{"id":456,"date":"2012-05-14T10:53:55","date_gmt":"2012-05-14T10:53:55","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=456"},"modified":"2023-09-05T13:27:43","modified_gmt":"2023-09-05T13:27:43","slug":"auttaako-ohjaus-korkeakouluopiskelijoita-valmistumaan-nopeammin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2012\/05\/14\/auttaako-ohjaus-korkeakouluopiskelijoita-valmistumaan-nopeammin\/","title":{"rendered":"Auttaako ohjaus korkeakouluopiskelijoita valmistumaan nopeammin?"},"content":{"rendered":"<h2><strong>Opinnoista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/strong><\/h2>\n<p>Meneill\u00e4\u00e4n olevalla ESR-ohjelmakaudella 2007\u20132013 on kohdennettu miljoonia euroja hankkeisiin, joiden tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 korkeakouluopinnoista valmistumista ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtymist\u00e4. N\u00e4m\u00e4 kehitt\u00e4mistoimenpiteet on esitetty ja perusteltu toimenpideohjelmissa \u201d<em>Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta t\u00f6ihin<\/em>\u201d sek\u00e4 \u201d<em>Osaajana ty\u00f6markkinoilla<\/em>\u201d. Ohjelmien perusteluissa esitet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 on j\u00e4rkiperusteita vaatia valmistumisaikojen lyhentymist\u00e4 ja nykyist\u00e4 sujuvampaa siirtymist\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n valmistumisen j\u00e4lkeen. T\u00e4rkein syy on ty\u00f6urien ja siten veronmaksuun k\u00e4ytetyn elinajan pident\u00e4minen. Koska huoltosuhteemme on heikkenem\u00e4ss\u00e4 eli yht\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yv\u00e4\u00e4 kohti on jatkossa suhteellisesti yh\u00e4 enemm\u00e4n ty\u00f6markkinoiden ulkopuolella olevia, \u201dtuottamattomia\u201d kansalaisia, on jotenkin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 vaatia opintojen jouduttamista, jotta valmistumista ja ty\u00f6h\u00f6n p\u00e4\u00e4sy\u00e4 suurempi ja t\u00e4rke\u00e4mpi yhteiskunnallinen tavoite toteutuu. <!--more-->Tavoite ei liene sen kummempi kuin nykyisen kaltaisen hyvinvointivaltion yll\u00e4pit\u00e4minen.<\/p>\n<p>Turkulaiset tutkijat Kivinen ja Nurmi (2011) osoittivat v\u00e4h\u00e4n aikaa sitten, ett\u00e4 kysymys opintojen jouduttamisesta ja tuottavaan ty\u00f6h\u00f6n veronmaksajaksi siirtymisest\u00e4 ei ole aivan niin yksioikoinen kuin ministeri\u00f6n perusteluissa esitet\u00e4\u00e4n. Opiskelijat k\u00e4yv\u00e4t t\u00f6iss\u00e4 jo opintojen ohessa maksaen siten my\u00f6s veroja ja usealle opiskelijalle on selke\u00e4\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 opintojen aikaisesta ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ymisest\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 oikeaa ty\u00f6paikkaa etsitt\u00e4ess\u00e4 (Kivinen &amp; Nurmi 2011, 690). Lis\u00e4ksi meill\u00e4 Suomessa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n koulutusta vastaavaan ty\u00f6h\u00f6n keskim\u00e4\u00e4rin vuoden kuluessa valmistumisessa, joka on huiman lyhyt aika eurooppalaisessa vertailussa. Kivinen ja Nurmi (2011, 691) ovatkin lakonisesti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 koko hanketoiminnan voisi lopettaa ja antaa asioiden toimia nykyisell\u00e4\u00e4n, kun ne kerran toimivat: ei pid\u00e4 sotkea \u201dhyvin toimivia opiskelijaty\u00f6markkinoita\u201d.<\/p>\n<blockquote><p>Usealle opiskelijalle on selke\u00e4\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4\u00a0 opintojen aikaisesta ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ymisest\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n<h2><strong>Suomalainen korkeakouluopiskelu eurooppalaisittain vertailtuna<\/strong><\/h2>\n<p>Meill\u00e4 nyt kuitenkin kovasti halutaan tukea opiskelua eli siis patistaa opiskelijoita valmistumaan ripe\u00e4sti. T\u00e4m\u00e4n tavoitteen, siit\u00e4 johdettujen kehitt\u00e4mistoimenpiteiden ja korkeakoulupoliittisen retoriikan taustalla on runsaasti empiirist\u00e4 tutkimustietoa. Kansainv\u00e4lisesti tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 noin 2\/3 korkeakoulutuksen aloittaneista valmistuu joskus (Teichler 2007). Siten korkeakoulutuksen l\u00e4p\u00e4isyasteemme, 70 %, on varsin hyv\u00e4 tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kohtuullinen. Suomalaisen korkeakoulutuksen erityispiirtein\u00e4 ovat suhteellisen korkea keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen opintojen aloittamisik\u00e4 sek\u00e4 varsin pitk\u00e4t opintoajat. Sen sijaan Suomessa korkeakoulusta valmistuneet ovat toistaiseksi ty\u00f6llistyneet varsin hyvin \u2013 ja viel\u00e4p\u00e4 nopeasti omalle alalleen, kuten Kivinen ja Nurmi (2011) osoittivat. Korkeakoulutettujen ty\u00f6tt\u00f6myysaste on selv\u00e4sti v\u00e4est\u00f6n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myysastetta pienempi (Puhakka, Rautopuro &amp; Tuominen 2007; Puhakka &amp; Tuominen 2011). Vaikka korkeakoulutettujen ty\u00f6tt\u00f6myys on hieman lis\u00e4\u00e4ntynyt viime vuosina, se on enemm\u00e4n tiettyj\u00e4 aloja ja alueita koskeva ongelma kuin laaja kansallinen kysymys.<\/p>\n<p>Korkeakoulutuksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n yhteen sovittamisesta on havaittu, ett\u00e4 valmistuneet kokevat oppineensa t\u00e4rkeimpi\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 tarvittavia taitoja vasta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirrytty\u00e4\u00e4n (Puhakka, Rautopuro &amp; Tuominen 2007). Korkeatasoisen osaamisen saavuttaminen koulutuksen aikana on siten suhteellinen kysymys \u2013 riippuu miten asiantuntijuus ja osaaminen m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n. Opintoja ei siten asiantuntijuuden lis\u00e4\u00e4misen vuoksi kannata pitkitt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 asiantuntijuuden tutkimuksen parissa katsotaan, ett\u00e4 hyvin korkeatasoinen osaaminen (\u201dekspertiisi\u201d) syntyy vasta hyvin pitk\u00e4n ajan kuluessa ja vaatii harjaantumista autenttisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 (Tynj\u00e4l\u00e4 1999; Hager 2004). Parempi siis kypsy\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuin luennoilla, jos mielii todelliseksi asiantuntijaksi.<\/p>\n<p>Ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4yminen opintojen aikana on siis yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 pois opiskeluun k\u00e4ytetyst\u00e4 ajasta, mutta toisaalta antaa valmiuksia valmistumisen j\u00e4lkeisen ty\u00f6paikan l\u00f6yt\u00e4miseen ja ty\u00f6ss\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4miseen. Ty\u00f6ss\u00e4 voidaan k\u00e4yd\u00e4 oman osaamisen kehitt\u00e4misen vuoksi, mutta t\u00e4rke\u00e4 motiivi on my\u00f6s el\u00e4misen rahoittaminen. El\u00e4minen ja opiskelu maksavat, ja korkeakouluopiskelijoiden etuj\u00e4rjest\u00f6jen mukaan tilanne Suomessa on opintotukien osalta vallan surkea. Niin se onkin \u2013 ainoastaan toiseksi paras tukij\u00e4rjestelm\u00e4 koko Euroopassa. Ruotsissa on parempi. Suomen j\u00e4rjestelm\u00e4 on sik\u00e4li viel\u00e4 poikkeuksellisen hyv\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 valtio antaa vastikkeetonta opintotukea paljon enemm\u00e4n kun monissa muissa maissa, joissa opintolainaj\u00e4rjestelm\u00e4 on vallitseva.<\/p>\n<p>Edell\u00e4 olevan opintotukea koskevan havainnon lis\u00e4ksi muita mielenkiintoisia faktoja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Eurostudent-tutkimuksesta, jossa on vertailtu korkeakouluopiskelua ja -opiskelijoita eri maissa (OPM 2009). Vertailun perusteella n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Suomessa alle 20-vuotiaiden korkeakouluopiskelijoiden osuus on Euroopan alhaisin. Suomalaisilla on puolestaan toiseksi eniten ennen korkeakouluopiskelua hankittua ty\u00f6kokemusta. Suomessa ty\u00f6kokemuksen hankkiminen jatkuu my\u00f6s opintojen aikana. Kun enint\u00e4\u00e4n 20 tunnin k\u00e4ytt\u00e4minen opintoihin viikossa asetetaan osa-aikaopiskelun rajaksi, on suomalaisista osa-aikaisia korkeakouluopiskelijoita kolmasosa. Yli 30 tuntia viikossa k\u00e4ytti opiskeluun suomalaisista opiskelijoista 45 %, kun vastaava luku oli esimerkiksi Ruotsissa 59 %. Turkissa, Sveitsiss\u00e4, Bulgariassa, Romaniassa ja Portugalissa l\u00e4hes tai yli 70 % opiskelijoista k\u00e4ytti v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 30 tuntia viikossa opiskeluun. T\u00e4m\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 suomalaiset opiskelijat olisivat erityisen laiskoja, vaan voi kertoa siit\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 on kehittyneet opiskelijaty\u00f6markkinat. T\u00e4m\u00e4n voi jokainen todentaa arki-iltaisin l\u00e4himarketin kassajonossa.<\/p>\n<p>Suomessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yliopisto-opinnoista valmistumiseen toiseksi eniten aikaa Euroopassa \u2013 hieman yli kuusi vuotta. Nopeimmin valmistutaan Englannissa ja Walesissa, noin nelj\u00e4ss\u00e4 vuodessa, mit\u00e4 tosin pitk\u00e4lti selitt\u00e4\u00e4 tutkintoj\u00e4rjestelmien erot. Suomi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan varsin tasa-arvoinen maa. Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 naisten osuus korkeakouluopiskelijoista on korkea, on meill\u00e4 suhteellisen paljon vammaisia opiskelijoita ja lis\u00e4ksi perheen sosiaalinen tausta vaikuttaa varsin v\u00e4h\u00e4n korkeakoulutukseen hakeutumiseen ja p\u00e4\u00e4syyn. Suomessa siis ty\u00f6l\u00e4isperheen lapsi on keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin korkeakoulutuksessa kuin suuressa osassa muuta Eurooppaa.<\/p>\n<p>Erityispiirteen\u00e4 meill\u00e4 on se, ett\u00e4 suomalaiset nuoret muuttavat varsin varhain asumaan itsen\u00e4isesti. Suomessa vanhempien luona asuvien korkeakouluopiskelijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on Euroopan alhaisin. Omassa asunnossa asuvien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on toiseksi korkein Norjan j\u00e4lkeen.<br \/>\nAsuminen vaatii rahaa. Eurooppalaisittain vertaillen k\u00f6yh\u00e4t suomalaisopiskelijat ovat kuitenkin hyv\u00e4tuloisia. Itsen\u00e4isesti asuvien opiskelijoiden kuukausitulot ovat seitsem\u00e4nneksi korkeimmat Euroopassa. Takanamme ovat mm. Saksa, Irlanti ja Ranska. Suomalaisten opiskelijoiden tilastollinen pienituloisuus syntyykin vertailusta kotimaan kotitalouksien keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isiin tuloihin eli pienituloisuus on suhteellista ja riippuu siit\u00e4, mihin tuloja verrataan.<\/p>\n<p>Suomen paljon parjattu opintotukij\u00e4rjestelm\u00e4 on yksi Euroopan parhaimmista. Suomi on Euroopan k\u00e4rkimaita opintotukea saavien m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ja lis\u00e4ksi opintotuki kattaa meill\u00e4 tuloista yli 40 %, mik\u00e4 on eritt\u00e4in hyv\u00e4\u00e4 eurooppalaista tasoa. Vain Ruotsissa ollaan muita Euroopan maita selv\u00e4sti edell\u00e4. Siell\u00e4 opintotuki kattaa noin 70 % tuloista. Huomion arvoista on my\u00f6s, ett\u00e4 Suomi yhdess\u00e4 Ruotsin, Skotlannin ja Saksan kanssa ei peri lainkaan maksuja korkeakouluopiskelusta. L\u00e4hes ilmainen korkeakoulutus on todella huomattava sosiaalinen tulonsiirto, jonka merkitt\u00e4vyytt\u00e4 ei aina tahdo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 \u2013 lukukausimaksutonta opiskelua kun pidet\u00e4\u00e4n meill\u00e4 kansalaisen luonnollisena oikeutena. Ei siin\u00e4 mit\u00e4\u00e4n luonnollista ole \u2013 se on politiikkaa ja julmettu m\u00e4\u00e4r\u00e4 verovaroja.<\/p>\n<blockquote><p>Suomen opintotukij\u00e4rjestelm\u00e4 on yksi Euroopan parhaimmista.<\/p><\/blockquote>\n<p>My\u00f6s Eurostudent-tutkimuksessa nostettiin esille opiskelijoiden ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti. Julkisuudessa paljon esill\u00e4 ollut opiskelijoiden ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti on Suomessa eurooppalaisittain vertaillen maltillista. Hieman yli 40 % k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti t\u00f6iss\u00e4, mik\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n kuin vertailussa mukana olleissa maissa keskim\u00e4\u00e4rin. Kuitenkin suomalaiset opiskelijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t Euroopan nelj\u00e4nneksi v\u00e4hiten, 28 tuntia viikossa, opintoihinsa. Kun suomalaiset k\u00e4yv\u00e4t t\u00f6iss\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin 10 tuntia viikossa, py\u00f6ristysten j\u00e4lkeen syntyv\u00e4 summa 39 tuntia viikossa on koko vertailuaineiston toiseksi lyhin korkeakouluopiskelijan ty\u00f6viikko. Lyhin ty\u00f6viikko, 34 tuntia, on Irlannissa. Asioilla ei liene mit\u00e4\u00e4n yhteytt\u00e4, mutta Irlannin talouden tilanne on l\u00e4ntisen Euroopan katastrofaalisin Kreikan ohella.<\/p>\n<p><strong>Kokonaisuutena Suomi on vertailun perusteella maa, jossa<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>on poikkeuksellisen v\u00e4h\u00e4n alle 20-vuotiaita korkeakouluopiskelijoita<\/li>\n<li>opintoihin ja t\u00f6ihin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n melko v\u00e4h\u00e4n aikaa viikossa<\/li>\n<li>alle 20 tuntia viikossa opiskelevien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on varsin suuri<\/li>\n<li>opintotuki on varsin hyvin j\u00e4rjestetty<\/li>\n<li>opintojen valmistuminen kest\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n.<\/li>\n<\/ul>\n<h2><strong>Opiskelun arkinen aherrus<\/strong><\/h2>\n<p>Kun yritt\u00e4\u00e4 suhteuttaa tilastoja arkitodellisuuteen, on my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 suomalaisen korkeakouluopiskelijan k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat tulot ovat pienet ilman opintolainaa, eiv\u00e4tk\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n ruhtinaalliset lainan kanssakaan. Kuitenkin p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun vapailla vuokramarkkinoilla asuvaa lukuun ottamatta raham\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 lienee mahdollista tulla nuukaillen toimeen. Tietenk\u00e4\u00e4n ei voi asua Roihuvuoressa eik\u00e4 ehk\u00e4 Kalliossakaan. Tampereella H\u00e4meenkatu on siin\u00e4 ja siin\u00e4, samoin Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 Kirkkopuiston kuve. Eik\u00e4 voi k\u00e4yd\u00e4 ulkomailla talvisin laskettelemassa. Eik\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 ulkona sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 viikoittain. Eik\u00e4 hankkia kolmatta paria nahkasaappaita. Monesta muustakin on luovuttava. Eik\u00e4 valmistumisen j\u00e4lkeen voi olla varma ty\u00f6n l\u00f6ytymisest\u00e4, kun korkeakoulutettujen ty\u00f6tt\u00f6myysaste on jo jopa nelj\u00e4n prosentin tienoilla (puolet v\u00e4hemm\u00e4n kuin ty\u00f6voimasta keskim\u00e4\u00e4rin). Miten sitten maksaa sen muutaman tuhat euroa matalakorkoista lainaa takaisin, jolle on viel\u00e4 valtion takaus? On se tiukkaa!<\/p>\n<p>Opiskelijaj\u00e4rjest\u00f6t huutavat k\u00f6yh\u00e4n opiskelijan puolesta on kysyv\u00e4t, miksi opiskelijan pit\u00e4isi el\u00e4\u00e4 niukemmin kuin ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yvien. Niin, miksi? Olisiko vastaus se, ett\u00e4 ilmaisen opiskelun, tasokkaan opintotuen ja edelleen varsin kattavan muun hyvinvointivaltiollisen tukiverkon (terveydenhuolto, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, lastenhoito jne.) varassa el\u00e4v\u00e4 opiskelija el\u00e4\u00e4 kokonaisuuden kannalta varsin lyhytt\u00e4 vaihetta el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n, jonka tarkoitus ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on valmistaa h\u00e4nt\u00e4 tulevaisuutta varten. El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on erilaisia vaiheita \u2013 joskus on v\u00e4hemm\u00e4n rahaa ja joskus enemm\u00e4n. Ihan ilman rahaa ja verovaroin tuotettuja palveluja kun korkeakouluopiskelijaa ei Suomessa j\u00e4tet\u00e4.<\/p>\n<p>Ent\u00e4 jos oikein pinnist\u00e4isi ja yritt\u00e4isi el\u00e4\u00e4 saatavilla olevalla opintotuella, eik\u00e4 k\u00e4visi t\u00f6iss\u00e4, niin olisiko mahdollista valmistua m\u00e4\u00e4r\u00e4ajassa? Tilastojen mukaan (uusimmat tilastot Tilastokeskukselta: <a href=\"http:\/\/www.stat.fi\/\">www.stat.fi<\/a>) n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 nykyisin yliopistotutkinnon tekemiseen kuluu edelleen se reipas kuusi vuotta ja ammattikorkeakoulututkintoon aikaa menee noin nelj\u00e4 ja puoli vuotta. Pit\u00e4\u00e4 kuitenkin muistaa, ett\u00e4 alakohtaiset erot ovat huomattavia. Karkeasti voi silti sanoa, ett\u00e4 opintoihin kuluu keskim\u00e4\u00e4rin vuosi normiaikaa enemm\u00e4n. Tilastoista tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s, ett\u00e4 opiskelijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t Suomessa opintoihinsa reilusti alle 30 tuntia viikossa. Kun normimitoitus on 40 tuntia viikossa, niin vajausta on karkeasti nelj\u00e4nnes. Jos tuo uupuva nelj\u00e4nnes otettaisiin menestyksekk\u00e4\u00e4sti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, se johtaisi parhaimmillaan keskim\u00e4\u00e4rin siihen, ett\u00e4 yliopistosta valmistuttaisiin vajaassa viidess\u00e4 ja ammattikorkeakouluista reilussa kolmessa vuodessa \u2013 jos opetusj\u00e4rjestelyt sen mahdollistaisivat. T\u00e4m\u00e4 lyhytt\u00e4kin matematiikkaa lyhemm\u00e4n laskuharjoituksen j\u00e4lkeen voi edelleen kysy\u00e4 ja kyseenalaistaa monia asioita, mutta voiko yht\u00e4 peruskysymyst\u00e4: ennen kuin opiskelijaj\u00e4rjest\u00f6t huutavat yhteiskuntaa apuun opiskelun ongelmien ratkaisemiseksi, voisiko pyyt\u00e4\u00e4 j\u00e4senist\u00f6\u00e4 katsomaan peiliin ja kysym\u00e4\u00e4n mihin se aika t\u00e4ll\u00e4kin viikolla taas meni?<\/p>\n<p>Ja lis\u00e4ksi on syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 turkulainen n\u00e4k\u00f6kulma: ehk\u00e4 se nopea valmistuminen ei olekaan mitenk\u00e4\u00e4n autuaaksi tekev\u00e4, vaan saattaa jopa heikent\u00e4\u00e4 ty\u00f6markkinoille sijoittumista (Kivinen &amp; Nurmi 2011, 690).<\/p>\n<h2><strong>Lis\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4mishankkeita vai uusia n\u00e4k\u00f6kulmia?<\/strong><\/h2>\n<p>Hieman polemisoiden n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin silt\u00e4, ett\u00e4 yksi oleellinen kysymys, jota ei juuri \u00e4\u00e4neen lausuta, on kysymys opiskelumotivaatiosta ja halusta tehd\u00e4 opiskeluty\u00f6t\u00e4. J\u00e4lleen on tietenkin niin, ett\u00e4 opiskelijoita on joka junaan, eik\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rien saati ongelmatapausten perusteella pid\u00e4 tehd\u00e4 tarpeettoman kulttuuripessimistisi\u00e4 tulkintoja. Mutta silti, onko hyvinvointimme, jonka tulevaisuudesta olemme syyst\u00e4 huolestuneita, kasvattanut ja kasvattamassa ihmisi\u00e4, jotka ovat saaneet liian paljon liian helpolla? Moni on tottunut saamaan paljon v\u00e4h\u00e4ll\u00e4: v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 odottamisella, v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 vaivalla, v\u00e4hill\u00e4 kielt\u00e4ymyksill\u00e4, toisten rahoilla ja valmiiksi pedattuna. Moni \u2013 ei tietenk\u00e4\u00e4n l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikki. Me puhumme valintojen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon vaikeudesta, mutta ei kai se ole mik\u00e4\u00e4n ihme. Ylt\u00e4kyll\u00e4isyyden ja runsauden keskell\u00e4 kasvaneet ovat oppineet siihen, ett\u00e4 aina voi valita toisin, aina voi tehd\u00e4 uuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, aina voi olla jokin viel\u00e4 parempi valinta ja koskaan ei tarvitse tulla valmiiksi. El\u00e4m\u00e4 kun on jatkuvaa kehittymist\u00e4 \u2013 matka, jonka joku muu, vanhemmat tai isovanhemmat tai viimeist\u00e4\u00e4n veronmaksajat maksavat.<\/p>\n<p>ESR-hankkeisiin edell\u00e4 mainituissa toimintalinjoissa on kokonaisuudessa k\u00e4ytetty rahaa noin 30 miljoonaa euroa (tarkat summat olivat artikkelin kirjoitushetkell\u00e4 saatavissa EURA-j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4). Onko sill\u00e4 rahalla kysytty oikeita kysymyksi\u00e4?\u00a0 Vastauksia hankkeet toki ovat viljalti tuottaneet, mutta aavistuksen ilke\u00e4sti sanottuna ainakin min\u00e4 tiesin ne p\u00e4\u00e4osin jo etuk\u00e4teen. Esimerkiksi sen, ett\u00e4 ihmisen on hyv\u00e4 olla porukassa ja siksi ryhm\u00e4ohjaus on ihmisist\u00e4 antoisaa. My\u00f6s sen, ett\u00e4 opintojen aikainen onnistunut ty\u00f6harjoittelu voi johtaa pysyv\u00e4\u00e4n ty\u00f6llistymiseen valmistumisen j\u00e4lkeen. Senkin tiesin, ett\u00e4 erityisesti yliopistoissa ei monessakaan koulutusohjelmassa v\u00e4litet\u00e4 tuon taivaallista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 tai sen vaatimuksista. Sit\u00e4 sen sijaan en tied\u00e4 viel\u00e4k\u00e4\u00e4n, miten muuttaa korkeakouluopiskelun rakenteita, kulttuuria, toimintatapoja ja normeja siten, ett\u00e4 ahkera opiskelijan ty\u00f6nteko tulisi kunniaan, sit\u00e4 humaanisti ja j\u00e4m\u00e4k\u00e4sti tuettaisiin ja ett\u00e4 opiskelijoiksi saataisiin valittua sellaisia, jotka panostavat p\u00e4\u00e4toimiseen opiskeluun.<\/p>\n<p>Sen sijaan luulen tiet\u00e4v\u00e4ni, ett\u00e4 opinto-ohjauksen keinot ovat varsin rajalliset, niin valitettava viesti kuin se alan ammattilaisille onkin. Opinto-ohjaus kun nykyrakenteissa ja nykyisen itseymm\u00e4rryksens\u00e4 my\u00f6t\u00e4 p\u00e4\u00e4see kiinni tilanteisiin usein vasta kun ollaan tekemisiss\u00e4 ongelmien kanssa. Siksi opinto-ohjauksen pastoraalisen vallan ja kaitsemisen jalostuneena muotona tulisi asemoitua uudella tavalla (Foucault 1991; Borch 2005). On tietenkin tarpeellista auttaa ja tukea ihmisi\u00e4. Silti ohjauksen vaikuttavuuden rajat yksil\u00f6keskeisess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 tulevat nopeasti vastaan. T\u00e4ll\u00f6in ohjausammattilaisten teht\u00e4v\u00e4ksi pit\u00e4isi n\u00e4hd\u00e4 yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 oman alan kysymysten m\u00e4\u00e4rittyminen laajempina kuin vain yksil\u00f6psykologisina kysymyksin\u00e4 ja toisaalta sen vuoksi kohdentaa huomattava osa ty\u00f6panoksesta ohjauksellisten rakenteiden, j\u00e4rjestelyjen, olosuhteiden ja korkeakoulujen henkil\u00f6st\u00f6n ohjausosaamisen kehitt\u00e4miseen konsultatiivisesta roolista. Kun yksi ohjaaja ei itse voi auttaa kovin montaa yksil\u00f6asiakasta, h\u00e4n voi organisaatiokonsulttina, -tutkijana ja -kouluttajana olla v\u00e4lillisesti auttamassa paljon suurempaa joukkoa ihmisi\u00e4. N\u00e4en t\u00e4m\u00e4n kaltaisen ammatillisen uudelleen asemoitumisen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, joskin se edellytt\u00e4\u00e4 asenteellisen muutoksen lis\u00e4ksi ohjaajien perus- ja t\u00e4ydennyskoulutuksen sis\u00e4ll\u00f6llist\u00e4 muutosta sek\u00e4 paljon siviilirohkeutta niin ohjausammattilaisilta kuin heid\u00e4n ty\u00f6t\u00e4\u00e4n resurssoivalta korkeakoulujohdolta.<\/p>\n<h3>Kirjoittaja<\/h3>\n<p>KT Sakari Saukkonen<\/p>\n<h3>L\u00e4hteet<\/h3>\n<p>Borch, C. 2005. Systemic power. Luhmann, Foucault, and analytics of power. Acta Sociologica 48 (2), 155\u2013167.<\/p>\n<p>Foucault. M. 1991. Governmentality. Teoksessa G. Burchell, C. Gordon &amp; P. Miller (toim.) The Foucalt effect. Studies in governmentality. London: Harvester, 87\u2013104.<\/p>\n<p>Hager, P. 2004. Lifelong learning in the workplace. Journal of Workplace Learning 16 (1-2), 22\u201332.<\/p>\n<p>Kivinen, O. &amp; Nurmi, J. 2011. Opiskelun nopeus ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4relevanssi \u2013 korkeakoulu politiikan dilemma? Yhteiskuntapolitiikka 76 (5), 687 \u2013 691.<\/p>\n<p>OPM 2009. \u00a0\u00a0 Euroopan korkeakouluopiskelijoiden sosiaaliset ja taloudelliset olot. Opetusministeri\u00f6n politiikka-analyysej\u00e4 2009:1. Luettavissa osoitteessa<br \/>\nhttp:\/\/www.minedu.fi\/OPM\/Julkaisut\/2009\/Euroopan_korkeakouluopiskelijoiden.html?lang=fi<\/p>\n<p>Puhakka, A., Rautopuro, J. &amp; Tuominen, V. 2007. Vastavalmistuneet. Joensuun yliopisto. Hallintoviraston raportteja ja selvityksi\u00e4 44<\/p>\n<p>Puhakka, A. &amp; Tuominen, V. (toim.) 2011. Kunhan kuluu viisi vuotta. Ylemm\u00e4n korkeakoulututkinnon suorittaneiden ty\u00f6urat. Tampereen yliopistopaino.<\/p>\n<p>Teichler, U. 2007. Higher education systems. Sense Publishers: Rotterdam<\/p>\n<p>Tynj\u00e4l\u00e4, P. 1999. Towards expert knowledge. International Journal of Educational Research 31, 357\u2013 42.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Kirjoittaja:<\/p>\n<p>KT <strong>Sakari Saukkonen<\/strong>, sakari.saukkonen@jyu.fi<br \/>\nKirjoittaja toimii tutkimuskoordinaattorina Koulutuksen tutkimuslaitoksessa Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistossa.<\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Opinnoista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n Meneill\u00e4\u00e4n olevalla ESR-ohjelmakaudella 2007\u20132013 on kohdennettu miljoonia euroja hankkeisiin, joiden tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 korkeakouluopinnoista valmistumista ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtymist\u00e4. N\u00e4m\u00e4 kehitt\u00e4mistoimenpiteet on esitetty ja perusteltu toimenpideohjelmissa \u201dParemmat arjentaidot ja opintojen kautta t\u00f6ihin\u201d sek\u00e4 \u201dOsaajana ty\u00f6markkinoilla\u201d. Ohjelmien perusteluissa esitet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 on j\u00e4rkiperusteita vaatia valmistumisaikojen lyhentymist\u00e4 ja nykyist\u00e4 sujuvampaa siirtymist\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n valmistumisen j\u00e4lkeen. T\u00e4rkein syy on [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":11,"featured_media":457,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[166,168,122],"tags":[43,11],"class_list":["post-456","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-teoria-ja-tutkimus","category-ohjaus-yhteiskunta","category-opiskelu","tag-korkeakoulutus","tag-ohjaus-2"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/456","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=456"}],"version-history":[{"count":23,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/456\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4093,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/456\/revisions\/4093"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/457"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=456"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=456"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=456"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}