{"id":609,"date":"2012-09-21T14:14:56","date_gmt":"2012-09-21T14:14:56","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=609"},"modified":"2024-05-27T11:40:10","modified_gmt":"2024-05-27T11:40:10","slug":"tyoelamalahtoisyys-uusi-ura-opettajana-projektin-ammatillisessa-opettajankoulutuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2012\/09\/21\/tyoelamalahtoisyys-uusi-ura-opettajana-projektin-ammatillisessa-opettajankoulutuksessa\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyys Uusi ura opettajana -projektin ammatillisessa opettajankoulutuksessa"},"content":{"rendered":"

Muutamien keskisuomalaisten teknologiayritysten uudelleenorganisointi- ja s\u00e4\u00e4st\u00f6toimet j\u00e4ttiv\u00e4t korkeasti koulutettuja ja kokeneita ammattilaisia ty\u00f6tt\u00f6miksi viime vuosikymmenell\u00e4. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu j\u00e4rjesti 40 ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4lle ja ty\u00f6tt\u00f6myyden uhkaamalle mahdollisuuden hankkia ammatillisen opettajan p\u00e4tevyys. T\u00e4m\u00e4 toteutui vuosina 2009 – 2012 Uusi ura opettajana -projektin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 koulutuksessa, jonka opettajakorkeakoulu suunnitteli nopealla aikataululla. Projektin rahoittivat Keski-Suomen ELY- keskus ja Euroopan sosiaalirahasto. Uusi ura opettajana -projektissa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyys asetettiin t\u00e4rke\u00e4ksi koulutukselliseksi periaatteeksi. Artikkelissa kirjoittajat analysoivat, miten kouluttajat ja koulutuksessa olleet opettajaopiskelijat kokivat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyyden toteutumisen kyseisess\u00e4 koulutuksessa.<\/p>\n

\"ELY-keskuksen<\/a>Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n toimintatavat ja ty\u00f6n tekemisen k\u00e4yt\u00e4nteet ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleen radikaalisti. Toimintaymp\u00e4rist\u00f6n ja ty\u00f6n muutos n\u00e4kyy toimialojen, ty\u00f6prosessien ja ammattiteht\u00e4vien muuttuvina osaamisvaatimuksina, jotka v\u00e4littyv\u00e4t edelleen haasteina koulutukselle ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden osaamisen kehitt\u00e4miselle erilaisissa ty\u00f6organisaatioissa.
\n\"Euroopan<\/a>N\u00e4m\u00e4 muutossuunnat tulevat esille monella tavalla my\u00f6s opettajien toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja asettavat uusia vaatimuksia koulutukselle ja kouluttajien asiantuntijuudelle. Oppiminen ja osaamisen kehitt\u00e4minen on tullut osaksi ty\u00f6t\u00e4. Organisaatiot haluavat huolehtia osaamisen yll\u00e4pidosta niin, ett\u00e4 yksil\u00f6n ja organisaation tarpeita sovitetaan yhteen yh\u00e4 enemm\u00e4n. Yhteisty\u00f6- ja kumppanuusverkostot ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja ammatillisen koulutuksen rajapinnalla muodostuvat keskeisiksi uusiksi \u201dyhdess\u00e4 oppimisen ja yhteisty\u00f6n paikoiksi\u201d. (Nurminen 2010.)<\/p>\n

Ammatillisessa koulutuksessa opettajat ovat avainasemassa kehitett\u00e4ess\u00e4 ammattitaitoisia osaajia ty\u00f6markkinoille. Paason (2010) mukaan ammatillisen opettajan ty\u00f6nkuva on muuttunut ja muuttumassa. Ty\u00f6nkuvaan nousevat tulevaisuudessa opiskelijan ja oppimisprosessin ohjaamisen rinnalle koulutuksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n verkosto-osaajan sek\u00e4 ammattialan vastuullisen kehitt\u00e4j\u00e4n ty\u00f6nkuvat, joissa vuorovaikutussuhteet ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n, verkostoihin ja ty\u00f6paikkoihin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t vahvasti opettajan ty\u00f6t\u00e4. Jotta t\u00e4m\u00e4 toteutuisi, tarvitaan jo opettajaopintojen aikana mahdollisuutta tehd\u00e4 tiivist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, ei vain ammatillisen koulutuksen, vaan my\u00f6s \u201dtodellisen\u201d ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kanssa. T\u00e4t\u00e4 vaadetta tukee my\u00f6s asetus ammatillista opettajankoulutuksesta (357\/2003), jonka mukaan opettajankoulutuksen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tuottaa kykyj\u00e4, taitoja ja valmiuksia, joita opettajat omassa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja sen kehitt\u00e4misess\u00e4 tarvitsevat ohjatessaan opiskelijoiden oppimista ja kehitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n opetusalaansa ottaen huomioon ammattien ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehittymisen.<\/p>\n

\"Nainen<\/a>Vanhanen-Nuutinen ym. (2009) jakavat Paason k\u00e4sityksen ammatillisen opettajan osaamisesta ammattikorkeakouluopettajan ty\u00f6t\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessaan. Heid\u00e4n mukaansa ammattikorkeakouluopettajan asiantuntijuus n\u00e4ytt\u00e4ytyy \u201dhorisontaalisena, verkostojen ja organisaatioiden kanssa toimimisena ja kykyn\u00e4 yhdess\u00e4 ratkaista uusia ja muuttuvia ongelmia\u201d. He m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t sen tarkoittavan siirtymist\u00e4 oppilaitoksessa tapahtuvasta ty\u00f6skentelyst\u00e4 yhteis\u00f6lliseen, organisaatioiden rajoja ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4n verkostomaiseen toimintaan. T\u00e4m\u00e4 taas vaatii k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n taitoa ja teoreettista ymm\u00e4rryst\u00e4 keinoista ja menetelmist\u00e4, joilla yhteis\u00f6llinen, kehitt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6skentely ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kanssa tapahtuu. (Vanhanen-Nuutinen ym. 2009.) Uudenlainen asiantuntijuus edellytt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n kyky\u00e4 rakentaa ja yhdistell\u00e4 erilaista osaamista sek\u00e4 kytke\u00e4 eri osaamisten vaatima taitaminen ja kokemus, tieto- ja arvoperusta sek\u00e4 verkostomainen toimintatapa yhteen. (Nurminen 1993.)<\/p>\n

Uusi ura opettajana -projekti: Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteisty\u00f6 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyyden edellytyksen\u00e4<\/h2>\n

Keski-Suomen ELY -keskuksen ja ESRn rahoittamassa Uusi ura opettajana -projektissa tarjottiin mahdollisuus ammatilliseen opettajankoulutukseen ty\u00f6tt\u00f6mille tai ty\u00f6tt\u00f6myysuhan alaisille henkil\u00f6ille, jotka olivat ty\u00f6kokemuksensa ja koulutuksensa perusteella kelpoisia teht\u00e4v\u00e4\u00e4n ja joilla oli my\u00f6s ty\u00f6- tai harjoittelupaikka. Koulutusryhmi\u00e4 k\u00e4ynnistyi yhteens\u00e4 kaksi, vuonna 2009 ja 2010, joissa aloitti yhteens\u00e4 46 opiskelijaa. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2012 heist\u00e4 oli valmistunut 39 eli 85 prosenttia. Loppukev\u00e4\u00e4seen menness\u00e4 kaikista aloittaneista oli ty\u00f6llistynyt 87 prosenttia.<\/p>\n

Uusi ura opettajana -projektisuunnitelmassa (2009) ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyys nostettiin opettajankoulutusta ohjaavaksi periaatteeksi. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyys-k\u00e4sitteell\u00e4 on monia m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 ja tulkintoja. Valtiontalouden tarkastusvirasto (Ammattikorkeakoulutuksen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyyden kehitt\u00e4minen 2009) kritisoi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyys-k\u00e4sitteen useita tulkintoja, sill\u00e4 siit\u00e4 seuraa, ett\u00e4 eri intressitahot m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t sen omasta n\u00e4k\u00f6kulmastaan ja n\u00e4in syntyy j\u00e4nnitett\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 opetussuunnitelmien ty\u00f6el\u00e4m\u00e4vastaavuudella tarkoitetaan. Salonen (2010) n\u00e4kee ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyyden varmistavan koulutuksen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4vastaavuuden, mahdollistavan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n aktiivisen roolin koulutuksessa ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitystarpeiden ennakoinnin. Lis\u00e4ksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyys varmistaa opiskelijan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kompetenssien hankinnan ja parantaa valmistuneen ty\u00f6llistymismahdollisuuksia. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n (OKM) laatimassa Koulutus ja tutkimus vuosina 2011\u20132016 -kehitt\u00e4missuunnitelmassa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyys nostetaan esille aikuiskoulutusta, ammatillista lis\u00e4koulutusta ja ylemp\u00e4\u00e4 ammattikorkeakoulututkintoa koskevissa kohdissa (Koulutus ja tutkimus vuosina 2011\u20132016 -kehitt\u00e4missuunnitelma 2011). OKM:n opettajankoulutusta koskevassa selvityksess\u00e4 (2011) ammatillisen koulutuksen keskeisen\u00e4 kehitt\u00e4misen painopisteen\u00e4 mainitaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyyden ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteisty\u00f6n vahvistaminen, joiden n\u00e4hd\u00e4\u00e4n luovan perustan koulutuksen vaikuttavuudelle kytkem\u00e4ll\u00e4 koulutus aitoihin ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6ihin (Selvitys opettajankoulutuksesta 14.11.2011).<\/p>\n

Jotta ammatillisen koulutuksen opinnot voisivat olla ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isi\u00e4, tarvitaan monipuolista ja pitk\u00e4kestoista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteisty\u00f6t\u00e4 koulutuksen toteuttajien ja muun ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteisty\u00f6 voidaan siis n\u00e4hd\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isen koulutuksen edellytyksen\u00e4, jota lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voidaan saavuttaa yhteisi\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4 opiskelijoille, oppilaitoksille ja ty\u00f6- ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4lle. Uusi ura opettajana -projektisuunnitelmassa (2009) ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyydell\u00e4 tarkoitettiin ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen kytkeytymist\u00e4 koulutusorganisaatiossa teht\u00e4v\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n opintojen aikana ja opintojen kytkeytymist\u00e4 vahvaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 hankittuun osaamiseen ja kokemukseen.<\/p>\n

Tutkimus opettajankoulutuksen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyydest\u00e4 Uusi ura opettajana -projektissa<\/h2>\n

Tutkimme ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 Uusi ura opettajana -projektin toteuttamassa ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Tutkimusaineistoina toimivat kouluttajien ja opiskelijoiden ja koulutuksesta valmistuneiden kyselyt sek\u00e4 kouluttajien ryhm\u00e4haastattelut. Tutkimusaineistot ker\u00e4ttiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2012.<\/p>\n

Opettajankouluttajat (n = 5), jotka toimivat ammatillisessa opettajankoulutuksessa, vastasivat s\u00e4hk\u00f6postin kautta l\u00e4hetettyyn Digium-kyselyyn, joka sis\u00e4lsi sek\u00e4 avoimia ett\u00e4 0\u20135 -asteikollisia kysymyksi\u00e4. Kyselyn lis\u00e4ksi toteutettiin ryhm\u00e4haastattelut, joiden aihe nousi tutkimuksen teemasta. Molemmat kaksi haastattelua olivat vapaamuotoisia ja ne nauhoitettiin. Kyselyn vastaukset analysoitiin kysymyksitt\u00e4in ja tuloksia t\u00e4ydennettiin ryhm\u00e4haastatteluissa esille nousseilla asioilla.<\/p>\n

Opettajaopiskelijoille ja jo valmistuneille tehtiin my\u00f6s s\u00e4hk\u00f6postilla l\u00e4hetetty avoimia ja suljettuja kysymyksi\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4nyt Digium-kysely. Opiskelijoita aloitti yhteens\u00e4 kahdessa ryhm\u00e4ss\u00e4 vuosina 2009 ja 2010 yhteens\u00e4 46 henkil\u00f6\u00e4. S\u00e4hk\u00f6postin l\u00e4hetti ammatillisen opettajakorkeakoulun opintosihteeri. T\u00e4ll\u00e4 pyrittiin takaamaan vastaajien anonymiteetti. Vastauksia saatiin seitsem\u00e4n. Kyselyaineistot analysoitiin kysymyksitt\u00e4in ja niit\u00e4 t\u00e4ydennettiin avoimilla vastauksilla.<\/p>\n

Kouluttajat kokivat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyyden onnistuneeksi<\/h3>\n

\"henkil\u00f6it\u00e4<\/a>Opettajankouluttajilta kysyttiin heid\u00e4n arviotaan koulutuksen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyydest\u00e4. Kaikki viisi kouluttajaa vastasivat kyselyyn. Vastausten perusteella koulutuksen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyys oli onnistunutta. Kriittisi\u00e4 ja kehitt\u00e4vi\u00e4 ajatuksia tuotiin kuitenkin esille ryhm\u00e4haastattelussa. Seuraavassa on esitetty kyselyn vastausten yhteenveto, jota on t\u00e4ydennetty avoimilla vastauksilla.<\/p>\n

Kysytt\u00e4ess\u00e4, miten hyvin opiskelijat olivat pystyneet hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 hankkimaansa osaamista koulutuksen aikana, opettajat kokivat siin\u00e4 onnistutun eritt\u00e4in hyvin, hyvin tai keskiverrosti. Yhteisty\u00f6t\u00e4 yritysten tai muiden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4organisaatioiden kanssa kouluttajat kokivat tehdyn heikosti.<\/p>\n

\u201dMinusta kovin paljon ei syntynyt varsinaista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteisty\u00f6t\u00e4 vaan toiminta py\u00f6ri eniten opetusharjoittelun ymp\u00e4rill\u00e4.\u201d
\n\u201dOpiskelijat kyll\u00e4 tekiv\u00e4t joitakin yritysvierailuja, mitk\u00e4 mielest\u00e4ni eiv\u00e4t kuitenkaan ole varsinaista yhteisty\u00f6t\u00e4.\u201d
\n\u201dMielest\u00e4ni yhteisty\u00f6t\u00e4 olisi voinut olla enemm\u00e4n my\u00f6s siten, ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajat tulevat konkreettisti painokkaammin mukaan koulutukseen.\u201d
\n\u201dOpiskelijoiden n\u00e4k\u00f6kulmasta yhteisty\u00f6t\u00e4 tehtiin oppimisteht\u00e4viin liittyvien haastattelujen ja selvitysten kautta. Lis\u00e4ksi kehitt\u00e4misteht\u00e4vi\u00e4 moni rakensi aidosta oppilaitoksen tarpeesta l\u00e4htev\u00e4n\u00e4.\u201d<\/p>\n

Kouluttajien mukaan yhteisty\u00f6t\u00e4 olisi voitu tehd\u00e4 enemm\u00e4n organisoimalla sit\u00e4 tehokkaammin, j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yhteisi\u00e4 tapaamisia, k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tietoisemmin hyv\u00e4ksi opetusharjoittelua ja oppimisteht\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n

\u201dOpiskelijoiden harjoittelupaikkoina olisi voinut olla my\u00f6s yritykset.\u201d<\/p>\n

Kaikki vastaajat kokivat koulutuksen aikaisen harjoittelupaikan toimineen hyvin tai keskinkertaisesti opettajuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osaamista edist\u00e4v\u00e4n\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4. My\u00f6s ohjaus oli koettu samoin tukeneen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4suhteiden yll\u00e4pitoa ja syntymist\u00e4. Kouluttajien mielest\u00e4 opiskelijat pystyiv\u00e4t hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n aiempaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kokemustaan hyvin tai keskiverrosti opettajankoulutuksen aikaisessa opetuksen suunnittelussa ja ohjausprosesseissa. Samalla tavoin vastattiin my\u00f6s siihen, miten oli onnistuttu rakentamaan opettajan roolia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja oppilaitoksen tulkkina. Koulutus oli koettu hyvin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6iseksi, sill\u00e4 kaikki vastaajat vastasivat sen olleen eritt\u00e4in tai hyvin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

Kouluttajien ryhm\u00e4haastattelu toi esille kriittist\u00e4 ja kehitt\u00e4missuuntautunutta puhetta<\/h3>\n

Kaikki kouluttajat halusivat vahvistaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 alusta alkaen esimerkiksi yhteisell\u00e4 n\u00e4kemyksen muodostamisella ja suunnitteluty\u00f6ll\u00e4, jossa my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja ty\u00f6paikkojen edustajat ovat mukana. Kehitt\u00e4misehdotuksina mainittiin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteisty\u00f6ryhm\u00e4n perustaminen, teematapaamiset ja alumniyhteisty\u00f6.<\/p>\n

\"kuvassa<\/a>Aiemman osaamisen tunnistamista<\/em> pidettiin haasteellisena erityisesti sen reflektiovaatimuksen vuoksi. Parhaimmillaan aiempi ty\u00f6kokemus tuli esille voimaannuttavana ja identiteetti\u00e4 vahvistava kokemuksena. Jotkut haastatelluista toivat esille aiemman ty\u00f6kokemuksen vaikutusta opetus- ja ohjausty\u00f6h\u00f6n niin, ett\u00e4 vahva ammattitaito sek\u00e4 kyky tunnistaa ja j\u00e4sent\u00e4\u00e4 omaa osaamista edisti opettajaopiskelijan ohjaustaitoja, jolloin opettajaopiskelija tunnisti ja osasi kohdentaa ohjauksen paremmin. Opettajaopiskelijan oman osaamisen tunnistamisvalmius edisti ohjaamisen vuorovaikutteisuutta ja oppijal\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4. Opetustilanteissa aiemman osaamisen tunnistaminen ilmeni my\u00f6s \u201dopetettavan asian\u201d syvemp\u00e4n\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4misen\u00e4 ja luontevampana yritysyhteisty\u00f6n\u00e4.<\/p>\n

Opettaja rooli ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja koulutuksen v\u00e4lisen\u00e4 tulkkina<\/em> ei noussut suoraan esille. Puheessa korostettiin kuitenkin sit\u00e4, ettei vahvakaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kokemus itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti rakenna luottamusta oman alan ammattiosaamiseen opettajana, vaan tarvitaan kyky\u00e4 oman osaamisen j\u00e4sent\u00e4miseen ja \u201dhaltuunottoon\u201d opettajan ty\u00f6n kannalta. Pohdittiin my\u00f6s, ett\u00e4 monet opettajaopiskelijat halusivat sitoutua enemm\u00e4n opettajana toimimiseen kouluyhteis\u00f6ss\u00e4 kuin aikaisempaan kokemukseensa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 tukevan ohjauksen<\/em> sanottiin toteutuneen vaihtelevasti. Onnistumisen estein\u00e4 mainittiin kiireisyys ja aikataulut, perinteinen k\u00e4sitys ohjauksesta ja monitulkintaiset ohjeet harjoittelun ohjauksessa. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4- ja yritysn\u00e4k\u00f6kulman mukaan ottamista pidettiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, mutta sen konkretisoitumista harjoittelussa ja ohjauksessa haluttiin parantaa. Jotkut kouluttajat toivat esiin, ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4t ohjaussis\u00e4ll\u00f6t \u201dohitetaan\u201d harjoittelussa helposti ja ohjausaika k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n pedagogisiin kysymyksiin. Harjoittelun ohjauksen kokonaisvaltainen kehitt\u00e4mistarve tuli selke\u00e4sti esille koko keskustelussa. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 tukevina toimintamuotoina pidettiin oppilaitoksessa toteutettavia kehitt\u00e4misteht\u00e4vi\u00e4, joissa oli mukana my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4lt\u00e4 tulleita toimeksiantoja sek\u00e4 koulutuksessa toteutettuja yritysvierailuja ja messutapahtumia.<\/p>\n

Yhteenvetona ryhm\u00e4haastattelusta voidaan sanoa, ett\u00e4 haastateltujen mukaan koulutus tuotti hyv\u00e4\u00e4 osaamista ja uusia valmiuksia sek\u00e4 avasi opiskelijoille uusia ty\u00f6mahdollisuuksia niin yrityksiss\u00e4 kuin oppilaitoksissakin.<\/p>\n

Opiskelijoiden kokemusten mukaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyys onnistunutta<\/h3>\n
\"Sinikka<\/a>
Sinikka Blom puhumassa hankkeen tilaisuudessa.<\/figcaption><\/figure>\n

Opiskelijoilta ja valmistuneilta kysyttiin koulutuksen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyydest\u00e4, heid\u00e4n aiemman ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osaamisen ja -kokemuksen hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4, yhteisty\u00f6st\u00e4 yritysten ja muiden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4organisaatioiden kanssa, harjoittelusta ja ohjauksesta sek\u00e4 koulutuksen onnistumisesta rakentaa opettajan roolia koulutuksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 toimivana \u201dtulkkina\u201d. Vastauksia saatiin seitsem\u00e4n. Vastaukset olivat hyvin samansuuntaiset: koulutuksen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyys oli koettu eritt\u00e4in onnistuneena.<\/p>\n

Kysytt\u00e4ess\u00e4, miten hyvin vastaajat pystyiv\u00e4t hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 hankkimaansa osaamista opettajankoulutuksen aikana, vastaajista nelj\u00e4 oli pystynyt hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n aiempaa osaamistaan hyvin tai eritt\u00e4in hyvin, kaksi keskiverrosti ja yksi vastaajista koki hy\u00f6dynt\u00e4misen heikoksi. Aiemman osaamisen hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 ja ty\u00f6kokemuksesta kysytt\u00e4ess\u00e4 vastaavat toivat esille seuraavia:<\/p>\n

\u201dTy\u00f6skentelin monikulttuurisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, t\u00e4m\u00e4n johdosta osaa paremmin ottaa huomioon eri l\u00e4ht\u00f6kohdan omaavan ihmisen tarpeet.\u201d
\n\u201dAikaisempien ty\u00f6kokemuksien yhdist\u00e4minen opettajankoulutukseen oli hankalaa.\u201d \u201dOpetusharjoittelu ei ollut omalta koulutusalalta, joten aikaisemmasta koulutuksesta ei ollut suoraa hy\u00f6ty\u00e4.\u201d
\n\u201dAikaisempi kouluttajatausta ja kokemus.\u201d<\/p>\n

Yhteisty\u00f6t\u00e4 yritysten tai muiden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4organisaatioiden kanssa olisi voitu tehd\u00e4 enemm\u00e4n, sill\u00e4 vastaajista kukaan ei kokenut sit\u00e4 tehdyn eritt\u00e4in hyvin. Kaksi koki sit\u00e4 tehdyn huonosti ja yksi v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4sti. Esimerkkin\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4 mainittiin, ett\u00e4 opetusharjoittelussa oli ollut mukana vierailevia luennoitsijoita, tehtiin vierailuk\u00e4yntej\u00e4 ja k\u00e4ytettiin yrityksist\u00e4 saatuja materiaaleja. Vastaajien mielest\u00e4 tutustumisk\u00e4yntej\u00e4 olisi voinut tehd\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n

Kaikki vastaajat kokivat koulutuksen aikaisen harjoittelupaikan<\/em> toimineen eritt\u00e4in hyvin, hyvin tai keskinkertaisesti opettajuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osaamista edist\u00e4v\u00e4n\u00e4. My\u00f6s ohjaus<\/em> oli tukenut ty\u00f6el\u00e4m\u00e4suhteiden yll\u00e4pitoa ja syntymist\u00e4 joko eritt\u00e4in hyvin tai hyvin viiden vastaajan mielest\u00e4 ja vain yhden vastaajan mielest\u00e4 huonosti. Yksi ei osannut ilmaista mielipidett\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\u201dOhjausta ty\u00f6paikan suunnasta ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ollut\u201d.
\n\u201dJuuri sellainen harjoittelu kuin \u2026 itselleni l\u00f6ytyikin\u201d.
\n\u201dOhjaus harjoittelupaikan puolelta puuttui, joten t\u00e4t\u00e4 olisi pit\u00e4nyt olla enemm\u00e4n\u201d. \u201dHarjoittelun ohjaajiksi henkil\u00f6it\u00e4, joilla kokemusta asiasta ja tahtoa ohjata harjoittelua. Kouluttajan puolelta ohjaus on ollut erinomaista, joustavaa, opiskelijaa tukevaa\u201d.<\/p>\n

Kysymyksiin siit\u00e4, miten hyvin opettajankoulutus rakensi opettajan roolia koulutuksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 toimivana \u201dtulkkina<\/em>\u201d ja kuinka hyvin aiempaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kokemusta pystyi hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n opettajankoulutuksen aikaisissa opetuksen suunnitteluissa ja ohjausprosesseissa, kuusi seitsem\u00e4st\u00e4 vastasi eritt\u00e4in hyvin, hyvin tai keskiverrosti.<\/p>\n

Opiskelijat olivat kokeneet koulutuksen siis hyvin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6iseksi, vain yksi vastasi koulutuksen onnistuneen vain v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4sti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyydess\u00e4.<\/p>\n

\u201dEn oikein muuttaisi mit\u00e4\u00e4n, minun mielest\u00e4ni t\u00e4m\u00e4 koulutus on ollut paras koulutus mihin olen p\u00e4\u00e4ssyt osallistumaan\u201d.<\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyydest\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4jien yhteisty\u00f6h\u00f6n ja aitoon kumppanuuteen \u2013 tekemist\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 viel\u00e4<\/h2>\n

Opettajan keskeist\u00e4 osaamista on kyky rakentaa toimivia yhteisty\u00f6- ja verkostosuhteita sek\u00e4 pitk\u00e4kestoisempia kumppanuuksia. Ty\u00f6h\u00f6n sis\u00e4ltyykin monia uusia toimintoja liittyen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja osaamisen kehitt\u00e4miseen ja johtamiseen sek\u00e4 oppimisen ohjaamiseen erilaisissa toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 niin koulutuksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n rajapinnalla kuin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n eri organisaatioissa ja verkostoissa. Ammatillisen opettajan on tunnettava hyvin opettamansa ty\u00f6- ja ammattiala ja pystytt\u00e4v\u00e4 tunnistamaan sen keskeiset kehityspiirteet sek\u00e4 osattava ennakoida alan kehittymisen osaamiselle asettamat vaatimukset. H\u00e4nen tulee toimia my\u00f6s innovaattorina ja alansa uudistajana omassa organisaatiossaan, alansa ja alueensa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 toiminnassa. Opettaja ohjaa, arvioi ja tukee osaamista jo nyt my\u00f6s ty\u00f6paikoilla toimiessaan mm. ty\u00f6ss\u00e4 oppimisen ja ty\u00f6harjoittelun ohjaajana. Tulevaisuudessa opettaja toimii yh\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s ty\u00f6organisaatioiden toiminnan ja osaamisen kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 tukien niiden henkil\u00f6st\u00f6n osaamista ja oppimisprosesseja. Samalla h\u00e4n rakentaa edellytyksi\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isemmille toimintatavoille.<\/p>\n

Tutkimuksemme tavoitteena oli arvioida ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyyden toteutumista Uusi ura opettajana -projektin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ammatillisessa opettajankoulutuksessa kouluttajien, opiskelijoiden ja valmistuneiden kokemana. Tulokset olivat hivenen kaksijakoiset. Toisaalta kyselyn vastaukset antoivat kuvan melko hyvin toteutuneesta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyydest\u00e4, kun taas ryhm\u00e4haastattelussa kouluttajat toivat esille, ett\u00e4 jo koulutuksen suunnitteluvaiheessa tulisi perustaa yhteisty\u00f6ryhm\u00e4, jossa opettajankouluttajat yhdess\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajien kanssa voisivat rakentaa yhteist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyydest\u00e4 ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4suuntautuneen opettajankoulutuksen toteutuksesta. Uusi ura -opiskelijat ja jo valmistuneet olivat tyytyv\u00e4isi\u00e4 koulutukseen ja sen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyyteen, vaikka muutamia eri\u00e4vi\u00e4kin kokemuksia tuli esille. Tosin vastaajia oli sen verran v\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 yleistett\u00e4vi\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ei voi tehd\u00e4.<\/p>\n

Tutkimuksen tulokset haastavat ammatillisen opettajankoulutuksen jatkamaan ponnisteluja ammatillisen opettajan ty\u00f6nkuvan (Paaso 2010) ja identiteetin (V\u00e4h\u00e4santanen 2007) laajentamiseen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kanssa teht\u00e4v\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6h\u00f6n ja kumppanuuteen (Laitinen-V\u00e4\u00e4n\u00e4nen ym. 2011) sek\u00e4 verkostoissa toimimiseen (M\u00e4ki 2012). Edell\u00e4 kuvatun arviointi- ja kehitt\u00e4mistutkimuksen perusteella voi hyvin yhty\u00e4 my\u00f6s valtiontalouden tarkastusviraston kannanottoon, jonka mukaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyys-k\u00e4sitett\u00e4 ei ole selke\u00e4sti m\u00e4\u00e4ritelty, vaan siit\u00e4 on olemassa useita erilaisia intressipohjaisia tulkintoja. K\u00e4sitteen m\u00e4\u00e4rittely olisikin tarpeellinen my\u00f6s ammatillisen opettajankoulutuksen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4suuntautuneisuuden edelleen kehitt\u00e4miselle.<\/p>\n

Uusi ura opettajana -projekti toteutettiin Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajankorkeakoulussa 1.8.2009-31.5.2012. Projektia rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto ja Keski-Suomen ELY-keskus.<\/em><\/p>\n

Kirjoittajat<\/h3>\n

Nurminen Ritva, yliopettaja, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/p>\n

Laitinen-V\u00e4\u00e4n\u00e4nen Sirpa, yliopettaja, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h3>\n

Ammattikorkeakoulutuksen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyyden kehitt\u00e4minen. 2009. Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 188\/2009. Helsinki: Edita Prima Oy.<\/p>\n

Asetus ammatillista opettajankoulutuksesta 357\/2003<\/p>\n

Koulutus ja tutkimus vuosina 2011\u20132016 kehitt\u00e4missuunnitelma. 2011. Kehitt\u00e4missuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6. http:\/\/www.minedu.fi\/OPM\/Koulutus\/koulutuspolitiikka\/asiakirjat\/Kesu_2011_2016_fi.pdf<\/p>\n

M\u00e4ki, K. 2012. Opetusty\u00f6n ammattilaiset ja mosaiikin mestarit. Ty\u00f6kulttuurit ammattikorkeakouluopettajan toiminnan kontekstina. Jyv\u00e4skyl\u00e4 studies in business and economics 109. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Jyv\u00e4skyl\u00e4 University Printing House.<\/p>\n

Laitinen-V\u00e4\u00e4n\u00e4nen, S., Weissmann, K. & Vanhanen-Nuutinen, L. 2011. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kumppanuuden askelmia. Teoksessa S. Laitinen-V\u00e4\u00e4n\u00e4nen, L. Vanhanen-Nuutinen & U. Hyv\u00f6nen (Toim.) Osaamisen kehitt\u00e4minen ammattikorkeakoulussa. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun julkaisuja 121. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, 49 – 60.<\/p>\n

Nurminen, R. 1993. Ammattik\u00e4sitys opettajan ty\u00f6n l\u00e4ht\u00f6kohtana, Teoksessa A. Etel\u00e4pelto, R. Miettinen (Toim.) Ammattitaito ja ammatillinen kasvu. Opetus & kasvatus -sarja. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos. Helsinki: Painatuskeskus, 47 – 67.<\/p>\n

Nurminen, R. 2010. Osaamisen hallinta koulutuksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n yhteisen\u00e4 haasteena. Julkaisematon k\u00e4sikirjoitus Uusi ura opettajana -projektin opettajankoulutuksen oppimateriaaleissa. Optima -verkkoty\u00f6tila.<\/p>\n

Paaso, A. 2010. Osaava ammatillinen opettaja 2020. Tutkimus ammatillisen opettajan tulevaisuuden ty\u00f6nkuvasta. Acta Universitatis Lapponiensis 174. Lapin yliopisto. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino.<\/p>\n

Salonen, P. 2010. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteisty\u00f6 framille! N\u00e4k\u00f6kulmia ammattikorkeakulun ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n v\u00e4lisen yhteisty\u00f6n rakentamisen ja toiminnan arviointiin. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu B:Ajakohtaista. Vaasa: Oy Fram.<\/p>\n

Selvitys opettajankoulutuksesta 14.11.2011. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6.\u00a0 http:\/\/www.minedu.fi\/export\/sites\/default\/OPM\/Koulutus\/ammattikorkeakoulutus\/opiskelu_ja_tutkinnot\/Selvitys_opettajankoulutuksesta_14112011.pdf<\/a> Luettu 7.6.2012.<\/p>\n

Vanhanen-Nuutinen, L., Laitinen-V\u00e4\u00e4n\u00e4nen, S., Majuri, M. & Weissmann, K. 2009. Puhetta ammattikorkeakouluopettajuudesta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4misteht\u00e4viss\u00e4. Teoksessa A. T\u00f6yt\u00e4ri-Nyrhinen (Toim.) Suunnann\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 – Uusia avauksia ammattikorkeakouluopettajan ty\u00f6h\u00f6n. HAAGA-HELIA kehitt\u00e4misraportteja 4\/2009, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, 85 – 106.<\/p>\n

V\u00e4h\u00e4santanen, K. 2007. Ammatillisen opettajan ammatti-identiteetti muutoksessa. Teoksessa A. Etel\u00e4pelto, K. Collin & J. Saarinen (Toim.) Ty\u00f6, identiteetti ja oppiminen. Helsinki: WSOY, 156 – 176.<\/p>\n

Uusi Ura opettajana -projektihakemus 2009.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Muutamien keskisuomalaisten teknologiayritysten uudelleenorganisointi- ja s\u00e4\u00e4st\u00f6toimet j\u00e4ttiv\u00e4t korkeasti koulutettuja ja kokeneita ammattilaisia ty\u00f6tt\u00f6miksi viime vuosikymmenell\u00e4. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu j\u00e4rjesti 40 ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4lle ja ty\u00f6tt\u00f6myyden uhkaamalle mahdollisuuden hankkia ammatillisen opettajan p\u00e4tevyys. T\u00e4m\u00e4 toteutui vuosina 2009 – 2012 Uusi ura opettajana -projektin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 koulutuksessa, jonka opettajakorkeakoulu suunnitteli nopealla aikataululla. Projektin rahoittivat Keski-Suomen ELY- keskus ja Euroopan sosiaalirahasto. […]<\/p>\n","protected":false},"author":15,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"3230,3146,2194,2776,3352,3877","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[5,22,168],"tags":[144],"class_list":["post-609","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kehittaminen","category-verkostot","category-ohjaus-yhteiskunta","tag-tyoelama"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/609","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/15"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=609"}],"version-history":[{"count":28,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/609\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4331,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/609\/revisions\/4331"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=609"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=609"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=609"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}