ty\u00f6skentelyss\u00e4 keskeinen rooli, moniammatillinen osaaminen ei synny kuitenkaan itsekseen vain panemalla ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 yhteen.<\/p>\n

Moniammatillinen verkostoyhteisty\u00f6 on haastavaa, koska se edellytt\u00e4\u00e4 osallistujilta asiantuntijuuden lis\u00e4ksi vuorovaikutustaitoja ja kyky\u00e4 ratkaista ongelmia yhdess\u00e4. Kaikkien yhteisty\u00f6h\u00f6n osallistuvien ty\u00f6ntekij\u00f6iden tulisi saada koulutusta moniammatilliseen ty\u00f6tapaan. T\u00e4llaisella koulutuksella voitaisiin hahmottaa uudella tavalla paitsi omaa ammatillisuutta my\u00f6s taitoja sopeuttaa rooleja tiimin sis\u00e4ll\u00e4. (Nyk\u00e4nen ym. 2007.) Moniammatillisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 tiimin j\u00e4senten on mahdollista oppia toinen toisiltaan. Jotta oppiminen toteutuu, tiimin j\u00e4senten on ylitett\u00e4v\u00e4 asenteellisia rajoja ja jossain m\u00e4\u00e4rin heid\u00e4n on my\u00f6s oltava valmiita luopumaan oman osaamisensa ja ammattitaitonsa rajojen vartioinnista. T\u00e4m\u00e4 vaatimus saattaakin olla yksi suurimmista esteist\u00e4 silloin, kun moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Useat tutkijat (esim. Karila & Nummenmaa 2001; Isoherranen 2004; Tynj\u00e4l\u00e4 ym. 2005) ovat esitt\u00e4neet niit\u00e4 edellytyksi\u00e4, joita moniammatillinen toimintatapa vaatii. Yksi verkostotoiminnan tuloksellisuuden t\u00e4rke\u00e4 edellytys on yhteisty\u00f6kykyisyys. Se tarkoittaa kyky\u00e4 rakentaa luottamukseen, vuorovaikutukseen ja sitoutumiseen perustuvia suhteita. Kaikentyyppisiss\u00e4 verkostoissa toiminnan onnistumisen ehtona on luottamus. Se voi olla sek\u00e4 yksil\u00f6tasoista ett\u00e4 organisaatiotasoista. Varsinkin pieniss\u00e4 organisaatioissa yksil\u00f6- ja organisaatiotason luottamus voivat yhdisty\u00e4 luottamuksen henkil\u00f6itymisen kautta. Luottamuksen puutteen on todettu liittyv\u00e4n heikkoon kommunikaatioon, v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksiin, tehottomuuteen, heikkoon sitoutumiseen ja yhteisty\u00f6n ep\u00e4onnistumiseen. Hyv\u00e4 luottamus aikaansaa tehokasta viestint\u00e4\u00e4, oppimista, rakentavaa ristiriitojen ratkaisua, lis\u00e4\u00e4 sitoutumista, edist\u00e4\u00e4 tuloksellisuutta ja tehokkuutta ja mahdollistaa uudenlaiset ratkaisut.<\/p>\n

Yhteisen kielen puuttuminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 suurimpana esteen\u00e4 todellisen moniammatillisen yhteisty\u00f6n kehittymiselle. Asiantuntijat puhuvat ja toimivat oman alansa n\u00e4k\u00f6kulmasta osaamatta ottaa kantaa toisen osaamisalueelle kuuluviin asioihin. Yhteisen kielen puuttuminen voi olla my\u00f6s osoitus yhteisten ajatusmallien puuttumisesta. Lis\u00e4ksi yhteisen kielen ja k\u00e4sitteist\u00f6n kehittymist\u00e4 est\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 eri toimijat eiv\u00e4t tunne toisten alojen ty\u00f6k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 tai lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4. Yhteisty\u00f6n onnistumiseksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ryhm\u00e4 muodostaa yhteisen tulkinnan siit\u00e4, mit\u00e4 on tapahtumassa ja mit\u00e4 ryhm\u00e4n j\u00e4senet aikovat tehd\u00e4; tarvitaan yhteisesti jaettua tulkintaa toiminnan tavoitteista eli niist\u00e4 perusteht\u00e4vist\u00e4, joita ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 ollaan toteuttamassa. Lis\u00e4ksi tarvitaan osaamisen analyysia, yhteist\u00e4 suunnittelua sek\u00e4 osaamisen johtamista. L\u00e4ht\u00f6kohta, joka tulee muistaa ja hyv\u00e4ksy\u00e4 on se, ett\u00e4 jokaisella asiantuntijalla on oman koulutuksensa ja edustamansa alan antama kieli, ajattelutapa ja arvomaailma.<\/p>\n

Jotkut osapuolet saattavat n\u00e4hd\u00e4 moniammatillisen yhteisty\u00f6n jopa uhaksi omalle ammatilliselle identiteetilleen. Moniammatillinen yhteisty\u00f6 ei kuitenkaan merkitse oman osaamisen mukanaan tuoman n\u00e4k\u00f6kulman h\u00e4ivytt\u00e4mist\u00e4, vaan kyse on ennemminkin oman osaamisen kirkastamisesta siten, ett\u00e4 se on mahdollista tuoda osaksi moniammatillisen ryhm\u00e4n yhteisen osaamisen rakentamista. (Karila & Nummenmaa 2001.) Yhteisen tavoitteen rakentaminen moniammatillisessa keskustelussa on haastava teht\u00e4v\u00e4. Kun tavoitteena on moniammatillisen taitavan keskustelun oppiminen, asiantuntijoiden jaetun kognition muodostuminen edellytt\u00e4\u00e4 jokaiselta yksil\u00f6lt\u00e4 omaa kognitiota ja yksil\u00f6llist\u00e4 asiantuntijuutta. Moniammatillisessa tiimiss\u00e4 asiantuntijan tulee osata omalta alueeltaan riitt\u00e4v\u00e4sti kyet\u00e4kseen jakamaan sit\u00e4 toisten asiantuntijoiden kanssa. (Isoherranen 2004.) Selv\u00e4t rajanvedot ammattilaisten kesken ovat toki tarpeen monissa tilanteissa. Ne ovat kuitenkin hankalia silloin, kun kohdataan asiakkaita, joiden ongelmat eiv\u00e4t noudata j\u00e4rjestelm\u00e4n ty\u00f6njakoa. Parhaimmillaan moniammatillinen kokonaisuus muodostuu toisiaan t\u00e4ydent\u00e4vist\u00e4 osista, joissa ammattilaiset tiet\u00e4v\u00e4t, keihin olla tarvittaessa yhteydess\u00e4. Pahimmillaan se on ep\u00e4tietoisuutta, loputtomia kokouksia ja asiakkaan tilanteen ajautumista umpikujaan. (Seikkula & Arnkil 2005.)<\/p>\n

Kirjoittaja<\/h2>\n

Seija Koskela <\/strong>toimii opettajana Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/h2>\n

Isoherranen, K. 2004. Moniammatillinen yhteisty\u00f6. Porvoo: WSOY.<\/p>\n

Karila, K. & Nummenmaa, A.R. 2001. Matkalla moniammatillisuuteen. Kuvauskohteena p\u00e4iv\u00e4koti. Helsinki: WSOY.<\/p>\n

Launis. K. & Engestr\u00f6m, Y. 1999. Asiantuntijuus muuttuvassa ty\u00f6toiminnassa. Teoksessa A. Etel\u00e4pelto & P. Tynj\u00e4l\u00e4 (toim.) Muuttuva asiantuntijuus. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, 122\u2013133.<\/p>\n

Nummenmaa, A.R. 2004. Moniammatillisen ohjauskulttuurin kehitt\u00e4minen. Teoksessa H. Kasurinen (toim.) Ohjausta opintoihin ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n – opintojen ohjaus oppilaitoksessa. Opetushallitus, 113\u2013122.<\/p>\n

Nyk\u00e4nen, S., Karjalainen, M., Vuorinen R., & P\u00f6yli\u00f6, S. 2007. Ohjauksen alueellisen verkoston kehitt\u00e4minen – poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteisty\u00f6 voimavarana. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos.<\/p>\n

Payne, M. 1982. Working in teams. Lontoo: Mcmillan Education Ltd.<\/p>\n

Pesonen, A. 2005. Asiantuntijuus ja osaaminen sosiaali- ja terveysalan mielenterveysty\u00f6ss\u00e4 – pari-, tiimi- ja verkostoty\u00f6 sek\u00e4 muutos ja ty\u00f6ss\u00e4 jaksaminen. Diakonia-ammattikorkeakoulun ty\u00f6papereita 28. Helsinki.<\/p>\n

Seikkula, J. & Arnkil, T.E. 2005. Dialoginen verkostoty\u00f6. Helsinki: Tammi.<\/p>\n

Tynj\u00e4l\u00e4, P. Nikkanen, P., Volanen, V.M. & Valkonen, S. 2005. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteisty\u00f6 ammatillisessa koulutuksessa ja ty\u00f6yhteis\u00f6jen oppiminen. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ryhm\u00e4 tai tiimi on enemm\u00e4n kuin osiensa summa. Jos ihmiset saadaan tekem\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4, he luovat enemm\u00e4n kuin samat ihmiset yksin\u00e4\u00e4n ty\u00f6skennelless\u00e4\u00e4n pystyv\u00e4t luomaan. (Payne 1982, 4) Nyky-yhteiskunnassa asiantuntijaty\u00f6 erikoistuu aina vain yh\u00e4 pidemm\u00e4lle ja etsii vastauksia yh\u00e4 kapeampiin kysymyksiin. Osaaminen tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 hallitaan hyvin pienelt\u00e4 alueelta kaikki mahdollinen ja oman osaamisalueen ulkopuolelta ei tiedet\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":15,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[166,22],"tags":[352,11],"class_list":["post-923","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-teoria-ja-tutkimus","category-verkostot","tag-moniammatillisuus","tag-ohjaus-2"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/923","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/15"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=923"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/923\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4080,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/923\/revisions\/4080"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=923"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=923"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=923"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}