{"id":807,"date":"2012-12-05T13:31:05","date_gmt":"2012-12-05T13:31:05","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=807"},"modified":"2023-09-05T13:19:15","modified_gmt":"2023-09-05T13:19:15","slug":"verkosto-aikuisohjauksen-tukena-kuvaus-lapin-tieto-neuvonta-ja-ohjauspalvelujen-verkoston-syntyprosessista-ja-kehittamishaasteista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2012\/12\/05\/verkosto-aikuisohjauksen-tukena-kuvaus-lapin-tieto-neuvonta-ja-ohjauspalvelujen-verkoston-syntyprosessista-ja-kehittamishaasteista\/","title":{"rendered":"Verkosto aikuisohjauksen tukena – kuvaus Lapin tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen verkoston syntyprosessista ja kehitt\u00e4mishaasteista"},"content":{"rendered":"

Voimme avata sinulle Opin oven, mutta sinun on itse k\u00e4velt\u00e4v\u00e4 siit\u00e4.
\n(Morpheus Neolle elokuvassa the Matrix..?)<\/p><\/blockquote>\n

Kansallisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehitt\u00e4misohjelman (2008\u20132013) tavoitteena on ohjauksen ja neuvonnan toimintamuotojen kehitt\u00e4minen, osaamisen vahvistaminen sek\u00e4 aikuisopiskelijoiden osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Kehitt\u00e4misty\u00f6 pohjautuu palveluista ja niiden nykytilasta tehtyihin selvityksiin sek\u00e4 aiempaan koulutuksen ja ohjauksen kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n (Tiihonen 2011). Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin ja siihen liittyv\u00e4n eri alueiden toimijoiden verkostovalmennuksen toteuttavat Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Koulutus- ja kehitt\u00e4miskeskus Salmia. Teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tukea muita kehitt\u00e4misohjelman projekteja sek\u00e4 koota niiss\u00e4 syntyvi\u00e4 tuloksia, hyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja levitt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 valtakunnallisesti. Verkostovalmennus on eri alueilla koettu t\u00e4rke\u00e4ksi verkoston prosessin eteenp\u00e4in viemisess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 artikkeli kertoo mielekk\u00e4\u00e4st\u00e4 yhteisty\u00f6verkostosta ja sen prosessista sek\u00e4 haasteista Lapin Opin ovi -verkoston projektitoimijoiden haastattelun (2010) pohjalta. (Anttila & V\u00e4nsk\u00e4 2011a.) Prosessista rakensimme kehitt\u00e4misverkostoitumisen mallin. Laajensimme n\u00e4k\u00f6kulmaa my\u00f6s haastattelemalla aikuisohjauksen asiakasta, joka monien ty\u00f6tt\u00f6myysvuosien ja p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6kokemusten j\u00e4lkeen oli aloittamassa kouluttautumisen ammattiin, jossa ty\u00f6llisyystilanne on hyv\u00e4.<\/p>\n

Asiakas ohjauksen keski\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n

Ohjausverkosto luodaan, jotta kutakin aikuista voitaisiin tukea h\u00e4nen omalla opinpolullaan mielekk\u00e4\u00e4sti eteenp\u00e4in. Kaiken kehitt\u00e4misen l\u00e4ht\u00f6kohtana tulisi siis olla asiakkaan ohjaustarpeet. Valtakunnallisia ohjauspalveluja tulisi Elinik\u00e4isen ohjauksen kehitt\u00e4misen strategisten tavoitteiden mukaan kehitt\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 ne ovat tasapuolisesti kaikkien saatavilla ja ett\u00e4 ne vastaavat yksil\u00f6n tarpeita (OKM 2011). Saatavuuden ja lukuisten erilaisten tarpeiden huomioiminen tuo paljon haasteita my\u00f6s ohjausverkoston kehitt\u00e4miseen. Pohdittavaksi tulee monenlaisia kysymyksi\u00e4: millainen ohjaus vastaa kunkin ohjattavan yksil\u00f6llisi\u00e4 tarpeita, millaista osaamista tulisi ohjausverkosta l\u00f6yty\u00e4 ja miten ty\u00f6njako ohjausverkostossa tehd\u00e4\u00e4n? Miten luodaan verkosto, jossa asiakas on keski\u00f6ss\u00e4 ja jossa palvelut n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t asiakkaalle \u201d yhden luukun periaatteena\u201d?<\/p>\n

Asiakkaan nostaminen oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 asiantuntijaksi<\/strong><\/h2>\n

Asiakashaastattelussa ilmeni, ett\u00e4 henkil\u00f6kohtaiset kohtaamiset kasvokkain my\u00f6nteisen ja kannustavan ohjaajan kanssa olivat olleet kaikkein merkityksellisimpi\u00e4 asiakkaan omalle eteenp\u00e4in pyrkimiselle. Asiakas kertoi kyll\u00e4 l\u00f6yt\u00e4neens\u00e4 tietoa erilaisista opiskelumahdollisuuksista my\u00f6s internetist\u00e4, mutta vasta ohjaajan antama henkil\u00f6kohtainen tuki, neuvot ja tiedot asiakkaan realistisista mahdollisuuksista veiv\u00e4t h\u00e4nen omien mahdollisten opintojensa suunnittelua eteenp\u00e4in. Ohjaus, jossa asiakas koki tulleensa koko el\u00e4m\u00e4ntilanteensa osalta ymm\u00e4rretyksi ja hyv\u00e4ksytyksi, oli tuntunut kaikkein parhaalta. Sellaisesta ohjauksesta, jossa vain t\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paperit virkailijan kanssa, ei asiakkaalla ollut hyvi\u00e4 kokemuksia. Ohjaajan ja asiakkaan v\u00e4lille syntynyt luottamus oli my\u00f6s eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Luottamuksen syntyminen edellytti ohjaussuhteen pysyvyytt\u00e4 ja jatkuvuutta. Vasta, kun ohjaaja alkoi tulla tutummaksi, saattoi h\u00e4nelle kertoa enemm\u00e4n asioistaan. \u00a0Asiakas kertoi, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli monenlaista ty\u00f6kokemusta, mutta l\u00e4hinn\u00e4 p\u00e4tk\u00e4t\u00f6in\u00e4 hankittua. H\u00e4n oli suorittanut joitakin opintoja sek\u00e4 hankkinut my\u00f6s kielitaitoa. H\u00e4n oli v\u00e4hitellen p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6kokemustensa aikana alkanut kiinnostua alasta, jota nyt viimein oli p\u00e4\u00e4ssyt opiskelemaan. Aikaisemmin h\u00e4n ei kuitenkaan koskaan ollut uskaltanut ajatella siit\u00e4 jatkuvampaa el\u00e4m\u00e4nuraa. H\u00e4n ep\u00e4ili omaa pystyvyytt\u00e4\u00e4n opintoihin. Vuosien varrella karttunut erilainen osaaminen ei ollut antanut mit\u00e4\u00e4n todellisia mahdollisuuksia eik\u00e4 se ollut johtanut mihink\u00e4\u00e4n pysyv\u00e4mp\u00e4\u00e4n. Nyt ammatillisia opintojaan aloittaessaan asiakkaalla ei ollut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n tietoa aikaisempien opintojensa ja kokemustensa mahdollisesta hyv\u00e4ksi luvusta tuleviin opintoihinsa. Kaikki aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyv\u00e4t k\u00e4sitteet kuulostivat asiakkaasta vierailta.<\/p>\n

Partasen (2011) v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksen mukaan ohjaajan tulisikin tunnistaa aikuisopiskelijan varsinkin informaaleissa oppimisymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 syntyneit\u00e4 kasvattavia, ei-kasvattavia ja merkitt\u00e4vi\u00e4 koulutus- ja el\u00e4m\u00e4nkokemuksia. N\u00e4it\u00e4 kokemuksia tulisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tietoisesti ohjausprosessissa ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 laajemmin niiden merkitys aikuisopiskelijan voimakkaan koulutuksellisen min\u00e4pystyvyyden kehittymisess\u00e4. Koulutuksellinen min\u00e4pystyvyys aikuiskoulutuskent\u00e4n ohjausk\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 kehitett\u00e4ess\u00e4 tulisi Partasen (2011) mukaan nostaa aikuisopiskelijan ohjauksen l\u00e4ht\u00f6kohdaksi. Ohjausprosessin tulisi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 asiakashaastattelussakin ilmenneet kolme toisiinsa nivoutuvaa vaihetta: tunnistaminen, tiedostaminen ja ymm\u00e4rt\u00e4minen. On siis ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tukea ja kannustaa asiakasta h\u00e4nen omien vahvuuksiensa l\u00f6yt\u00e4miseen ja tiedostamiseen. (Anttila & V\u00e4nsk\u00e4 2011b.) T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 ohjausosaamisen lis\u00e4ksi my\u00f6s laaja-alaista tietoa erilaisista opiskelumahdollisuuksista sek\u00e4 eri alojen ty\u00f6llistymismahdollisuuksista. Tarvitaan my\u00f6s kulttuurista sensitiivisyytt\u00e4. Jotta yksil\u00f6llinen ohjaus voisi onnistua ja my\u00f6s saavutettaisiin sille asetettuja tavoitteita, ohjausverkoston luomiselle sek\u00e4 osaamiselle nousee esiin monenlaisia vaateita.<\/p>\n

Olemassa olevista verkostoista kehitt\u00e4misverkostoksi<\/strong><\/h2>\n

Kehitt\u00e4misen kulmakivi\u00e4 verkostossa ovat Valkokarin (2011) mukaan roolien, ty\u00f6njaon ja pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6jen t\u00e4sment\u00e4minen suhteessa organisaatioiden omiin perusteht\u00e4viin. T\u00e4m\u00e4 on verkoston arvon ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 ja verkoston syit\u00e4 pysy\u00e4 yhdess\u00e4. Verkoston systemaattinen kehitt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 siihen sitoutunutta toimijaa, jolloin verkostokoordinaattorin keskeinen rooli korostuu. Verkostoa ja sen tavoitteita on tarkasteltava kaikkien toimijoiden n\u00e4k\u00f6kulmista, mik\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 verkostolta l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4. Toimijoiden on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 verkostojen linkittyminen ja erilaiset tavoitteet ja tavoitteiden toteutumisen erilaiset aikaj\u00e4nteet. Lis\u00e4ksi on tunnistettava verkoston muutokseen vaikuttavat voimat ja toimijoiden mahdollisuus vaikuttaa. Se vaatii jatkuvaa hallinnonalat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, vuorovaikutusta, rajapintojen ylitt\u00e4mist\u00e4 ja avoimuutta – on l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 pois omalta mukavuusalueelta. On siis t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 verkostoitumisen merkityst\u00e4 ja sen tuomaa lis\u00e4arvoa toiminnan ja yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4miselle pohditaan. Kannattaako kehitt\u00e4misverkostoon ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 liitty\u00e4, mit\u00e4 kehitt\u00e4misverkostoissa on otettava huomioon ja kuinka niiden tuloksellisuutta voi edesauttaa?<\/p>\n

Lapin Opin ovi -verkostossa prosessi eteni verkoston kokoamisen, palvelujen ideoinnin, rajojen ylitysten sek\u00e4 strategian luomisen kautta uuden toimintamallin levitt\u00e4miseen ja jalkauttamiseen. Projektitoimijat m\u00e4\u00e4rittiv\u00e4t verkoston prosessin eri vaiheisiin liittyvi\u00e4 kriittisi\u00e4 pisteit\u00e4 ja prosessia luonnehtivia avainsanoja. Kriittisi\u00e4 pisteit\u00e4 olivat verkostoitumisen alkuvaiheessa verkoston monikerroksisuus, rajojen ylitt\u00e4misvaiheessa osallistujien osaamisen vahvistuminen ja kehittyminen ja strategian luomisvaiheessa toimintamallin rakentaminen. Avainsanoiksi verkoston prosessissa projektitoimijat m\u00e4\u00e4rittiv\u00e4t huokoisuuden, uudistuvan osaamisen ja monikerroksisuuden. Huokoisuuden he kuvasivat positiiviseksi l\u00e4pin\u00e4kyvyydeksi ja ymm\u00e4rrykseksi siit\u00e4, ett\u00e4 on olemassa aikaisempaa laajempi kehitt\u00e4j\u00e4verkosto. Uudistuva osaaminen n\u00e4htiin elinik\u00e4isen\u00e4 ohjauksena, joka vaatii toisenlaista osaamista kuin perinteinen ohjaus. Monikerroksisuus n\u00e4ytt\u00e4ytyi projektitoimijoille monitasoisten verkostojen rakentumisena ja luottamuksena verkoston pysyvyyteen sek\u00e4 alueellisiin asiantuntijoihin tutustumisena. (Kuvio 1.)<\/p>\n

\n
\"Kehitt\u00e4misverkoston<\/a>
Kuvio 1. Kehitt\u00e4misverkoston prosessi (Anttila & V\u00e4nsk\u00e4 2011a).<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n

Lapin Opin ovi -verkoston ensimm\u00e4isen verkostovalmennuksen perusajatukseksi l\u00f6ytyi ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 \u201dverkoston toiminta, rakenne ja tarkoitus toteutetaan itse, ja yhteisesti rakennettu todellisuus syntyy kommunikatiivisten prosessien avulla\u201d. Organisaatioiden v\u00e4linen verkostomainen kehitt\u00e4misyhteisty\u00f6 onkin pohjimmiltaan sen osallistujien v\u00e4list\u00e4 keskin\u00e4ist\u00e4 vuorovaikutusta (Suominen ym. 2007).<\/p>\n

Verkosto ennen projektia<\/strong><\/h2>\n

Projektitoimijat kertoivat, ett\u00e4 aikaisemmat olemassa olevat verkostot loivat pohjan uutta projektia varten. Tosin verkostoitumisen prosessia kuvatessaan projektitoimijat eiv\u00e4t olleet mielt\u00e4neet olemassa olevaa yhteisty\u00f6verkostoa tulevan projektin verkostona. Verkoston kokoaminen perustui aikaisempiin projekteihin, esimerkiksi Noste-, AIHE- ja Tulevaisuutta koulutusneuvonnalla -projekteihin. Olemassa olevat alueryhm\u00e4t tulivat mukaan projektin suunnitteluvaiheessa, ja heti alussa nousi vahvana esille ajatus koko Lapin yhteisest\u00e4 projektista.<\/p>\n

Verkoston kokoaminen<\/strong><\/h2>\n

Kehitt\u00e4misverkoston kokoamisvaiheessa osallistujien osaaminen tunnistetaan, verkoston teht\u00e4v\u00e4\u00e4 – t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ohjausideaa – selkiytet\u00e4\u00e4n ja olemassa olevia kumppanuuksia kartoitetaan. Tavoitteena on my\u00f6s pohtia sit\u00e4, keiden kanssa yhteisty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ja millaisissa verkostoissa tulevaisuudessa kannattaa toimia. (Torvinen 2008, Suominen ym. 2007; Valkokari ym. 2007.)<\/p>\n

Lapin Opin ovi -verkoston kokoamisvaiheessa t\u00e4rke\u00e4ksi koettiin osallistujien sitoutuminen. Verkoston kokoaminen ja projektin suunnittelu l\u00e4hti liikkeelle kumppanuuksien m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misest\u00e4. Projektisuunnitelmaan tarkistettiin yhteisty\u00f6kumppanuudet, selvitettiin, miten yhteisty\u00f6kumppanuudet oli kartoitettu, ja kirjattiin partnerit projektisuunnitelmaan. Verkostoitumisprosessia arvioidessaan projektitoimijoiden mielest\u00e4 projektin on pit\u00e4nyt kasassa se, ett\u00e4 se oli alusta asti hyvin suunniteltu, ja tavoitteet ja projektin kokonaisuus olivat selke\u00e4sti viimeistelty.<\/p>\n

Verkoston kokoamisvaiheeseen liittyi verkostotoimijoiden oman osaamisen tunnistaminen. Hyvin varhaisessa vaiheessa (2008) l\u00e4hdettiin tekem\u00e4\u00e4n alkuselvityst\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjausosaamista verkostossa oli ja millaista osaamista verkostosta viel\u00e4 pit\u00e4isi olla. Verkoston kokoamisvaiheessa kriittinen piste oli projektin toiminta-alueen ja laajuuden m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4. Projektissa p\u00e4\u00e4dyttiin nelj\u00e4\u00e4n alueryhm\u00e4\u00e4n, jotka rakentuivat aikaisemman yhteisen toimijuuden perusteella Nosteen alueryhmien pohjalle. Vaikka alueryhmien muodostaminen oli ty\u00f6l\u00e4st\u00e4, t\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s alueryhmien pohjalle rakentamisesta oli projektitoimijoiden mielest\u00e4 yksi t\u00e4rke\u00e4 ja oleellinen asia t\u00e4ss\u00e4 projektissa. Merkityksellist\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa oli ohjausidean ja ohjausk\u00e4sitteen selkiytyminen. Ohjausideaa, ja k\u00e4sitteit\u00e4 sek\u00e4 verkoston ohjausosaamista ja yksitt\u00e4isten toimijoiden tuomaa osaamista selkiytettiin my\u00f6s verkostovalmennuksen avulla.<\/p>\n

Palveluiden ideointi<\/strong><\/h2>\n

Palveluiden ideointivaiheessa verkostossa etsit\u00e4\u00e4n yhteist\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 ja yhteisten palveluiden tarjoamista. Keskeist\u00e4 on mietti\u00e4, millaisia palveluita asiakkaille halutaan tarjota ja miten verkostossa oleva osaaminen saadaan yhdistetty\u00e4 parhaalla mahdollisella tavalla. (Torvinen 2008, Suominen ym. 2007; Valkokari ym. 2007.) Lapin Opin ovi -verkostossa pohdittiin yhteisten asiakasl\u00e4ht\u00f6isten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden tarjoamista niin, ett\u00e4 se n\u00e4ytt\u00e4ytyisi asiakkaalle \u201dyhden luukun periaatteena\u201d.<\/p>\n

Keskeist\u00e4 palvelujen ideointivaiheessa oli projektin tieto-, neuvonta- ja ohjausosaamisen nykytilan analysointi ja alkuselvitys. Lapissa l\u00e4hdettiin tilanteesta, jossa olivat mm. korkea-asteen – yliopiston ja ammattikorkeakoulun – sek\u00e4 toisen asteen ammatillinen koulutus. Lapissa oli my\u00f6s olemassa kaksi tieto-, neuvonta- ja ohjauspistett\u00e4. Projektissa l\u00e4hdettiinkin miettim\u00e4\u00e4n, ketk\u00e4 kaikki aikuisten ohjausta tekev\u00e4t ja miten sit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Palveluiden ideoinnin vaiheessa kriittinen piste oli se, mink\u00e4laiseksi alueryhm\u00e4 muodostui, sill\u00e4 alueryhmien toimintaymp\u00e4rist\u00f6t olivat hyvin erilaiset. Projektitoimijat tunnistivat selv\u00e4sti aikaisemman yhteisen historian vaikutuksen verkostojen toiminnan intensiivisyyteen. Alueryhmien toimintaan vaikuttivat my\u00f6s kehitt\u00e4misverkoston toiminnan aikana tapahtuneet henkil\u00f6st\u00f6muutokset ja niiden tuomat ep\u00e4varmuustekij\u00e4t. Niiss\u00e4 alueryhmiss\u00e4, joissa henkil\u00f6st\u00f6 pysyi koko ajan samana, toiminta meni sujuvasti eteenp\u00e4in, eik\u00e4 \u201dnotkahduksia\u201d verkoston toiminnassa n\u00e4kynyt.<\/p>\n

Palveluiden ideoinnin vaiheessa merkityksellist\u00e4 oli projektitoimijoiden havainto olemassa olevien verkostojen monikerroksisuudesta. Huomattiin, ett\u00e4 samanaikaisesti oli k\u00e4ynniss\u00e4 monia verkostoja, jotka kaikki osaltaan toimivat ohjauksen kent\u00e4ll\u00e4. Palvelujen ideointivaihe nosti kehitt\u00e4misverkoston prosessissa esiin eri koulutustasojen kumppanuuden.<\/p>\n

Rajojen ylitys<\/strong><\/h2>\n

Rajojen ylitt\u00e4misen vaihetta kuvataan monihallinnollisena yhteisty\u00f6n\u00e4, projektien \u201dsiltaamisena\u201d ja eri organisaatioista tulevien \u201dl\u00e4hettien\u201d saamina oikeutuksina ja valtuutuksina yhteisty\u00f6verkostossa toimimiseen. Rajojen ylitt\u00e4miseen kuuluu verkoston sis\u00e4lt\u00f6jen ja toimintatapojen pohtiminen ja ty\u00f6skentelyn koordinointi. Yhteisty\u00f6verkostoissa pohditaan esimerkiksi sit\u00e4, miten ohjauspalvelun\u00e4kemykset avataan yhteisty\u00f6kumppaneille, miten mahdollisuus yhteisty\u00f6h\u00f6n tehd\u00e4\u00e4n houkuttelevaksi sek\u00e4 millaisilla ideoilla ja ehdoilla kumppanit ovat valmiita mukaan yhteisty\u00f6h\u00f6n. (Nyk\u00e4nen 2010; Torvinen 2008, Suominen ym. 2007; Valkokari ym. 2007.)<\/p>\n

Lapin Opin oven, jonka p\u00e4\u00e4toteuttaja oli Lapin ammattiopisto, Rovaniemen koulutuskuntayhtym\u00e4, rinnalle tuli my\u00f6s Lapin ELY-keskuksen toteuttama Opin ovi -projekti. T\u00e4m\u00e4 kiinnitti toimijoiden mielest\u00e4 yhden vahvan verkoston osan mukaan projektiin. Olemassa oleva ty\u00f6hallinnon verkosto konkretisoi hallinnon rajat ylitt\u00e4v\u00e4n toiminnan. Se vahvisti, laajensi ja konkretisoi verkoston monihallinnollista toimintaa. Lis\u00e4ksi ohjauspalvelu, joka muodostui kaikilta koulutustasoilta olevien ohjaajien verkostosta, oli monialainen: siin\u00e4 n\u00e4kyi koulutusorganisaatio ja laaja-alainen koulu. Rajojen ylityksen vaihe toikin yhteisty\u00f6verkostoon eri hallinnonalojen v\u00e4lisen kumppanuuden.<\/p>\n

Projektin toimijat etsiv\u00e4t yhteist\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 mm. kiert\u00e4vill\u00e4 kokousk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ill\u00e4, jotka olivat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 koordinoivassa ryhm\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 alueryhmiss\u00e4. Niiden kautta l\u00f6ytyi osaamisen tunnistamista ja tutustumista kumppaneihin ja kumppaneiden taustaorganisaatioihin ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6ihin, palveluihin ja ty\u00f6nkuviin. T\u00e4llainen koettiin merkitt\u00e4v\u00e4ksi verkostoty\u00f6pohjan rakentumiselle. Korkeakoulukonsernin olemassa olo n\u00e4htiin verkoston siltaamisena. Rajojen ylitt\u00e4misvaiheessa ohjausverkostojen kumppanuus nousi esiin merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 kumppanuutena.<\/p>\n

Rajojen ylitt\u00e4misvaiheessa kriittisen\u00e4 pisteen\u00e4 projektitoimijat n\u00e4kiv\u00e4t itsearvioinnin. Se, miten prosessia ja yhteisten tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan, alkoi kulkea entist\u00e4 kiinte\u00e4mp\u00e4n\u00e4 ja tietoisempana osana prosessia.<\/p>\n

Strategian luominen<\/strong><\/h2>\n

Strategian luomisvaiheessa pyrit\u00e4\u00e4n saavuttamaan yhteinen n\u00e4kemys ohjauspalveluverkoston alueellisesta strategiasta ja siihen liittyvist\u00e4 kehittymistarpeista sek\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n prosessin seurantaa ja arviointia (Torvinen 2008; Suominen ym. 2007; Valkokari ym. 2007). Lapin Opin ovessa koko verkostoitumisprosessi l\u00e4hti liikkeelle strategiatarpeesta, ei ohjauspisteen rakentamisesta, josta monet muut Opin ovi -verkostot olivat l\u00e4hteneet liikkeelle. Kehitt\u00e4misverkoston strategian luomisvaiheessa strategiset painopisteet m\u00e4\u00e4riteltiin nykytilan analyysin, arvokeskustelun, visioinnin ja toiminta-ajatuksen kirkastamisen kautta. Painopisteiksi muodostuivat verkostomainen toimintatapa, uudistuva tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluosaaminen sek\u00e4 asiakasl\u00e4ht\u00f6iset palvelut. (Menestyj\u00e4ksi Lapissa 2010.) Strategian luomisessa oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s strategian l\u00e4pin\u00e4kyvyys.<\/p>\n

Strategian luomisvaiheessa verkostojen monikerroksisuus tuli vahvasti esille. Strategiaty\u00f6ryhm\u00e4n my\u00f6t\u00e4 l\u00e4hti liikkeelle ihan oma verkostonsa. Alueryhm\u00e4t olivat olleet kehitt\u00e4misty\u00f6verkosto, ja sen rinnalle tuli strategiaryhm\u00e4, joka oli strategisen kehitt\u00e4misty\u00f6n verkosto. Lis\u00e4ksi oli ohjauspalvelu, jossa oli ohjaajien verkosto. Kaikilla n\u00e4ill\u00e4 oli oma teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kokonaisuudessa. Kriittinen piste strategian luomisessa projektitoimijoiden mielest\u00e4 oli se, ett\u00e4 sit\u00e4 varten kutsuttiin koolle monihallinnollinen strategiaryhm\u00e4. <\/em>Miten se tulisi toimimaan?<\/p>\n

Verkostossa osaamista vahvistettiin my\u00f6s v\u00e4liaikaisilla verkostoilla ja kontakteilla koulutuksiin osallistumisten yhteydess\u00e4. Alueryhmiss\u00e4 koottiin ja nimettiin ohjaajaverkosto. Osaamisen vahvistamista tuli valtakunnalliseen kehitt\u00e4misohjelmaan kuuluneilta STUDIO- ja ERKKERI-koulutuksilta. Verkostoon saatiin tuoreita n\u00e4k\u00f6kulmia koulutuksiin osallistuneiden henkil\u00f6iden kautta. Koulutusten ansiosta osallistujat tulivat tietoiseksi siit\u00e4, ett\u00e4 he ovat osa laajaa ohjauksen verkostoa. Projektin itsearviointi kulki vahvasti mukana t\u00e4ss\u00e4kin vaiheessa.<\/p>\n

Strategian luomisvaiheeseen osallistui eri toimijoita, mm. johdon ja aikuiskoulutuksen asiantuntijat ty\u00f6- ja elinkeino- sek\u00e4 opetushallinnon organisaatioista. T\u00e4m\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4 valmisteli strategian, jonka pohjalta pienempi ty\u00f6ryhm\u00e4 ryhtyi laatimaan toimintamallia. T\u00e4ss\u00e4 toimintamallia kehitt\u00e4neess\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 oli mukana j\u00e4seni\u00e4 strategiaty\u00f6ryhm\u00e4st\u00e4 ja koordinoivasta ryhm\u00e4st\u00e4. Lis\u00e4ksi alueellinen verkostovalmennus muodosti uuden, laajennetun kokoonpanon alueryhm\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa alueellinen verkostovalmennus antoi uusia ty\u00f6kaluja verkostoty\u00f6h\u00f6n. Koulutusneuvonnan ohjaajien verkosto kokeili uudenlaista toimintaa ja osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4. T\u00e4h\u00e4n he saivat tukea projektista.<\/p>\n

Merkityksellist\u00e4 projektitoimijoiden mielest\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 prosessin vaiheessa oli verkostomainen toiminta, jonka he n\u00e4kiv\u00e4t osaamisen vahvistamisena, lupana uuden toimintamallin ja uudenlaisen toiminnan vahvistamiseen ja osaamisen kehitt\u00e4miseen. Voidaankin puhua kehitt\u00e4misverkostossa syntyneest\u00e4 osaamiskumppanuudesta. Kes\u00e4kuun alussa 2010 julkaistiin strategia, joka l\u00e4hti lausuntokierrokselle. Valtakunnallinen kiinnostus strategiaa kohtaan oli projektitoimijoiden mielest\u00e4 \u201dainutlaatuista\u201d.<\/p>\n

Strategian jalkauttaminen ja levitt\u00e4minen – \u201dbest practicesta next practiceen\u201d?<\/strong><\/h2>\n

Strategian jalkauttamisvaiheessa haasteena on strategian pysyvyys toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, kuinka syntynytt\u00e4 verkostoa markkinoidaan ja miten se n\u00e4kyy asiakkaan suuntaan verkostona. (Torvinen 2008; Suominen ym. 2007; Valkokari ym. 2007.) Toisaalta voidaan mietti\u00e4, onko verkoston oltava asiakkaalle n\u00e4kyv\u00e4 vai olisiko asiakkaalle t\u00e4rkeint\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n saa palvelut \u201dyhdest\u00e4 pisteest\u00e4\u201d, vaikka taustalla olisikin ohjauspalveluja tuottava monipuolinen verkosto.<\/p>\n

Kes\u00e4kuun lopussa 2010 valmistui luonnos Menestyj\u00e4ksi Lapissa – maakunnallinen aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia vuoteen 2020, jossa kuvataan linjaukset, tavoitteet ja toimenpiteet, joilla parannetaan oleellisesti aikuisohjauksen osuvuutta ja kysynt\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 Lapissa. (Menestyj\u00e4ksi Lapissa 2010). Kehitt\u00e4misverkoston prosessissa nousi esille alueellinen kumppanuus – sit\u00e4 tarvitaan uuden strategian ja toimintamallin jalkauttamisessa.<\/p>\n

Lapin Opin ovessa strategian levitt\u00e4minen ja jalkauttaminen tarkoittaa uuden toimintamallin saattamista pysyv\u00e4ksi toiminnaksi. Strategian jalkauttamiseen ja levitt\u00e4miseen ja uuden toimintamallin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ottamiseen liittyi monia avoimia kysymyksi\u00e4. Kysymykset koskivat verkoston ja sen osaamisen johtamista, yhteisen osaamisp\u00e4\u00e4oman rakentamista ja palveluohjausta. Miten uusi toimintamalli kiinnitet\u00e4\u00e4n arjen toiminnaksi? Miten yhteist\u00e4 osaamisp\u00e4\u00e4omaa rakennetaan? Miten syntynytt\u00e4 verkoston osaamista johdetaan? Avoin kysymys oli my\u00f6s muiden verkostojen sidokset uuteen toimintamalliin eli miten ne tulevat mukaan. Toimintamalliin liittyv\u00e4 rahoitus puhutti my\u00f6s. Lis\u00e4ksi Lapin Opin ovi -projektissa odotuksia kohdistui koordinoivaan projektiin, ja \u201dulkopuolisilta\u201d verkostovalmentajilta odotettiin projektin jalkauttamis- ja levitt\u00e4misvaiheeseen valmennusta, konsultointitukea ja koulutusta.<\/p>\n

Uuden toimintamallin jalkauttamiseen ja kehitt\u00e4miseen voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja tukemalla aikuisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelutoimintaan liittyv\u00e4\u00e4 koulutusta, materiaalia ja TNO-toimintaan osallistuvia organisaatioita. Benchmarkkausvierailut eli \u201dhuippujen varastaminen\u201d toisilta vastaavilta organisaatioilta sek\u00e4 kansallisesti ett\u00e4 kansainv\u00e4lisesti voisi my\u00f6s toimia.<\/p>\n

Kehitt\u00e4misverkoston prosessin<\/strong> kriittiset pisteet ja avainsanat<\/strong><\/h2>\n

Projektitoimijat m\u00e4\u00e4rittiv\u00e4t verkoston prosessin eri vaiheisiin liittyvi\u00e4 kriittisi\u00e4 pisteit\u00e4 ja prosessia luonnehtivia avainsanoja. Verkoston toimijat kokivat olleensa prosessin aikana jopa liian yksimielisi\u00e4 kaikesta, liian kohteliaita, niin ettei kriittisi\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4 prosessissa juurikaan ollut. Sora\u00e4\u00e4nten esiin nouseminen n\u00e4htiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, positiivisena, eik\u00e4 niit\u00e4 pel\u00e4tty.<\/p>\n

Projektissa tahtotila on osallistujien kesken ollut vahva, ja osallistujat ovat olleet sitoutuneita projektiin, vaikka henkil\u00f6t ovat osin vaihtuneet. V\u00e4lill\u00e4 projektitoimijat ovat kokeneet olevansa tyhj\u00e4k\u00e4ynnill\u00e4, ja oman osaamisen riitt\u00e4vyytt\u00e4 on mietitty. Jos valmennusta olisi ollut enemm\u00e4n tarjolla, se olisi projektitoimijoiden mukaan my\u00f6s j\u00e4ntev\u00f6itt\u00e4nyt kehitt\u00e4misprosessia. My\u00f6s itse verkoston m\u00e4\u00e4rittely t\u00e4ss\u00e4 projektissa on alkanut mietitytt\u00e4\u00e4. Mit\u00e4 verkostolla t\u00e4ss\u00e4 projektissa tarkoitetaan? Se on ollut aikaisemmin itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4 – nyt ei.<\/p>\n

Kriittiset pisteet verkoston prosessissa olivat:<\/h3>\n